Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mikkos
  • Aloitettu Aloitettu
Joo eihän toi kauhean tehokas ole eli voi olla pakkasella hankala saada sulamaan. Jäätä on kertynyt sokkelia vasten 20cm. Ei viitsisi lorotella lisää vettä tuohon samaan kohtaan eikä leikkiä liekillä talon vieressä.

Tuo kuivaus on myös pieni kysymysmerkki. VILP sulatusvedet ohjataan altaan kautta sisäviemäriin, mutta putki oli mennyt töhnästä tukkoon.
Pelkästään sen takia, että sokkelia vasten on jäätä, en vielä lähtis toimenpiteisiin. Eri asia, jos jää meinaa nousta tohon koneeseen kiinni. Sulalla kaudella salaojiin ja kämpän julkisivuille päätyy kuitenkin kaikkia sadevesiä, niin lähtökohtaisesti esimerkiksi lämpimällä vedellä sulattelu on täysin ok.
 
Pelkästään sen takia, että sokkelia vasten on jäätä, en vielä lähtis toimenpiteisiin. Eri asia, jos jää meinaa nousta tohon koneeseen kiinni. Sulalla kaudella salaojiin ja kämpän julkisivuille päätyy kuitenkin kaikkia sadevesiä, niin lähtökohtaisesti esimerkiksi lämpimällä vedellä sulattelu on täysin ok.
Jäänsulatusrakeilla lähtisin nyt plussakeleillä sulattelemaan. 10l astia maksaa noin 20€ ja sillä sulaa jo reilumpikin määrä jäätä. Pientä jäämää aineesta jää, joten seinän kanssa olisin varovainen.
 
Jäänsulatusrakeilla lähtisin nyt plussakeleillä sulattelemaan. 10l astia maksaa noin 20€ ja sillä sulaa jo reilumpikin määrä jäätä. Pientä jäämää aineesta jää, joten seinän kanssa olisin varovainen.
Eikös nuo rakeet ole lähestulkoon suolaa? Suola on ainakin edullista, mutta ei sitäkään seinälle kannata heitellä
 
Suolalla vain saa totaalisen tuhotuksi betoniportaat, noita korvaavia tuotteita on tarjolla vaikka ja kuinka paljon, joiden ainakin mainostetaan toimivan myös betonin kanssa.
 
Tässä myös yllättävän hyvä pidemmän aikavälin säästövinkki, joka ei monelle tule välttämättä mieleen. Ero vanhan pytyn ja uuden välillä voi olla 5 litraa käyttökertaa kohden. Ei toki kuulosta paljolta, mutta valtaosa käyttänee pyttyä vähintään 2 kertaa päivässä, eli kahden henkilön taloudessa päivässä erotus on jo 20 litraa ja vuodessa 7,3 kuutiota. Suomessa on iso pino kuntia/alueita, joissa halvemman pään uusi pytty maksaa itsensä takaisin veden hinnassa viidessä vuodessa.
Ja uuden pytyn kituhuuhtelun tukkiessa poiston, niin loka-auton käynti vie takaisinmaksuajan äärettömään. Varsinkin jos on vanha talo ja vanhat putket kaupungille saakka, niin vedensäästön harrastaminen paskan huuhtelussa on aika rohkea veto.
 
Ja uuden pytyn kituhuuhtelun tukkiessa poiston, niin loka-auton käynti vie takaisinmaksuajan äärettömään. Varsinkin jos on vanha talo ja vanhat putket kaupungille saakka, niin vedensäästön harrastaminen paskan huuhtelussa on aika rohkea veto.
Tästä tuli mieleen, että myös keittiössä ei kannata pannuja pestessä säästellä liikaa vettä. Reilusti tiskiainetta ja lämmintä vettä perään, että rasva ei jää matkalle... aika tuhtia tavaraa kertyy putkiin ja sitä ei hajulukkoa puhdistaessa näe. :D
 
Tästä tuli mieleen, että myös keittiössä ei kannata pannuja pestessä säästellä liikaa vettä. Reilusti tiskiainetta ja lämmintä vettä perään, että rasva ei jää matkalle... aika tuhtia tavaraa kertyy putkiin ja sitä ei hajulukkoa puhdistaessa näe. :D
Tehokkaampi, kestävämpi, putkiystävällisempi sekä virallisten suositusten mukainen tapa on olla laittamatta rasvaa viemäriin. Toki pannuja ei kaapimalla täysin rasvattomiksi saa ja ehkä sitä tarkoititkin sitä, jolloin ei tietty kannata pesuainetta ja vettä säästellä :) Itse olen havainnut helpoksi kun antaa tiettyjen rasvojen kiinteytyä ja kaapii sitten roskikseen. Nestemäiset öljyt ja paistorasvat taas pullotetaan vanhoihin öljy- tai korkillisiin kahvikermapurkkeihin.
 
Olen todenut jähmettymistä helpommaksi tavaksi pyyhkäistä hieman jäähtyneestä pannusta rasvat pois talouspaperilla. Saa paljon puhtaammaksi kuin kiinteytymisen jälkeen. Pesu sitten myöhemmin pannun jäähdyttyä. Toki jos oikeasti enemmän rasvaa tulisi, niin tarvitsisi miettiä jotain astiaa.
 
Olen todenut jähmettymistä helpommaksi tavaksi pyyhkäistä hieman jäähtyneestä pannusta rasvat pois talouspaperilla. Saa paljon puhtaammaksi kuin kiinteytymisen jälkeen. Pesu sitten myöhemmin pannun jäähdyttyä. Toki jos oikeasti enemmän rasvaa tulisi, niin tarvitsisi miettiä jotain astiaa.
Hommaa kunnon valurautapannu, voit jättää rasvat ja ei tarvitse teflonia syödä :) Taluspaperilla toisaan hyvä pyyhkästä tarvittaessa ja paperi ekojäteisiin? Viemäriin ei tosiaan kannata turhaan rasvaa laittaa.
 
Olen todenut jähmettymistä helpommaksi tavaksi pyyhkäistä hieman jäähtyneestä pannusta rasvat pois talouspaperilla. Saa paljon puhtaammaksi kuin kiinteytymisen jälkeen. Pesu sitten myöhemmin pannun jäähdyttyä. Toki jos oikeasti enemmän rasvaa tulisi, niin tarvitsisi miettiä jotain astiaa.

Mä oon kanssa käyttänyt talouspaperia ja jos on ehtinyt jo jähmettyä niin lämmittänyt pannua sen verran että juoksee. Jos rasvaa on tosi paljon niin sitten kaataa kompostiin. Sinne nuo rasvaiset talouspaperitkin menee.

Sama juttu airfryer ja uunivuuat, niissä tosin rasvaa on yleensä sen verran paljon että pitää kaataa ensin kompostiin.

Konepesun osalta taas on sanottu että rasvat muutuvat rasvahapoiksi, jotka lähtevät tehokkaasti viemärin suuntaan mutta siihen mun kemian osaamiseni ei riitä.
 
Ja uuden pytyn kituhuuhtelun tukkiessa poiston, niin loka-auton käynti vie takaisinmaksuajan äärettömään. Varsinkin jos on vanha talo ja vanhat putket kaupungille saakka, niin vedensäästön harrastaminen paskan huuhtelussa on aika rohkea veto.
Tämä.

Ja jos on vaikka 4/8 litran vedot, niin kuution vettä säästää 250x pöntön pienemmällä vedolla, eli paikkakunnasta riippuen noin viidellä eurolla.
Sama määrä vettä mennee 4x 20min suihkussa, joissa kuluu myös lämmitysenergiaa 50kWh (suihkun lämpötilasta riippuen)
 
Vedenkulutus kaksi aikuista ja usein lapsiperheet kylässä.

2020 78 m³
2021 72 m³
2022 84 m³
2023 72 m³
2023 (ennuste) 87 m³

Lähes joka päivä astianpesukone laulaa. Pyykkikone useamman kerran viikossa. Eivät uusinta uutta olevat koneet.
Suihku 4–6 kertaa/vko. Autojen pesuja kesällä, puutarhan kastelu minimaalista. Joka päivä ruuan teko itse. Harvemmin eineksiä.
 
Ja uuden pytyn kituhuuhtelun tukkiessa poiston, niin loka-auton käynti vie takaisinmaksuajan äärettömään. Varsinkin jos on vanha talo ja vanhat putket kaupungille saakka, niin vedensäästön harrastaminen paskan huuhtelussa on aika rohkea veto.

Joo, tämä toki on hyvä pointti, en itsekään esim. jollain alkuperäisellä valurautaviemärillä olevaan taloon laittaisi ylipäänsä kaksoishuuhtelumallia. Muoviviemäreillä sitten jo tapauskohtaisempaa.
 
Onko joku keksinyt hyvää ainetta näihin karheisiin tiskipöytiin? Ei tätä saa ikinä tasaisen puhtaaksi niin että näyttäisi siistiltä. Kaikki skeida jää tuohon pöydän rosoisuuteen kiinni jos ei heti huomaa pyyhkiä. Käyttää mitä ainetta tahansa niin jos lika lähtee niin jäljet jää sitten pyyhkimisestä. Tällaisia samanlaisia ongelmia ei ollut tasaisessa tiskipöydässä. Universal Stone toimii, mutta vaatii hemmetinmoisen työn ja on sottaista puuhaa. Vai saisiko pöytään jonkun pinnoitteen?
 

Liitteet

  • Screenshot 2023-12-19 192523.png
    Screenshot 2023-12-19 192523.png
    128,2 KB · Luettu: 374
Onko joku keksinyt hyvää ainetta näihin karheisiin tiskipöytiin? Ei tätä saa ikinä tasaisen puhtaaksi niin että näyttäisi siistiltä. Kaikki skeida jää tuohon pöydän rosoisuuteen kiinni jos ei heti huomaa pyyhkiä. Käyttää mitä ainetta tahansa niin jos lika lähtee niin jäljet jää sitten pyyhkimisestä. Tällaisia samanlaisia ongelmia ei ollut tasaisessa tiskipöydässä. Universal Stone toimii, mutta vaatii hemmetinmoisen työn ja on sottaista puuhaa. Vai saisiko pöytään jonkun pinnoitteen?
Sori, mutta on pakko todeta, että tää on kyllä aivan väärässä ketjussa, kuuluis selkeästi "suunnittelun kukkanen" ketjuun. Toihan uria täynnä jotka kerää kaiken töhnän itseensä, ja vielä keittiössä missä pitäis olla siistiä.
On sellasia liimattavia kalvoja (esim , autojen teippaus), jotka kestää vettä. Ehkäpä sellanen vastaava?, tosin ei kestäne viiltoja. Paras tapa lienee, että heität ton mäkeen ja hommaat uuden sileän tilalle, niitä saa (tai ainakin ennen sai) mittojen mukaankin tehtynä .
 
Joo, tämä toki on hyvä pointti, en itsekään esim. jollain alkuperäisellä valurautaviemärillä olevaan taloon laittaisi ylipäänsä kaksoishuuhtelumallia. Muoviviemäreillä sitten jo tapauskohtaisempaa.
Juu, itsellä porakaivo ja imeytyskenttä, uusin pöntön, niin sai olla letkun kanssa pehmentämässä vessapaperia imeytyskaivon päästä, kun tukki viemärin. Vaikka 10v vanha systeemi.(toki muksut käyttää liikaa paperia)
Säädin pöntöstä huuhtelumäärän maksimiin, niin nyt pelaa.
 
Onko joku keksinyt hyvää ainetta näihin karheisiin tiskipöytiin? Ei tätä saa ikinä tasaisen puhtaaksi niin että näyttäisi siistiltä. Kaikki skeida jää tuohon pöydän rosoisuuteen kiinni jos ei heti huomaa pyyhkiä. Käyttää mitä ainetta tahansa niin jos lika lähtee niin jäljet jää sitten pyyhkimisestä. Tällaisia samanlaisia ongelmia ei ollut tasaisessa tiskipöydässä. Universal Stone toimii, mutta vaatii hemmetinmoisen työn ja on sottaista puuhaa. Vai saisiko pöytään jonkun pinnoitteen?
Ei oo ikinä tullu moista vastaan eli kauheen tuore tapaus ei varmaan ole. Suosittelen uuden tason ostoa.
 
Sampo pulveri?
Edit. On oksaalihappoa joten ei suositella teräksisen tiskipöydän puhdistukseen, ainakin Stalan sivuilla. Omalla vastuulla voisi kokeilla pienellä alueella.
Edit2. Autosol tahna ph 9,5 voisi olla parempi vaihtoehto näistä voimakkaammista puhdistusaineista. En ole kokeillut, joten myös omalla vastuulla.
 
Viimeksi muokattu:
Käyttääkö porukka kovilla pakkasilla ILP:iä normaalisti vai sammuttaako kun lähennellään 20astetta?
 
Kyllä mää ainakin lämmitän ilpeillä torpan kaikilla mahdollisilla keleillä
Näin itsekkin ajattelin, kone on kyllä jo 10vuotta vanha. Takkaa ei ole niin vaihtoehdot Ilp tai pelkät sähköpatterit. Pattereihi vois kuitenki pieni lämpö laittaa auttamaan lämmityksessä.
 
Mikä ihme olisi sammuttamisen idea? Pelko hajoamisesta vai siitä että laite olisi niin huono että toteutuva COP laskisi alle 1?

Käsittääkseni vauriovaara tulee lähinnä siitä kun pässinpäät sammuttavat laitteen keskellä talvea, tuleekin jokin ongelma ja yrittävät mielikuvituksellisin tavoin saada jäämöykkyä taas toimimaan.

Jos taas laite on sinnepäinkään Pohjoismaihin soveltuva, COP on vielä hyvä -25 asteessa, hyvissä laitteissa -30. "Lähentelee -20" on niitä ilmoja joissa ilppi vasta alkaa kunnolla maksaa itseään. Miellän niitä hankittavan juuri sitä varten.

Jos on kyseessä jokin oikein paska ultimatemarket, sitä suuremmalla syyllä pitäisin päällä isolla pyynnillä ja valmistautuisin nauramaan lapsellisesti jos markan laite hajoaa koomisella tavalla. Jos laite on normaalitasoinen ja muuten vaan 10 vuotta vanha niin kova pakkanen on tilaisuus testata onko vielä löylyä. Jos laite hajoaa niin sehän on vain hyvä asia. Paljastaa korjauksen tai vaihdon tarpeen. Pääsee laskemaan paljonko investointi tuotti ja paljonko seuraavasta on odotettavissa.
 
Käyttääkö porukka kovilla pakkasilla ILP:iä normaalisti vai sammuttaako kun lähennellään 20astetta?

Ihan normaalisti lämmitän, kun vielä -25 pakkasillakin lupaillaan omalla pumpulla yli kahden hyötysuhdetta. Tosin nyt kun on tulossa oikeasti vähän kylmempiä kelejä niin ajattelin kyllä takan laittaa lisäksi kun sähkö tulee luultavasti maksamaan joka tapauksessa taas "ihan kivasti".
 
Mikä ihme olisi sammuttamisen idea? Pelko hajoamisesta vai siitä että laite olisi niin huono että toteutuva COP laskisi alle 1?

Käsittääkseni vauriovaara tulee lähinnä siitä kun pässinpäät sammuttavat laitteen keskellä talvea, tuleekin jokin ongelma ja yrittävät mielikuvituksellisin tavoin saada jäämöykkyä taas toimimaan.

Jos taas laite on sinnepäinkään Pohjoismaihin soveltuva, COP on vielä hyvä -25 asteessa, hyvissä laitteissa -30. "Lähentelee -20" on niitä ilmoja joissa ilppi vasta alkaa kunnolla maksaa itseään. Miellän niitä hankittavan juuri sitä varten.

Jos on kyseessä jokin oikein paska ultimatemarket, sitä suuremmalla syyllä pitäisin päällä isolla pyynnillä ja valmistautuisin nauramaan lapsellisesti jos markan laite hajoaa koomisella tavalla. Jos laite on normaalitasoinen ja muuten vaan 10 vuotta vanha niin kova pakkanen on tilaisuus testata onko vielä löylyä. Jos laite hajoaa niin sehän on vain hyvä asia. Paljastaa korjauksen tai vaihdon tarpeen. Pääsee laskemaan paljonko investointi tuotti ja paljonko seuraavasta on odotettavissa.
Onhan se näinn
Ihan kysyin ,kun mediassa alkaa "asiantuntijat" puhumaan sammutuksen puolesta.
 
Viimeksi muokattu:
Mitsu LN35 alkaa olla rajoilla, kun tuli nyt hieman enemmän pakkasta. Puhallus täysillä ja 31 astetta. On vain 20.5 astetta lämpö, eli tehot jo osittain loppu.

Ei toki mitään järkeä sammuttaa tietenkään.
 
Mitsu LN35 alkaa olla rajoilla, kun tuli nyt hieman enemmän pakkasta. Puhallus täysillä ja 31 astetta. On vain 20.5 astetta lämpö, eli tehot jo osittain loppu.

Ei toki mitään järkeä sammuttaa tietenkään.
Joo, koneen lämpöteho suhteessa asunnon tai tilan lämmitystarpeeseen laskee mentäessä kovempaan talveen. Yllättävän suurelle enemmistölle ihmisistä on vaikea hahmottaa, miten ja miksi tämä on eri asia kuin pumpun COP:n muutos, joka on vain yksi osatekijä ensinmainitun taustalla.

Onhan se näinn

Ihan kysyin ,kun mediassa alkaa "asiantuntijat" puhumaan sammutuksen puolesta.
Vieläkö näitä huumoriuutisia on?
 
Joo, koneen lämpöteho suhteessa asunnon tai tilan lämmitystarpeeseen laskee mentäessä kovempaan talveen. Yllättävän suurelle enemmistölle ihmisistä on vaikea hahmottaa, miten ja miksi tämä on eri asia kuin pumpun COP:n muutos, joka on vain yksi osatekijä ensinmainitun taustalla.


Vieläkö näitä huumoriuutisia on?
Ei ole ilmalämpöpumput hallussa, mutta jos sen tehot loppuu ja puhaltaa sitä sisäilmaa kylmempää ulkoilmaa sisään, on täysin selvää, että sitä taloa pitää lämmittää enemmän (jollain muulla lämmönlähteellä), jotta päästään samaa sisälämpötilaan. Loogisesti ajatellen tuolloin pitäisi vähentää ILP käyttöä niin pieneksi kuin madollista ilman, sen ILP rikkoutumista ja sisäilman kohtuutonta huonontumista.
 
Ei ole ilmalämpöpumput hallussa, mutta jos sen tehot loppuu ja puhaltaa sitä sisäilmaa kylmempää ulkoilmaa sisään, on täysin selvää, että sitä taloa pitää lämmittää enemmän (jollain muulla lämmönlähteellä), jotta päästään samaa sisälämpötilaan. Loogisesti ajatellen tuolloin pitäisi vähentää ILP käyttöä niin pieneksi kuin madollista ilman, sen ILP rikkoutumista ja sisäilman kohtuutonta huonontumista.

Täytyy sanoa ettei itsellänikään ole aivan täysin hallussa, vaikka pumpun omistankin.
Mutta ei sitä ilmaa varsinaisesti ulkoa oteta.

Eikös tuo huonoimmillaankin vastaa normaalia sähköpatteria, tietysti puhaltavaa sellaista.
 
Ei ole ilmalämpöpumput hallussa, mutta jos sen tehot loppuu ja puhaltaa sitä sisäilmaa kylmempää ulkoilmaa sisään, on täysin selvää, että sitä taloa pitää lämmittää enemmän (jollain muulla lämmönlähteellä), jotta päästään samaa sisälämpötilaan. Loogisesti ajatellen tuolloin pitäisi vähentää ILP käyttöä niin pieneksi kuin madollista ilman, sen ILP rikkoutumista ja sisäilman kohtuutonta huonontumista.

Ilpin sisäyksikön läpi menee kämpän sisäilmaa, se ei tuo ilmaa ulkoa sisään. Sisä- ja ulkoyksikön välillä liikkuu vain kylmäaine jolla lämpöä siirretään ulkoyksikön ja sisäyksikön välillä.

Ilmanvaihto hoituu sitten talon ilmanvaihtojärjestelmän avulla.
Joissain lämpötiloissa ja joillain laitteilla voi toki tulla vastaan tilanne jossa hyötysuhde on lähellä sähköpatteria, jolloin ilpin käyttäminen ei tuo juurikaan etuja muihin lämmitystapoihin verrattuna.

Panasonicin manuaali näytti sanovan että käytä konetta vain -16 asteeseen saakka mutta tuossa se on seitsemättä vuotta pyörimässä talvet läpeensä eikä ole koskaan lakannut lämpöä tekemästä. Meillä toki tungetaan puuta takkaan pakkasilla jolloin ilppi luo myös ilmankiertoa sisälle ja levittää takan lämpöä tasaisemmin.

Tuossa järjestelmän toiminnan kuvaus wikipediasta

Wikipedia sanoi:
Lämmityskäytössä
Lämmityskäytössä kylmäaine sitoo ulkoyksikön kennossa höyrystyessään lämpöenergiaa, eli kenno kylmenee ulkoyksikön höyrystimellä. Höyrystyessään kylmäaine sitoo paljon lämpöä, kun kylmäaineen olomuoto muuttuu nesteestä kaasuksi. Ulkoyksikön puhallin siirtää ilmaa kennon läpi tehostaen muuten passiivisen kennon lämmönsiirtokykyä. Kun höyry sisäyksikön kennolla myöhemmin tiivistetään nesteeksi, se luovuttaa tuon saman ulkoa saadun lämpöenergian pois. Aivan kuten ulkoyksikössäkin tuulettimella puhalletaan vapautuva lämpöenergia osaksi talon huoneen sisäilmaa.

Kompressori tuottaa sisäyksikön kennolle tarvittavan ylipaineen ja ulkoyksikön kennolle alipaineen.

Kompressori painaa höyryn sisäyksikön kennoon, jossa se paineen vaikutuksesta tiivistyy nesteeksi, ja yksikön kenno lämpenee. Lämmenneen kennon läpi puhalletaan ilmaa, joka lämpenee. Sisäyksikön jälkeen neste jatkaa paineen vaikutuksesta ulkoyksikön kennoon. Ennen ulkokennoa on kuristin eli pieni reikä, joka jarruttaa nesteen menoa ja säilyttää kompressorin paineen. Uusimmissa ilmalämpöpumpuissa käytetään kuristimen apuna jopa tarkemmin automatiikalla ohjattavaa elektronista paisuntaventtiiliä ja kompressorityyppinä scroll-kompressoria.
 
Eikös tuo huonoimmillaankin vastaa normaalia sähköpatteria, tietysti puhaltavaa sellaista.

Juuri näin. Kun tehot loppuu niin se COP tms luku on n. 1 eli vastaa sähköpatteria. Saattaa joutua avustamaan sitten muulla lämmityksellä ettei kämppä viilene.
 
Ilpin sisäyksikön läpi menee kämpän sisäilmaa, se ei tuo ilmaa ulkoa sisään. Sisä- ja ulkoyksikön välillä liikkuu vain kylmäaine jolla lämpöä siirretään ulkoyksikön ja sisäyksikön välillä.

Ilmanvaihto hoituu sitten talon ilmanvaihtojärjestelmän avulla.
Joissain lämpötiloissa ja joillain laitteilla voi toki tulla vastaan tilanne jossa hyötysuhde on lähellä sähköpatteria, jolloin ilpin käyttäminen ei tuo juurikaan etuja muihin lämmitystapoihin verrattuna.

Panasonicin manuaali näytti sanovan että käytä konetta vain -16 asteeseen saakka mutta tuossa se on seitsemättä vuotta pyörimässä talvet läpeensä eikä ole koskaan lakannut lämpöä tekemästä. Meillä toki tungetaan puuta takkaan pakkasilla jolloin ilppi luo myös ilmankiertoa sisälle ja levittää takan lämpöä tasaisemmin.

Tuossa järjestelmän toiminnan kuvaus wikipediasta
Joo niinhän se oli, että sisäilma kiertää eli ulkoilmaa ei tuoda tuota kautta. Muistelen, että ilmalämpöpumpuissa olisi joku lämmitysvastuskin?
Jos näin ja kovilla pakkasilla kompuran teho loppuu se joutuu lämmittämään (eli kylmä kenno jäähdyttää ilmaa) sitä jäähtynyttä lämmönvaihdinta sillä sähköllä, jolloin loogisesti ajatellen sähkönkulutus lisääntyy verrattuna siihen, että suoraan lämmitettäisiin. Veikkaan, että Panassasi on ajateltu -16 astetta tuona teoreettisena rajana, mikä lienee laitekohtainen? Se onko ero merkittävä, ei mitään hajua :)
 
Viimeksi muokattu:
Ei ole ilmalämpöpumput hallussa, mutta jos sen tehot loppuu ja puhaltaa sitä sisäilmaa kylmempää ulkoilmaa sisään, on täysin selvää, että sitä taloa pitää lämmittää enemmän (jollain muulla lämmönlähteellä), jotta päästään samaa sisälämpötilaan. Loogisesti ajatellen tuolloin pitäisi vähentää ILP käyttöä niin pieneksi kuin madollista ilman, sen ILP rikkoutumista ja sisäilman kohtuutonta huonontumista.
Kuten jo todettu, laite ei puhalla mitään sisään tai ulos ilmanvaihtomielessä, vaikka en oleta että tätä varsinaisesti tarkoititkaan.

Laite kylläkin lämmityskaudella viilentää sisäilmaa sulatusjaksojen aikana, mikä on normaalia. Keskimäärin se lämmittää.

Tilannetta jossa lämpöpumppu lämmittäisi huonommin kuin sähköpatteri (COP=1) ei käytännössä synny ellei se ole rikki tai täysin paska. Lähinnä tuo on mahdollista keskimääräistä vaikeamman käyttäjävirheen takia.
Muistelen, että ilmalämpöpumpuissa olisi joku lämmitysvastuskin?

Tällaisella voidaan edesauttaa sulamisveden poistumista. Varsinaiseen sulatukseen siinä ei voima riitä vaan tämä tehdään aina ensisijaisesti pumppaamalla takaperin.
 
Käyttääkö porukka kovilla pakkasilla ILP:iä normaalisti vai sammuttaako kun lähennellään 20astetta?
Edellisessä Ultimate kävi aina läpi talven pakkasista riippumatta. Myös kovilla pakkasilla. Tosin silloin harvoin kun sitä pakkasta oikeasti oli niin kyllähän sen tietää mitä nuo halpikset tekee. -24 asti tuli lämmintä hyvin mutta siihen hyytyi ja lämpöä tuli enää arviolta sähkönkulutuksen verran :rofl: mutta eipä voi 400 euron vehkeeltä parempaa odottaakkaan.

Nykyisessä asumuksessa Mitsun VILP on valmistajan mukaan tehokas -25 saakka mutta lämpöä se voi tuottaa kylmemmässäkin. Oli muistaakseni ohjeissakin kielletty turha sammuttaminen.
 
Edellisessä Ultimate kävi aina läpi talven pakkasista riippumatta. Myös kovilla pakkasilla. Tosin silloin harvoin kun sitä pakkasta oikeasti oli niin kyllähän sen tietää mitä nuo halpikset tekee. -24 asti tuli lämmintä hyvin mutta siihen hyytyi ja lämpöä tuli enää arviolta sähkönkulutuksen verran :rofl: mutta eipä voi 400 euron vehkeeltä parempaa odottaakkaan.

Nykyisessä asumuksessa Mitsun VILP on valmistajan mukaan tehokas -25 saakka mutta lämpöä se voi tuottaa kylmemmässäkin. Oli muistaakseni ohjeissakin kielletty turha sammuttaminen.
Itse piruuttani äsken kokeilin, niin panasonicin ilp työntää maksimipuhalluksella +45c ilmaa, kun ulkona on -19c. Nyt pudotin pyynnin takas 23c, kun puulla halvempi lämmittää näillä pakkasilla. (puu ei maksa mitään, ja ilmestyy itsestään navetan puuvajaan, kun polttopuiden tekeminen on faijan harrastus. Tuo hullu ei itse ehdi millään polttaa kaikkea mitä tekee. Viime vuonna noin 100pinokuutiota :D )
 
Itse piruuttani äsken kokeilin, niin panasonicin ilp työntää maksimipuhalluksella +45c ilmaa, kun ulkona on -19c. Nyt pudotin pyynnin takas 23c, kun puulla halvempi lämmittää näillä pakkasilla. (puu ei maksa mitään, ja ilmestyy itsestään navetan puuvajaan, kun polttopuiden tekeminen on faijan harrastus. Tuo hullu ei itse ehdi millään polttaa kaikkea mitä tekee. Viime vuonna noin 100pinokuutiota :D )
Juu, on noita tosiaan hyviäkin. Kyllä se Ultikin vielä -20 tuotti oikeasti kuumaa ilmaa sisälle, yllättävän hyvä.

Antaa miehen puita tehdä jos tykkää. Mulle vois mahtua pihalle vielä pari puuliiteriä jos sulle ei enää mahdu :lol:

[OT]
Tiedän hyvin tapauksen jossa elektroniikkavehkeiden korjailu ja virittely loppui vasta kun osat meni niin pieneksi ettei hän niitä enää nähnyt kunnolla, mikroskooppiasema kuumailmajuottimineen oli silloin melkoisen kallis niin jäi hankkimatta mutta vanhoja radioita ja töllöjä korjasi vielä muutama kuukausi ennen viimeistä matkaa. [/OT]
 
Ja kuinka sattui, kun puhe oli, Mitsu sekosi. Ensin ihmettelin sähkönkulutusta (mulla on sähkökeskukselta reaaliaikainen näyttö) kunnes kävin pannuhuoneessa. Tökkäsin on/off mutta ei auttanut. Mutta kun löysin käsiajon kolmitieventtiilille niin jo lähti taas. Ei virhesanomaa koneessa itsessään eikä melcloudissa.

En olisi tätä hoksannut etsiä jossei tuo olisi ollut ongelma jo Ultin aikaan harvakseltaan, olisin vaan ihmetellyt miksi se näin 'pienillä pakkasilla' (-17.2 oman mittarin mukaan) jo käy ainoastaan vastuksilla. Ultilla sitä venttiiliä piti ajaa tyyliin, kerää painetta ja sähköt pois. Toista pari kertaa niin kyllä se jo liikkuu taas. Mitsun huoltovalikossa sitä sai ajettua käsin.

Pistää kyllä miettimään, toi on asennettu loppuvuodesta -20, -21 mallina eli R32 pitäis olla, onko tässä nyt kuitenkin se sama paska jumiutuva kolmitieventtiili kuin hävyttömän halvoissa ILP:ssä? Kuittien mukaan tämä laite oli kuitenkin tosi kallis ja odotin ettei tällaisia lapsusvikoja olisi enää näin uudessa/kalliissa vehkeessä.

Takuu on käsittääkseni vielä voimassa ja tilaankin huollon sille varsinkin jos tämä toistuu muutaman viikon sisään, seuraan nyt tilannetta tarkasti, vaikka siitä mitään hyötyä taida olla jos vika esiintyy yhtä harvoin kuin Ultissa, eli ehkä kerran tai kaksi vuodessa ja asentaja melko varmaan ajaa sitä venttiliä käsin niin kuin minäkin, kunnes se on niin jumissa että lakkaa toimimasta kokonaan. Sitten kun se leviää niin onneksi on takka..
 
Ja kuinka sattui, kun puhe oli, Mitsu sekosi.
Kun en ole alan tuntia vaan pelkkä sivusta huutelija, kyselen aina mielelläni mitä merkkiä tarkoitetaan kun puhutaan Mitsusta. Niitähän on Nipponissa ripakopallinen ja käsittääkseni vähintään kaksi valmistaa sellaisia lämpöpumppuja joita Suomeenkin asti tuodaan. Kun olen amatööri en osaa tietää kuuluuko molempien valikoimaan VILPpejä.
 
Omasta ILPistä alkoi laakeri vetämään viimoisia kunnon ulinan kera, joten tuli se sammutettua tässä. Aiemmin joutui vetää 3-4 tason puhalluksella että sai lämmön leviämään tasaisesti ja pakko myöntää että on kyllä mukavan hiljaista nyt kun tuo pöhötin on pois päältä. Lattialämmityskin lämmittää varpaita kivasti taas kerran seitsemän vuoden tauon jälkeen.

Itseasiassa on niin mukavan hiljaista että tässä alkoi pohtimaan vähän reilumpaa saneerausta joka käsittäisi lattioiden railottamisen lämmitysputkia varten ja maalämpöpumpun asennusta kaivon porauksineen. Mitäköhän tuollainen saattaisi kustantaa (169m2 kahdessa kerroksessa)? 30-40k€? Jos nyt alkuun jättäisi kylpyhuoneen, WC:t ja saunan sähkövastuksilla lämpiäväksi.

Tuskin tuo ikinä itseään maksaisi takaisin mutta jos asumismukavuuden kautta miettii...
 
Kun en ole alan tuntia vaan pelkkä sivusta huutelija, kyselen aina mielelläni mitä merkkiä tarkoitetaan kun puhutaan Mitsusta. Niitähän on Nipponissa ripakopallinen ja käsittääkseni vähintään kaksi valmistaa sellaisia lämpöpumppuja joita Suomeenkin asti tuodaan. Kun olen amatööri en osaa tietää kuuluuko molempien valikoimaan VILPpejä.
Mitsubishi Electronic lienee tässä kohtaan se osuvampi, Mitsubishi Motors (eri firma) on se suomalaisille tutumpi automerkki. Myönnettävä on etten tunne kummankaan historiaa sen kummemmin, Mitsun L300 jopa omistin aikoinaan, L200 ajoin enemmän vaikka en omistanut mutta nämä tosiaan sitä Motors puolta.
Electronic puolelta tutuimmat lienee lämpöpumput mutta onhan tuolta myös suomeen tullut mikroja ym. kodinkoneita vaikka ei niin yleisiä suomessa :) , ainakaan vielä, siitäkään en osaa sanoa tarkemmin mikä on tämän päivän tilanne, en ole seurannut sitten 2010, kun oli pakko lopettaa sivutyöt..

E: en minäkään ole alan asiantuntija, varsinkaan virallisesti, ja mun 'epäviralliset' osaamiset on tosiaan jo vanhentuneet kun sain oppini 2000- luvun alun koulutuksen mukaan joista kyllä moni pitää vielä mutta kaikki ei.
 
Viimeksi muokattu:
Mitsubishi Electronic lienee tässä kohtaan se osuvampi, Mitsubishi Motors (eri firma) on se suomalaisille tutumpi automerkki. Myönnettävä on etten tunne kummankaan historiaa sen kummemmin, Mitsun L300 jopa omistin aikoinaan, L200 ajoin enemmän vaikka en omistanut mutta nämä tosiaan sitä Motors puolta.
Electronic puolelta tutuimmat lienee lämpöpumput mutta onhan tuolta myös suomeen tullut mikroja ym. kodinkoneita vaikka ei niin yleisiä suomessa :) , ainakaan vielä, siitäkään en osaa sanoa tarkemmin mikä on tämän päivän tilanne, en ole seurannut sitten 2010, kun oli pakko lopettaa sivutyöt..
Varmaan tämä keissi.
 
Mitsubishi Electronic lienee tässä kohtaan se osuvampi, Mitsubishi Motors (eri firma) on se suomalaisille tutumpi automerkki. Myönnettävä on etten tunne kummankaan historiaa sen kummemmin,
*Electric. Tarkoitin siis toisena asiaankuuluvana Mitsubishi Heavy Industriesia, jonka ilmalämpöpumppuja on Suomessa markkinoitu. Sehän on keskeisempi osa Mitsubishin "löyhää kaveriporukkaa" kuin Electric saati Motors. Mitsubishi kun ei ole mikään ns. normaali konserni siten kuin voisi länkkärinä ajatella(vaikka sekin on sekalaista ja sekavaa) vaan historiallisista syistä(toinen maailmansota soitti) outo juttu.

En edes esitä ymmärtäväni tätä paskottua kasettia, kunhan mainitsin että Mitsubishi-alkuinen valmistajan nimi on - vähän, mutta vain vähän liioitellen - lähes enemmän yleinen indikaatio japanilaisesta alkuperästä kuin tietystä merkistä.
 
*Electric. Tarkoitin siis toisena asiaankuuluvana Mitsubishi Heavy Industriesia, jonka ilmalämpöpumppuja on Suomessa markkinoitu. Sehän on keskeisempi osa Mitsubishin "löyhää kaveriporukkaa" kuin Electric saati Motors. Mitsubishi kun ei ole mikään ns. normaali konserni siten kuin voisi länkkärinä ajatella(vaikka sekin on sekalaista ja sekavaa) vaan historiallisista syistä(toinen maailmansota soitti) outo juttu.

En edes esitä ymmärtäväni tätä paskottua kasettia, kunhan mainitsin että Mitsubishi-alkuinen valmistajan nimi on - vähän, mutta vain vähän liioitellen - lähes enemmän yleinen indikaatio japanilaisesta alkuperästä kuin tietystä merkistä.
Kiitos oikaisusta, Electric se tosiaan taisi olla eikä Eletronic... Juu nimellä jos pelkästään googlettaa niin sekaisinhan siitä menee..
Heavy Industries:n kanssa unohdin, mutta nyt kun muistelot herätit niin näinhän minä niitä karkkilassa. Ainakin niin että on näköjään jäänyt mieleen, muualta en muista.
Mitsubishi ymmärtääkseni (enempää lukematta) on yhtä monijakoinen kuin moni muukin alunperin japanilainen yritys johon lukeutunee muutama muukin. Suomessa tosin eri merkillä. Sieltä on tullut monta sillisalaattia vaikka moni luulee tämän päivän kiinantuotteita epäselviksi :lol:

E: Niin ennen kuin uteliaisuudesta hajen (myöhäistä, tähän meneekin aamun tunnit..), Mitsubishi Trucks (E: nykyään näemmä FUSO) oli ainakin jossain vaiheessa, Canter oli mitä suomeenkiin saatiin, tosin vain pari kertaa semmoisen ratissa istunut, hämärästi muistelen myös samanmerkkistä peintä kaivuria ajaneeni mikä ei ollut muuta kuin huono tai sitten se oli se saksalainen liebherr (tai jotain sinne suuntaan) mikä oli paska..

E2: En tiennyt että Nikon on myös Mitsun tekeleitä..

E3: Ääh, tartuin syöttiin.. No onhan lukemista muutamaksi päiväksi vaikka aivot ei varmaan muista siitä juuri mitään kuukauden päästä..
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
258 365
Viestejä
4 492 924
Jäsenet
74 120
Uusin jäsen
Lähiverkkopaita

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom