Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[Taika-Jim]

Jaahas, kevät tulee. Sen huomaa siitä, että postilaatikkoon ilmestyy vaikka mitä tarjouksia ulkoverhouksen maalaamisesta katon ja ikkunoiden vaihtoon. Ovella ramppaa myös kaikenmaailman turvajärjestelmien myyjää ja muuta kaupparatsua.

 

[Jebaus]

Kovasti näitä kerrostalon remonttihintoja jaksetaan jauhaa että on mahdottoman kallista. Meillä ainakin ensinnäkin on budjetoitu jo valmiiksi jonkinverran tuota huoltovaraa mihin iso osa noista mainitsemisesta remonteista kuuluu. Lisäksi pitää muistaa että esim meillä on talossa 21huoneistoa. Kun nuo osuudet jaetaan kaikkien kesken, ei se summa mikään mahdoton ole. Isommatkin remontit jää heittämällä murto-osaan omakotitalon remonttien hinnoista jotka pitää maksaa kokonaan yksin. .

Se valmiiksi budjetoitu raha on sitten ilmaista?
Tuohon murto-osaan ei nyt kukaan usko. Ei edes puoleen sitten missään hommassa. Jotkut asiat tietysti voi olla halvempia kuten ulko-ovien sarjoitus kun tehdään 21 asuntoa kerralla vs omakotitalon 2-3 ovea mutta säästö on todella pieni.
Pääosin kaikkeen menee byrokratiaa, valvontaa ja suunnittelua jo 10-30% urakan hinnasta. Nykyiset tilaajavastuuvelvoitteet pitävät siitä huolen kaikissa yli 15t€ remonteissa.
Lisäksi omakotitalossa kotitalousvähennys jeesaa kummasti kuluja joten väitän 100% varmaksi että vaikka 90-luvun omakotitalo vs. 90-luvun kerrostalo niin samoilla remonteilla ja ylläpidolla kerrostalon kulut neliötä kohden on varmasti kovemmat vaikka kaikki työt teetätettäisiin molemmissa tapauksissa.

 

[tietokonerikki]

Rivitalossa tämä? Kun eihän nyt kukaan niin pienelle tontille taloa rakenna, että naapuri ilma-vesilämpöpumpun käynnistä häiriinny?

Etelässä ne on 8m välein, pienimmät erillistontit 400m2, kun sulla on ikkuna kesällä auki yöllä
(talon viilennys) eikä ne lasitkaan ota pois kuin 30-35dB. Ei ole kiva kuin tollanen pörähtää käyntiin. Viallisena ne sitten kuuluvat satojen metrien päähän häiritsevästi.

 

[tietokonerikki]

Näistähän oli puhetta jo jossain ketjussa. Noissa käytetään EPDM kumia joka on ilmeisen kestävää, htp-viemäreiden tiivisteet samaa matskua.

EPDM:ää ikkunatiivisteenä ei hirheästi kehuta (kuoleutuu ajan kanssa). (Putkissa tapahtuu lämpölaajenemista).
Viemäreissä en minäkään ole niistä huolissani, koska yleensä muhvit (paitsi valuraudat nykyisin pannalla) + "lika" tukkinee ainakin osittain saumat, eikä yleensä painetta.

Sen verta tiukkaa paikoittan noiden tulitöiden tekeminen että ei kannata juottaa (siiis kupariahan ei hitsattu vaan juotettiin (kova/pehmeä), tosin TIG:illähän onnistuu hitsaaminenkin) tai hitsata teräsputkia (pl. isot koot dn100+). Ja tietysti nopeampiahan puristeliitokset on tehdä.
OMK:ssa tietenkään ei niin tiukkaa mutta niissä suurin osa taas tehdään pex:illä.

Joo noissa tulitöissä ollaan nyk. tarkempia, meillä on rintamamiestaloissa sahanpurut ja silti niihin onnistuttiin putket hitsaamalla (vanha pinttynyt tapa, oikeampi siis sun juottaminen)
asentamaan. Suosin siis edelleen sitä hitsaamista

Geberitiltä tehtaalta lähti miljardis liitin viime vuonna joten pelkästään Geberin liittimiä on muutama asennettu maailmalle.

Määrä ei vielä pitkäkestoisuutta takaa? Niinhän sitä asbestiakin laitettiin joka paikkaan ja nyt sitten kalliilla poistetaan.

 

[tietokonerikki]

Kovasti näitä kerrostalon remonttihintoja jaksetaan jauhaa että on mahdottoman kallista. Meillä ainakin ensinnäkin on budjetoitu jo valmiiksi jonkinverran tuota huoltovaraa mihin iso osa noista mainitsemisesta remonteista kuuluu. Lisäksi pitää muistaa että esim meillä on talossa 21huoneistoa. Kun nuo osuudet jaetaan kaikkien kesken, ei se summa mikään mahdoton ole. Isommatkin remontit jää heittämällä murto-osaan omakotitalon remonttien hinnoista jotka pitää maksaa kokonaan yksin. Puhumattakaan pihoista jotka on melko suotavaa olla siistit, mutta jos et tykkää pihalla puuhailla mitään niin rahat menevät aika hukkaan vs. kerrostalo jossa taas murto-osa ok:n hinnoista. Lisäksi jos hinta ei miellytä niin etsi kerrostalossa halvempi vaihtoehto tai tee itse (jos normaali kunnossapito johon ei tarvita mitään lupia).

Lisäksi pakolliset asiat tulee hoidettua. OK:ssa voi tietysti vedättää pitempään ja pitempään vaikkapa kattoremonttia, mutta jos remontointitarvetta on niin lopputulos on joko vesivahinko tai sit huomnattavasti kalliimpi remontti. (tilaaja taas häviää). Kyllä ok asuminen on heittämällä kalliimpaa jos haluaa pitää kiinteistöstä huolta. Jos ei vaan antaa talon rapistua niin sitten voi säästöä tulla, mutta eipä tuommoisesta ok:sta paljoa jää kivijalkaa kummempaa enään jälkipolville ihmeteltäväksi.

Kerrostaloissa olet hallituksen "armoilla" omakotitalossa voit itse päättää (eurojesi puitteissa)
korjaatko varmuuden vuoksi vai silloin kun se on viimeistään tarpeellista.

Otetaan esim. uusitin aikoinaan (20- vanhat putket) vaikka niillä olisi todenäköisesti ollut käyttöikää kymmeniä vuosia. Syystä, että uusin pinnat ja osin rakenteet joiden kustannus oli siinä kohtaa merkittävän suuri. Uudet niin, että pääosin voi ne vaihtaa rakenteita rikkomatta.

Puristaminen on kyllä siinä parempi vaihtoehto oikein tehtynä kun liitoksista tulee tasalaatuisia eikä hitsaajan ammattitaito vaikuta tuotokseen. Vaihtovälikin on helpompi määritellä puristettaville. Hitsattaessa voi 2/3 osaa kestää kauan ja sit se 1/3osa jossa virheitä laukee 10vuotta aiemmin.

Ammattitaito ja laittet ovat yksi avainasioista. Virheitä tulee molemmilla tavoilla.
Pitkäaikaiskesto on sitten uskon asia.

Ilmalämpöpumput pitäisi muutenkin kieltää asuinrakennuksissa. (Sallittaisiin ainoastaan vapaa-ajan asuntoihin.) Ne on sellainen oikotie jonka pidempiaikaisista vaikutuksista varsinkin vanhemmissa taloissa ei tiedetä tarkkaan. Lisäksi ulkoyksiköt on rumia ja usein äänekkäitä. Puhumattakaan jos jonnekkin kerros- tai rivitaloon lyyään 15 yksikköä niin meteli huonosti eristetyssä talossa voi olla sietämätön. Yksi syy meteliin voi olla viallinen kannakointi jolloin äänet kulkeutuu runkoa pitkin.

Oikein asennettuna ilmalämpöpumput ovat kohtuu äänettömiä (toisin kuin vesi-ilmalämpöpumput). Sitten kun ilmalämpöpumput alkavat ääntä pitämään tilanne muuttuu. Yksi lomareissu kärsi pahasti yläkerran parvekkeen ilmalämpöpumpun "huutamisesta" yöllä.

 

[tietokonerikki]

Saako tässä ketjussa kysäistä kommentteja sukituksesta, vai ohjataanko mut johonkin toiseen säikeeseen. Joka tapauksessa, meillä on n.7m valurautaputkea 60-luvulta lattian alla. Menee vessasta ja pesuhuoneesta ja saunasta kunnalliseen ja nykyaikaiseen viemäriin ulkoseinän viereen. Eli ainoa pätkä joka on tätä vanhaa valurautaa on tosiaan tuolla lattian uumenissa. Putki meni tukkoon pienen käytön takia vuosi takaperin, nyt kun me tässä asutaan ja normaalisti eletään niin tukoksia ei ole ollut. Tukoksen syy kuitenkin paljastui tuolloin kun viemäriputken puolikasta ehdittiin kuvata. Valurautaputken sisäpinta oli röpelöinen ja paskapaperi melko helposti tarttuu reunoille kiinni. Vuotoja ei vielä ole ainakaan sen perusteella, mitä tuolloin kuvasta katsottiin.
Selvää on, että putkelle pitää tehdä jotain jotta koko kämppä olisi tällä vuosituhannella duunattua. Onko kokemuksia sukituksesta, menikö hyvin, toimiiko, harmittaako, vituttaako?

Sukitettavaan osaan tulisi todennäköisesti yksi haara vessasta ja yksi pesuhuoneesta. Putken matkalla on tosin kauimmaisena tällä hetkellä lavuaari, sitten vessa, sitten pesuhuoneen viemäri ja sitten kuivakaivo saunasta joka johdettu pesuhuoneen viemäriin. Haarojen määrä vaikuttaa hintaan, siksi mietin, että näitä voisi yhdistellä jo alkupään osalta yhteen haaraan (vessa ja lavuaari) ja toiseen haaraan (pesuhuone ja sauna).

Sukitus + hartsi muodostaa kovan putken, itse uskon noista (pinnoitus jutuista) siihen eniten. Pitkäaikaiskesto on sitten taas uskon asia. Työvirheillehän tuokin on arka, joutuvat tekemään haarat kameralla tähystämällä.

Aina se ei edes onnistu, jos putki on niin huonolaatuinen, ettei enää kestä sukitusta.
Kyllä tuollaisen pitää yli 3-vuotta kestää => ottaisin tavarantarkastaja paikalla käymään, elleivät vapaehtoisesti tule korjaamaan.

Tuo on kallista hommaa, miksi et avaa lattioita ja laitata muoviviemäriä?

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Menee linja tuolla vessan, pesuhuoneen, saunan ja olohuoneen lattian alla jos kuvista oikein muistan. Aivan helvetinmoinen homma repiä paikat auki ja vaihtaa putki uuteen. Ehkä voisi hieman halvemmaksi tulla, mutta melko varmasti itse sitten tekisin valta-osan hommasta ja aika on myös rahaa.
Tuon matkan sukitus kahdella haaralla maksanee ehkäpä 800€/metri, vai liikunko ihan väärissä hintaluokissa?

 

[ZZRX]

Se valmiiksi budjetoitu raha on sitten ilmaista?
Tuohon murto-osaan ei nyt kukaan usko. Ei edes puoleen sitten missään hommassa. Jotkut asiat tietysti voi olla halvempia kuten ulko-ovien sarjoitus kun tehdään 21 asuntoa kerralla vs omakotitalon 2-3 ovea mutta säästö on todella pieni.
Pääosin kaikkeen menee byrokratiaa, valvontaa ja suunnittelua jo 10-30% urakan hinnasta. Nykyiset tilaajavastuuvelvoitteet pitävät siitä huolen kaikissa yli 15t€ remonteissa.
Lisäksi omakotitalossa kotitalousvähennys jeesaa kummasti kuluja joten väitän 100% varmaksi että vaikka 90-luvun omakotitalo vs. 90-luvun kerrostalo niin samoilla remonteilla ja ylläpidolla kerrostalon kulut neliötä kohden on varmasti kovemmat vaikka kaikki työt teetätettäisiin molemmissa tapauksissa.

No ei se budjetoitu ilmaista toki ole, mutta tiedät tarkalleen mitä maksat asumisesta. Meillä esim vastike on 270e/kk. Omakotitalossa jo pelkkä lämmitys maksaa usein 100e/kk ja vesikin on varmaan monta kymppiä. Eli tällä ajatuksella olisi puolet vastikkeen kuluista molemmissa samat. 135e jää yli jolla saa siis ainakin kuukauden nurmikon leikkuut, pienet vesikalusteiden korjaukset, lumityöt, yleisten tilojen sähköt/valot, autopaikka, yleisten tilojen siivous, varastotilat ja niiden lämmitys. Kaikki nämä vielä avaimet käteen hommina ettei itse tarvitse edes erillistä laskua maksaa. Ei ainakaan omaan korvaan kuulosta pahalta.

Remonteista esimerkkinä kattoremontti on suunnitteilla. Alustava arvio noin 150000€ jolla suunnittelu, uudet kattotuolit, kattorakenteet, huopa+konesauma, päätyjen rappaus, sadevesijärjestelmä. 21asuntoa ja jos jaetaan tuo raakajakona 21:llä (oikeesti menee neliöiden mukaan joten yksiöille vähemmän ja isoille asunnoille taas enemmän. niin jäis asuntoa kohden reilu 7000€ maksettavaa. Tuolla hinnalla just ja just saatettais saada peltikatto uusittua omakotitaloon jos itse tehdään kaikki työt.

Omakotitalossa iso neliömäärä on yksi etu miksi kannattaa asua. Itse en näe tässäkään etua yksinasujalla koska neliöiden siivous ja lämmitys on iso homma.
Toinen seikka sit jos niin elämäntapa on niin levoton että pitää möykätä yöt.

 

[Cardinal]

Saako tässä ketjussa kysäistä kommentteja sukituksesta, vai ohjataanko mut johonkin toiseen säikeeseen. Joka tapauksessa, meillä on n.7m valurautaputkea 60-luvulta lattian alla. Menee vessasta ja pesuhuoneesta ja saunasta kunnalliseen ja nykyaikaiseen viemäriin ulkoseinän viereen. Eli ainoa pätkä joka on tätä vanhaa valurautaa on tosiaan tuolla lattian uumenissa. Putki meni tukkoon pienen käytön takia vuosi takaperin, nyt kun me tässä asutaan ja normaalisti eletään niin tukoksia ei ole ollut. Tukoksen syy kuitenkin paljastui tuolloin kun viemäriputken puolikasta ehdittiin kuvata. Valurautaputken sisäpinta oli röpelöinen ja paskapaperi melko helposti tarttuu reunoille kiinni. Vuotoja ei vielä ole ainakaan sen perusteella, mitä tuolloin kuvasta katsottiin.
Selvää on, että putkelle pitää tehdä jotain jotta koko kämppä olisi tällä vuosituhannella duunattua. Onko kokemuksia sukituksesta, menikö hyvin, toimiiko, harmittaako, vituttaako?

Sukitettavaan osaan tulisi todennäköisesti yksi haara vessasta ja yksi pesuhuoneesta. Putken matkalla on tosin kauimmaisena tällä hetkellä lavuaari, sitten vessa, sitten pesuhuoneen viemäri ja sitten kuivakaivo saunasta joka johdettu pesuhuoneen viemäriin. Haarojen määrä vaikuttaa hintaan, siksi mietin, että näitä voisi yhdistellä jo alkupään osalta yhteen haaraan (vessa ja lavuaari) ja toiseen haaraan (pesuhuone ja sauna).

Olisiko siis runkoviemäri valurautaa ja haarat uusittu? Rauta- ja betoniviemärit vaativat reilusti vettä toimiakseen. Niihin ei kelpaa nämä "save the planet" -pöntöt. Ja noiden ollessa olemassa myös oppii sen, että mitä ei kannata heittää viemäriin, kuten talouspaperia. Se ei siellä hajoa.

60-luvun pieni 1-kerroksinen talo täälläkin ja olen kysynyt sukitustarjouksia. Hinnat vaihtelevat 7500 eurosta noin. 13 000 euroon. Noi yläpään hinnat voi unohtaa, koska olivat kotisun tms. firmojen antamia. Teen homman asap. kunhan saan rahoituksen kuntoon. Pankki ei myöntänyt remonttilainaa, vaan neuvoi, että voisi ottaa kulutusluottona.

Sinänsä homma ei ketuta kun on päivän tai parin homma ja saa mielenrauhan.

 

[j1m2]

No ei se budjetoitu ilmaista toki ole, mutta tiedät tarkalleen mitä maksat asumisesta. Meillä esim vastike on 270e/kk. Omakotitalossa jo pelkkä lämmitys maksaa usein 100e/kk ja vesikin on varmaan monta kymppiä. Eli tällä ajatuksella olisi puolet vastikkeen kuluista molemmissa samat. 135e jää yli jolla saa siis ainakin kuukauden nurmikon leikkuut, pienet vesikalusteiden korjaukset, lumityöt, yleisten tilojen sähköt/valot, autopaikka, yleisten tilojen siivous, varastotilat ja niiden lämmitys. Kaikki nämä vielä avaimet käteen hommina ettei itse tarvitse edes erillistä laskua maksaa. Ei ainakaan omaan korvaan kuulosta pahalta.

Remonteista esimerkkinä kattoremontti on suunnitteilla. Alustava arvio noin 150000€ jolla suunnittelu, uudet kattotuolit, kattorakenteet, huopa+konesauma, päätyjen rappaus, sadevesijärjestelmä. 21asuntoa ja jos jaetaan tuo raakajakona 21:llä (oikeesti menee neliöiden mukaan joten yksiöille vähemmän ja isoille asunnoille taas enemmän. niin jäis asuntoa kohden reilu 7000€ maksettavaa. Tuolla hinnalla just ja just saatettais saada peltikatto uusittua omakotitaloon jos itse tehdään kaikki työt.

Omakotitalossa iso neliömäärä on yksi etu miksi kannattaa asua. Itse en näe tässäkään etua yksinasujalla koska neliöiden siivous ja lämmitys on iso homma.
Toinen seikka sit jos niin elämäntapa on niin levoton että pitää möykätä yöt.

Omakotitalossa on se hyvä puoli ettei tarvitse maksaa muitten perseilyjä(nuoret,sossunporukka,narkit,tollot,rahastavat isännöitsijät ym.. vastaavat)ja voi itse tehdä huolto ja korjaushommia.
Edit: sukitustapauksessa vaatisin että työn lopussa viemärit kuvataan koko matkalta kunnolla ja videon tietenkin saa itselle.Jos sukittaja ei tähän suostu niin kuvaisin itse tai tilaisin puolueettomalta taholta kuvausen.

 

[ZZRX]

Omakotitalossa on se hyvä puoli ettei tarvitse maksaa muitten perseilyjä(nuoret,sossunporukka,tollot,rahastavat isännöitsijät ym.. vastaavat)ja voi itse tehdä huolto ja korjaushommia.
Edit: sukitustapauksessa vaatisin että työn lopussa viemärit kuvataan koko matkalta kunnolla ja videon tietenkin saa itselle.Jos sukittaja ei tähän suostu niin kuvaisin itse tai tilaisin puolueettomalta taholta kuvausen.

Lähtökohtaisestihan taloyhtiö ei maksa muiden perseilyjä vaan asukas itse maksaa omat vesivahinkonsa (poikkeuksiakin on ja asioista yleensä neuvotellaan). Voihan kerrostalossakin tehdä huolto ja korjaushommia yhtälailla. (Poislukien putki- ja sähköhommat jotka olisi syytä jättää omakotitalossakin ammattilaisille)

 

[brainsurgery]

Lähtökohtaisestihan taloyhtiö ei maksa muiden perseilyjä vaan asukas itse maksaa omat vesivahinkonsa (poikkeuksiakin on ja asioista yleensä neuvotellaan). Voihan kerrostalossakin tehdä huolto ja korjaushommia yhtälailla. (Poislukien putki- ja sähköhommat jotka olisi syytä jättää omakotitalossakin ammattilaisille)

Yhdessä kerrostalossa, jossa asuin, asui myös yksi deeku joka mm talvella tuuletti 2 viikkoa putkeen kämppäänsä parvekkeen ovi auki.

 

[j1m2]

Käytännössä kerrostalossa aika isot asukkaiden töhöilyt menee taloyhtiön pussista,varsinkin jos töhöilijä on on sossuasukas tai muuten luottotiedoton.On muutenkin aika vaikea todistaa että toiminta on tahallista joten yleensä lopulta lasku menee taloyhtiön piikkiin.

 

[Lumimies]

EPDM:ää ikkunatiivisteenä ei hirheästi kehuta (kuoleutuu ajan kanssa). (Putkissa tapahtuu lämpölaajenemista).
Viemäreissä en minäkään ole niistä huolissani, koska yleensä muhvit (paitsi valuraudat nykyisin pannalla) + "lika" tukkinee ainakin osittain saumat, eikä yleensä painetta.

Joo noissa tulitöissä ollaan nyk. tarkempia, meillä on rintamamiestaloissa sahanpurut ja silti niihin onnistuttiin putket hitsaamalla (vanha pinttynyt tapa, oikeampi siis sun juottaminen)
asentamaan. Suosin siis edelleen sitä hitsaamista

Määrä ei vielä pitkäkestoisuutta takaa? Niinhän sitä asbestiakin laitettiin joka paikkaan ja nyt sitten kalliilla poistetaan.

Enemmän se tiiviste on ilman/hapen kanssa kosketuksessa htp-viemärissä kuin noissa puristusosissa. Taitaa olla vähän erilaista tuo ikkunatiiviste kuin noi tiivisteet mitä on puristeosissa vaikka molemmat on EPDM:ää. Aika monessa paikassa taitaa olla tuo EPDM-kumi käytössä.

Tarkemmalla en tarkoittanut sitä kuinka vaikeaa on olla polttamatta talo, kyllä sitä on tullut juoteltua (ja hitsattua) paikassa jos toisessakin ja enkä ole saanut vahinkoja aikaiseksi. Vaan sitä että sinne oikeasti saatetaan vaatia sitä tulityövartiaa sen tulityöntekijä lisäksi jne. Tykkään kyllä juottelusta mutta vähenemään päin menossa.

Ei määrä kestoisuttaa takaa tietenkään. Heitin vaan että aika paljon on maailmalle tungettu ja vielä en ole kuullut mitään siihen suuntaan että tiivisteet lahoaa. Tosin asbesti hiukkaset ilmassa on terveydelle vaarallisia. Jos se tiiviste hapertuu sinne uraan tuskin aiheuttaa suurta terverydellistä riskiä. Tai no mistä sitä tietää että 2´30v päästä huomataan että EPDM on yhtä vaarallista kuin kreosootti.

 

[puik]

Etelässä ne on 8m välein, pienimmät erillistontit 400m2, kun sulla on ikkuna kesällä auki yöllä
(talon viilennys) eikä ne lasitkaan ota pois kuin 30-35dB. Ei ole kiva kuin tollanen pörähtää käyntiin. Viallisena ne sitten kuuluvat satojen metrien päähän häiritsevästi.

Oikein asennettuna ilmalämpöpumput ovat kohtuu äänettömiä (toisin kuin vesi-ilmalämpöpumput). Sitten kun ilmalämpöpumput alkavat ääntä pitämään tilanne muuttuu. Yksi lomareissu kärsi pahasti yläkerran parvekkeen ilmalämpöpumpun "huutamisesta" yöllä.

Kiinnostaisi myös ilma-vesilämpöpumppu omakotitaloon (nyt varaava sähkö), kun maalämpö on hankalampi mm. ahtaasta tontista ja pohjavesialueesta johtuen. Vaikea ymmärtää miksi nuo olisi äänekkäämpiä kuin ilmalämpöpumput? Suuremman tehon takia ulkoyksiköiden luulisi olevan vain suurempia?

Täällä ei noista lämpöpumpuista taida olla enempää tekstiä? Olisko joku muu foorumi parempi paikka näiden puimiseen ja kokemusten lukuun?

 

[kjns]

Täällä ei noista lämpöpumpuista taida olla enempää tekstiä? Olisko joku muu foorumi parempi paikka näiden puimiseen ja kokemusten lukuun

Lämpöpumppujen paras tietolähde on ehdottomasti Lampopumput - Keskustelua lämpöpumpuista

Siellä on sekä myyjäporrasta että käyttäjiä, ja osa aika kovastikin perehtyneitä asiaan.

 

[tietokonerikki]

Kiinnostaisi myös ilma-vesilämpöpumppu omakotitaloon (nyt varaava sähkö), kun maalämpö on hankalampi mm. ahtaasta tontista ja pohjavesialueesta johtuen. Vaikea ymmärtää miksi nuo olisi äänekkäämpiä kuin ilmalämpöpumput? Suuremman tehon takia ulkoyksiköiden luulisi olevan vain suurempia?

Kyllä niistä ääntäkin enemmän lähtee, paljon suuremmat tuulettimen propellit ja käsiteltävä ilmamäärä suuri, noilla lämmitetään koko talo. Yöllä on hiljaista... melu mikä ei päivällä haittaa haittaa jo pahasti yöllä.
Noissa pikkumarketeissa saattaa olla vastaavia jäähdyttiä seinällä, josta voinee käydä kuuntelemassa. Yleensähän nuo pyritään laittaamaan niissäkin katoille.
Sitten jos/kun ne vikaantuvat melua riittää...

Eikös aluellasi sallita maalämpöporakaivoja... kaivoit ovat huomaamattomia ja laiteisto ulospäin täysin äänetön.

 

[tietokonerikki]

Enemmän se tiiviste on ilman/hapen kanssa kosketuksessa htp-viemärissä kuin noissa puristusosissa. Taitaa olla vähän erilaista tuo ikkunatiiviste kuin noi tiivisteet mitä on puristeosissa vaikka molemmat on EPDM:ää. Aika monessa paikassa taitaa olla tuo EPDM-kumi käytössä.

Niinhän noita nykyään käytetään. Iän myötä olen vaan oppinut varovaisemmaksi mainosmiesten lupausten kanssa. Tuolla aiemmin oli purkuvideo kasattavasta sulusta... siitä näki selvästi, että uusi tiiviste puristettaessa muutti muotoaan pysyvästi, mikä on noiden ikkunatiivisteidenkin ongelma pitkäaikaiskäytössä.
Sitten noiden yleinen laatu. Tehdään miljardi liitintä... hei me kehitettiin tähän uusi tapa valmistaa
muutama sentti halvemmalla... eli onko sen tiivisteen materiaali samaa nyt kuin mitä se oli 10-vuotta sitten. Minusta putkien tulisi kestää vähintään 50-vuotta (patteriverkostot kestää satoja vuosia)

Tarkemmalla en tarkoittanut sitä kuinka vaikeaa on olla polttamatta talo, kyllä sitä on tullut juoteltua (ja hitsattua) paikassa jos toisessakin ja enkä ole saanut vahinkoja aikaiseksi. Vaan sitä että sinne oikeasti saatetaan vaatia sitä tulityövartiaa sen tulityöntekijä lisäksi jne. Tykkään kyllä juottelusta mutta vähenemään päin menossa.

Tulityökortti on hyvä keksintö (valitettavasti siitäkin on tehty rahastusmuoto ...uusimisvälit) laittaa miettimään paloturvallisuutta, mutta avainasia tuossa on että katsoo missä hitsaa/juottaa ja suojaa tarvittaessa palovillan kanssa voi hitsata sahanpurun vieressäkin ja se sammutin sinne vielä lähistölle. Työvirheille tuokin on altis, ammattimies välttää hitsaamista kapeissa paikoissa, jonne ei kunnolla näe... työtään miettimällä niitä pystyy paljon välttämään.

Ei määrä kestoisuttaa takaa tietenkään. Heitin vaan että aika paljon on maailmalle tungettu ja vielä en ole kuullut mitään siihen suuntaan että tiivisteet lahoaa. Tosin asbesti hiukkaset ilmassa on terveydelle vaarallisia. Jos se tiiviste hapertuu sinne uraan tuskin aiheuttaa suurta terverydellistä riskiä. Tai no mistä sitä tietää että 2´30v päästä huomataan että EPDM on yhtä vaarallista kuin kreosootti.

Asbestin vaarojakin vähän liioitellaan? Minusta tuntuu, että siinäkin on osin mopo karannut käsistä.
Toki pölyävänä ei varmasti ole terveellistä, kun ei muukaan rakennuspäly suurissa määrin nieltynä.
Noissa EPDM-tuotteissa käytettänee kemikaaleja, joten ainahan se teoriassa on mahdollista, että joku toteaa sen olevan haitallista? Minä olen lähinnä "huolissani" sen pitkaispaineen kestosta.

 

[puik]

Kyllä niistä ääntäkin enemmän lähtee, paljon suuremmat tuulettimen propellit ja käsiteltävä ilmamäärä suuri, noilla lämmitetään koko talo. Yöllä on hiljaista... melu mikä ei päivällä haittaa haittaa jo pahasti yöllä.
Noissa pikkumarketeissa saattaa olla vastaavia jäähdyttiä seinällä, josta voinee käydä kuuntelemassa. Yleensähän nuo pyritään laittaamaan niissäkin katoille.
Sitten jos/kun ne vikaantuvat melua riittää...

Eikös aluellasi sallita maalämpöporakaivoja... kaivoit ovat huomaamattomia ja laiteisto ulospäin täysin äänetön.

Ymmärtääkseni pohjavesialueella vaatii heti luvan ELYltä/AVIlta tms ja tietää n. 1000e lisäkulua.

Minkälaisia maa/ilma-vesilämpöpumppujen käyttöikien pitäisi olla? Jos 10 vuoden jälkeen pitäisi jo varautua yksikön vaihtoon ei oikein omalla kohdalla tunnu kannattavan, kun n. 1000e voisi vuodessa säästää. Investointikustannukset noissa kun ymmärtääkseni on 10/20k€. Eri asia sitten tietysti kun nykyinen varaaja olisi vaihtoiässä.

 

[ZZRX]

Eikös noista maalämmöistä yleensä mene vain tuo kompressori ja ei sen uusiminen mitään mahdottomia maksa

 

[Lumimies]

Niinhän noita nykyään käytetään. Iän myötä olen vaan oppinut varovaisemmaksi mainosmiesten lupausten kanssa. Tuolla aiemmin oli purkuvideo kasattavasta sulusta... siitä näki selvästi, että uusi tiiviste puristettaessa muutti muotoaan pysyvästi, mikä on noiden ikkunatiivisteidenkin ongelma pitkäaikaiskäytössä.
Sitten noiden yleinen laatu. Tehdään miljardi liitintä... hei me kehitettiin tähän uusi tapa valmistaa
muutama sentti halvemmalla... eli onko sen tiivisteen materiaali samaa nyt kuin mitä se oli 10-vuotta sitten. Minusta putkien tulisi kestää vähintään 50-vuotta (patteriverkostot kestää satoja vuosia)

Tulityökortti on hyvä keksintö (valitettavasti siitäkin on tehty rahastusmuoto ...uusimisvälit) laittaa miettimään paloturvallisuutta, mutta avainasia tuossa on että katsoo missä hitsaa/juottaa ja suojaa tarvittaessa palovillan kanssa voi hitsata sahanpurun vieressäkin ja se sammutin sinne vielä lähistölle. Työvirheille tuokin on altis, ammattimies välttää hitsaamista kapeissa paikoissa, jonne ei kunnolla näe... työtään miettimällä niitä pystyy paljon välttämään.


Asbestin vaarojakin vähän liioitellaan? Minusta tuntuu, että siinäkin on osin mopo karannut käsistä.
Toki pölyävänä ei varmasti ole terveellistä, kun ei muukaan rakennuspäly suurissa määrin nieltynä.
Noissa EPDM-tuotteissa käytettänee kemikaaleja, joten ainahan se teoriassa on mahdollista, että joku toteaa sen olevan haitallista? Minä olen lähinnä "huolissani" sen pitkaispaineen kestosta.

Itseasiassa Geberit on siirtynyt käyttämään CIIR-tiivisteitä, muilla valmistajilla EPDMää.
Tuo puristusliitos on kehitetty yli 50v sitten mutta siitä ei ole tietoa mitä tiivisteitä ovat käyttäneet silloin ruotsissa.
Eihän kuparikaan kestä aina vahintään 50v, on tapauksia missä kestää vaan muutaman vuoden mutta jossain voi kestää hienosti yli 50v.

Sentään yhdistivät normi ja kattotulityökortin. Työturvakortti se vasta rahastus onkin.

Samaa mieltä asbestin liioittelusta. Jos se on sitoutuneena niin mitään vaaraahan ei synny, pölyävä asbesti on se mikä on vaarallista keuhkoille.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Tänään kävin välikatolla ja katselin lattialevyn päällä olevaa läikkää. Sinnehän oli piipunjuuresta tippunut vettä jonkin aikaa. Ei näytä kovin vakavalta ongelmalta, mutta läntti oli iso. Tarkempi tutkailu paljasti, että piipun ylemmällä puolella (harjakatolla) aluskate oli muotoutunut pussiksi ja kerännyt vedet piipun juureen. Aluskate oli värjäytynyt ruskeaksi näistä vesikohdista joten vedin piipun leveydeltä ongelmakohdan puukolla auki ja tyhjensin vedet ja mustan liejun pois sisältä (havua, lehtiä ja kaikenlaista maatunutta).
Tein väliaikaisvirityksen kiinittämällä aluskatteen piipun reunassa hakasilla tiukasti kiinni, mutta nyt kysymys kuuluu. Milläs tuolla välikatolla tuo piipunreuna yleensä tiivistetään. Katolla kyllä ymmärrän, että siellä pellitetään ja tiivistetavaralla käsitellään piipun reunat, mutta miten aluskate saadaan välikaton puolelta siten, että se olisi mahdollisimman järkevästi laitettu.
Vesi on voinut tosiaan valua lumien takia jo harjalta jostakin välistä ja tullut sitten sinne piipun reunaan pussiksi ja hiljalleen ulos, mutta mihis tuo mahdollinen vesi pitäis ohjata jos sitä pääsee pellin alle ja aluskatteen päälle?

 

[ZZRX]

Tänään kävin välikatolla ja katselin lattialevyn päällä olevaa läikkää. Sinnehän oli piipunjuuresta tippunut vettä jonkin aikaa. Ei näytä kovin vakavalta ongelmalta, mutta läntti oli iso. Tarkempi tutkailu paljasti, että piipun ylemmällä puolella (harjakatolla) aluskate oli muotoutunut pussiksi ja kerännyt vedet piipun juureen. Aluskate oli värjäytynyt ruskeaksi näistä vesikohdista joten vedin piipun leveydeltä ongelmakohdan puukolla auki ja tyhjensin vedet ja mustan liejun pois sisältä (havua, lehtiä ja kaikenlaista maatunutta).
Tein väliaikaisvirityksen kiinittämällä aluskatteen piipun reunassa hakasilla tiukasti kiinni, mutta nyt kysymys kuuluu. Milläs tuolla välikatolla tuo piipunreuna yleensä tiivistetään. Katolla kyllä ymmärrän, että siellä pellitetään ja tiivistetavaralla käsitellään piipun reunat, mutta miten aluskate saadaan välikaton puolelta siten, että se olisi mahdollisimman järkevästi laitettu.
Vesi on voinut tosiaan valua lumien takia jo harjalta jostakin välistä ja tullut sitten sinne piipun reunaan pussiksi ja hiljalleen ulos, mutta mihis tuo mahdollinen vesi pitäis ohjata jos sitä pääsee pellin alle ja aluskatteen päälle?

Et sää saa sitä kunnolla välikaton puolelta. Sen aluskatteen pitää nousta piippua vasten joku 40cm ylöspäin ja piipun taakse pitää monesti laittaa lisäpala. Jos pystyy purkamaan niin piipun kohdalta pellit veks kolmen ristikkovälin verran (olettaen että piippu on ristikon välissä), sit siihen uus aluskate ja sit pellit takas.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

no ai hitto sitten. Purku ei todennäköisesti onnistu, mutta täytyy käydä vielä huomenna katsomassa. Eli se aluskate pitäis olla siis sen 40cm sinne piipun alle nostettuna, mutta mihin se mahdollinen läpipääsevä vesi sitten pääsee siitä aluskatteen päältä jos sitä sinne jostain tippuu? Toi kohta on piipun yläreunaa vasten, eli se ei ole kalteva kulma kun on katon harjan suuntainen piipun reuna.
Sehän on varmaan ollutkin joskus ihan oikein, mutta aluskate ei ole pysynyt siellä piipun alla kunnolla ja vesi on jäänyt pussiksi sinne piipun juureen. Eikös toi sama homma tule uudelleen toteutumaan jos ei selkeää paikkaa löydy mistä se pellistä tulee läpi?

 

[ZZRX]

Joo sinne piipun pellin väliin pitäs sen nousta. Se aluskate olis syytä olla laitettu niin ettei sen päälle pääse vesi lammikoitumaan. Venyttää sen jotenkin silleen että mahdollinen vesi pääsee valumaan piipun ohitse. Se pitäis kiinnittää sieltä ylhäältä vielä siihen piippuun jotenkin. Monissa ohjeissa laitettu 10cm leveellä höyrynsulkuteipillä ja sit jätetty puristuksiin pellin väliin.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Kiitti hyvistä kommenteista ja infosta. Käyn huomenna tutkimassa tarkemmin asiaa.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Olisiko siis runkoviemäri valurautaa ja haarat uusittu? Rauta- ja betoniviemärit vaativat reilusti vettä toimiakseen. Niihin ei kelpaa nämä "save the planet" -pöntöt. Ja noiden ollessa olemassa myös oppii sen, että mitä ei kannata heittää viemäriin, kuten talouspaperia. Se ei siellä hajoa.

60-luvun pieni 1-kerroksinen talo täälläkin ja olen kysynyt sukitustarjouksia. Hinnat vaihtelevat 7500 eurosta noin. 13 000 euroon. Noi yläpään hinnat voi unohtaa, koska olivat kotisun tms. firmojen antamia. Teen homman asap. kunhan saan rahoituksen kuntoon. Pankki ei myöntänyt remonttilainaa, vaan neuvoi, että voisi ottaa kulutusluottona.

Sinänsä homma ei ketuta kun on päivän tai parin homma ja saa mielenrauhan.

Valurautaa runko ja haarat ylös asti samaa kamaa. Eli koko setti pitäis tosiaan sukittaa jos sukittaa. Haarojen määrä vaikuttaa kyllä hintaan melkoisesti mitä olen lueskellut. Lupailevat ilmaisen kuvauksen ja sit tulis tarjous työstä. Vois yhden kuvauksen pyytää niin näkis koko pätkän ongelmineen.
Liukenevat vessapaperin hylsyt ja just talouspaperi on myrkkyä tolle runkoputkelle. Pöntön pikku ja iso huuhtelut olen säätänyt isoimmalle huuhtelulle. Parempi pistää vettä kunnolla tavaran mukaan niin pysyy ainakin auki.

 

[tietokonerikki]

Ymmärtääkseni pohjavesialueella vaatii heti luvan ELYltä/AVIlta tms ja tietää n. 1000e lisäkulua.

Minkälaisia maa/ilma-vesilämpöpumppujen käyttöikien pitäisi olla? Jos 10 vuoden jälkeen pitäisi jo varautua yksikön vaihtoon ei oikein omalla kohdalla tunnu kannattavan, kun n. 1000e voisi vuodessa säästää. Investointikustannukset noissa kun ymmärtääkseni on 10/20k€. Eri asia sitten tietysti kun nykyinen varaaja olisi vaihtoiässä.

Vaikea sanoa iästä 10-15vuotta?, jotain joutunee vaihtamaan. Porareikä on n. 1/3 kuluista se on yleensä pitkäikäinen. Onhan se samalla ympäristötekokin?

 

[tietokonerikki]

Itseasiassa Geberit on siirtynyt käyttämään CIIR-tiivisteitä, muilla valmistajilla EPDMää.
Tuo puristusliitos on kehitetty yli 50v sitten mutta siitä ei ole tietoa mitä tiivisteitä ovat käyttäneet silloin ruotsissa.

Sehän näissä on ettei tiedetä mitä/miksi on mahdolliseti muutettu. Minun "ajatusmaailmassa"
paineen/vaihtelevan lämmön alainen tiiviste ei ole ikuinen, pessimisti ei pety.

Eihän kuparikaan kestä aina vahintään 50v, on tapauksia missä kestää vaan muutaman vuoden mutta jossain voi kestää hienosti yli 50v.

Minullakin on kokemuksia yli 50-vuotta kestäneistä kupariputkista ja vähemmän kestäneistä. Joskus pääsi tehtaalta huono erä, joka kesti vain n.18vuotta. Noihin vaikuttavat myös veden laatu.

 

[random5]

Tehdään tällä viikolla kaupat vuosituhannen vaihteen omakotitalosta, jossa on tällä hetkellä lämmitysmuotona kattosähkölämmitys ja takka. Haluaisimme laittaa taloon lattialämmityksen ja jättää nuo happanevat kattolämmityselementit sinne paneelien taakse odottamaan tulevia sisäkaton remppoja.

Kuntotarkastuksen yhteydessä selvisi, että talon maanvarainen laatta on 70mm paksu ja sen alla on 50+50 mm eriste. Varmaan tässä vaiheessa kustannustehokkain olisi laittaa lämmityskaapelit lattiaan ja ilppi hoitamaan pääosan huushollin lämmitystarpeesta.

Alustava keskustelu sähköfirman kanssa oli se, että he suosittelivat kaapeleita betonin päälle ja tasoite siihen päälle. Se olisikin muuten ok, mutta lattian korko nousee parilla sentillä, mikä aiheuttaa sitten haasteita eteisen ja kylppärin kynnyksille ja suurimpana ongelmana se, että keittiö ja kaikki kaapistot olisi pakko purkaa. Myös ovien kanssa tulee ongelmia.

Toinen vaihtoehto olisi roilottaa betoniin urat ja upottaa lämmityskaapelit sinne. Siisti ja huomaamaton tapa, ei mitään ongelmaa ovien, kynnysten tai kalusteiden kanssa, mutta laitettavaa pinta-alaa on julmasti (jopa 70-80 m2) ja aikaa palaa reippaasti.

Kolmas tapa olisi laittaa lämmityskalvot betonin päälle ja siihen lattia päälle. Siisti ja huomaamaton, ei juuri nosta lattian korkoa, mutta minä en itse oikein lämpene tälle.

Miten suosittelisitte omien kokemusten perusteella? Mahdollista olisi myös yhdistellä roiloa ja kalvoa.

 

[Zigh]

Tehdään tällä viikolla kaupat vuosituhannen vaihteen omakotitalosta, jossa on tällä hetkellä lämmitysmuotona kattosähkölämmitys ja takka. Haluaisimme laittaa taloon lattialämmityksen ja jättää nuo happanevat kattolämmityselementit sinne paneelien taakse odottamaan tulevia sisäkaton remppoja.

Kuntotarkastuksen yhteydessä selvisi, että talon maanvarainen laatta on 70mm paksu ja sen alla on 50+50 mm eriste. Varmaan tässä vaiheessa kustannustehokkain olisi laittaa lämmityskaapelit lattiaan ja ilppi hoitamaan pääosan huushollin lämmitystarpeesta.

Alustava keskustelu sähköfirman kanssa oli se, että he suosittelivat kaapeleita betonin päälle ja tasoite siihen päälle. Se olisikin muuten ok, mutta lattian korko nousee parilla sentillä, mikä aiheuttaa sitten haasteita eteisen ja kylppärin kynnyksille ja suurimpana ongelmana se, että keittiö ja kaikki kaapistot olisi pakko purkaa. Myös ovien kanssa tulee ongelmia.

Toinen vaihtoehto olisi roilottaa betoniin urat ja upottaa lämmityskaapelit sinne. Siisti ja huomaamaton tapa, ei mitään ongelmaa ovien, kynnysten tai kalusteiden kanssa, mutta laitettavaa pinta-alaa on julmasti (jopa 70-80 m2) ja aikaa palaa reippaasti.

Kolmas tapa olisi laittaa lämmityskalvot betonin päälle ja siihen lattia päälle. Siisti ja huomaamaton, ei juuri nosta lattian korkoa, mutta minä en itse oikein lämpene tälle.

Miten suosittelisitte omien kokemusten perusteella? Mahdollista olisi myös yhdistellä roiloa ja kalvoa.

Siis haluatte tehdä helvetin kalliin ja työlään rempan, jossa vaihdetaan suorasta sähkölämmityksestä toiseen suoraan sähkölämmitykseen?
Onko tuossa nyt mitään järkeä?
Tehkää nyt ainakin vesikiertoisena se lattialämmitys jos ihan pakko on tehdä.

 

[Daatta]

Tehdään tällä viikolla kaupat vuosituhannen vaihteen omakotitalosta, jossa on tällä hetkellä lämmitysmuotona kattosähkölämmitys ja takka. Haluaisimme laittaa taloon lattialämmityksen ja jättää nuo happanevat kattolämmityselementit sinne paneelien taakse odottamaan tulevia sisäkaton remppoja

Onko nykyinen kattolämmitys rikki vai miksi siitä halutaan eroon? Vanhempien 2010 valmistuneeseen taloon laitettiin kattolämmitys, koska lankkulattia. Kosteissa tiloissa ja eteisen laattalattiassa toki on lattialämmitys. Kattolämmitys on toiminut hyvin, hoitaa peruslämmön takan ja ILP:n ohella.

En lähtisi tekemään noin valtavaa remonttia, ainakaan roilottamaan lattiaa saati valamaan uutta. Pari ilmalämpöpumppua vaan ja homma toimii.

 

[valexi]

Spoileri: pettämätön plaani

Tehdään tällä viikolla kaupat vuosituhannen vaihteen omakotitalosta, jossa on tällä hetkellä lämmitysmuotona kattosähkölämmitys ja takka. Haluaisimme laittaa taloon lattialämmityksen ja jättää nuo happanevat kattolämmityselementit sinne paneelien taakse odottamaan tulevia sisäkaton remppoja.

Kuntotarkastuksen yhteydessä selvisi, että talon maanvarainen laatta on 70mm paksu ja sen alla on 50+50 mm eriste. Varmaan tässä vaiheessa kustannustehokkain olisi laittaa lämmityskaapelit lattiaan ja ilppi hoitamaan pääosan huushollin lämmitystarpeesta.

Alustava keskustelu sähköfirman kanssa oli se, että he suosittelivat kaapeleita betonin päälle ja tasoite siihen päälle. Se olisikin muuten ok, mutta lattian korko nousee parilla sentillä, mikä aiheuttaa sitten haasteita eteisen ja kylppärin kynnyksille ja suurimpana ongelmana se, että keittiö ja kaikki kaapistot olisi pakko purkaa. Myös ovien kanssa tulee ongelmia.

Toinen vaihtoehto olisi roilottaa betoniin urat ja upottaa lämmityskaapelit sinne. Siisti ja huomaamaton tapa, ei mitään ongelmaa ovien, kynnysten tai kalusteiden kanssa, mutta laitettavaa pinta-alaa on julmasti (jopa 70-80 m2) ja aikaa palaa reippaasti.

Kolmas tapa olisi laittaa lämmityskalvot betonin päälle ja siihen lattia päälle. Siisti ja huomaamaton, ei juuri nosta lattian korkoa, mutta minä en itse oikein lämpene tälle.

Miten suosittelisitte omien kokemusten perusteella? Mahdollista olisi myös yhdistellä roiloa ja kalvoa.

No jo on suunnitelmat.
1) Miksi ostaa talo, johon haluat upottaa samointein 20-30te lisää rahaa aivan huuhaahommaan?
2) Miksi ei pari kolme ILPiä ja unohda koko juttu?
3) Jos pakko saada lattia lämpöiseksi -> roilota vesikierto, niin rikastuessasi voit sitten hankkia sen maalämmön.

 

[Kvarkki]

Kuulostaa kyllä talolta, jota ei pitäisi ostaa, jos noin paljon on "käyttökuntoista", joka ei miellytä. Eri asia, jos joku vanha rintsikka, jossa aivan varmasti joutuu tekemään remppaa ja näkyy myös hinnassa. Tuollaisen suht uuden talonhinnassa ei varmaan näy mitenkään epämiellyttäväksi koettu kattolämmitys. 70 mm laatta ja 100 mm eristeet kuulostaa kyllä aika vähältä. Muistaakseni lattialämmityksen kanssa suositellaan 200 mm eristettä(?)

 

[muronsyöjä]

Tehdään tällä viikolla kaupat vuosituhannen vaihteen omakotitalosta, jossa on tällä hetkellä lämmitysmuotona kattosähkölämmitys ja takka. Haluaisimme laittaa taloon lattialämmityksen ja jättää nuo happanevat kattolämmityselementit sinne paneelien taakse odottamaan tulevia sisäkaton remppoja.

Kuntotarkastuksen yhteydessä selvisi, että talon maanvarainen laatta on 70mm paksu ja sen alla on 50+50 mm eriste. Varmaan tässä vaiheessa kustannustehokkain olisi laittaa lämmityskaapelit lattiaan ja ilppi hoitamaan pääosan huushollin lämmitystarpeesta.

Alustava keskustelu sähköfirman kanssa oli se, että he suosittelivat kaapeleita betonin päälle ja tasoite siihen päälle. Se olisikin muuten ok, mutta lattian korko nousee parilla sentillä, mikä aiheuttaa sitten haasteita eteisen ja kylppärin kynnyksille ja suurimpana ongelmana se, että keittiö ja kaikki kaapistot olisi pakko purkaa. Myös ovien kanssa tulee ongelmia.

Toinen vaihtoehto olisi roilottaa betoniin urat ja upottaa lämmityskaapelit sinne. Siisti ja huomaamaton tapa, ei mitään ongelmaa ovien, kynnysten tai kalusteiden kanssa, mutta laitettavaa pinta-alaa on julmasti (jopa 70-80 m2) ja aikaa palaa reippaasti.

Kolmas tapa olisi laittaa lämmityskalvot betonin päälle ja siihen lattia päälle. Siisti ja huomaamaton, ei juuri nosta lattian korkoa, mutta minä en itse oikein lämpene tälle.

Miten suosittelisitte omien kokemusten perusteella? Mahdollista olisi myös yhdistellä roiloa ja kalvoa.

Joo, ei kun asumaan vaan. Tässä tulikin jo pari saman suuntaista kommenttia, mutta todellakin miksi tehdä isoja remppoja joista ei nyt niin hirveästi "hyötyä" synny. Parilla kymmenellä tonnilla maksaa aika monta sähkölaskua. Ja jos nykyinen systeemi käytössä oikeasti tuntuu "kylmältä" niin sit lämpöä lisää talvikaudeksi. Mut sekin vasta sitten jos se häiritsee. Ja remppa vasta sitten jos sillä ei asia tule kuntoon.

Nykyään tehdään ihan järjettömiä investointeja, jotta säästettäisiin jokunen kymppi sähkölaskussa. Välttämättä juuri mitään säästöä ei edes synny. Väitän että fiksumpaa olisi laittaa se kakskyttonnia pörssiin vaikka muutamaan osinkoa maksavaan firmaan. Säästyisi paljon vaivaa ja tulisi vähemmän pölyä. Osingoilla maksaisi sähkölaskut.

Joku ilmalämpöpumppu, lisäeristys ja pintaremontit ovat järkeviä. Samoin rakennuksen teknistä kuntoa ja käyttöikää parantavat rempat (salaojat, katto jne). Mut nekin vain silloin jos ne ei ole kunnossa.

 

[ZZRX]

Tehdään tällä viikolla kaupat vuosituhannen vaihteen omakotitalosta, jossa on tällä hetkellä lämmitysmuotona kattosähkölämmitys ja takka. Haluaisimme laittaa taloon lattialämmityksen ja jättää nuo happanevat kattolämmityselementit sinne paneelien taakse odottamaan tulevia sisäkaton remppoja.

Kuntotarkastuksen yhteydessä selvisi, että talon maanvarainen laatta on 70mm paksu ja sen alla on 50+50 mm eriste. Varmaan tässä vaiheessa kustannustehokkain olisi laittaa lämmityskaapelit lattiaan ja ilppi hoitamaan pääosan huushollin lämmitystarpeesta.

Alustava keskustelu sähköfirman kanssa oli se, että he suosittelivat kaapeleita betonin päälle ja tasoite siihen päälle. Se olisikin muuten ok, mutta lattian korko nousee parilla sentillä, mikä aiheuttaa sitten haasteita eteisen ja kylppärin kynnyksille ja suurimpana ongelmana se, että keittiö ja kaikki kaapistot olisi pakko purkaa. Myös ovien kanssa tulee ongelmia.

Toinen vaihtoehto olisi roilottaa betoniin urat ja upottaa lämmityskaapelit sinne. Siisti ja huomaamaton tapa, ei mitään ongelmaa ovien, kynnysten tai kalusteiden kanssa, mutta laitettavaa pinta-alaa on julmasti (jopa 70-80 m2) ja aikaa palaa reippaasti.

Kolmas tapa olisi laittaa lämmityskalvot betonin päälle ja siihen lattia päälle. Siisti ja huomaamaton, ei juuri nosta lattian korkoa, mutta minä en itse oikein lämpene tälle.

Miten suosittelisitte omien kokemusten perusteella? Mahdollista olisi myös yhdistellä roiloa ja kalvoa.

Sulla ei ole kerrottu mitään perusteluja miksi pitäisi saada lattialämmitys taloon.
Aika pitkälti pointit on jo mainittu, mutta tässä omat aatokset.
a) Laatan päälle laitettava kaapeli on aivan hullu ajatus, tällöin laatta ei varaa mitään ja sähköä menee aivan järjettömät määrät.
b) Ainoa oikea tapa tehdä on tuo roilotus, mutta sähköistä lattialämmitystä ei noin isoon remonttiin ole mitään järkeä laittaa vaan ehdottomasti vesikiertoinen.
c) jos päätyy roilotukseen niin ostaa isoimmain roilokoneen mitä löytyy mieluusti sellasen missä 3 laikkaa ja tehokkaan imurin. Näillä pääsee pitkälle mutta iso hommahan tuo on jota on vaikea perustella taloudellisuutta ajatellen. Parissa viikossa varmaan roilot ajelee tollaiseen.
d) ehkä tosiaan kannattaisi jättää talo ostamatta ja ettiä sellainen jossa on jo valmiiksi tuo lattialämmitys
e) Siitä kattolämmityksestä voi olla haittaa remontointia ajatellen koska ne paneelit vie turhaa tilaa katosta ja niiden läpi joutuu poraa jos tarvii vintille jotain saada vedettyä.
f) Monet tuolla tyrkyttää sulle ilmalämpöpumppua, mutta niihin ei kannata sekaantua. Ne on vain oikotie "onneen" ja voi aiheuttaa ongelmia talon rakenteellisen toiminnan kannalta.

 

[tietokonerikki]

Tehdään tällä viikolla kaupat vuosituhannen vaihteen omakotitalosta, jossa on tällä hetkellä lämmitysmuotona kattosähkölämmitys ja takka. Haluaisimme laittaa taloon lattialämmityksen ja jättää nuo happanevat kattolämmityselementit sinne paneelien taakse odottamaan tulevia sisäkaton remppoja.

Kuntotarkastuksen yhteydessä selvisi, että talon maanvarainen laatta on 70mm paksu ja sen alla on 50+50 mm eriste. Varmaan tässä vaiheessa kustannustehokkain olisi laittaa lämmityskaapelit lattiaan ja ilppi hoitamaan pääosan huushollin lämmitystarpeesta.

Alustava keskustelu sähköfirman kanssa oli se, että he suosittelivat kaapeleita betonin päälle ja tasoite siihen päälle. Se olisikin muuten ok, mutta lattian korko nousee parilla sentillä, mikä aiheuttaa sitten haasteita eteisen ja kylppärin kynnyksille ja suurimpana ongelmana se, että keittiö ja kaikki kaapistot olisi pakko purkaa. Myös ovien kanssa tulee ongelmia.

Toinen vaihtoehto olisi roilottaa betoniin urat ja upottaa lämmityskaapelit sinne. Siisti ja huomaamaton tapa, ei mitään ongelmaa ovien, kynnysten tai kalusteiden kanssa, mutta laitettavaa pinta-alaa on julmasti (jopa 70-80 m2) ja aikaa palaa reippaasti.

Kolmas tapa olisi laittaa lämmityskalvot betonin päälle ja siihen lattia päälle. Siisti ja huomaamaton, ei juuri nosta lattian korkoa, mutta minä en itse oikein lämpene tälle.

Miten suosittelisitte omien kokemusten perusteella? Mahdollista olisi myös yhdistellä roiloa ja kalvoa.

Jos talo on muuten hyvä ja hyvällä paikalla, niin halutessasi saat lattiaan roilottua vesijohdot tai sähköjohdot. Niitä tarvittanee n. 150mm välein, 70-80m2 roiloukseen kulunee aikaa tehokaalla työllä noin 2-päivää. Roilokoneen vuokra n. 35€/päivä + imuri on hyvä olla. Konsultoinet asiasta henkilön kanssa joka ymmärtää kuinka paljon lämpöä huoneittain tarvitaan.

Onko järkeä vai ei on sitten itsestä kiinni. Itsekin laittaisin (onkin), kivipintaiselle esim laattalattialle on niin paljon mukavampi jaloille, silloin kun tarkoitus on muutenkin pinnat uusia.

 

[juu-zo]

f) Monet tuolla tyrkyttää sulle ilmalämpöpumppua, mutta niihin ei kannata sekaantua. Ne on vain oikotie "onneen" ja voi aiheuttaa ongelmia talon rakenteellisen toiminnan kannalta.

Saisinko tähän jotain perusteluita?

 

[Jebaus]

Voin vastailla paremmin kun pääsen koneen ääreen mutta tässä omia huomioita edellisiin viesteihin:

Kattolämmitys on yksinkertaisesti paska ainakin omalle elimistölle. Sellainen pikku pintahiki päällä ja jalat palelee? Mielummin se pari astetta viileämpi ilma ja lämmin lattia. Siihen on syynsä miksei noita enään tehdä.

Lattiaa ei tosiaan tarvitse nostaa 2-3cm, jos pohjana on betoni niin 3-4mm saneeraus kaapeli ja siihen päälle 2-3mm suojakerros eli jos huomioidaan vielä lattian oikaisut niin alle 10mm riittää varmasti hyvin. Jos korkeissa kohdissa hiotaan/roilotaan niin päästään 5-6mm kokonaiskorotukseen.

Kustannuksena saneerauskaapeli on 10€/M2 eli alta 1000€, lattiatasoite vaikka 8mm paksuudelta on 850kg eli 35sk kertaa 30€= 1000€, termarit 100€/kpl, niille sähkön syötöt ja kytkennät 1000€, 16 tuntia kaapelien asennus ja 8 tuntia tasoite työt yht 1500€.
About 5000€ siis itse lämmitys, lisäksi vanhan pinnoitteen poisto ja uuden asennus sekä hankinta.

Jos vanha lattia muuten huono eli vaihtoon menisi muutenkin niin tekisin ilman muuta. Ja keittiö, vaate yms kiinteiden kaappien alle ei saneerauslämmitystä yleensä edes laiteta. Jos valitsee ohuen lattiapinnoitteen ja nykyinen esim parketti alusmatolla niin lattia ei nouse välttämättä lainkaan.

 

[Jebaus]

Sulla ei ole kerrottu mitään perusteluja miksi pitäisi saada lattialämmitys taloon.
Aika pitkälti pointit on jo mainittu, mutta tässä omat aatokset.
a) Laatan päälle laitettava kaapeli on aivan hullu ajatus, tällöin laatta ei varaa mitään ja sähköä menee aivan järjettömät määrät.
b) Ainoa oikea tapa tehdä on tuo roilotus, mutta sähköistä lattialämmitystä ei noin isoon remonttiin ole mitään järkeä laittaa vaan ehdottomasti vesikiertoinen.
c) jos päätyy roilotukseen niin ostaa isoimmain roilokoneen mitä löytyy mieluusti sellasen missä 3 laikkaa ja tehokkaan imurin. Näillä pääsee pitkälle mutta iso hommahan tuo on jota on vaikea perustella taloudellisuutta ajatellen. Parissa viikossa varmaan roilot ajelee tollaiseen.
d) ehkä tosiaan kannattaisi jättää talo ostamatta ja ettiä sellainen jossa on jo valmiiksi tuo lattialämmitys
e) Siitä kattolämmityksestä voi olla haittaa remontointia ajatellen koska ne paneelit vie turhaa tilaa katosta ja niiden läpi joutuu poraa jos tarvii vintille jotain saada vedettyä.
f) Monet tuolla tyrkyttää sulle ilmalämpöpumppua, mutta niihin ei kannata sekaantua. Ne on vain oikotie "onneen" ja voi aiheuttaa ongelmia talon rakenteellisen toiminnan kannalta.

No nyt oli kyllä niin täyttä mutuilua että en usko tai tue yhtäkään näistä kohdista. Olisi kiva kuulla perusteluita?

 

[ZZRX]

a) Laatan päälle laitettava kaapeli on aivan hullu ajatus, tällöin laatta ei varaa mitään ja sähköä menee aivan järjettömät määrät.
- Samahan se on kuin kiertoilmatakka. Sen aikaa kun lämmität niin on lämmintä ja het kun loppuu lämmitys niin kaikki lämpö katoaa kuin taikaiskusta vaikka oisit polttanut 10sylillistä puuta. Tässä tapauksessa suurin osa lämmöstä nousee huoneilmaan ja allaolevaan laattaan päätyy minimaalinen osa lämpöenerkiasta. Huoneilman lämpötila kohoaa, mutta lämpöä ei jää varastoon vaan liikalämpö katoaa ilmastoinnin mukana harakoille. Jos taas kaapeli on syvällä laatassa niin varausmäärä on aivan toinen kuin päälle asennettavalla matolla. Kun laatta on tasaisen lämpöinen niin huoneessa voi olla oikea lämpötila vaikkei koko lämmitys olisikaan päällä pitkään aikaan.

b) Ainoa oikea tapa tehdä on tuo roilotus, mutta sähköistä lattialämmitystä ei noin isoon remonttiin ole mitään järkeä laittaa vaan ehdottomasti vesikiertoinen.
- vesikiertoinen siksi koska ainakin itse pidän kätevämpänä vesikiertoista jossa ei olla naimisissa sähköisten järjestelmien kanssa vaan lämpöä voidaan tuottaa vapaasti miten tahansa. Vesikiertoinen mahdollistaa myös maalämmön käytön joka ei onnistu kaapelilla. Koska kyseinen remontti on sen verran laaja ja isotöinen, näkisin hulluudeksi säästää pienen summan asennuksessa joka on pieni osa remontin hinnan osuudesta.

c) jos päätyy roilotukseen niin ostaa isoimmain roilokoneen mitä löytyy mieluusti sellasen missä 3 laikkaa ja tehokkaan imurin. Näillä pääsee pitkälle mutta iso hommahan tuo on jota on vaikea perustella taloudellisuutta ajatellen. Parissa viikossa varmaan roilot ajelee tollaiseen.
- Siitä syystä iso kone, koska pienellä roilokoneella tai piikkaimella ei mene kuin hermot. Lisäksi yleensä nuo pienet vehkeet vaan hajoaa tuommoisessa koska roilotus on pirun raskasta koneelle. Lisäksi pienet koneet vaativat taukoja (koneiden jäähytystä) jotka hidastavat kokonaishommaa. Lisäksi isommalla koneelle kaapelit saa syvemmälle joka parantaa järjestelmää entisestään.

d) ehkä tosiaan kannattaisi jättää talo ostamatta ja ettiä sellainen jossa on jo valmiiksi tuo lattialämmitys
- No tuon luokan remontti on niin iso ja kallis että käytännössä täytyy tietää aika paljon rakentamisesta että amatööri saa tuon tehtyä. Jos taas käyttää ammattilaista niin luultavasti maksaa 10-20k joka on aika iso summa. Moni asia voi mennä pieleen jolloin olisi helpompaa kun ostaisi suoraan talon jossa on lattialämmitys niin tietäisi tasan tarkkaan mitä maksaa.

e) Siitä kattolämmityksestä voi olla haittaa remontointia ajatellen koska ne paneelit vie turhaa tilaa katosta ja niiden läpi joutuu poraa jos tarvii vintille jotain saada vedettyä.
- Mun käsityksen mukaan siellä katossa on jonkin sortin paneelin tyyppiset lämmittimet jotka säteilee alaspäin. Ne vie korkeutta varmaan sen 5-10cm ja jos täytyy porata niin ne on kaiketi jotain metallia joten voi olla pirullista koittaa päästä läpi.

f) Monet tuolla tyrkyttää sulle ilmalämpöpumppua, mutta niihin ei kannata sekaantua. Ne on vain oikotie "onneen" ja voi aiheuttaa ongelmia talon rakenteellisen toiminnan kannalta.
- ilmalämpöpumppu on ensinnäkin melko äänekäs. Lisäksi kesällä kun laitetta käytetään viilennykseen niin talon sisälämpötila saattaa laskea alemmaksi kuin ulkolämpötila -> häyrynsulku alkaa toimia väärinpäin ja kosteus alkaa tiivistyä sisäpuolelle. Myös ilmanvaihto häiriintyy kun kone tuottaa hallitsemattomia ilmavirtauksia jotka haittaavat ilmastointia. Lisäksi jos on painovoimainen ilmanvaihto niin ilmanvaihto saattaa huonontua lämpötilan nousun/laskun seurauksena. Myöskään tuotettu lämmitys ei kohdistu koko asuntoon vaan tietylle alueelle jolloin sisälämpötila saattaa heitellä aika paljon riippuen paikasta. Jos taas käytetään useempaa laitetta niin riskit vain kasvavat. Kyseessä on hyvin epäilyttävä lämmitysratkaisu jota ei ole tutkittu tarpeeksi jotta pidempiaikaiset vaikutukset tiedettäisiin tarkkaan. Tuo on vain maalämmönkorvike joka ostetaan kun ajatellaan että maalämpö maksaa liikaa.

Ei ole pakko allekirjoittaa, mutta tämä on oma mielipiteeni asiasta.

 

[Zigh]

Laatan päälle laitettava kaapeli on aivan hullu ajatus, tällöin laatta ei varaa mitään ja sähköä menee aivan järjettömät määrät.
- Samahan se on kuin kiertoilmatakka. Sen aikaa kun lämmität niin on lämmintä ja het kun loppuu lämmitys niin kaikki lämpö katoaa kuin taikaiskusta vaikka oisit polttanut 10sylillistä puuta. Tässä tapauksessa suurin osa lämmöstä nousee huoneilmaan ja allaolevaan laattaan päätyy minimaalinen osa lämpöenerkiasta.

Tässä nyt ei ole mitään tolkkua. Sitä huonettahan juuri on tarkoitus lämmittää eikä lattialaattaa. Ei siitä lämmön varautumisesta laattaan ole kuin lähinnä haittaa (hitaampi reagointi lämmitystarpeen muutoksiin).

 

[Tonnin Seteli]

Tuo on vain maalämmönkorvike joka ostetaan kun ajatellaan että maalämpö maksaa liikaa.

Totta. Tosin se ajatus on usein aivan oikea. Investointikulu on ihan eri luokkaa. Etenkin jos halutaan myös viilentää. Pelkkä yhden puhallinkonvektorin lisääminen maalämpösysteemiin viilennyksen takia maksaa likimäärin saman verran kuin koko ilmalämpöpumppu.

 

[ZZRX]

Tässä nyt ei ole mitään tolkkua. Sitä huonettahan juuri on tarkoitus lämmittää eikä lattialaattaa. Ei siitä lämmön varautumisesta laattaan ole kuin lähinnä haittaa (hitaampi reagointi lämmitystarpeen muutoksiin).

Et sää halua siitä huoneesta mitään pätsiä jossa on 30astetta lämmintä. Kun lämpö on laatassa niin se vapautuu siitä tasaisesti huoneilmaan pitäen huoneilman lämpötilan tasaisena jolloin ei edes tarvitse koko lämmitystä pitää päällä pitkään aikaan. Et sää pysty "ylilämpöä" ilmaan varastoimaan, se katoaa samantien ilmanvaihdon mukana pihalle.

 

[Zigh]

Et sää halua siitä huoneesta mitään pätsiä jossa on 30astetta lämmintä. Kun lämpö on laatassa niin se vapautuu siitä tasaisesti huoneilmaan pitäen huoneilman lämpötilan tasaisena jolloin ei edes tarvitse koko lämmitystä pitää päällä pitkään aikaan. Et sää pysty "ylilämpöä" ilmaan varastoimaan, se katoaa samantien ilmanvaihdon mukana pihalle.

Miksi se huone lämpenisi 30-asteiseksi jos siellä on toimivat termostaatit? Mikä ihmeen "ylilämpö" ja miksi sitä pitäisi varastoida?

Ei tuossa ole mitään logiikkaa. Mieti nyt ihan fysiikan perusteita.

 

[j1m2]

a) Laatan päälle laitettava kaapeli on aivan hullu ajatus, tällöin laatta ei varaa mitään ja sähköä menee aivan järjettömät määrät.
-

e) Siitä kattolämmityksestä voi olla haittaa remontointia ajatellen koska ne paneelit vie turhaa tilaa katosta ja niiden läpi joutuu poraa jos tarvii vintille jotain saada vedettyä.
- Mun käsityksen mukaan siellä katossa on jonkin sortin paneelin tyyppiset lämmittimet jotka säteilee alaspäin. Ne vie korkeutta varmaan sen 5-10cm ja jos täytyy porata niin ne on kaiketi jotain metallia joten voi olla pirullista koittaa päästä läpi.

Ei minunkaan mielestä ole mitään järkeä laittaa sähkökaapelia noin ohueen ja huonosti eristettyyn laattaan.
Kattolämmityselementti on jotain alle millin paksuinen eikä hukkaa tilaa yhtään eikä niitä ole koko katon alalla joten niiden välistä ja reunoilta voi mennä läpi.Omassa v. 96 valmistuneessa talossa ei ole kukaan valittanut kattolämmityksestä.

 

[juu-zo]

a) Laatan päälle laitettava kaapeli on aivan hullu ajatus, tällöin laatta ei varaa mitään ja sähköä menee aivan järjettömät määrät.
- Samahan se on kuin kiertoilmatakka. Sen aikaa kun lämmität niin on lämmintä ja het kun loppuu lämmitys niin kaikki lämpö katoaa kuin taikaiskusta vaikka oisit polttanut 10sylillistä puuta. Tässä tapauksessa suurin osa lämmöstä nousee huoneilmaan ja allaolevaan laattaan päätyy minimaalinen osa lämpöenerkiasta. Huoneilman lämpötila kohoaa, mutta lämpöä ei jää varastoon vaan liikalämpö katoaa ilmastoinnin mukana harakoille. Jos taas kaapeli on syvällä laatassa niin varausmäärä on aivan toinen kuin päälle asennettavalla matolla. Kun laatta on tasaisen lämpöinen niin huoneessa voi olla oikea lämpötila vaikkei koko lämmitys olisikaan päällä pitkään aikaan.

Miksi se lämmitys pitää katkaista? Miksi sitä lämpöä pitäisi suorasähkölämmitteisessä talossa johonkin varastoida? Paljonko patterit seinällä varaa lämpöä? Patterilämmitys kuitenkin melko suosittu monessakin talossa. Suorasähkölämmitteisessä on melko lillukanvarsia onko se lämmitysjärjestelmä varaava vai ei, joitain euroja voi säästää yö/päivä käytöllä, mutta melko pieniä on säästöt.

e) Siitä kattolämmityksestä voi olla haittaa remontointia ajatellen koska ne paneelit vie turhaa tilaa katosta ja niiden läpi joutuu poraa jos tarvii vintille jotain saada vedettyä.
- Mun käsityksen mukaan siellä katossa on jonkin sortin paneelin tyyppiset lämmittimet jotka säteilee alaspäin. Ne vie korkeutta varmaan sen 5-10cm ja jos täytyy porata niin ne on kaiketi jotain metallia joten voi olla pirullista koittaa päästä läpi.

Kattolämmityspaneeleita on monenlaisia. Ysärillä oli kuitenkin hyvin suosittua laittaa kipsilevyjen alle kattoon vastusmatto. Käytännössä samanlainen kuin autojen istuimissa. Ei vie huonekorkeutta pätkääkään.

f) Monet tuolla tyrkyttää sulle ilmalämpöpumppua, mutta niihin ei kannata sekaantua. Ne on vain oikotie "onneen" ja voi aiheuttaa ongelmia talon rakenteellisen toiminnan kannalta.
- ilmalämpöpumppu on ensinnäkin melko äänekäs. Lisäksi kesällä kun laitetta käytetään viilennykseen niin talon sisälämpötila saattaa laskea alemmaksi kuin ulkolämpötila -> häyrynsulku alkaa toimia väärinpäin ja kosteus alkaa tiivistyä sisäpuolelle. Myös ilmanvaihto häiriintyy kun kone tuottaa hallitsemattomia ilmavirtauksia jotka haittaavat ilmastointia. Lisäksi jos on painovoimainen ilmanvaihto niin ilmanvaihto saattaa huonontua lämpötilan nousun/laskun seurauksena. Myöskään tuotettu lämmitys ei kohdistu koko asuntoon vaan tietylle alueelle jolloin sisälämpötila saattaa heitellä aika paljon riippuen paikasta. Jos taas käytetään useempaa laitetta niin riskit vain kasvavat. Kyseessä on hyvin epäilyttävä lämmitysratkaisu jota ei ole tutkittu tarpeeksi jotta pidempiaikaiset vaikutukset tiedettäisiin tarkkaan. Tuo on vain maalämmönkorvike joka ostetaan kun ajatellaan että maalämpö maksaa liikaa.

Tämä nyt on melko paksua väitettä jo. Jos nyt lähdetään lämmitysaspektista liikkeelle mikä tässä oli ensimmäisenä asiana niin ilmalämpöpumppu on kaikista järkevin investointi suorasähkölämmitteiseen taloon. Kovimmilla puhallusnopeuksilla ilppi pitää ääntä, mutta sitä voi jokainen käyttää sillä teholla kuin itse raaskii/jaksaa/viitsii. Joka tapauksessa sillä tehdään lämpöä jatkuvasti yli yhden copilla, joka tarkoittaa aina parannusta suorasähköön verrattuna. Maalämpö ja ilmalämpöpumppu eivät ole mitenkään vertailukelpoisia saneerauskohteessa. Kyseessä kuitenkin ihan eri luokan remontit.
Jos taas mennään tuohon jäähdytys aspektiin niin ilpillä jäähdyttäessä ei ole tarkoitus laskea lämpötilaa 20 asteeseen. Kesällä 24-25 astetta sisällä on jo oikein mukava kun ilppi on poistanut kosteuden sisäilmasta. Montako päivää Suomessa on kuin kastepiste on yli 24 astetta? Entä kuinka pitkään tällainen poikkeustilanne kestää? Ongelmia voi tulla kun sisälämpötila lasketaan tarpeettoman alas ja ulkona on pitkään yötä päivää korkea lämpötila ja ilmankosteus. Tällaisia poikkeuskelejä ei Suomessa ole vielä nähty.
Mitä sitten tulee tuohon ilmanvaihdon häiriintymiseen niin ilppi kierrättää sisäilmaa. Ei käytännössä vaikuta koneellisella ilmanvaihdolla varustettuun asuntoon häiriöitä ilmanvaihtoon. Kesällä kun kun painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetussa talossa jäähdytetään saattaa painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta olla heikkoa. Joka tapauksessa se tuollaisessa talossa on kesällä heikkoa kun sisä- ja ulkolämpötilan lämpötilaeroa ei juuri ole. Onko tähän jotain oikeitakin perusteluita kun vain mutuilua?

Tässä omat mielipiteet näihin kohtiin joihin haluan kommentoida. Roilotuksiin ja järkevyyteen en ota kantaa kun en kohdetta sen kummemmin tiedä.

 

[Catrik]

Osaisiko joku arvioida minkälainen homma tehdä valesokkelitaloon uusi lattia? Olisi yksi purkukuntoisena myytävä talo. Sokkeli avattu parista kohtaa, ei mätä mutta korkea kosteus%. Eli pitäisi salaojittaa ja kengittää, ei mahdoton homma. Lisäksi kuntoarviossa epäillään maapohjasta tulevan kosteutta lattiaan. Tämä kuulostaa jo pikkasen isommalta hommalta. Joutuuko väliseiniä myöten purkamaan kaiken pois? Paljonko maata pitäisi poistaa lattian alta, ja laittaa tilalle mitä? Tuleeko sinnekkin salaojaputki?

 

[ZZRX]

Negatiivisesta palautteesta innostuneena selvitin lisää luota lattialämmitysasiaa. Sen verran joudun korjata että hyötysuhteen kannalta tuo matto saattaa nähtävästi olla jopa parempi vaihtoehto kuin nuo roilotetut putket. (Ilmeisesti tuo laattaan varastointi huonontaa hyötysuhdetta.) Lattiakorkeuttahan tuo päälle asennus taas nostaa ja vesikiertoisen asentaminen on melko vaikeaa kun ovien alareunakin tulee vastaan ja pitäisi jäädä oven alle vielä se ilmarakokin. Tietty jos talon ovia on mahdollista nostaa ylemmäs niin ongelmasta saatetaan päästä. Voisi myös kuvitella että lämmityskaapelin käyttöikä olisi pidempi jos lattialämmitys ei olisi jatkuvasti päällä.

Ei minunkaan mielestä ole mitään järkeä laittaa sähkökaapelia noin ohueen ja huonosti eristettyyn laattaan.
Kattolämmityselementti on jotain alle millin paksuinen eikä hukkaa tilaa yhtään eikä niitä ole koko katon alalla joten niiden välistä ja reunoilta voi mennä läpi.Omassa v. 96 valmistuneessa talossa ei ole kukaan valittanut kattolämmityksestä.

Aijaa ne on saaneet ne elementit noin pieneksi. Eipä niillä kattoelementeillä taida siinä tapauksessa olla mitään isompaa merkitystä.

 

[Haukka81]

Mulla 89 tehdyssä talossa katto ja lattia lämmitys, saa käyttää kumpaa haluaa tai molempia.


Ei kyllä ole ongelma nuo kattolämmitys elementit, eivät ne vie koko kattoa missää huoneessa. Ja kyllä, ovat mitoitettu siten että riittävät ainoaksi lämmitysmuodoksi halutessa.

Nyt lattialämpö on todella pienellä makkareissa ja olkkarissa ja keittiössä pois päältä, tuo kattolämmitys on minusta miellyttävä.