Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mikkos
  • Aloitettu Aloitettu
Tämä voisi mennä tuonne remppaketjuunkin, mutta koskee enemmän neuvoja kuin itse remppaamista niin laitetaan tänne.

Ostettiin omakotitalo syksyllä 2018 ja nyt heti joulukuun alussa paljastui keittiöstä vesivahinko väärin tehdyn astianpesukoneen poistovesiliitännän myötä. Kolme viikkoa sen jälkeen lojahti kodinhoitohuoneen lavuaarin viemäröinti (viemärin liukuputki pääsi kannakoimattoman pyykinpesukoneen poistovesiliitännän myötä luiskahtamaan pois ja poistovedet tuli linkouksen myötä suoraan kaapin pohjalle ja siitä lattian kautta lattiakaivoon). Tämän myötä tilattiin sitten LVI-inssi tsekkaamaan loput vesipisteet ettei ylläreitä enää tulisi ja LVI-insinöörin raportin myötä kaikissa vesipisteissä oli huomautettavaa, mm. juuri puuttuvat kannakoinnit ja haitariputkea viemäriputkena kiinteän putken sijaan jne.

Talo on rakennettu 2012 ja siihen on tehty LVI-tarkastus talon valmistuttua, pöytäkirjan mukaan kaikki on ok, kaupungin rakennusvalvonta on tämän silloin todennut. Otin kuitenkin myyjään yhteyttä, mutta hän toki on samaa mieltä että kaikki on tehty kuten pitääkin, jos remppoja haluaa tehdä niin ne voi sitten tehdä omalla kustannuksella eikä se varsinaisesti kuulu myyjälle.

Mitähän tässä nyt osaisi tehdä? Jäänyt vähän pelko perseeseen noista jo nyt tapahtuneista vahingoista, vesivahingon remontti alkoi tänään ja toinen vahinkokin oli lähellä jos ei oltais huomattu tulvivaa kodinhoitohuonetta. Itsellä ei ole tarvittavaa tietämystä viemäröinneistä ja nyt on LVI-inssin sana vastaan myyjän ja rakennustarkastuksen sanaa. Omakustanteisesti nuo lisäfiksailut viemäröinteihin tulee varmasti tehtyä joka tapauksessa, mutta tuntuu erikoiselta että tarkastajien näkemykset voivat poiketa noinkin paljon toisistaan.
 
Mitähän tässä nyt osaisi tehdä? Jäänyt vähän pelko perseeseen noista jo nyt tapahtuneista vahingoista, vesivahingon remontti alkoi tänään ja toinen vahinkokin oli lähellä jos ei oltais huomattu tulvivaa kodinhoitohuonetta. Itsellä ei ole tarvittavaa tietämystä viemäröinneistä ja nyt on LVI-inssin sana vastaan myyjän ja rakennustarkastuksen sanaa. Omakustanteisesti nuo lisäfiksailut viemäröinteihin tulee varmasti tehtyä joka tapauksessa, mutta tuntuu erikoiselta että tarkastajien näkemykset voivat poiketa noinkin paljon toisistaan.

Mun mielestä tämän pitäisi mennä ihan selkeästi myyjän virhevastuuseen (vai mikä se virallinen nimitys tälle nyt onkaan). Tapahtuneen vesivahingon korvaus, sekä loppujen tsekkaus sekä korjaus.
Tarkista nyt vielä siltä LVI-Inssiltä, että varmaan vuonna 2012 lienee olleet ihan samat säädökset voimissaan noissa ongelmakohdissa mitä nytkin?

Eikai se rakennusvalvontakaan nyt ihan jokaista kannaketta jne. läpi käy. Lienee kuuluvan sarjaan "hyvä rakennustapa" tms.

Jos myyjä ei millään tavalla vastaan tule, ja asennekin on mitä on, niin sitten kai se pitää oikeudellista apua alkaa pyytämään toisaalta... :(
 
Tämä voisi mennä tuonne remppaketjuunkin, mutta koskee enemmän neuvoja kuin itse remppaamista niin laitetaan tänne.

Ostettiin omakotitalo syksyllä 2018 ja nyt heti joulukuun alussa paljastui keittiöstä vesivahinko väärin tehdyn astianpesukoneen poistovesiliitännän myötä. Kolme viikkoa sen jälkeen lojahti kodinhoitohuoneen lavuaarin viemäröinti (viemärin liukuputki pääsi kannakoimattoman pyykinpesukoneen poistovesiliitännän myötä luiskahtamaan pois ja poistovedet tuli linkouksen myötä suoraan kaapin pohjalle ja siitä lattian kautta lattiakaivoon). Tämän myötä tilattiin sitten LVI-inssi tsekkaamaan loput vesipisteet ettei ylläreitä enää tulisi ja LVI-insinöörin raportin myötä kaikissa vesipisteissä oli huomautettavaa, mm. juuri puuttuvat kannakoinnit ja haitariputkea viemäriputkena kiinteän putken sijaan jne.

Talo on rakennettu 2012 ja siihen on tehty LVI-tarkastus talon valmistuttua, pöytäkirjan mukaan kaikki on ok, kaupungin rakennusvalvonta on tämän silloin todennut. Otin kuitenkin myyjään yhteyttä, mutta hän toki on samaa mieltä että kaikki on tehty kuten pitääkin, jos remppoja haluaa tehdä niin ne voi sitten tehdä omalla kustannuksella eikä se varsinaisesti kuulu myyjälle.

Mitähän tässä nyt osaisi tehdä? Jäänyt vähän pelko perseeseen noista jo nyt tapahtuneista vahingoista, vesivahingon remontti alkoi tänään ja toinen vahinkokin oli lähellä jos ei oltais huomattu tulvivaa kodinhoitohuonetta. Itsellä ei ole tarvittavaa tietämystä viemäröinneistä ja nyt on LVI-inssin sana vastaan myyjän ja rakennustarkastuksen sanaa. Omakustanteisesti nuo lisäfiksailut viemäröinteihin tulee varmasti tehtyä joka tapauksessa, mutta tuntuu erikoiselta että tarkastajien näkemykset voivat poiketa noinkin paljon toisistaan.


Vaadit jonkinlaista kuluihin perustuvaa hinnanalennusta myyjältä. Myyjä suostuu, ehdottaa alempaa hintaa tai kieltäytyy.

Sen jälkeen:
  • Otat rahat
  • Et saa mitään ja nuolet haavasi
  • Tai lähdet käräjille
Viimeisessä vaihtoehdossa käsittelypäivän jne. lähestyessä voi myyjän mieli muuttua. Tämän vaihtoehdon järkyvyys riippuu pitkälti minkälaisista summista puhutaan, pelkistä kannakkeiden lisäämisistä jne. ei varmaan paljoa tule, mutta jos yrität saada vesivahinkorahojakin myyjältä niin voihan tuosta jonkinlainen summa tulla.

Edit. itse kävin taloyhtiön kanssa vastaava taistelu urakoitsijaa vastaan läpi (olen siis hallituksessa). Pari vuotta meni ja lopulta sovittiin korvaussummaksi 80% vahingoista vähän ennen käsittelyä, josta meni jonkun verran maksettavaa asianajajallemme.
 
Viimeksi muokattu:
Mun mielestä tämän pitäisi mennä ihan selkeästi myyjän virhevastuuseen (vai mikä se virallinen nimitys tälle nyt onkaan). Tapahtuneen vesivahingon korvaus, sekä loppujen tsekkaus sekä korjaus.
Tarkista nyt vielä siltä LVI-Inssiltä, että varmaan vuonna 2012 lienee olleet ihan samat säädökset voimissaan noissa ongelmakohdissa mitä nytkin?

Eikai se rakennusvalvontakaan nyt ihan jokaista kannaketta jne. läpi käy. Lienee kuuluvan sarjaan "hyvä rakennustapa" tms.

Jos myyjä ei millään tavalla vastaan tule, ja asennekin on mitä on, niin sitten kai se pitää oikeudellista apua alkaa pyytämään toisaalta... :(

Vesivahinko meni meidän vakuutukseen, koska vakuutusyhtiön teettämän vahinkotarkastuksen mukaan ei voi olla täysin varma, että vesivahinko on johtunut huonosti asennetusta poistoletkusta, vaikka LVI-inssin mielestä ongelma onkin selkeä ja liitäntä ns. sääntöjen vastainen. Myyjä suostui kuitenkin korvaamaan vakuutusyhtiön omavastuun tässä tapauksessa koska myönsi kyllä oman mokansa tuossa, eli vesivahingon remppa saatiin nyt ilmaiseksi.

Nämä muut liitokset on kuitenkin tehnyt putkimies jostain firmasta, joten hän uskoo liitäntöjen olevan sääntöjen mukaiset joten näihin uusiin juttuihin ei sitten ottanut enää kantaa suuntaan taikka toiseen.
 
Vesivahinko meni meidän vakuutukseen, koska vakuutusyhtiön teettämän vahinkotarkastuksen mukaan ei voi olla täysin varma, että vesivahinko on johtunut huonosti asennetusta poistoletkusta, vaikka LVI-inssin mielestä ongelma onkin selkeä ja liitäntä ns. sääntöjen vastainen. Myyjä suostui kuitenkin korvaamaan vakuutusyhtiön omavastuun tässä tapauksessa koska myönsi kyllä oman mokansa tuossa, eli vesivahingon remppa saatiin nyt ilmaiseksi.

Ah, tämä!
Eli jonkin verran myyjän päässä jotain liikkuu kuitenkin :)
Hyvä näin.

Nämä muut liitokset on kuitenkin tehnyt putkimies jostain firmasta, joten hän uskoo liitäntöjen olevan sääntöjen mukaiset joten näihin uusiin juttuihin ei sitten ottanut enää kantaa suuntaan taikka toiseen.

Ja muut liitokest siis olivat "samanlaisia" kuin tuossa jo tapahtuneessa vahingossa? Eikä myyjä ymmärrä että samanlainen vahinko voitapahtua uudestaankin? Eh.. :D
Ei muutakuin painostat vähän, että joko hän kustantaa nuo korjaukset tai sitten alkaa "asiantuntijat" keskustelemaan keskenään, että miten edetään.
Aloititko jo noiden muiden kohtien korjaukset?
 
Ah, tämä!
Eli jonkin verran myyjän päässä jotain liikkuu kuitenkin :)
Hyvä näin.

Ja muut liitokest siis olivat "samanlaisia" kuin tuossa jo tapahtuneessa vahingossa? Eikä myyjä ymmärrä että samanlainen vahinko voitapahtua uudestaankin? Eh.. :D
Ei muutakuin painostat vähän, että joko hän kustantaa nuo korjaukset tai sitten alkaa "asiantuntijat" keskustelemaan keskenään, että miten edetään.
Aloititko jo noiden muiden kohtien korjaukset?

Periaatteessa samanlaisia, koska poistoletkusta puuttui myös kannakoinnit ja poistoletku oli itseasiassa kaksi letkua yhdistettynä toisiinsa, olisi alunperinkin pitänyt olla normaalia pitempi letku niin oli vaan yhdistetty kaksi letkua toisiinsa ja liitoskohta oli keittiökaappien sokkeleiden takana ilman vuotosuojauksia, lepäsi siis lattialla. Kun astianpesukone on syöttänyt poistovettä, on luultavasti sitä myötä sykäykset kohdistuneet suoraan tuohon liitokseen joka on löystynyt kierteiltään ja sitä myötä alkanut tipottelemaan vettä keittiökaappien sokkelilevyjen takana. Eli sama riski on ainakin pyykinpesukoneen kanssa, koska kannakoinnit puuttuu. Tämän vuoksi vähän kiinnostaisi nuo korjaukset, varsinkin kun tarkastukset tehnyt LVI-inssi sanoi että jos vastaavanlainen vahinko sattuu muualla puuttuneiden kannakkeiden takia voi olla että vakuutusyhtiö kieltäytyy siinä vaiheessa korvauksista puutteellisten liitosten vuoksi (vaikka nyt sitten rakentamisen jälkeen tehdyn lvi-tarkastusraportin mukaan kaikki onkin säännösten mukaisesti tehdyt). Voihan se tietysti olla että säännökset on muuttunu kuuden vuoden sisällä.

Muita korjauksia ei ole vielä aloitettu, putkari tulee varmaan remontin lopussa joka tapauksessa paikalle kun keittiön vesipisteet kasaillaan uusiksi, niin olisi tietysti kätevä siinä samassa korjata kaikki muutkin puutteet.
 
Periaatteessa samanlaisia, koska poistoletkusta puuttui myös kannakoinnit ja poistoletku oli itseasiassa kaksi letkua yhdistettynä toisiinsa, olisi alunperinkin pitänyt olla normaalia pitempi letku niin oli vaan yhdistetty kaksi letkua toisiinsa ja liitoskohta oli keittiökaappien sokkeleiden takana ilman vuotosuojauksia, lepäsi siis lattialla. Kun astianpesukone on syöttänyt poistovettä, on luultavasti sitä myötä sykäykset kohdistuneet suoraan tuohon liitokseen joka on löystynyt kierteiltään ja sitä myötä alkanut tipottelemaan vettä sokkelin alla. Eli sama riski on ainakin pyykinpesukoneen kanssa, koska kannakoinnit puuttuu.

Muita korjauksia ei ole vielä aloitettu, putkari tulee varmaan remontin lopussa joka tapauksessa paikalle kun keittiön vesipisteet kasaillaan uusiksi, niin olisi tietysti kätevä siinä samassa korjata kaikki muutkin puutteet.

Mjoo, omaan korvaan kuulostaa aika "perusviritykseltä".
Ei muutakuin yhteydenottoa myyjän suuntaan, mieluiten kirjallisesti (soittaa vaikka ensin ja meili perään johon pyytää vastineen), ja selkeästi kertoo uhkakuvat.
Kuitenkaan ei kovin isosta summasta, vielä(!), puhuta niin kumma on jos ei myyjä ymmärrä myös omaa parastaan tässä kohtaa.

Ja tosiaan samalla vaivalla samaan aikaan nuo toki kannattaa korjata, kyllä siinäkin jotain säästöä maksajalle tulee.
 
Tässähän puhutaan nyt käytännössä koneiden poistoletkuista eikö niin? Koneet voi kuka tahansa vaihtaa koska tahansa, eikä koneita ole edes välttämättä ollut lopputarkastuksessa eikä koneet ja niiden letkut toisaalta kuulu myöskään "kiinteisiin asennuksiin"... Kuulosta tämän pohjalta kyllä olevan todella vaikea saada myyjää maksamaan yhtään mitään - ihme että edes tuota omavastuuta maksoi, olisi kannattanut kämpästä lähtiessä irroittaa APK:n ja pesukoneen pistotulppa ja poistoletku niin asiassa ei olisi ollut mitään epäselvyyttä. Ja jos rosikseen mennään niin aivan varmasti löytyy LVI-inssi2 joka kirjoittaa lausunnon että kaikki on just niinkuin pitää (tai no, vakuutusyhtiön lausuntohan oli jo vähän niinkuin tämmöinen).
 
Tässähän puhutaan nyt käytännössä koneiden poistoletkuista eikö niin? Koneet voi kuka tahansa vaihtaa koska tahansa, eikä koneita ole edes välttämättä ollut lopputarkastuksessa eikä koneet ja niiden letkut toisaalta kuulu myöskään "kiinteisiin asennuksiin"... Kuulosta tämän pohjalta kyllä olevan todella vaikea saada myyjää maksamaan yhtään mitään - ihme että edes tuota omavastuuta maksoi, olisi kannattanut kämpästä lähtiessä irroittaa APK:n ja pesukoneen pistotulppa ja poistoletku niin asiassa ei olisi ollut mitään epäselvyyttä. Ja jos rosikseen mennään niin aivan varmasti löytyy LVI-inssi2 joka kirjoittaa lausunnon että kaikki on just niinkuin pitää (tai no, vakuutusyhtiön lausuntohan oli jo vähän niinkuin tämmöinen).

Poistoletkut on vain osa ongelmaa - tämän vuotaneen poistoletkun myyjä oli itse asentanut. Nyt LVI-inssin tarkastamat kohdat oli siis ihan vesipisteiden viemäröintejä ja muita - kannakoimattomat poistoletkut oli vain osa ongelmaa.
 
Jos asennukset on tehty yrityksen toimesta ja rakennusvalvonta on hyväksynyt lopputuloksen, ei voida olettaa että myyjä olisi tiennyt virheestä. Piilevän virheen tapauksissa pitää olla merkittävä poikkeama, jotta ostajalla olisi oikeus hinnanalennukseen. OKT:n tapauksessa ennakkotapaukset taitaa olla, että korjauskulujen pitää olla luokkaa 5% kauppahinnasta, jotta tuo merkittävän kriteeri edes teoriassa täyttyy. Käytännössä joku kannakkeiden asennus ei tule maksamaan kuin joitain satasia, joten ihan turha uhkailla millään oikeuscasella.

Kokonaan toinen juttu on myös, että täyttääkö tuo edes piilovirheen kriteereitä. Ostajan selvitysvastuu kiinteistökaupoissa on nimittäin aika merkittävä. Jos tuollainen tapaus päätyisikin oikeuteen, saattaisi oikeus hyvinkin katsoa, että ostajan olisi pitänyt tunnistaa tämä korjaustarve kohteeseen tutustuessa, jos nuo putkiliitokset ovat näkyvissä esim. allaskappeissa. Niin uskomatonta kun se onkin, on ostajan vastuu selvittää tuotteen kunto oikeastan suurempi kuin myyjän... Vaikka myyjällä pitäisi olla kaikki tieto niistä pienistä kiusallisista ongelmista, joita joka ikisessä talossa on.

Hyvä esimerkki tästä on kylppärin kopolaatat. Laatoitus on voitu tehdä ihan päin persettä ja myyjä on saattanut tietää tämän, mutta silti oikeus katsoo että asunnon ostajan pitäisi koputella kaikki laatat lusikan kanssa läpi.. Tai jos ostat talon ilman että käyt ryömimässä vintillä (sikäli kun sinne on pääsy), on turha valittaa vuotavasta katosta jälkikäteen.

Kiinteistökauppa on loppujen lopuksi aika omalaatuinen prosessi, varsinkin jos välittäjä on mukana. Myyjän ei kannata myöntää tietävänsä mitään pikkuvirheitä proaktiivisesti, mutta jos jotain suoraan kysytään, ei kannata valehdella. Ja välittäjä siinä välissä on oikeastaan se moderaattori, joka estää kaiken järkevän keskustelun sen tahon kanssa, jonka pitäisi olla paras asiantuntija talon kuntoon liittyen.
 
Viimeksi muokattu:
Tässähän puhutaan nyt käytännössä koneiden poistoletkuista eikö niin? Koneet voi kuka tahansa vaihtaa koska tahansa

"Anna ammattilaisen tehdä astianpesukoneen putkiasennukset. Silloin myös vastuu asennuksesta ja mahdollisista virheistä on asentajalla."
Tätä moni ei tiedä: jo 5 vuotta vanha astianpesukoneen poistoputki on huomattava vesivahingon riski

"
Saako astianpesukoneen asentaa itse?

Astianpesukoneen asennus kannattaa antaa ammattilaisen tehtäväksi, jolloin vastuu asennuksesta kuuluu asentajalle. Jos astianpesukone vuotaa myöhemmin ja vesivahingon syyksi selviää asentajan tekemä virhe, vahingot korvataan asennuksen tehneen yrityksen vakuutuksista.


Jos asennat astianpesukoneen itse, otat samalla vastuun työn jäljestä. Jos astianpesukonevuoto johtuu väärin tehdystä asennuksesta, kotivakuutuksen korvausta voidaan pienentää tai jättää kokonaan maksamatta.


– Uusi astianpesukone kannattaa aina ostaa asennettuna, jolloin useimmiten pääsee myös vanhasta koneesta eroon. Jos asennuspalvelua ei ole tarjolla, kannattaa suosiolla palkata asentaja. Kotitalousvähennys hillitsee kustannuksia mukavasti, Koskela vinkkaa.

"
 
Jos asennukset on tehty yrityksen toimesta ja rakennusvalvonta on hyväksynyt lopputuloksen, ei voida olettaa että myyjä olisi tiennyt virheestä. Piilevän virheen tapauksissa pitää olla merkittävä poikkeama, jotta ostajalla olisi oikeus hinnanalennukseen. OKT:n tapauksessa ennakkotapaukset taitaa olla, että korjauskulujen pitää olla luokkaa 5% kauppahinnasta, jotta tuo merkittävän kriteeri edes teoriassa täyttyy. Käytännössä joku kannakkeiden asennus ei tule maksamaan kuin joitain satasia, joten ihan turha uhkailla millään oikeuscasella.

Kokonaan toinen juttu on myös, että täyttääkö tuo edes piilovirheen kriteereitä. Ostajan selvitysvastuu kiinteistökaupoissa on nimittäin aika merkittävä. Jos tuollainen tapaus päätyisikin oikeuteen, saattaisi oikeus hyvinkin katsoa, että ostajan olisi pitänyt tunnistaa tämä korjaustarve kohteeseen tutustuessa, jos nuo putkiliitokset ovat näkyvissä esim. allaskappeissa. Niin uskomatonta kun se onkin, on ostajan vastuu selvittää tuotteen kunto oikeastan suurempi kuin myyjän... Vaikka myyjällä pitäisi olla kaikki tieto niistä pienistä kiusallisista ongelmista, joita joka ikisessä talossa on.

Hyvä esimerkki tästä on kylppärin kopolaatat. Laatoitus on voitu tehdä ihan päin persettä ja myyjä on saattanut tietää tämän, mutta silti oikeus katsoo että asunnon ostajan pitäisi koputella kaikki laatat lusikan kanssa läpi.. Tai jos ostat talon ilman että käyt ryömimässä vintillä (sikäli kun sinne on pääsy), on turha valittaa vuotavasta katosta jälkikäteen.

Kiinteistökauppa on loppujen lopuksi aika omalaatuinen prosessi, varsinkin jos välittäjä on mukana. Myyjän ei kannata myöntää tietävänsä mitään pikkuvirheitä proaktiivisesti, mutta jos jotain suoraan kysytään, ei kannata valehdella. Ja välittäjä siinä välissä on oikeastaan se moderaattori, joka estää kaiken järkevän keskustelun sen tahon kanssa, jonka pitäisi olla paras asiantuntija talon kuntoon liittyen.

Näinhän se on, eikä tosiaan putkimiehen töiden vuoksi kiinnosta alkaa asiasta sen enempää riitelemään, enemmän vaan ihmetyttää tuo että vesityöt on teetetty kuitenkin firmalla, mutta jokainen vesipiste on jäänyt niinkin vaillinaiseksi asennuksineen että nyt toinen LVI-inssi on sitten aivan toista mieltä näiden toimivuudesta - siis sikäli mikäli tämä tarkastuksen tehnyt inssi on oikeassa, voihan tuo olla myös vähän "hätävarjelun liioittelua". Siinä kun ei itse asiasta mitään tiedä, on hankala sanoa juuta tai jaata mihinkään suuntaan :D

Pääasia tietysti ettei tässä nyt ole päässyt sen enempää vahinkoja sattumaan, voi olla että pitää jossain vaiheessa tilata se putkari tekemään nuo kannakoinnit ja muut jos sillä saa mielenrauhan itselleen.
 
Ja tosiaan ylempänä puhuttiin ostajan selonottovelvollisuudesta. Velvollisuus kuittaantuu teettämällä kuntotarkastus ennen ostoa. Maallikolta ei odoteta enempää. Jos kuntotarkastusraportissa ei kyseisiä vikoja ole mainittu, niin ostaja on kuivilla vesillä niiden suhteen.
Ostajan ollessa rakennusinssi/mestari niin selonottovastuu saattaa olla jopa suurempi.
 
@Taneli- toi on ihan turhaa pelottelua ja kun katsoi kumpaisenkin artikkelin lähdettä niin eiköhän IF:llä ole vain tarkoitus parantaa omia katteitaan, josko jonkun vian joskus saisi asentajan vakuutuksiin. Toisekseen vakuutusyhtiö ei käytännössä paljoa kysele kuka asensi eli vaikka asentajalla olisi vakuutus niin halutessasi saat menemään omaankin vakuutukseesi. Kolmanneksi kun asennus on tehty laitteen käyttöohjeen mukaan se on sillä "hyvä", riippumatta kuka sen asensi, vaikka liitos jossain vaiheessa periksi antaisikin.

Yleensähän se ohje on jotain tämmöistä: Astianpesukoneen asennus - Huoltosivut
 
Ja tosiaan ylempänä puhuttiin ostajan selonottovelvollisuudesta. Velvollisuus kuittaantuu teettämällä kuntotarkastus ennen ostoa.
Eikä kuittaannu, ei se vastuu sillä myyjälle siirry jos kuntotarkastaja ei ole hommiaan osannut. Kuntotarkastajan rapsassa taas poikkeuksetta lukee että ei ota vastuuta lausunnoistaan, joten ostajan on tuotakaan kautta hankala periä rahojaan tai vastuu rajoittuu korkeintaan toimeksiannon hintaan niin kauan kun virhettä ei ole tehty tahallaan ja tarkoituksella... Lisäksi raporteissa poikkeuksetta lukee että suositellaan tarkempia tutkimuksia asioiden varmistamiseksi ja jos/kun ostaja ei näitä tee niin taas pestiin käsiä.
 
Ja tosiaan ylempänä puhuttiin ostajan selonottovelvollisuudesta. Velvollisuus kuittaantuu teettämällä kuntotarkastus ennen ostoa. Maallikolta ei odoteta enempää. Jos kuntotarkastusraportissa ei kyseisiä vikoja ole mainittu, niin ostaja on kuivilla vesillä niiden suhteen.
Ostajan ollessa rakennusinssi/mestari niin selonottovastuu saattaa olla jopa suurempi.
jinx1980 asian jo ilmaisikin, mutta olet kyllä väärässä. Kuntotarkastuksen sisällölle tai tekijän pätevyydelle ei ole olemassa mitään määrityksiä, joten hänen lausuntoaan ei juuri voi pitää maallikkoa kummoisempana. Toki se jotain painaa oikeudessa, jos talon on tarkastanut esimerkiksi kokeneeksi tunnettu tarkastaja. Käytännössä tuo kuitenkin rajautuu vain niihin asioihin, jotka on nimenomaisesti kirjattu raporttiin. Jos raportissa ei luemitään putkien kannakoinneista, tarkoittaa se käytännössä sitä ettei tarkastaja ole niitä tarkastanut (maallikko voisi helposti kuvitella sen tarkoittavan sitä, että ne on kunnossa...)
 
Meidän tapauksessa tehtiin kuntotarkastus eikä esimerkiksi keittiön nousseet kosteudet ilmenneet tarkastuksessa vaikka vesivahingon ilmaannuttua vahinkotarkastuksen tehnyt tyyppi sitten sanoikin, että vuoto on luultavammin jatkunut jo sen aikaa, että olisi kuntotarkastuksessakin pitänyt tulla esille jos olisi oikeita kohtia mitattu. Muistaakseni keittiön kosteudet katsottiin vain yhdestä paikasta kaakelilattian pinnasta, mutta ei esim mitattu kaapistojen sokkelilevyjä tai muita. Koska itse en ole alan ammattilainen niin voi olla että olen väärässäkin, mutta olin tuolloin vieressä seisoskelemassa kun se niitä mittauksia teki, niin en ainakaan silloin huomannut että se niitä olisi tsekannut. Joten siinä mielessä ei ollut kuntotarkastuksestakaan tässä kohti hyötyä, vaikka tietysti muutoin tuli ainakin talo katsottua läpi.
 
Joten siinä mielessä ei ollut kuntotarkastuksestakaan tässä kohti hyötyä, vaikka tietysti muutoin tuli ainakin talo katsottua läpi.
No se koko talo on katsottu samalla tavalla läpi kuin se keittiökin eli vieressä voi olla mätää mutta sitä ei huomata kun sinne ei syystä X katsota eli ei ihan hirveästi kannata tuohon tuudittauta että "muu talo on kuitenkin chekattu ja kaikki on ok". Tämän vuoksi nuo kuntotarkastukset on hyvin hyvin kyseenalaisia juttuja, tarjoavat lähinnä henkistä turvaa ja oikein hyvällä tuurilla saatetaan tietysti katsoa vian kannalta oikeastakin paikasta eikä vierestä. Lisäksi toki ostaja voi tällä tarkastuksella osoittaa että ihan sikaa säkissä ei ole ostanut vaan yrittänyt edes jotain selvittää (tällä voi olla merkitystä oikein mutkikkaassa jutussa).
 
jinx1980 asian jo ilmaisikin, mutta olet kyllä väärässä. Kuntotarkastuksen sisällölle tai tekijän pätevyydelle ei ole olemassa mitään määrityksiä, joten hänen lausuntoaan ei juuri voi pitää maallikkoa kummoisempana. Toki se jotain painaa oikeudessa, jos talon on tarkastanut esimerkiksi kokeneeksi tunnettu tarkastaja. Käytännössä tuo kuitenkin rajautuu vain niihin asioihin, jotka on nimenomaisesti kirjattu raporttiin. Jos raportissa ei luemitään putkien kannakoinneista, tarkoittaa se käytännössä sitä ettei tarkastaja ole niitä tarkastanut (maallikko voisi helposti kuvitella sen tarkoittavan sitä, että ne on kunnossa...)

Tosiaan oletin tuossa että tarkastaja on kokenut asiantuntija. Kyllä oikeudessa on riitatilanteita puitu paljonkin, jossa on tehty kuntotarkastus (www.rakennusriidat.fi).
Tietenkin silmämääräisesti tuon kannakoinnin olisi pitänyt itse nähdä, mutta jos ei pätevä tarkastaja sitä huomannut, niin miten asiasta mitään tietävä ostaja sen olisi voinut huomata/tietää? Oikeushan nuo asiat aina viime kädessä arvioi.

Tässä hieman oikeuden pohdintaa ostajan selonottovelvollisuudesta: VaaHo 6.9.2013 kiinteistö selonottovelvollisuus | asuntokaupanvirheet.fi
 
No se koko talo on katsottu samalla tavalla läpi kuin se keittiökin eli vieressä voi olla mätää mutta sitä ei huomata kun sinne ei syystä X katsota eli ei ihan hirveästi kannata tuohon tuudittauta että "muu talo on kuitenkin chekattu ja kaikki on ok". Tämän vuoksi nuo kuntotarkastukset on hyvin hyvin kyseenalaisia juttuja, tarjoavat lähinnä henkistä turvaa ja oikein hyvällä tuurilla saatetaan tietysti katsoa vian kannalta oikeastakin paikasta eikä vierestä. Lisäksi toki ostaja voi tällä tarkastuksella osoittaa että ihan sikaa säkissä ei ole ostanut vaan yrittänyt edes jotain selvittää (tällä voi olla merkitystä oikein mutkikkaassa jutussa).

Näinpä se vähän tuppaa olemaan. Kun ei itse ole talotekniikan ammattilainen ja kerrostalosta muuttaa omakotitaloon eli asiat on siinäkin mielessä vielä "uusia" niin ei oikein raaski tuossa asiassa säästääkään, mutta tottahan se on että jos myöhemmin paska osuu tuulettimeen ei sillä kuntotarkastuksella ihan hirveästi merkitystä ole. Toki se varmaan auttaa siinä, että ainakin ostajan selonottovelvollisuus on siinä mielessä tullut täytettyä kuin mitä se maallikolla voi olla - ei kuitenkaan voi odottaa, että maallikko osaisi katsoa vaikkapa viemäreitä sillä silmällä että ymmärtäisi asennusten olevan puutteellisia. Jos asennukset on tehnyt putkimies, voi myyjäkin toki olla ihan autuaan tietämätön siitä että hommat on vähän sinne päin tehty, jolloin myyjäkään ei olisi asiasta voinut myyntitilanteessa mainita, kun ei ole asiasta tiennyt sen enempää kuin ostajakaan.

Sitten tietysti homma kävisi mielenkiintoiseksi, jos nyt jonkun tällaisen puutteellisen asennuksen myötä olisi tullut vesivahinko, jonka korjaamista vakuutus ei olisikaan korvannut ja korvausvelvollisuudesta olisi tullut riitatilanne. Nyt onneksi kun vakuutus korvaa ja myyjä korvaa omavastuuosuuden ei sen kummemmin tarvitse riidellä. Paljastuneet kannakointien korjaukset ja muut on tietysti vähän siinä kintaalla että onko ne riittävät, toinen sanoo että on ja toinen sanoo että ei. No, katsellaan.
 
Tuo on ihan inssi kohtasta kuka vaatii vesilukonpoistoputkia kannakoitavaksi. Pesukoneenpoistoletkun (jos kytketään vesilukkoon) (ja syöttöletku jos tulee sekoittajasta) pitäisi myös olla kannakoitu (mitä "kytken itse"-jampat ei tiedä).
KVV-tarkastus ei ota kantaa kodinkoneiden kytkentään, ne ei kuulu kunnan vesijohtoon liitettyihin laitteisiin vaan se raja on pk-ventiilissä/hanassa. Niiden jälkeen saa kytkeä melkein mitä ja miten tahansa.
Nykyisissä kodinkoneissa ei pysty vaihtamaan poistoletkua pitempään vaan on jatkettava letkuliittimellä (siksi ihmettelen vähän tuota löystymistä kierteiltä).
 
@Taneli- toi on ihan turhaa pelottelua ja kun katsoi kumpaisenkin artikkelin lähdettä niin eiköhän IF:llä ole vain tarkoitus parantaa omia katteitaan, josko jonkun vian joskus saisi asentajan vakuutuksiin. Toisekseen vakuutusyhtiö ei käytännössä paljoa kysele kuka asensi eli vaikka asentajalla olisi vakuutus niin halutessasi saat menemään omaankin vakuutukseesi. Kolmanneksi kun asennus on tehty laitteen käyttöohjeen mukaan se on sillä "hyvä", riippumatta kuka sen asensi, vaikka liitos jossain vaiheessa periksi antaisikin.

Yleensähän se ohje on jotain tämmöistä: Astianpesukoneen asennus - Huoltosivut
Jos kotivakuutus on Ifistä, niin sieltä on saatavissa asuntoon maksuton eräänlainen kuntotarkastus. Tarkastuksia suorittavan firman edustaja tulee kotiin ja könyää läpi tiskialtaan aluset, kylppärit, kellarit, vintit ja vastaavat ja varoittaa mahdollisista riskirakenteista ja huonoista asennuksista. Sähköpostiin kolahtaa kirjallinen rapsa. Ja ainakin sivuilla vakuutetaan että tulokset eivät vaikuta vakuutusmaksuihin tai korvauksen määrään, jos sellainen pelottaa.

Itse tilasin tuollaisen kylään ihan siltä varalta, että jos tässä vanhassa rm-talossa on jotain mitä maallikkona itse ei ole huomannut. Tarkastus vaikutti ihan pätevältä ja kesti useamman tunnin, vaikka se luonnollisesti tehdään rakenteita rikkomatta eli silmällä ja nenällä ja luukkuja ja kansia availlen. Sapiskaa itselleni tuli joidenkin putkien huonosta kiinnityksestä sekä sinänsä ehjästä mutta parasta ennen päiväyksen ohittaneesta kylppäristä, jälkimmäisen toki arvasinkin.
 
Tuo on ihan inssi kohtasta kuka vaatii vesilukonpoistoputkia kannakoitavaksi. Pesukoneenpoistoletkun (jos kytketään vesilukkoon) (ja syöttöletku jos tulee sekoittajasta) pitäisi myös olla kannakoitu (mitä "kytken itse"-jampat ).
Missäs noin sanotaan. Siis ymmärrän tuon kannakoinnin letkun kiinnittämisellä (rakenteeseen) oli kyseessä poisto tai tulo.
Meillä ei ainakaan poistoletkuja ole eritysemmin kiinnitetty mitenkää. Läpivienneistä vaan kalusteista läpi.
Pikavilkaisulla ei löytynyt muuallakaan mainintaa, esim. Gigantin sivuilta tai täältä
Pyykinpesukoneen asennus - Huoltosivut
 
Meilläkin käväisi Ifin piikkiin Anticimexin äijä koluamassa nurkat läpi kun muutettiin uuteen (muutaman vuoden ikäiseen) taloon. Tarkastuksen voi teettää neljän vuoden välein ilman kuluja, mikä on ihan kiva bonari tuossa kotivakuutuksessa. Vaikkei se "virallinen" kuntotarkastus olekaan, niin sama firmahan tekee niitäkin ihan rahaa vastaan ja nuo taitaa olla samoja ukkoja jotka ifin tarkastukset tekee, niin varmaan osaavat ainakin paremmin katsoa kuin Jamppa Perusjätkä.
 
Jos kotivakuutus on Ifistä, niin sieltä on saatavissa asuntoon maksuton eräänlainen kuntotarkastus. Tarkastuksia suorittavan firman edustaja tulee kotiin ja könyää läpi tiskialtaan aluset, kylppärit, kellarit, vintit ja vastaavat ja varoittaa mahdollisista riskirakenteista ja huonoista asennuksista. Sähköpostiin kolahtaa kirjallinen rapsa. Ja ainakin sivuilla vakuutetaan että tulokset eivät vaikuta vakuutusmaksuihin tai korvauksen määrään, jos sellainen pelottaa..

Meillä IF kieltäytyi tarkastukseen vedoten antamasta sitä korkeimman tason vakuutusta (olikoha se nyt joku Kotivakuutus plus), koska kylppäri on tehty vanhojen määräysten mukaan. Toki luulen, että jos tarkastusta ei olisi tehtynä, niin sitten se olisi vaadittu ensin.

Itse palvelu oli positiivinen yllätys ja tekijä oli ainakin maallikon mielestä asiantunteva sekä erinomainen asiakaspalvelija.
 
Vai että hyviä kokemuksia tuosta Ifin tarjouksesta.
Pitänee itsekin se sitten tilata.

Kauanko se nyt kesti, ~3h?
 
Meillä IF kieltäytyi tarkastukseen vedoten antamasta sitä korkeimman tason vakuutusta (olikoha se nyt joku Kotivakuutus plus), koska kylppäri on tehty vanhojen määräysten mukaan. Toki luulen, että jos tarkastusta ei olisi tehtynä, niin sitten se olisi vaadittu ensin.

Ottaen huomioon, että Laaja Plussasta korvataan myös hitaasti syntynyt vesivahinko, niin se on vakuutusyhtiön kulmasta ihan ymmärrettävää ettei niitä "riskirakenteille" myönnetä. Olikos teidän talo ylio 30 vuotta vanha? Niihin vaaditaan ennakkotarkastus ennen kuin sitä myönnetään

LAAJAPLUS-TURVAN MYÖNTÄMINEN JA
VOIMASSAOLO RAKENNUKSELLE
LaajaPlus-turvatason saat
– enintään 30 vuotta vanhalle omakotitalolle sekä ympäri-
vuotiseen käyttöön soveltuvalle huvilalle
– yli 30 vuotta vanhalle omakotitalolle ja ympärivuotiselle
huvilalle, jos kohteelle on tehty ennakkotarkastus

Jos omakotitalosi tai huvilasi on yli 30 vuotta vanha, turvan
myöntämisestä päätetään ennakkotarkastuksen jälkeen.
Omakotitalon ja ympärivuotisen huvilan LaajaPlus-turva on
voimassa 40 vuotta rakennusvuodesta. Jos LaajaPlus-turva
on myönnetty ennakkotarkastuksen perusteella, se on
voimassa 20 vuotta tarkastusvuodesta.

Kauanko se nyt kesti, ~3h?

Jotain tota luokkaa joo meillä kesti.
Ukko kävi kurkkimassa kaikki paikat talon sisältä ja ulkoa läpi, tsekkas märkätilojen kunnon, saumaukset, viemäröinnit (sieltä mihin pääs käsiks järkevästi) ym., alapohjan, yläpohjan ja katon kunnon, mahdolliset kosteusongelmat, tuholaisten jäljet. Tarkastuksen jälkeen käteen sai 15-sivuisen raportin joka käytiin tarkastajan kanssa läpi, ja jos siell oli jotain ongelmia tai potentiaalia ongelmian syntymiseen niin siltä sai vinkkejä mitä niiden kanssa pitäis tehdä.
 
Missäs noin sanotaan. Siis ymmärrän tuon kannakoinnin letkun kiinnittämisellä (rakenteeseen) oli kyseessä poisto tai tulo.
Meillä ei ainakaan poistoletkuja ole eritysemmin kiinnitetty mitenkää. Läpivienneistä vaan kalusteista läpi.
Pikavilkaisulla ei löytynyt muuallakaan mainintaa, esim. Gigantin sivuilta tai täältä
Pyykinpesukoneen asennus - Huoltosivut

Ei tuota sanotakkaan missään määräyksissä tai lvi-kortistoissa vaan on lähtöisin vakuutustaskastajilta/vakuutusyhtiöltä.
Tuloletkun kannakoinnin alkuperäinen syy on siinä että paineiskuista aiheutuva liike saattaa nitkuttaa hanan kuparisen syöttöputken poikki. Näin on myös käynyt systerille silloin kun hän asui vuokralla.
Poiston kannakoinnilla taidetaan lähinnä hakea sitä että se poistoletkun heiluminen ei rasita vesilukon kytkentöjä.
 
Ei tuota sanotakkaan missään määräyksissä tai lvi-kortistoissa vaan on lähtöisin vakuutustaskastajilta/vakuutusyhtiöltä.
Tuloletkun kannakoinnin alkuperäinen syy on siinä että paineiskuista aiheutuva liike saattaa nitkuttaa hanan kuparisen syöttöputken poikki. Näin on myös käynyt systerille silloin kun hän asui vuokralla.
Poiston kannakoinnilla taidetaan lähinnä hakea sitä että se poistoletkun heiluminen ei rasita vesilukon kytkentöjä.

Juuri näin meillekin tarkastuksen tehnyt LVI-inssi asian selitti. Kuulemma on törmännyt tilanteisiin, joissa kannakoimattomien liitäntöjen vuoksi tapahtuneet vesivahingot on jäänyt vakuutusyhtiöltä korvaamatta, koska vakuutusyhtiö on voinut vedota puutteelliseen tai virheelliseen liitäntään. Meillä esim. kodinhoitohuoneessa lavuaarin vesilukko, johon myös pyykinpesukoneen poistovesiletku tuli oli pelkällä tiivistetyllä liukuputkella kiinni ja tämän lisäksi viemäriin menevä putki ei ollut kiinteä putki vaan heiluva haitariputki, joka sekin tärisi aina kun linkousvesi poistui sitä myötä, lisäten vielä tuota paineiskun vaikutusta liukuputkeen. Kun pyykinpesukone linkosi maksimiteholla sai paineiskut vähitellen tuon liukuputken liukumaan pois paikaltaan ja kaikki vedet tuli kaapin sisään ja siitä lattialle. Ehkä joku kierteellinen liitos pysyisi paremmin.
 
Foto olisi kiva kun tuo "liukuputki" ei oikein aukea
Termi oli minullekin aivan uusi. :kahvi: Ei varmaan virallinen nimi kun ei mitään tuntunu netistä löytyvän...

En tiedä saako tästä kuvasta nyt mitään selvää, mutta tuollainen viritelmä tuolla oli. Kuvaan punaisella merkitty kohta, josta tuo liitäntä antoi periksi, kohdassa ei siis ole mitään kierteitä tai mitään, pieni tiivisterengas ja tuo koko hajulukko on vaan painettu tuohon altaasta tulevaan osaan kiinni. Sen päällä on tommoinen kierteillä oleva rengas jossa molemmin puolin "korvat" josta pyörittää, mutta se ei tiukenna tuota liitosta millään tavalla. Pyörii tyhjää tuossa osan päällä. Pesukoneen poistoletku tulee tuolta vasemmalta yläreunasta kiinni.

EDIT: Imgur-upotukset ei taida enää toimia foorumilla? Kokeillaas uusiksi, kuva spoilerissa.

kodinhoitohuoneenviemarointi.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Termi oli minullekin aivan uusi. :kahvi: Ei varmaan virallinen nimi kun ei mitään tuntunu netistä löytyvän...

En tiedä saako tästä kuvasta nyt mitään selvää, mutta tuollainen viritelmä tuolla oli. Kuvaan punaisella merkitty kohta, josta tuo liitäntä antoi periksi, kohdassa ei siis ole mitään kierteitä tai mitään, pieni tiivisterengas ja tuo koko hajulukko on vaan painettu tuohon altaasta tulevaan osaan kiinni. Sen päällä on tommoinen kierteillä oleva rengas jossa molemmin puolin "korvat" josta pyörittää, mutta se ei tiukenna tuota liitosta millään tavalla. Pyörii tyhjää tuossa osan päällä. Pesukoneen poistoletku tulee tuolta vasemmalta yläreunasta kiinni.

EDIT: Imgur-upotukset ei taida enää toimia foorumilla? Kokeillaas uusiksi, kuva spoilerissa.

kodinhoitohuoneenviemarointi.jpg
Näyttää kyllä melkoiselta viritelmältä tuo jo ihan näin rakentamisesta juuri mitään ymmärtämättä.
 
Siis onko tuo vain sen tiivisterenkaan varassa? Eli jos vedät tuosta nuolen alta olevasta mutkasta (hajulukosta) koko systeemi irtoaa (eli liukuu irti) toisistaan? Jos näin, sitten tuo on "pakko" kannakoida. Vaikuttaa aika huonolta ratkaisulta, jos pelkän tiivisteen varassa.

Jos muutkin on noita, irti liukuvia, itse laittaisin ainakin narun tai vast. mikä sitoo tuon hajulukon altaaseen (olettaen että allas kon kunnolla kiinni).

Pesukone on pakko laittaa joustavalla ratkaisulla kiinni, muuten tärinä hajoittaa putkia.

En oikein koskaan ole pitänyt siitä, että noita ei suojata mitenkään. Asukkaiden alakaappiin työntämiltä tavaroilta.
Uusi asukashan voi noi sinne tavaroita tunkiessaan rikkoa (töniä hajulukkoa/putkia).
 
Siis onko tuo vain sen tiivisterenkaan varassa? Eli jos vedät tuosta nuolen alta olevasta mutkasta (hajulukosta) koko systeemi irtoaa (eli liukuu irti) toisistaan? Jos näin, sitten tuo on "pakko" kannakoida. Vaikuttaa aika huonolta ratkaisulta, jos pelkän tiivisteen varassa.

Jos muutkin on noita, irti liukuvia, itse laittaisin ainakin narun tai vast. mikä sitoo tuon hajulukon altaaseen (olettaen että allas kon kunnolla kiinni).

Pesukone on pakko laittaa joustavalla ratkaisulla kiinni, muuten tärinä hajoittaa putkia.

En oikein koskaan ole pitänyt siitä, että noita ei suojata mitenkään. Asukkaiden alakaappiin työntämiltä tavaroilta.
Uusi asukashan voi noi sinne tavaroita tunkiessaan rikkoa (töniä hajulukkoa/putkia).

Kyllä, juuri näin. Jos tiivisterenkaan ottaa tulla välistä pois, tuo hajulukko ei pysy paikallaan lainkaan.
 
Itseasissa sen kyllä pitäisi kiristyä tuosta "mutterista" siihen kireyteen että ei lähde kovin helposti irti, ihan samanlainen kuin tuo mikä on vaaka-asennossa. Tiiviste on kartiomallien, saattaa myös tarvita muovisen prikan tiivisteen ja mutterin väliin (tai saataa olla semmoinen missä on kuminen kartiotiiviste ja muoviprikka on yhdessä). Jos on tasotiiviste niin sitten on väärä tiiviste.
Haitariputki tullut luultavati tuon hajulukon mukana, taitaa olla 40mm tms. Vesilukkoyhdistelmä taas on luultavasti tullut kalustetoimittajan kautta. On vähän jännä ratkaisu mennä keskeltä kaappia läpi, normaalisti heitto tehdään kaapin alapuolella.
Itse kyllä vaihtaisin tuon vaikka Prevexin Complockiin tai vastaavaan.
 
Ottaen huomioon, että Laaja Plussasta korvataan myös hitaasti syntynyt vesivahinko, niin se on vakuutusyhtiön kulmasta ihan ymmärrettävää ettei niitä "riskirakenteille" myönnetä. Olikos teidän talo ylio 30 vuotta vanha? Niihin vaaditaan ennakkotarkastus ennen kuin sitä myönnetään

Joo, -45 rakennettu, mutta 1999-2000 peruskorjattu. Muistellakseni tarkastaja sanoi, että ei voi varmaksi sanoa miten vesieristys on toteutettu ja sillä perusteella raporttiin kirjasi vanhan rakennustavan.

Vai että hyviä kokemuksia tuosta Ifin tarjouksesta.
Pitänee itsekin se sitten tilata.

Kauanko se nyt kesti, ~3h?

Ainakin 2h meni meidän mökin läpikäynnissä.
 
Itseasissa sen kyllä pitäisi kiristyä tuosta "mutterista" siihen kireyteen että ei lähde kovin helposti irti, ihan samanlainen kuin tuo mikä on vaaka-asennossa. Tiiviste on kartiomallien, saattaa myös tarvita muovisen prikan tiivisteen ja mutterin väliin (tai saataa olla semmoinen missä on kuminen kartiotiiviste ja muoviprikka on yhdessä). Jos on tasotiiviste niin sitten on väärä tiiviste.
Haitariputki tullut luultavati tuon hajulukon mukana, taitaa olla 40mm tms. Vesilukkoyhdistelmä taas on luultavasti tullut kalustetoimittajan kautta. On vähän jännä ratkaisu mennä keskeltä kaappia läpi, normaalisti heitto tehdään kaapin alapuolella.
Itse kyllä vaihtaisin tuon vaikka Prevexin Complockiin tai vastaavaan.

Varmaan jääny sitten tiiviste tuosta "mutterista", vastakappaleessa ei ole kierteitä eikä sisällä mitään tiivistettä mikä ottaisi kierteisiin, joten tuo pyörii vaan tyhjää tuossa.
 
Onko joku palkannut röimiehiä hoitamaan talon parkkipaikat pois lumista? Kerran talveen joku ystävällinen aurakuski nostelee kinoksia syrjemmälle pihatieltä. Kaupungin/kunnan ukko siis, mutta käykö jollain esim. kerran viikkoon joku hoitelemassa lumityöt?
 
Onko joku palkannut röimiehiä hoitamaan talon parkkipaikat pois lumista? Kerran talveen joku ystävällinen aurakuski nostelee kinoksia syrjemmälle pihatieltä. Kaupungin/kunnan ukko siis, mutta käykö jollain esim. kerran viikkoon joku hoitelemassa lumityöt?
Lumiaura käy pihassa, mutta itse kolaan sitten oven edestä lumia vähän kauemmaksi. Viimeksi eilen kolasin ja ei taida lunta enää sataakaan. Mahtuu autokin tuohon lähelle, kun parkkipaikalla ei ole sähköä.

Toisessa paikkaa käy myös lumiaura pihassa, mutta itse kolaan lisää, niin saa auton autokatokseen.

Aika pieni tai olematon työ tulee tuosta kolaamisesta.
 
Kateltiin tuossa vielä tarkemmin tuota periksi antanutta kodinhoitohuoneen liitäntää, näköjään kodinhoitohuoneen lavuaarikin on kokonaan kiinnittämättä ja laminaattitaso ja altaan reunat altaan ympäriltä tiivistämättä. Lähtee nostamalla irti ja allaskaapista kun tiirailee ylöspäin niin valo paistaa reunoista läpi :kippis:

Nyt alkaa usko loppua jo tähän tee-se-itse -mieheen joka talon myi.
 
Viimeksi muokattu:
Onko suositella firmaa mistä teettäisi kuntotarkastus? Kyseessä siis kuolinpesä ja emme ole itse talossa asuneet. Vaikka se ei myynnin yhteydessä tietenkään vapauta meitä vastuusta, tietäisimme ainakin paremmin missä kunnossa talo on. Raksystemsistä moni on puhunut, mutta se on kalliimmasta päästä. Tarkastajan pitäisi toki olla tunnettu jotta talon ostaja myös laittaisi tarkastukselle jotain arvoa, mutta onko Raksystemsille jotain vaihtoehtoja?
 
Onko suositella firmaa mistä teettäisi kuntotarkastus? Kyseessä siis kuolinpesä ja emme ole itse talossa asuneet. Vaikka se ei myynnin yhteydessä tietenkään vapauta meitä vastuusta, tietäisimme ainakin paremmin missä kunnossa talo on. Raksystemsistä moni on puhunut, mutta se on kalliimmasta päästä. Tarkastajan pitäisi toki olla tunnettu jotta talon ostaja myös laittaisi tarkastukselle jotain arvoa, mutta onko Raksystemsille jotain vaihtoehtoja?
No ottakaa tilapäisesti tuo edellä mainittu Ifin kiinteistövakuutus niin saatte sen ilmaisen tarkastuksen.

Ostajana en paljon laittaisi painoarvoa myyjän itse teettämälle tarkastukselle, joten todennäköisesti ennen kauppoja edessä on kuitenkin vielä toinen tarkastus ostajan valitseman tarkastajan kanssa. Raksystemsiä voin kyllä yhden tarkastuksen kokemuksella suositella.
 
Onko suositella firmaa mistä teettäisi kuntotarkastus? Kyseessä siis kuolinpesä ja emme ole itse talossa asuneet. Vaikka se ei myynnin yhteydessä tietenkään vapauta meitä vastuusta, tietäisimme ainakin paremmin missä kunnossa talo on. Raksystemsistä moni on puhunut, mutta se on kalliimmasta päästä. Tarkastajan pitäisi toki olla tunnettu jotta talon ostaja myös laittaisi tarkastukselle jotain arvoa, mutta onko Raksystemsille jotain vaihtoehtoja?
Etusivu - Suomen Rakennusasiantuntijat on kuulemma Raksystemsin lisäksi toinen iso ja luotettava.

Edit: Ja siis meillä oli tämä taloa ostaessa. Ihan vakuuttavaa toimintaa mielestäni.
 
Onko suositella firmaa mistä teettäisi kuntotarkastus? Kyseessä siis kuolinpesä ja emme ole itse talossa asuneet. Vaikka se ei myynnin yhteydessä tietenkään vapauta meitä vastuusta, tietäisimme ainakin paremmin missä kunnossa talo on. Raksystemsistä moni on puhunut, mutta se on kalliimmasta päästä. Tarkastajan pitäisi toki olla tunnettu jotta talon ostaja myös laittaisi tarkastukselle jotain arvoa, mutta onko Raksystemsille jotain vaihtoehtoja?

Kuten Zigh sanoi, ei varmaan kannata tilata mitään 700-1000e tarkastusta kun ostaja varmasti vaatii siihen vielä puolueettomasti valitun tarkastuksen eikä anna painoarvoa teidän itse teettämälle tarkastukselle. Tuo Ifin tarkastus mahtaa olla paras vaihtoehto tuossa tapauksessa niin ei mene turhaan rahaa siihen.

Raksystemsiä en varauksetta suosittelisi, puhtaat paperit saaneesta talosta on löytynyt niin paljon fiksailtavaa, että 1250e maksanut tarkastus oli käytännössä ihan yhtä tyhjän kanssa.
 
hometalkoot.fi läpi ja itse selvittelette mikä voi olla vialla. Ostaja tekee sitten omat selvityksensä, jos niin haluaa. Käytännössä kaikki rakenteita rikkomattomat tarkastukset ovat vähän niin ja näin, kun näkymättömien osien kunnosta voi vaan antaa savolaisen vastauksen. On tai ei.

e: Jos kyseessä on tönö, jonka arvo on lähinnä tontissa, niin ehkä kannattaisi suoraan myydä tontti+liittymät hinnalla... Myyntikohteena siis tontti purettavin rakennuksin. Ja hinta myös sen mukaan.
 
hometalkoot.fi läpi ja itse selvittelette mikä voi olla vialla. Ostaja tekee sitten omat selvityksensä, jos niin haluaa. Käytännössä kaikki rakenteita rikkomattomat tarkastukset ovat vähän niin ja näin, kun näkymättömien osien kunnosta voi vaan antaa savolaisen vastauksen. On tai ei.

e: Jos kyseessä on tönö, jonka arvo on lähinnä tontissa, niin ehkä kannattaisi suoraan myydä tontti+liittymät hinnalla... Myyntikohteena siis tontti purettavin rakennuksin. Ja hinta myös sen mukaan.
Ei se purkukunnossa sentään ole, vajaa 30 v vanha talo. Tiedetään kuitenkin että siellä on jotain ongelmaa, esim katosta valunut vettä savupiippua pitkin kun piipun ja katon vedeneristys tehty vähän huonolla tavalla. Tuosta se oikein lähtikin että haluttaisiin kuntoarvio, kun toinen kattofirma yrittää myydä koko katon uusimista ja toinen sanoo että pienillä korjauksilla pärjätään...
 
Hankala uskoa, että pieni ja tyypillinen tiivistevuoto koko katon uusimista vaatisi. Enemmän kyse on siitä mihin vesi on päätynyt ja tehnyt katon alapuolella...

e: Toki vähän riippuu miten päin persettä se katon rakenne on ja minkäkokoinen katto. Jos 50% menee uusiksi virheen tyylikkääseen korjaamiseen, niin samalla uusii loputkin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 431
Viestejä
4 490 821
Jäsenet
74 157
Uusin jäsen
mursu-90

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom