Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mikkos
  • Aloitettu Aloitettu
Tila jossa on lattiakaivo pitäisi olla vesieristetty mikäli vakuutusyhtiöltä korvauksia vahingosta haluaa.

Onko noin? Reilu viikko sitten oli vesivahinko lähellä, öljynpoltin sammui itekseen yön aikana syystä mitä en tiedä, pannuhuone jäähtyi pakkasen puolelle. Vesiputki jäätyi, sulaessa olisi vesimittarin lasi saattanut räjähtää.

Ai mistäkö tiedän. Sama käynyt vuosia sitten, auton sisätilalämppärin laitoin tohottamaan mittaria päin, huomasin jonkun halkeman mittarin lasissa - enkä tajunnut minkälainen paine siellä oikeasti on. Sitten nimittäin alkoi vettä tulla, onneks olin oven toisella puolella tupakalla niin ehdin hyvinkin nopsaan kääntää vedet pois päältä. Ja pannuhuoneessa se lattiakaivo.

Ei mitään vesieristeitä, mutta ilmeisesti mitään vahinkoa ei ehkä käynyt, ei ole ainakaan homehtunut nenä ja silmämääräisesti.

Viikko sitten keissi, pakkasvahti liian pienellä ja väärässä paikassa. Pitää nyt ottaa itteään niskasta kiinni ja sijoittaa se siihen mittarin viereen niin eipä ihan heti pääse jäätymään jos käy taas niin että poltin sammuu.
 
Joo siis vuodesta 1987 alkaen tilat, jossa on lattiakaivo pitää olla vesieristys. Lisätietoja Suomen rakennusmääräyskokoelmasta D1.

Mutta tosiaan, rikko oli aiheutunut joko jäätymisestä / materiaalin väsymisestä lämpötilan vaihtelun seurauksena ajan saatossa. Mistä näistä tietää.

Ja kyllä siellä kierrossa nyt yllättävän monta litraa vettä on, jos se läräytetään tilaan, jossa sen ei kuulu olla :)
 
Onko noin? Reilu viikko sitten oli vesivahinko lähellä, öljynpoltin sammui itekseen yön aikana syystä mitä en tiedä, pannuhuone jäähtyi pakkasen puolelle. Vesiputki jäätyi, sulaessa olisi vesimittarin lasi saattanut räjähtää.

Ai mistäkö tiedän. Sama käynyt vuosia sitten, auton sisätilalämppärin laitoin tohottamaan mittaria päin, huomasin jonkun halkeman mittarin lasissa - enkä tajunnut minkälainen paine siellä oikeasti on. Sitten nimittäin alkoi vettä tulla, onneks olin oven toisella puolella tupakalla niin ehdin hyvinkin nopsaan kääntää vedet pois päältä. Ja pannuhuoneessa se lattiakaivo.

Ei mitään vesieristeitä, mutta ilmeisesti mitään vahinkoa ei ehkä käynyt, ei ole ainakaan homehtunut nenä ja silmämääräisesti.

Viikko sitten keissi, pakkasvahti liian pienellä ja väärässä paikassa. Pitää nyt ottaa itteään niskasta kiinni ja sijoittaa se siihen mittarin viereen niin eipä ihan heti pääse jäätymään jos käy taas niin että poltin sammuu.
Laita sinne termostaatilla oleva sähköpatteri (itsellä öljytäytteinen) ja säädä se johonkin 5-asteeseen. Ne ei paljon maksa. Eikä sähköä kulu jos tila yli 5-astetta.
 
Joo siis vuodesta 1987 alkaen tilat, jossa on lattiakaivo pitää olla vesieristys. Lisätietoja Suomen rakennusmääräyskokoelmasta D1.

Eikös vesierkoista puhuta vaan siinä ohje-osuudessa? Itse määräävässä osassa ei. Tokihan se monessa tilassa on fiksua, mutta kyllä mulla on ihan viime vuonna muuttotarkastetussa talossa lattiakaivo lämpimässä harrastetilassa, eikä siinä ole vesierkkaa kuin altaan kohdalla seinällä, muuten paljaalla betonilla.
 
Laita sinne termostaatilla oleva sähköpatteri (itsellä öljytäytteinen) ja säädä se johonkin 5-asteeseen. Ne ei paljon maksa. Eikä sähköä kulu jos tila yli 5-astetta.

Onhan mulla tuo pakkasvahti, en muista mistä ostin, mutta linkin mukainen. Se vaan sattui olemaan liian pienelle säädetty, ja vielä liian kaukana vesimittarista/putkista.

Silloin kun jäätyi niin pistin tuon täysille ja sisään odottamaan hana auki koska alkaa vettä tulemaan. Eipä siinä kauaa mennyt.

Pitääkin vilkaista lämpömittarista mikä siellä on normaali lämpötila nyt kun kaikki toimii. Mitä nyt se vitun poltin välillä sammuu itekseen.

 
Joo siis vuodesta 1987 alkaen tilat, jossa on lattiakaivo pitää olla vesieristys. Lisätietoja Suomen rakennusmääräyskokoelmasta D1.

Mutta tosiaan, rikko oli aiheutunut joko jäätymisestä / materiaalin väsymisestä lämpötilan vaihtelun seurauksena ajan saatossa. Mistä näistä tietää.

Ja kyllä siellä kierrossa nyt yllättävän monta litraa vettä on, jos se läräytetään tilaan, jossa sen ei kuulu olla :)

Täytyy varmaan valaa umpeen pannuhuoneen ja autotallin lattiakaivot, jos näin pässisti oikeasti tulkitaan.
 
Eikös vesierkoista puhuta vaan siinä ohje-osuudessa? Itse määräävässä osassa ei. Tokihan se monessa tilassa on fiksua, mutta kyllä mulla on ihan viime vuonna muuttotarkastetussa talossa lattiakaivo lämpimässä harrastetilassa, eikä siinä ole vesierkkaa kuin altaan kohdalla seinällä, muuten paljaalla betonilla.
Minäkin muistelen, ettei ainakaan vaa
Täytyy varmaan valaa umpeen pannuhuoneen ja autotallin lattiakaivot, jos näin pässisti oikeasti tulkitaan.
Laita kirjallinen kysely vakuutusyhtiöösi
 
Onhan mulla tuo pakkasvahti, en muista mistä ostin, mutta linkin mukainen. Se vaan sattui olemaan liian pienelle säädetty, ja vielä liian kaukana vesimittarista/putkista.

Silloin kun jäätyi niin pistin tuon täysille ja sisään odottamaan hana auki koska alkaa vettä tulemaan. Eipä siinä kauaa mennyt.

Pitääkin vilkaista lämpömittarista mikä siellä on normaali lämpötila nyt kun kaikki toimii. Mitä nyt se vitun poltin välillä sammuu itekseen.

Vois olla isompi tehoiltaan, reagoi paremmin muutoksiin
jos enää löytyy paikkakunnaltasi. Muitakin on...hyvä muistutus viestisi, ei aina kaikkea tule ajatelleeksi.
 
Vois olla isompi tehoiltaan, reagoi paremmin muutoksiin
jos enää löytyy paikkakunnaltasi. Muitakin on...hyvä muistutus viestisi, ei aina kaikkea tule ajatelleeksi.

Tuollainen löytyy jo valmiina, on vaan tuulikaapissa muissa hommissa.

Pannuhuone on niin pieni koppi, ettei sinne kattilan lisäksi paljoa muuta mahdu. Ainakin luulen että tuo aikaisemmin linkkaamani on just sen 200w, mutta äkkiä se lämmitti tilan.
Ja juu, eipä tuota jäätymisen mahdollisuutta tullut ajatelleeksi, ennenkuin joku vuosi sitten kävi hazardi. Nyt vaan lämppärin siirto noin metri toiseenpaikkaan.
 
tilat, jossa on lattiakaivo pitää olla vesieristys. Lisätietoja Suomen rakennusmääräyskokoelmasta D1.

TZ93aJw.png

 
Pannuhuoneessa putken jäätyminen kuulostaa oudolta. Ostettuani ja remontoidessa tätä taloa kuvittelin itsekin, että pannuhuoneeseen kannattaa laittaa pakkasvahti. Putkimies totesi, että ei tarvita, koska se olisi talon lämpimin huone ja näin tosiaan osoittautui olevan. Vaikka kattila oli 2000-luvulta ja kaikki putket eristetty, oli lämpöä aina yli 20c, yleensä pitkältikin. Nykyään, kun kattilan tilalla on paremmin eristetty 500l energiavaraaja, ja huonetta jäähdytetään ehkä 500W teholla, on lämpöä enää 15c.
 
Pannuhuoneessa putken jäätyminen kuulostaa oudolta. Ostettuani ja remontoidessa tätä taloa kuvittelin itsekin, että pannuhuoneeseen kannattaa laittaa pakkasvahti. Putkimies totesi, että ei tarvita, koska se olisi talon lämpimin huone ja näin tosiaan osoittautui olevan. Vaikka kattila oli 2000-luvulta ja kaikki putket eristetty, oli lämpöä aina yli 20c, yleensä pitkältikin. Nykyään, kun kattilan tilalla on paremmin eristetty 500l energiavaraaja, ja huonetta jäähdytetään ehkä 500W teholla, on lämpöä enää 15c.

Riippuu vähän minkälainen suunnittelun kukkanen on kyseessä. Mullahan on oma ovi ulkoa pannuhuoneeseen, ovessa on tuuletusräppänä mikä on täysin ylimitoitettu ihan mihin vaan. Onhan siinä styroxi palanen tukkeena missä reikä korvausilmalle. Nyt kun viimeksi kävi, niin pakkasta oli aamulla -23. Joskus yön aikana oli poltin sammunut, sisälle tullut kylmää ilmaa, vielä toinen seinä ulkoseinä, niin kahdelta suunnalta hohkannu, ja haukannut kylmää.

On siellä nyt mittarikin ja +20 näytti olevan lämpötila kun äsken katsoin. Se pakkasvahti muuten 200w, tuli vilkaistua sekin samalla.
Ihan perseestä tälläinen suunnittelu pannuhuoneen suhteen, mutta se oli sitä aikaa.
 
Riippuu vähän minkälainen suunnittelun kukkanen on kyseessä. Mullahan on oma ovi ulkoa pannuhuoneeseen, ovessa on tuuletusräppänä mikä on täysin ylimitoitettu ihan mihin vaan. Onhan siinä styroxi palanen tukkeena missä reikä korvausilmalle. Nyt kun viimeksi kävi, niin pakkasta oli aamulla -23. Joskus yön aikana oli poltin sammunut, sisälle tullut kylmää ilmaa, vielä toinen seinä ulkoseinä, niin kahdelta suunnalta hohkannu, ja haukannut kylmää.

On siellä nyt mittarikin ja +20 näytti olevan lämpötila kun äsken katsoin. Se pakkasvahti muuten 200w, tuli vilkaistua sekin samalla.
Ihan perseestä tälläinen suunnittelu pannuhuoneen suhteen, mutta se oli sitä aikaa.
Joo paikka ratkaiseen paljon (yllä saattoi olla keskellä taloakin?), tiivistä se ulko-ovi ja laita vaikka sisäpintaan palovillaa (tarkkailet miten oven pinta pärjää sen alla), itse tehtynä maksanee itsensä aika nopeasti... Ulkonäöllähän ei ole väliä?
 
Kokemuksia edullisista wifi sähkömittareista pistorasiaan?
Alkaa olemaan 8kpl 800w Adaxeja levitelty ympäri taloa ja kun niistä saa hyvin datan esiin, alkoi kiinnostamaan ILPien kulutus.

Kiinasta näyttäisi Blitzwolfeja saavan n. 10€/kpl, joilla voisi muutaman "hölmön" patterin ja ilpit saada kulutusdatan osalta samaan paikkaan. Pääsisi hieman miettimään jatkojalostusta.
 
Joo paikka ratkaiseen paljon (yllä saattoi olla keskellä taloakin?), tiivistä se ulko-ovi ja laita vaikka sisäpintaan palovillaa (tarkkailet miten oven pinta pärjää sen alla), itse tehtynä maksanee itsensä aika nopeasti... Ulkonäöllähän ei ole väliä?

Jep, tosiaan talon nurkassa on. Ovihan on samaa kaliiberia kun varsinainen ulko-ovi asuintiloihin, veikkaan että seinät jo päästää enemmän kylmää sinne kun ovi. Muutenhan sillä ei olisi ulkonäön kannalta mitään väliä, kun eihän sitä kukaan kun minä itse katsele. Mutta kunhan tuo nyt pysyy siellä +20 näillä ilmoilla. Pakkasella ei ole tuota niin tullut ikinä katseltua.

Kylppäriremppa, aikaa sitten, olis perkele pitänyt laittaa aukeava ikkuna sinne pannuhuoneeseen niin jos vikavalo palaa niin harjanvarrella tökkimään pönttöä käyntiin pihan kautta kulkematta.
 
Onko kellää kokemuksia lumikolista, tänää hajosi talon mukana tullut vanhempi Mikko-talkkari. Mikä olisi kestävä, sillä kaupungin aura-auto puskee tieaukkoon lumet, joka on monesti tiivistä. Olisiko esimerkiksi Fiskarssin ammattimallit mistään kotoisin. Kaiken lisäksi pituutta on sen verra että ainakin vanhempia normaaleja kolia, kuten tuota hajonnutta Mikko-talkkaria on pitänyt kyyryssä työntää, olisiko näitä jo viimein tehty pitemmillekin sopivia?
 
Onko kellää kokemuksia lumikolista, tänää hajosi talon mukana tullut vanhempi Mikko-talkkari. Mikä olisi kestävä, sillä kaupungin aura-auto puskee tieaukkoon lumet, joka on monesti tiivistä. Olisiko esimerkiksi Fiskarssin ammattimallit mistään kotoisin. Kaiken lisäksi pituutta on sen verra että ainakin vanhempia normaaleja kolia, kuten tuota hajonnutta Mikko-talkkaria on pitänyt kyyryssä työntää, olisiko näitä jo viimein tehty pitemmillekin sopivia?
Masi nova max
Itse hommasin täksi talveksi kyseisen mallin, aisa tuntuu ihan sopivan korkuiselta omalle 190cm varrelle, kola on myös kevyt työntää ja luistaa kyllä lumella hyvin :thumbsup:
 
Kokemuksia edullisista wifi sähkömittareista pistorasiaan?

Kiinasta näyttäisi Blitzwolfeja saavan n. 10€/kpl, joilla voisi muutaman "hölmön" patterin ja ilpit saada kulutusdatan osalta samaan paikkaan. Pääsisi hieman miettimään jatkojalostusta.

Täällä juurikin noita Blitzwolfeja muutama kappale. Ei mitään moitittavaa. Yksi on autotallissa. Auton lämmitys toimii Blitzwolfilla ajastettuna + kännykällä saa tarvittaessa päälle/pois. :thumbsup:
 
Itselle tulee Shellyt autonlämmitykseen. Näkyy saavan ulkoisesti pistorasiaan laitettavana ja myös piiloon asennettavaksi noitakin.
 
Täällä juurikin noita Blitzwolfeja muutama kappale. Ei mitään moitittavaa. Yksi on autotallissa. Auton lämmitys toimii Blitzwolfilla ajastettuna + kännykällä saa tarvittaessa päälle/pois. :thumbsup:
Rohkea rokan syö, tilasin Girierejä 8kpl.. Aika tarkkaan 6€/kpl jäi maksamaan toimitettuna, plus tullimuodollisuudet mitä tulee mahdollisesti.
 
Masi nova max
Itse hommasin täksi talveksi kyseisen mallin, aisa tuntuu ihan sopivan korkuiselta omalle 190cm varrelle, kola on myös kevyt työntää ja luistaa kyllä lumella hyvin :thumbsup:

Itellä nitkahti aisa tuosta ekana talvena, kun ahnehdin täyden lastin katolta tippunutta märkää lunta.
Hitsailin taivekohtaan pienet jäykkärit molemmille puolille ja nyt kestää jo ottaa isompaakin kuormaa.
 
Masi nova max
Itse hommasin täksi talveksi kyseisen mallin, aisa tuntuu ihan sopivan korkuiselta omalle 190cm varrelle, kola on myös kevyt työntää ja luistaa kyllä lumella hyvin :thumbsup:

Jännä, itse ostin Nova Maxin siitä syystä että se sopi 175cm varrelle. Iso Talkkarin olisin ostanut jos olisin pidempi.
 
Jep, tosiaan talon nurkassa on. Ovihan on samaa kaliiberia kun varsinainen ulko-ovi asuintiloihin, veikkaan että seinät jo päästää enemmän kylmää sinne kun ovi. Muutenhan sillä ei olisi ulkonäön kannalta mitään väliä, kun eihän sitä kukaan kun minä itse katsele. Mutta kunhan tuo nyt pysyy siellä +20 näillä ilmoilla. Pakkasella ei ole tuota niin tullut ikinä katseltua.

Kylppäriremppa, aikaa sitten, olis perkele pitänyt laittaa aukeava ikkuna sinne pannuhuoneeseen niin jos vikavalo palaa niin harjanvarrella tökkimään pönttöä käyntiin pihan kautta kulkematta.
Huonot on kyllä seinät jos eivät tavan ulko-ovelle lämmöneristyksessä pärjää.

Toi pannuhuone on muistaakseni oma palotilansa, joten olis vaatinut paloluukun. (Olemme sääntöjen luvattussa maassa).
Harvoinhan toi vikavalo syttyy, jos polttimon suuttimet muistaa vaihtaa ja öljynsuodattimet putsata, ainakin Oilonissa.
 
Pitäisi saada omakotitalon lämmitys/ilmastointi hieman modernisoitua. Kyseessä vuonna 1981 rakennettu kaksikerroksinen "käkikellotalo" jossa ns. ilmalämmitys. Neliöitä on 130 ja lämpöä tuottaa Jäspi tehowatti sähkökattila ja ilmat kierrättää Valmet Kotilämpö. Sähkökattila on asennettu vuonna 2007 mutta tuo Valmetin härpäke on luultavasti ihan alkuperäinen, ja alkaa olla elinkaaren lopussa. Talossa myös molemmissa keroksissa oma varaava takka, ja nyt talvella tulee tuota alakerran takkaa lämmitettyä joka toinen päivä. Sähköä meni viime vuonna 17000 kWh.

Miten sitä nyt järkevästi menisi uusimaan? Joku Valloxin vastaava tuon Valmetin tilalle, vai ihan joku muu ratkaisu? Ilmalämpöpumppu tulee ainakin asennettua nyt keväällä, kunhan vaan löytää jonkun järkevän sijoituspaikan sille. Talon muoto on sen verran erikoinen että ei oikein löydy hyvää paikkaa siihen...

Itse laittaisin tilalle Enerventin kotilämmön, joka on bolt-on - päivitys, koska on tehty juurikin Valmetin korvaamiseen. Enerventit käyttävät pyörivää lämmönsiirrintä, joka päihittää lämmöntalteenotossa Valloxin kuutiot: Kotilämpö | Enervent
 
Itse laittaisin tilalle Enerventin kotilämmön, joka on bolt-on - päivitys, koska on tehty juurikin Valmetin korvaamiseen. Enerventit käyttävät pyörivää lämmönsiirrintä, joka päihittää lämmöntalteenotossa Valloxin kuutiot: Kotilämpö | Enervent
Jep, ilmanmuuta bolt-on päivitys, jos sellainen löytyy. Olen antanut itseni ymmärtää, että pyörivässä kennossa on kolme erityisen hyvää piirrettä, jotka kelpaisivat mieluusti Ewarcoonkin: 1. Talvisin palauttaa kosteutta huoneilmaan. 2.Ei sulattelun tarvetta 3.Lämmön talteenotto saadaan helposti pois päältä.

Muutenkin pidän ilmalämmitystä loistavana konseptina. Mitä järkeä vetää vesiputkea koko talo täyteen, kun kuitenkin on vedettävä ilmanvaihtokanavat, joilla saa jaettua myös lämmön? Olen joidenkin huomannut karsastavan ilmalämmitystä vanhoissa taloissa. Kaikissa saman aikakauden taloissa ei kuitenkaan ole edes tulo-poisto-ilmanvaihtoa, jolloin vertailua ei kannata edes aloittaa ennen sellaisen asennusta.
 
Tuossa nyt on ihan perusfysiikan suhteen helppo perustella asia sillä, että lämmitys olisi hyvä saada alas, koska lämmin ilma nousee ylöspäin ja taas ilmanvaihto on tavallista asentaa kattoon, jolloin lämpöä ei saada levittymään niin optimaalisesti. Tämän lisäksi ilmamäärät kasvavat huomattavasti, jos ilmalla halutaan ilmanvaihdon lisäksi myös lämmittää ja tämä aiheuttaa mm. tarpeen suuremmille ilmanvaihtokanaville jne. Hyvin toteutettuna ja mietittynä toki toimiva järjestelmä ilmalämmityskin, ei siinä.
 
Riippuu vähän minkälainen suunnittelun kukkanen on kyseessä. Mullahan on oma ovi ulkoa pannuhuoneeseen, ovessa on tuuletusräppänä mikä on täysin ylimitoitettu ihan mihin vaan. Onhan siinä styroxi palanen tukkeena missä reikä korvausilmalle. Nyt kun viimeksi kävi, niin pakkasta oli aamulla -23. Joskus yön aikana oli poltin sammunut, sisälle tullut kylmää ilmaa, vielä toinen seinä ulkoseinä, niin kahdelta suunnalta hohkannu, ja haukannut kylmää.

On siellä nyt mittarikin ja +20 näytti olevan lämpötila kun äsken katsoin. Se pakkasvahti muuten 200w, tuli vilkaistua sekin samalla.
Ihan perseestä tälläinen suunnittelu pannuhuoneen suhteen, mutta se oli sitä aikaa.
Suosittelen tuonne Sonoff TH10/TH16 wifirelettä, jos vain wifi sinne kantaa. Antaa notifikaation puhelimeen, jos lämpötila laskenut alle asetetun.

Itsellä tuo on pumppukoppia vartioimassa +5C lämpötila rajalla. Pitäisi vielä asentaa oma pistorasia erilliseksi (nyt saman sulakkeen takana patterin kanssa) ja laittaa lisäpatteri/auton sisätilan lämmitin perään. Toisin sanoen kun välillä joutuu työn puolesta reissaamaan, ei patterin hajoaminen/sulakkeen palaminen aiheuttaisi välittömiä toimenpiteitä kovilla pakkasilla.
 
Tuossa nyt on ihan perusfysiikan suhteen helppo perustella asia sillä, että lämmitys olisi hyvä saada alas, koska lämmin ilma nousee ylöspäin ja taas ilmanvaihto on tavallista asentaa kattoon, jolloin lämpöä ei saada levittymään niin optimaalisesti. Tämän lisäksi ilmamäärät kasvavat huomattavasti, jos ilmalla halutaan ilmanvaihdon lisäksi myös lämmittää ja tämä aiheuttaa mm. tarpeen suuremmille ilmanvaihtokanaville jne. Hyvin toteutettuna ja mietittynä toki toimiva järjestelmä ilmalämmityskin, ei siinä.
Veikkaisin, että ilmalämmitys häviää energiatehokkuudessa senkin takia, että ilma on lähtökohtaisesti eriste. Vesikiertoisella saadaan lämmönvaihto sekä syöttö- että luovutuspäässä paljon helpommin ja tehokkaammin tehtyä. Lisääntynyt ilmamäärä tuo lisäksi vedon tunteen ja silti järjestelmässä ei ole energiaa sisässä merkittäviä määriä eli kaikenmoiset lämpöheilunnat tuntuvat selvemmin ja aiheuttavat lisäepämukavuutta. Ainakin vanhoissa systeemeissä lisäbonuksena kuiva ja pölyinen sisäilma, herkkäsilmäisille täysin kestämätön yhtälö. Omat kohteensa ilmalämmitykselle on, mutta perustaloissa kyllä uskomattoman typerä ja huono systeemi. Käytännössä pelkkiä haittoja.
 
Suosittelen tuonne Sonoff TH10/TH16 wifirelettä, jos vain wifi sinne kantaa. Antaa notifikaation puhelimeen, jos lämpötila laskenut alle asetetun.

Itsellä tuo on pumppukoppia vartioimassa +5C lämpötila rajalla. Pitäisi vielä asentaa oma pistorasia erilliseksi (nyt saman sulakkeen takana patterin kanssa) ja laittaa lisäpatteri/auton sisätilan lämmitin perään. Toisin sanoen kun välillä joutuu työn puolesta reissaamaan, ei patterin hajoaminen/sulakkeen palaminen aiheuttaisi välittömiä toimenpiteitä kovilla pakkasilla.

Kävin just kokeilemassa, niin eipä wifi yllä. Modeemi on talon nurkasta nurkkaan, eli mahdollisimman kaukana.
 
Ei ole omakotitalo vaan rivari mutta en löytänyt parempaa lankaa joten kysytään täällä.

Spotattiin keskellä kämppää (50m2 kaksio) tälläistä läiskiä katossa. Näyttäisi olevan vähän niinkuin rasvaläikkiä mutta keittiöstä tohon kohtaan varmaan 5m joten hieman kaukaa haettua? Ei lähtenyt pois kun märällä sormella koitin hangata. Ideoita mitä voisi olla? Hometta? Katosta läpi jnt nesteitä?

Katto taitaa olla jotain laminaattia tai vastaava kovaa materiaalia.


IMG-20210201-WA0009.jpg
 
Ei ole omakotitalo vaan rivari mutta en löytänyt parempaa lankaa joten kysytään täällä.

Spotattiin keskellä kämppää (50m2 kaksio) tälläistä läiskiä katossa. Näyttäisi olevan vähän niinkuin rasvaläikkiä mutta keittiöstä tohon kohtaan varmaan 5m joten hieman kaukaa haettua? Ei lähtenyt pois kun märällä sormella koitin hangata. Ideoita mitä voisi olla? Hometta? Katosta läpi jnt nesteitä?

Katto taitaa olla jotain laminaattia tai vastaava kovaa materiaalia.


IMG-20210201-WA0009.jpg
Veikkaan että jotain ruokaa tai juomaa kun on tuollaiset roiskeet. Minulla kerran tipahti lämmitetty pilttipurkki lattialle ja mahtavasti lensi pitkin kattoa. Meni jonkin aikaa ennen kuin huomasin ne edes sieltä katosta niin oli aika vaikea saada puhtaaksi.
 
Pentuna ammuin vesipyssyllä tai jollain vastaavalla kattoon niin tommoseksi se jäi. Arvelisin että jos olisi tullut toiselta puolelta, niin ei olisi noin terävärajaisia pikkutippoja vaan isompi tummempi alue.
 
Ei ole omakotitalo vaan rivari mutta en löytänyt parempaa lankaa joten kysytään täällä.

Spotattiin keskellä kämppää (50m2 kaksio) tälläistä läiskiä katossa. Näyttäisi olevan vähän niinkuin rasvaläikkiä mutta keittiöstä tohon kohtaan varmaan 5m joten hieman kaukaa haettua? Ei lähtenyt pois kun märällä sormella koitin hangata. Ideoita mitä voisi olla? Hometta? Katosta läpi jnt nesteitä?

Katto taitaa olla jotain laminaattia tai vastaava kovaa materiaalia.


IMG-20210201-WA0009.jpg

Voi olla asentajien rasvaiset sormenjäljet. Kokeile tärpätillä tai jollain muulla rasvanpoistoaineella varovasti.
 
Minä sumuttelin vahingossa nenäöljyä valkoseen kattopaneeliin kun luulin ettei pullosta tuu mutta sitten tulikin... Tuommosta jälkee jää ainakin siitä, aika himmeenä toki kun heti jynssäsi vaikka ja kuinka. Roiskeelta näyttää, vesivuoto jos olis niin siinä kyllä tulee pyöree jälki aina.
 
Jos tuo tahra olisi peräisin katosta tulevasta vedestä niin luulisi että se kasvaisi ajan myötä. Jos se ei lähde kasvamaan niin en olisi huollisani.
 
Kysymys lattialämmöistä:

Meillä on pari vuotta vanha talo ja erillinen talli vesikiertoisessa lattialämmityksessä. Ovat samassa lämmityspiirissä ja olen laskenut tallin lämpötilaa 13-15 asteen tuntumaan rajoittamalla sen kiertoa tallin jakotukilta. Talon lämmitysveden lämpötila laskee kierrolla noin 5 astetta ja tallin noin 11 astetta, koska virtaa hitaammin.

Maalämpöpumppu ohjaa lämmitystä paluuveden lämpötilan mukaan. Tallin kylmempi vesimäärä on selkeästi pienempi kuin talolla. Tallissa pitäisi olla ihan hyvät lämpöeristeet, 200 mm seinissä ja eristävä ovi yms. Kuvittelin säästävän hieman energiaa matalammalla tallin lämpötilalla, mutta mahtaako toimia sittenkään? Voisin toki kokeilla nostaa kierron ylemmäs ja katsoa vaikuttaako se asiaan.
 
Maalämpöpumppu ohjaa lämmitystä paluuveden lämpötilan mukaan. Tallin kylmempi vesimäärä on selkeästi pienempi kuin talolla. Tallissa pitäisi olla ihan hyvät lämpöeristeet, 200 mm seinissä ja eristävä ovi yms. Kuvittelin säästävän hieman energiaa matalammalla tallin lämpötilalla, mutta mahtaako toimia sittenkään? Voisin toki kokeilla nostaa kierron ylemmäs ja katsoa vaikuttaako se asiaan.
Miksi ei säästäisi? Kyllähän se aina säästää energiaa jos lämpöä tiputtaa.
Ja oletko nyt ihan varma tuosta lämmönsäätimen toiminnasta? Yleensä säätimellä ohjataan menoveden lämpötilaa.
 
Miksi ei säästäisi? Kyllähän se aina säästää energiaa jos lämpöä tiputtaa.
Ja oletko nyt ihan varma tuosta lämmönsäätimen toiminnasta? Yleensä säätimellä ohjataan menoveden lämpötilaa.
Jos se oikeasti on kytketty paluuseen, niin tällöinhän tallista tuleva lämpötila aiheuttaa väärän signaalin lämmitystarpeeseen ja kone syöttää kuumempaa vettä piiriin, joka nopeamman virtauksen takia pyöriin pääosin muualla kuin tallissa. Mutta jos kysyjän muu kämppä ei ole mallia "sauna", niin eiköhän se ohjaus ole silloin syötössä kuten yleensä on ollut tapana.
 
Ei ole omakotitalo vaan rivari mutta en löytänyt parempaa lankaa joten kysytään täällä.

Spotattiin keskellä kämppää (50m2 kaksio) tälläistä läiskiä katossa. Näyttäisi olevan vähän niinkuin rasvaläikkiä mutta keittiöstä tohon kohtaan varmaan 5m joten hieman kaukaa haettua? Ei lähtenyt pois kun märällä sormella koitin hangata. Ideoita mitä voisi olla? Hometta? Katosta läpi jnt nesteitä?

Katto taitaa olla jotain laminaattia tai vastaava kovaa materiaalia.


IMG-20210201-WA0009.jpg
Väittäisin, että kattomateriaali kuvassa on MDF-paneelia. Se on huomattavasti laminaattia pehmeämpi materiaali ja jos siihen vaikka jokin terävä tökkäsee niin reikä tulee siinä pinnalla olevaan ”kalvoon” Minusta näyttää että jotain rasvaista tai muuta likaa siinä on ollut pidemmän aikaa ja se on imaissut itseensä tuon värin. Joku taikasieni saattaisi olla paras koittaa putsailla mut pahoin pelkään ettei lähde millään pois jos on imenyt lian itseensä. Kyseinen MDF-paneeli turpoaisi ja tuo pinta menisi varmaan ihan röpelöksi jos siinä olisi kosteusrasitetta ylhäältä päin joten en usko näin olevan tässä tapauksessa.
 
Siis ohjaa paluuveden lämpötilan mukaan menovettä? Vai miten se tomii? Ootko varma, ettet sekoita paluupuolella oleviin virtauksen säätimiin? Yleensähän lämmitystä ohjataan ulkolämpötilan ja siihen suhteutetun käyrän mukaan.
 
Siis ohjaa paluuveden lämpötilan mukaan menovettä? Vai miten se tomii? Ootko varma, ettet sekoita paluupuolella oleviin virtauksen säätimiin? Yleensähän lämmitystä ohjataan ulkolämpötilan ja siihen suhteutetun käyrän mukaan.
Esim Nibessä mittaa menovettä. Mutta on kyllä pumppuja, jotka katkaisee sämmityksen, kun paluuvesi on riittävän kuumaa.

Kun pumppu on pois päältä, niin paluuvettähän se periaatteessa silloinkin mittaa.

Esim Nibeen kyllä saa menovesianturin laitettua puskurivaraajan jälkeenkin ja silloin mittaa siitä anturista sitä käyntiä. Tietysti ulkolämpötila ja käyrä vaikuttaa kaikissa pumpuissa.
 
Omasta koneesta (nibe) katsottuna, niin menolämpötila (tämänhetkinen) on 30.3 astetta ja paluulämpötila 27 astetta. Paluulämpötila kertoo sen, että paljon vesi on kierroksella kerinnyt jäähtymään. Kuten tuossa jo kerrottiin, niin asetetun lämpökäyrän mukaan tuon lämpimän veden ohjauksen pitäisi toimia. Putkarilta kuullut, että jos paluu- ja menolämppötilan erotus on enemmän kuin 5 astetta, niin sitten täytyisi tehdä jotain toimenpiteitä. Sen tarkemmin en tiedä mitä, kun en putkimies ole.

Kannattaa varmaan avata tallin virtausta hiukka enempi, niin vesi kiertää paremmin.
 
Omasta koneesta (nibe) katsottuna, niin menolämpötila (tämänhetkinen) on 30.3 astetta ja paluulämpötila 27 astetta. Paluulämpötila kertoo sen, että paljon vesi on kierroksella kerinnyt jäähtymään. Kuten tuossa jo kerrottiin, niin asetetun lämpökäyrän mukaan tuon lämpimän veden ohjauksen pitäisi toimia. Putkarilta kuullut, että jos paluu- ja menolämppötilan erotus on enemmän kuin 5 astetta, niin sitten täytyisi tehdä jotain toimenpiteitä. Sen tarkemmin en tiedä mitä, kun en putkimies ole.

Kannattaa varmaan avata tallin virtausta hiukka enempi, niin vesi kiertää paremmin.
Nibellä on kyllä suositus on/off pumppuihin 6 astetta meno ja paluu lämpöjen erotukseksi. Inverttereistä en ole ihan varma mutta alle 5 astetta kuulostaa siltä, että pumput käyvät liian kovalla.

Keruupuolen delta jos on yli 5 astetta niin sitten pitää tehdä toimenpiteitä (eli lähinnä lisätä pumpun kierroksia tai putsata sihti).
 
Nibellä on kyllä suositus on/off pumppuihin 6 astetta meno ja paluu lämpöjen erotukseksi. Inverttereistä en ole ihan varma mutta alle 5 astetta kuulostaa siltä, että pumput käyvät liian kovalla.

Keruupuolen delta jos on yli 5 astetta niin sitten pitää tehdä toimenpiteitä (eli lähinnä lisätä pumpun kierroksia tai putsata sihti).
Tämän hetken tilannetta (invertteri löytyy) kun katsoo, niin lämmökeruunpumpun nopeus 75% ja kiertovesipumpun nopeus 86%. Tuota siis tarkoitin, että jos paluulämpötila on yli 5 astetta isompi, niin toimepiteitä tarvitsee tehdä. Ihan siis nämä kuultuna sen parempaa omankäden tietoa. Kaiketi putkien pituuksillakin on aikamoinen merkitys ja ei suositella yli 50 metrin vetoja jotta virtaus ei heikkene paljoakaan?
 
Tämän hetken tilannetta (invertteri löytyy) kun katsoo, niin lämmökeruunpumpun nopeus 75% ja kiertovesipumpun nopeus 86%. Tuota siis tarkoitin, että jos paluulämpötila on yli 5 astetta isompi, niin toimepiteitä tarvitsee tehdä. Ihan siis nämä kuultuna sen parempaa omankäden tietoa. Kaiketi putkien pituuksillakin on aikamoinen merkitys ja ei suositella yli 50 metrin vetoja jotta virtaus ei heikkene paljoakaan?
Niin jos se on lämmönkeruupuolella, eli sillä puolella missä lämmöt on tällä hetkellä lähellä nollaa tai jopa miinuksella, pitää asialle tehdä jotain jos erotus on yli 5 astetta.

Lämmönjakopuolella, eli tuolla missä sinulla on erotus tällä hetkellä 3,3 astetta, Nibe suosittelee on/off pumpulle vähintään 5 asteen eroa ja kuvittelisin, että invertteri ei ihan kauheasti siitä kuitenkaan eroa.

Arvot on-off pumpulle muistaakseni:
Lämmönkeruu erotus: 2-5 astetta
Lämmönjako erotus: 5-8 astetta
 
Tallissa pitäisi olla ihan hyvät lämpöeristeet, 200 mm seinissä ja eristävä ovi yms. Kuvittelin säästävän hieman energiaa matalammalla tallin lämpötilalla, mutta mahtaako toimia sittenkään?
Ei kai se varsinaisesti voi toimimatta olla, jos talon lämmitys toimii ja pumppu käyttäytyy normaalisti. Eikä 13-15 astetta ole vielä mikään pahan matala ja saita lämpötila talliin.

Toisaalta jos mukavuussyistä toivoisi lämpöä talliin, voi säästö olla olematon ja turha - MLP:n tuottama lämpö on edullisempaa tuhlattavaksi kuin moni tajuaakaan. COP:n ollessa 3 tai 4, on pihistelyn tuottama säästökin vain 1/3 tai 1/4 siitä, mikä se muulla kalliilla energialla olisi, kun harrastetaan säästöä klassisin niksein laskemalla lämpöä asteella tai polttamalla takassa puita. Tulee jo varastetuillakin puilla huono tuntipalkka sytyttämisestä ja villasukkien kuluminen vie ison osan säästöstä. :smoke:

Tämä tietysti vain sillä oletuksella, että MLP on teholtaan mitoitettu riittämään "aina" ilman että se kytkee vastuspatruunaa, eikä keruupiirikään osoita ehtymisen merkkejä loppukaudestakaan. Näiden ehtojen jäädessä toteutumatta lienee kaikki optimointi aina hyvin kannattavaa.
 
Jos se oikeasti on kytketty paluuseen, niin tällöinhän tallista tuleva lämpötila aiheuttaa väärän signaalin lämmitystarpeeseen ja kone syöttää kuumempaa vettä piiriin, joka nopeamman virtauksen takia pyöriin pääosin muualla kuin tallissa. Mutta jos kysyjän muu kämppä ei ole mallia "sauna", niin eiköhän se ohjaus ole silloin syötössä kuten yleensä on ollut tapana.

Pumppu on Gebwell Qi8 ja se on käsittääkseni paluuvesiohjattu, eli luulisin sen mittaavan juurikin palaavaa vettä. Lähtevälle vedelle on erikseen maksimiarvot, jotta parketti ei kuiva liikaa.
 
Pumppu on Gebwell Qi8 ja se on käsittääkseni paluuvesiohjattu, eli luulisin sen mittaavan juurikin palaavaa vettä. Lähtevälle vedelle on erikseen maksimiarvot, jotta parketti ei kuiva liikaa.
Eihän se paluuveden lämpötila pienene vain sen vuoksi, että jossain piirissä on alempi lämpötila silloin kun piirissä virtaavan veden määrä pysyy vakiona. Silloin se toki alenee hetkellisesti jos siellä tallissa on ollut alemmat lämmöt ja menet laittamaan pyyntiä korkeammaksi.
 
Eihän se paluuveden lämpötila pienene vain sen vuoksi, että jossain piirissä on alempi lämpötila silloin kun piirissä virtaavan veden määrä pysyy vakiona. Silloin se toki alenee hetkellisesti jos siellä tallissa on ollut alemmat lämmöt ja menet laittamaan pyyntiä korkeammaksi.

Näinhän se taitaa olla. Ajatus oli kaiketi niitä joskus kuultuja aivopieruja ;)

Ja tallissa ei ole termostaatteja. Pelkkä käsisäätö jakotukilta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 247
Viestejä
4 501 666
Jäsenet
74 373
Uusin jäsen
elspa

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom