Neliveto, takaveto vai etuveto?

[Docweird]

Audikin tosin käyttää pääosin pitkittäin asennettua moottoria, mikä on aika hassu ratkaisu.

Audillahan se vetotapa määrittelee (tai ainakin määritteli) pitkälti moottorin suunnan; oikeissa (mekaaniset) nelivedoissa moottori pitkittäin ja eri vaihteisto (tiptronic) perässä. Etuvedoissa tai "autetuissa etuvedoissa" (haldex) moottori poikittain ja multitronic / DSG.

Tuota painonjakaumaahan ovat valmistajat ratkoneet iät ajat eri tyyliin esim. takavedoissa; moottori keskelle tai jopa moottori eteen mutta vaihteisto taakse (Vette).

 

[Meisseli]

Audillahan se vetotapa määrittelee (tai ainakin määritteli) pitkälti moottorin suunnan

No ei, vaan mallisarja määrittelee miten moottori on asennettu. Mallisarjat 1-3 sekä TT, moottori poikittain. Mallisarjat 4-8, moottori pitkittäin. Vetotapa ei vaikuta asiaan.

 

[Docweird]

No ei, vaan mallisarja määrittelee miten moottori on asennettu. Mallisarjat 1-3 sekä TT, moottori poikittain. Mallisarjat 4-8, moottori pitkittäin. Vetotapa ei vaikuta asiaan.

1-3 & TT = Haldex, poikittain
4-8 = Torsen (tai nyk Audin oma puolimekaaninensähköhärpäke?), pitkittäin

Ehkä hieman epäselvästi ilmaisin tuon kun noissa mekaanisillakin saatavavissa malleissa on etuvetoja tarjolla.
Tarkoitin siis sanoa että se 2.0TDI tai 1.8T löytyi eri päin, riippuen millaista nelivetoa oli tarjolla - vetotapa tosiaan ei mallin sisällä pahemmin vaihdellut.

Joku R8, tms saattoi olla poikkeus.

Edit: eikä multiakaan tainnut olla tarjolla VAGin pienempiin malleihin, ennenm DSG:tä taisi olla perinteisiä automaageja (Borg-Warner?? jossain A3/Golf -akselilla).

 

[Incredible Buff]

Audillahan se vetotapa määrittelee (tai ainakin määritteli) pitkälti moottorin suunnan; oikeissa (mekaaniset) nelivedoissa moottori pitkittäin ja eri vaihteisto (tiptronic) perässä.

S-Tronichan noissakin pitkittäismoottorisissakin on pääsääntöisesti ollut jo pitkään nelivedon kaverina. BiTurbo V6 TDI taitaa olla C7 A6-mallisarjastakin ainoa, jossa tiptronic.

 

[Docweird]

S-Tronichan noissakin pitkittäismoottorisissakin on pääsääntöisesti ollut jo pitkään nelivedon kaverina. BiTurbo V6 TDI taitaa olla C7 A6-mallisarjastakin ainoa, jossa tiptronic.

Joo, onhan tuo paletti muuttunut tuosta 2000-luvun alusta kun VAG tunkee tuota DSG paskaansa joka malliin. Ja sitten vielä se torsenin korvaaminen sillä omalla sähköpaskeellaan, niin...

Voi ihan hyvin pian ostaa sen X-Driven.

 

[Meisseli]

Etuvedoissa tai "autetuissa etuvedoissa" (haldex) moottori poikittain ja multitronic / DSG.

Niin tosiaan, tuon moottorin asennon ja vetotavan suhteen lisäksi nuo lootatkin meni kyllä vähän väärin.

Ei poikittaismoottorissa audeissa ole koskaan multitronicia ollut, vaan se oli nimenomaan pitkittäismoottoristen etuvetojen juttu.

 

[Docweird]

Niin tosiaan, tuon moottorin asennon ja vetotavan suhteen lisäksi nuo lootatkin meni kyllä vähän väärin.

Ei poikittaismoottorissa audeissa ole koskaan multitronicia ollut, vaan se oli nimenomaan pitkittäismoottoristen etuvetojen juttu.

Niin noh väärin ja väärin; multi on aina ollut vain etuvetoihin tarjolla, tipit torsenien yhteydessä.

Tuon "Etuvedoissa tai "autetuissa etuvedoissa" (haldex) moottori poikittain ja multitronic / DSG." lauseen olisi voinut kirjoittaa selvemmin tosiaan vaikka "Etuvedoissa Multitronic ja haldexeissa poikittain ja DSG".

 

[selbi]

Joo, onhan tuo paletti muuttunut tuosta 2000-luvun alusta kun VAG tunkee tuota DSG paskaansa joka malliin. Ja sitten vielä se torsenin korvaaminen sillä omalla sähköpaskeellaan, niin...

Avaisitko vähän tarkemmin, että miksi esim. DL501-vaihteisto on paskaa?

 

[Docweird]

Avaisitko vähän tarkemmin, että miksi esim. DL501-vaihteisto on paskaa?

Miksi - ei ole koskaan tullut Q5:sta tai S5:sta ajettua. Jotkut ei vain tykkää DSG:n toiminnasta, varsinkaan hitaissa nopeuksissa, pakituksessa, jne. Itseä ei ainakaan hirveästi hotsita siirtyä tipistä DSG:n, sorry siis "S-Tronic"iin.

Eikä nyt edes mainita niitä kesto-ongelmia mitä DQ:ssa, yms. oli.

 

[Busso]

Mersu on yleensä ollu hyvä esimerkki siitä että kääntyy hyvin vaikka pituutta ja akseliväliä saattaa vähän ollakkin.

MB W220 S-sarja(99->), pituus 503cm, akseliväli 296,5cm ja kääntösäde 11,7m
VW Passat 3C (05->), pituus 477,4cm, akseliväli 271cm ja kääntösäde 11,4m

Toki. tuoreemmat etuvetoset rupee kääntymään jo paremmin vaikka mitat onkin kasvanu.

EDIT: Vanha seiska mutterikasakin meni näköjään 11,6m vaikka mitat olikin vähän pienemmät mitä ässässä. akselivälin ollessa 293cm ja pituus vajaa 5m.

Jep.

Alfa 156 V6 (-99), pituus 443cm, akseliväli 260cm ja kääntösäde ~11,8m

Vaikka kiva peli ajella muuten onkin niin ei mikään parkkipaikkojen ketterin V6 poikittain tuon kokoseen autoon ja etuveto niin alkaa kai olemaan pyörillä ahdasta kääntyä.

 

[Manakuski]

Paljonhan tuo riippuu etupään toteutuksesta; vetoakseleista, ripustuksista, jne. Joku V70 Volvo oli kyllä etuvetonakin niin surkea kääntymään, että.

Lähinnä tosin tuolla kankeudella tarkoitin että tuollainen nelivetoinen ei ole niinkään "kaasulla ohjattava" kuin jo hieman pienempitehoinen takavetoinen. Niissä tuntuu lisäksi tuo ajonhallinta yleensä painottavan vielä autoa hieman puskevampaan suuntaan.

Suurin osa nelikoista ei olekkaan niinkään takavetoiseen verrattuna samalla lailla "kaasulla ohjattavia", kuin xDrive. Bemareistahan saa edelleenkin DSC:n kokonaan pois päältä, jonka jälkeen uudet xDrivet ohjautuu makeasti kaasulla, toki liiallisella kaasun käytöllä puskevat. F10 ja F36 ovat kyllä melekosen ikävästi aliohjautuvia, ihan 520d ja 430d xDrivenä omista kokemuksista. F10 takaveto nelipyttyinen ei niinkään. F30 myös kutoskoneella/neloskoneella (330d/335i/320d) on huomattavasti vähemmän puskeva vs F36. G30 ja G20 ovat herkullisia ajaa nelosdieselillä (520d/320d xDrivet), ei juuri taipumusta puskemiseen eli eteenpäin on menty suunnittelussa. F20 M140i xDrive oli makea peli joka kääntyi kyllä kaasulla, mutta vähänkään liiallinen kaasun käyttö aiheutti kaaren laajenemista/puskemista (tolla vedettiin BMW winter driving experiencessä ympyrää sladissa).

Jos saisi valita, niin kesällä takaveto ja talvella xDrive aina, mutta näinhän on vain uudessa M5:sessa, siinäkin pitää DSC kytkeä kokonaan pois jos haluaa pelkän takavedon. Kuitenkin kyseisessä laitteessa on uudenlainen M xDrive, joka ohjaa eturenkaille vasta tarvittaessa voimaa.

Enivei, saas nähdä miten tuo G20 käyttäytyy talvella. Veikkaan, että on todella hauska ajaa.

 

[Meisseli]

Miksi - ei ole koskaan tullut Q5:sta tai S5:sta ajettua

En ihan ymmärrä miten tämä liittyy kysymykseen? DL501 on käytössä varsin laajalla rintamalla pitkittäismoottorisia nelivetomalleja, ihan uusimpia lukuun ottamatta. En minäkään ole koskaan Q5 tai S5 -malleilla ajanut mutta aika hyvä tuntuma on silti DL501 toimintaan.

 

[Docweird]

En ihan ymmärrä miten tämä liittyy kysymykseen? DL501 on käytössä varsin laajalla rintamalla pitkittäismoottorisia nelivetomalleja, ihan uusimpia lukuun ottamatta. En minäkään ole koskaan Q5 tai S5 -malleilla ajanut mutta aika hyvä tuntuma on silti DL501 toimintaan.

Pointti oli että kärjistävä kysymyksesi oli tahallaan huono; ei en ole ajanut juuri tuolla DSGllä. En tosin myöskään kaikilla ZF:n tipeillä tai edes Aisinin nykylaatikoilla.

Tarpeeksi monella kuitenkin. Ja kun maine on luotettavuuden osalta about sama mikä Multilla 15v sitten kun lamelleja oli vielä liian vähän (senkin ”kehitystyön” maksoi suurimman osan aikaa asiakas), niin ei kiitos...

 

[M3TAL_L0RD]

Alfa 156 V6 (-99), pituus 443cm, akseliväli 260cm ja kääntösäde ~11,8m

Vaikka kiva peli ajella muuten onkin niin ei mikään parkkipaikkojen ketterin V6 poikittain tuon kokoseen autoon ja etuveto niin alkaa kai olemaan pyörillä ahdasta kääntyä.

Eihän tuo nyt kovin paha ole...
Peugeot 106 GTI. Pituus 367,8 cm, akseliväli 238,5 cm ja kääntösäde silti 11 metriä (tuokin varmaan vain toiseen suuntaan kun oikealle kääntyessä hankaa rengas sisälokariin). Ketterä kauppakassi

 

[selbi]

Miksi - ei ole koskaan tullut Q5:sta tai S5:sta ajettua.

Noniin, eli ensin yleistetty kaikki DSG:t/S-tronicit paskoiksi mutta sitten omaa kokemusta ei tuosta DL501:sta ollutkaan...

Kannattaa ymmärtää, että vaikka DSG/S-tronic nimeä viljellään paljon, niin vaihteistoissa voi olla paljonkin eroa eri mallien välillä. Löytyy oikeasti niitä paskoja vaihtoehtoja mutta löytyy myös ihan toimivia sekä kestäviä.

 

[Pakana]

Miksi se V8 veisi sen enemmän tilaa (moottorin pituuussuunnassa) kuin I4?

Sehän vie VÄHEMMÄN tilaa siinä moottorin pituussuunnassa, eli etuvetoisen auton leveyssuunnassa, koska V8ssa sylinterit on keskimäärin pienempiä kuin vastaavankokoisessa I4ssa.

Eli V8n pitäisi olla yli 4-litrainen että se alkaisi viemään tuossa suunnassa enemmän tilaa kuin 2-litrainen I4, jotka tuntuvat olevan ihan yleisiä moottoreita etuvetoisissa autoissa.

No ovathan ne V8:t yli neljälitraisia, mutta käytännössä niissä on myös sellainen rakenteellinen juttu että moderni V8 on yläreunastaan todella leveä. Käytännössä se moottorin pituus ei muodostu pelkästään sylinterin halkaisijasta. Yleensä tuplakokoinen V8 on selkeästi pidempi kuin I4, mutta osittain tietysti siksi että ei ole mitään erityistä tarvetta koittaa tehdä siitä lyhyttä, poikkeuksena Audi.

Tosin käytännössähän kyse ei ole pelkästään siitä moottorista, vaan ison moottorin ja moniportaisen ison automaattivaihteiston yhteensä vaatimasta tilasta. Ja isolla moottorilla en alkuperäisessä viestissä tarkoittanut markkinoiden pienintä V8:aa, vaan isojen henkilöautomallien tehokkaimpia moottoreita.

Ja kun edessä kääntyvissä pyörissä ei tarvi olla vetoakselia, pyörien nivelet voidaan tehdä kääntymään paljon enemmän, mikä pienentää auton kääntösädettä ja tekee autosta ketterämmän käännellä ahtaissa paikoissa.

Toisaalta etuvetoisenkin auton vetarit saadaan kestämään suuriakin kääntökulmia, onko syynä sitten liian vähäinen tila pyöräkotelossa, vai miksi varsinkin isommat etuvetohenkilöautot ovat niin kömpelöitä.

 

[Kizmo]

Lähtökohtaisesti kannattaa hahmottaa mistä auto menee ja mistä ei ennen kuin sinne ajaa tai joutuu venkslaamaan

Itsellä löytyy autoina kaikkea pikku hätsbäkistä isoon farkkuun ja vasta tämä keskustelu sai edes miettimään kääntöympyröitä, käytännössä ei ole kyllä haittaa ilmennyt

 

[Docweird]

Lähtökohtaisesti kannattaa hahmottaa mistä auto menee ja mistä ei ennen kuin sinne ajaa tai joutuu venkslaamaan

Itsellä löytyy autoina kaikkea pikku hätsbäkistä isoon farkkuun ja vasta tämä keskustelu sai edes miettimään kääntöympyröitä, käytännössä ei ole kyllä haittaa ilmennyt

Aika monta paikkaa joutuu jättää väliin jos homma on siitä kiinni ettei saa venkslata.

Joku kummeli -logiikka "Ei Saa Venkslata!"?

 

[outonaapuri]

Hmmh. Piti ihan tästä innostuunena googlettaa miten nuo omat romut kääntyilee. Nelikot (Caldina st215 ja Galant e39) on melko samoissa 10.2m ja 10.5m. Ainoa etuvetonen eli Dacia logan mcv oli 11m. Takapotku Volvo 740 9.8m.

Käytännössä kankeimmalta noista tuntuu Caldina (joka on samalla tosin pisin) ja näppärimmältä tuo Dacia. Lieneekö auton mitoilla jne sitten enemmän vaikutusta kuin noin pienillä eroilla kääntösäteessä.

Edit: Ja toki parkkipaikka jne näppäryydestä kyse.

 

[PornReindeer]

Itse joutuu tekemään uukkarin autotalliin ja jos etuovelle ajaa niin yli 90 asteen mutka (vai pitäisikö alle?), niin kyllä huomaisi tuollaisen 30cm tms. kääntöympyrän eron. Toki varmasti osa fiiliksestä tulee vähän uuden auton pyöreämmistä kulmista ja niiden hahmottamisesta, mutta ei niidenkin huomioonottamisen jälkeen eroa on

 

[Kizmo]

Aika monta paikkaa joutuu jättää väliin jos homma on siitä kiinni ettei saa venkslata.

Joku kummeli -logiikka "Ei Saa Venkslata!"?

11,5m näköjään nyky käyttisen kääntöympyrä ja 4,7m pituutta, parissa hätsbäkissä ollut toista metriä pienempi. Toistaiseksi ihan samoihin paikkoihin on päässyt, toki isomman auton ruorissa joutuu hyödyntämään enemmän lääniä mutta auton voi ajaa lähemmäksi esteitä kuin äkkiä uskookaan

 

[Docweird]

11,5m näköjään nyky käyttisen kääntöympyrä ja 4,7m pituutta, parissa hätsbäkissä ollut toista metriä pienempi. Toistaiseksi ihan samoihin paikkoihin on päässyt, toki isomman auton ruorissa joutuu hyödyntämään enemmän lääniä mutta auton voi ajaa lähemmäksi esteitä kuin äkkiä uskookaan

Tuo nykyisen A6:n 11,9 tuntuu huomattavasti mukavammalta kuin edellisen V70:n 13 (!) metriä...

 

[bimbobob]

Muistaakseni tossa Fordin Focus ST:ssö oli yli 12m?

Itsellä löytyy autoina kaikkea pikku hätsbäkistä isoon farkkuun ja vasta tämä keskustelu sai edes miettimään kääntöympyröitä, käytännössä ei ole kyllä haittaa ilmennyt

12,4m kääntöympyrä ja pituutta 5,4m löytyy täällä, mihkään pieniin paikkoihin en yritä kun ilman peilejä leveyttä on 1954mm ja peilit lisää 100mm.

Parasta aina etsiä paikka mistä voi suoraan peruuttaa pois

 

[Pakana]

Parasta aina etsiä paikka mistä voi suoraan peruuttaa pois

Vastaavalla S käytävällä toteutettu yksi hesan hotellin parkkihalli, mutta sillä erolla että parkkeja rinnakkain vain 4 tai 5 ja hemmetisti kantavia tolppia siellä-täällä. Kun kaikki paikat täynnä, niin noilta reunimmaisilta paikoilta ei pääse pois tuolta hallista muuten kuin peruuttamalla ovesta ulos.

 

[Kizmo]

Kannattaa pyrkiä peruuttamaan siihen ruutuun ahtaissa paikoissa, kummasti helpompaa ainakin omasta mielestäni

 

[Mulqvist]

Mitä nyt noita ässämersuja ja seiskabemareita ollu niin tottunu vetään pakilla ruutuun. Etuperin ruutuun ajaen ahtaammilla parkkiksilla voi olla välillä ongelmaa kääntää nokkaa ulos kun vieressä ja takana on autot sopivasti vaihtunut.

 

[Pakana]

Kannattaa pyrkiä peruuttamaan siihen ruutuun ahtaissa paikoissa, kummasti helpompaa ainakin omasta mielestäni

Tuolla GLO hotellin parkkihallissa ongelma ei ole se ruutuun pääseminen tai poistuminen, vaan koko parkkhallista pois pääseminen. Jos kaikki ruudut ovat täynnä, ja ainoa vapaa ruutu on se josta itse lähtee, niin se ruutu ei välttämättä mahdollista "T-käännöksen" tekemistä, jolloin autoa ei saa käännettyä ympäri.

 

[dude86]

Etuvedolla tuo ulkomutkan puoleinen rengas menettäisi pitonsa kokonaan, jos samassa tilanteessa alkaisi kaasuttaa.

Kyllä kevenevä sisäpuolen pyörä menettää pidon aikasemmin, jos sutia alkaa. On myös etuvetoisia, jossa perä karkaa ennen keulaa myös asvaltilla.

Mitä sitten takavedon kääntymiseen tulee niin aika paljon saa survoa, että painojakauma muuttuu. Joillakin se ongelma on leveämmissä takarenkaissa tai spacereillä on muutettu raideleveyttä. Tietysti määritelmä "it rotates" on olemassa, jota varmaan tarkoitit?

 

[salamoi]

Kyllä kevenevä sisäpuolen pyörä menettää pidon aikasemmin, jos sutia alkaa. On myös etuvetoisia, jossa perä karkaa ennen keulaa myös asvaltilla.

Mitä sitten takavedon kääntymiseen tulee niin aika paljon saa survoa, että painojakauma muuttuu. Joillakin se ongelma on leveämmissä takarenkaissa tai spacereillä on muutettu raideleveyttä. Tietysti määritelmä "it rotates" on olemassa, jota varmaan tarkoitit?

Aivan joo, mitähän ajattelin tuossa, että ulkomutkan rengas alkaisi sutimaan ensin Tosiaan sisämutkan puoleinen alkaisi sutimaan.

Voin sanoa kokemuksen pohjalta, ettei todellakaan tarvitse paljoa "survoa" että saa keulaa kevenemään. Tuntuu sangen kevyellä kaasulla jo, kuinka keula nousee ylöspäin. Liekö alkaa olla jo iskarit ja jouset loppu kun yli 150tkm ajettu niilläkin... Ei kylläkään pompi heittojen jälkeen, mutta eiköhän alustalle tule tänä kesänä jotain tehtyä. Yksi syy keulan puskemiselle on tietysti 0 asteen camberkulma edessä. Sillekin pitäisi jotain tehdä, kun vaan keksisi mitä. Camberplate lisää helposti kolinaa/melua, uusi M performance wheel hub (tällä saisi -0,5 astetta camberia) maksaa mansikoita ja M3:sen tukivarret (joilla saisi -1,5 astetta) vaatisi prikkoja.

Tuota puskemista on helppo ja turvallinen testata pienikehäisessä liikenneympyrässä, jossa vauhtia se 20-30kmh. Jos menee moottorijarrutuksella alkaa keula puskemaan, mutta kaasuttamalla se tosiaan vaan kääntyy. Ja takarenkaat ei siis todellakaan sudi. Omassa 225 leveät renkaat edessä ja takana ja mitään spacer virityksiä ei tueta.

 

[dude86]

Aivan joo, mitähän ajattelin tuossa, että ulkomutkan rengas alkaisi sutimaan ensin Tosiaan sisämutkan puoleinen alkaisi sutimaan.

Voin sanoa kokemuksen pohjalta, ettei todellakaan tarvitse paljoa "survoa" että saa keulaa kevenemään. Tuntuu sangen kevyellä kaasulla jo, kuinka keula nousee ylöspäin. Liekö alkaa olla jo iskarit ja jouset loppu kun yli 150tkm ajettu niilläkin... Ei kylläkään pompi heittojen jälkeen, mutta eiköhän alustalle tule tänä kesänä jotain tehtyä. Yksi syy keulan puskemiselle on tietysti 0 asteen camberkulma edessä. Sillekin pitäisi jotain tehdä, kun vaan keksisi mitä. Camberplate lisää helposti kolinaa/melua, uusi M performance wheel hub (tällä saisi -0,5 astetta camberia) maksaa mansikoita ja M3:sen tukivarret (joilla saisi -1,5 astetta) vaatisi prikkoja.

Tuota puskemista on helppo ja turvallinen testata pienikehäisessä liikenneympyrässä, jossa vauhtia se 20-30kmh. Jos menee moottorijarrutuksella alkaa keula puskemaan, mutta kaasuttamalla se tosiaan vaan kääntyy. Ja takarenkaat ei siis todellakaan sudi. Omassa 225 leveät renkaat edessä ja takana ja mitään spacer virityksiä ei tueta.

Tuo kuulostaa kyllä ihan uskottavalta, itsellä on kanssa camber käytännössä nollassa, mutta auto on niin kevyt, että eturenkaiden taipuminen on ensimmäinen ongelma. Edellisillä renkailla oli enemmän luottoa, kun olivat jämähtäneet ja meni vaihtoon 19 vuotiaina, oli vielä pintaa. Renkaiden taipuminen tietysti vaatii myös rajumpia liikkeitä tai aika reilua vauhtia hieman jyrkempään mutkaan. Jäi oikeastaan se mutkateiden hifistely vähemmälle, kun ei se enää samalta tunnu, kun hommasin mikroauton, kiihtyy ja kääntyy paremmin.

 

[MrAatu]

Tuota puskemista on helppo ja turvallinen testata pienikehäisessä liikenneympyrässä, jossa vauhtia se 20-30kmh. Jos menee moottorijarrutuksella alkaa keula puskemaan, mutta kaasuttamalla se tosiaan vaan kääntyy. Ja takarenkaat ei siis todellakaan sudi. Omassa 225 leveät renkaat edessä ja takana ja mitään spacer virityksiä ei tueta.

Saa kyllä talvikeli olla jos 20-30kmh saat esiin moisia. Tai sitten iskarit jo aikansa eläneet. Tai sitten Porissa ei yksinkertaisesti niin pieniä liikenneympyröitä ole.

Mutta talvella noit on nois vauhdeis ihan hyvä kokeilla isolla parkkiksella. Tai vielä parempi jääradalla. Niit ku kuitenkin pienellä vaivalla ylensä löytyy. Vaikka viimetalvi olikin todella huono jääratojen suhteen kun tuli iso lumimäärä heti kun alko jää oleen tarpeeksi paksua. Ja paksun lumen myötä jääpaksuus lähti pienenee.

 

[salamoi]

Saa kyllä talvikeli olla jos 20-30kmh saat esiin moisia. Tai sitten iskarit jo aikansa eläneet. Tai sitten Porissa ei yksinkertaisesti niin pieniä liikenneympyröitä ole.

Mutta talvella noit on nois vauhdeis ihan hyvä kokeilla isolla parkkiksella. Tai vielä parempi jääradalla. Niit ku kuitenkin pienellä vaivalla ylensä löytyy. Vaikka viimetalvi olikin todella huono jääratojen suhteen kun tuli iso lumimäärä heti kun alko jää oleen tarpeeksi paksua. Ja paksun lumen myötä jääpaksuus lähti pienenee.

Jäällä ja lumella tosin on helpompi vaan vähän sudittaa takarenkaita, mikä parantaa kääntyvyyttä entisestään. Tuo liikkenneympyräesimerkki sen sijaan on siis kesäkelillä ja painonsiirto on ainoa mitä siinä tapahtuu. Talvella painoa on vaikeampi siirrellä, kun ennemmin alkaa sutia kuin paino siirtyä.

Niin ja vielä tarkennuksena, niin puskeminen tuntuu eniten ohjauksessa (ja kuuluu jurinana renkaista, ei vielä vingu), mutta sitten pidon palautuessa huomaa, että samalla kääntökulmalla auto alkaa taas kääntyä jyrkemmin eli eturenkaat sortivat. Millä autolla olet itse testaillut tuota liikenneympyrässä ja millä renkailla? Minulla vuoden vanhat Nokian Hakka blue 2 rinkulat, jotka ei kyllä tunnu kovin pitäviltä muutenkaan. Perän saa irti kuivalla asvaltillakin, mitä ei kyllä kunnon renkailla pitäisi neloskoneen tehoilla tapahtua.

 

[TommiZeliard]

Jäällä ja lumella tosin on helpompi vaan vähän sudittaa takarenkaita, mikä parantaa kääntyvyyttä entisestään. Tuo liikkenneympyräesimerkki sen sijaan on siis kesäkelillä ja painonsiirto on ainoa mitä siinä tapahtuu. Talvella painoa on vaikeampi siirrellä, kun ennemmin alkaa sutia kuin paino siirtyä.

Niin ja vielä tarkennuksena, niin puskeminen tuntuu eniten ohjauksessa (ja kuuluu jurinana renkaista, ei vielä vingu), mutta sitten pidon palautuessa huomaa, että samalla kääntökulmalla auto alkaa taas kääntyä jyrkemmin eli eturenkaat sortivat. Millä autolla olet itse testaillut tuota liikenneympyrässä ja millä renkailla? Minulla vuoden vanhat Nokian Hakka blue 2 rinkulat, jotka ei kyllä tunnu kovin pitäviltä muutenkaan. Perän saa irti kuivalla asvaltillakin, mitä ei kyllä kunnon renkailla pitäisi neloskoneen tehoilla tapahtua.

Kyllä kesäkelillä ympyrässä kiihdyttäessä tapahtuu vähän muutakin kuin pelkkä painonsiirto, eli unohdit kitkaympyrän. Sen avulla voit laskea paljonko kiihdytysvoimat heikentävät sivuttaisvoimia, mutta älä unohda painonsiirtoa. BMW 320i -tyylisellä tasapainoisella autolla taka-akselin paino kasvaa noin 350 N per 1 kN kiihdytysvoimaa. En ehdi ihmeemmin laskea asiaa, mutta jos hetkeksi unohdetaan keulan pito, niin saadaan seuraavaa:
-akselipainot levossa 8 kN etu ja taka
-kitkak. 1
-silloin rajakiihtyvyys on 3,9-4 m/s2
-tuota pienemmällä kiihtyvyydellä perän pito paranee enemmän kuin mitä kitkaympyrä syö sivuttaispitoa pois --> puskee enemmän kuin ilman kaasua
-...ja tuota suuremmalla kiihtyvyydellä k.ympyrä syö enemmän sivupitoa kuin mitä painonsiirto antaa lisää pitoa --> alkaa yliohjaamaan

Oikeasti keulan keveneminen (ja siitä johtuva sivuttaispidon heikkeneminen) pitää ottaa huomioon, minkä johdosta rajakiihtyvyys onkin suurempi kuin 4 m/s2.

Puhuit pari viikkoa sitten, että lisääntynyt paino vaatisi lisää kitkaa. Ei se vaadi. Massakeskipiste ei kiihdytyksessä siirry (paitsi tietty MB G AMG:ssä hieman). Akselille siirtynyt paino ei ole oikeaa massaa, joten ei tarvita yhtään enempää sivuttaiskitkavoimia jotta saavutetaan sama keskeiskiihtyvyys kuin ilman kiihdytystä.

En tiedä autosi ohjautuvuusbalanssista tai pyöränkulmien säätöjen oikeellisuudesta. Havaintosi oman autosi käytöksestä saattaa olla ihan oikein.
Yleisesti kuitenkin pätee takavetoiselle henkilöautolle mutkissa kuivalla asvaltilla:
1. Moottorijarrutus parantaa keulan sivuttaiskiihtyvyyttä, ja samalla kitkaymp. sekä painonkevennys pienentävät perän siv.kiihtyvyyttä --> ohjautuvuus kasvaa yliohjautumisen suuntaan

2. Kevyt tai kohtalainen kiihdytys heikentää keulan siv.kiihtyvyyttä, ja samalla perän siv.kiiht. kasvaa, koska painonsiirto tuo enemmän kuin kitkaymp. vie --> ohjautuvuus heikkenee aliohjautumisen suuntaan

3. Rajuhko tai raju (yli 5 m/s2) kiihdytys heikentää selvästi keulan siv.kiihtyvyyttä, mutta perässä se heikkenee vieläkin nopeammin, koska kiihdytysvoima dominoi kitkaympyrässä --> ohjautuvuus kasvaa yliohjautumisen suuntaan (kylkimyyryä/driftausta, eli ratakello ei tykkää)

 

[salamoi]

Kyllä kesäkelillä ympyrässä kiihdyttäessä tapahtuu vähän muutakin kuin pelkkä painonsiirto, eli unohdit kitkaympyrän. Sen avulla voit laskea paljonko kiihdytysvoimat heikentävät sivuttaisvoimia, mutta älä unohda painonsiirtoa. BMW 320i -tyylisellä tasapainoisella autolla taka-akselin paino kasvaa noin 350 N per 1 kN kiihdytysvoimaa. En ehdi ihmeemmin laskea asiaa, mutta jos hetkeksi unohdetaan keulan pito, niin saadaan seuraavaa:
-akselipainot levossa 8 kN etu ja taka
-kitkak. 1
-silloin rajakiihtyvyys on 3,9-4 m/s2
-tuota pienemmällä kiihtyvyydellä perän pito paranee enemmän kuin mitä kitkaympyrä syö sivuttaispitoa pois --> puskee enemmän kuin ilman kaasua
-...ja tuota suuremmalla kiihtyvyydellä k.ympyrä syö enemmän sivupitoa kuin mitä painonsiirto antaa lisää pitoa --> alkaa yliohjaamaan

Oikeasti keulan keveneminen (ja siitä johtuva sivuttaispidon heikkeneminen) pitää ottaa huomioon, minkä johdosta rajakiihtyvyys onkin suurempi kuin 4 m/s2.

Puhuit pari viikkoa sitten, että lisääntynyt paino vaatisi lisää kitkaa. Ei se vaadi. Massakeskipiste ei kiihdytyksessä siirry (paitsi tietty MB G AMG:ssä hieman). Akselille siirtynyt paino ei ole oikeaa massaa, joten ei tarvita yhtään enempää sivuttaiskitkavoimia jotta saavutetaan sama keskeiskiihtyvyys kuin ilman kiihdytystä.

En tiedä autosi ohjautuvuusbalanssista tai pyöränkulmien säätöjen oikeellisuudesta. Havaintosi oman autosi käytöksestä saattaa olla ihan oikein.
Yleisesti kuitenkin pätee takavetoiselle henkilöautolle mutkissa kuivalla asvaltilla:
1. Moottorijarrutus parantaa keulan sivuttaiskiihtyvyyttä, ja samalla kitkaymp. sekä painonkevennys pienentävät perän siv.kiihtyvyyttä --> ohjautuvuus kasvaa yliohjautumisen suuntaan

2. Kevyt tai kohtalainen kiihdytys heikentää keulan siv.kiihtyvyyttä, ja samalla perän siv.kiiht. kasvaa, koska painonsiirto tuo enemmän kuin kitkaymp. vie --> ohjautuvuus heikkenee aliohjautumisen suuntaan

3. Rajuhko tai raju (yli 5 m/s2) kiihdytys heikentää selvästi keulan siv.kiihtyvyyttä, mutta perässä se heikkenee vieläkin nopeammin, koska kiihdytysvoima dominoi kitkaympyrässä --> ohjautuvuus kasvaa yliohjautumisen suuntaan (kylkimyyryä/driftausta, eli ratakello ei tykkää)

Vaikutat tietäväsi mistä puhut ja tämä oli mielenkiintoista luettavaa Mutta tosiaan tuo mitä sanoin pätee omalle autolle, olipa syy mikä vaan. Pitäisi joskus logittaa sivuttais- ja pitkittäiskiihtyvyys, moottorin vääntö ja auton nopeus, niin näkisi mitä tuossa oikeasti tapahtuu. Renkaat kuluvat tasaisesti eli ohjauskulmat on ainakin hehtaarilla. Voi niissä toki hieman sanomista olla, kun mittarissa se 155tkm ja kulmia ei ole tarkistettu koko aikana.

Se mitä kirjoitin renkaiden lisäkitkantarpeesta painon kasvaessa oli peräisin muistaakseni Engineered Explainedin YouTube videosta. En kuitenkaan ehdi tähän hätään etsimään ko. videota, tai saattoi se olla jokin muukin semi-luotettava lähde. Mitä kirjoitit käy kyllä myös järkeen, mutta ei tue omaa kokemusta.

Vielä tuohon kohtaa 3, niin lievä yliohjaaminen taitaa olla nopein tapa mennä mutka. Ei siis kylki edellä, vaan siten että luistolla pakotetaan perä kääntymään vähän nopeammin kuin se luonnostaan kääntyisi. Termi on muistaakseni "power steering" (sama siis kuin ohjaustehostin englanniksi, ellen sotke taas jotain). Toki tuo pidon rajalla ajaminen on vaikeaa, joten käytännössä nopeinta on silti ajaa siten, ettei mikään rengas luista.

 

[rane58]

No jaa, ennen kuin sen vajaavetoisen saa tielle, siinäkin on omat hankaluutensa...
Viimekin talvena kun lunta oli pyryttänyt meidänkin parkkipaikalle autojen puskurien korkeudelle, lumien auraajia ei näkynyt kuin iltapäivällä, jos silloinkaan...
Jeepilläni ei ollut mitään hankaluutta ajaa parkkipaikan perältä tielle, joka oli kyllä aurattu mutta samalla jätetty korkea auraus polanne, siitäkin Jeep meni kuin tyhjää vaan..
Nämä muut olivat tyytyväisiä kun olin ajanut ne jäljet, pääsivät niitä uria myöten tielle, eikä heidän tarvinnut tehdä niin paljoa lumitöitä....

 

[tuoppi´]

No jaa, ennen kuin sen vajaavetoisen saa tielle, siinäkin on omat hankaluutensa...
Viimekin talvena kun lunta oli pyryttänyt meidänkin parkkipaikalle autojen puskurien korkeudelle, lumien auraajia ei näkynyt kuin iltapäivällä, jos silloinkaan...
Jeepilläni ei ollut mitään hankaluutta ajaa parkkipaikan perältä tielle, joka oli kyllä aurattu mutta samalla jätetty korkea auraus polanne, siitäkin Jeep meni kuin tyhjää vaan..
Nämä muut olivat tyytyväisiä kun olin ajanut ne jäljet, pääsivät niitä uria myöten tielle, eikä heidän tarvinnut tehdä niin paljoa lumitöitä....

Aika helposti pääsi etuvedollakin tuosta tilanteesta viime talvena.

 

[MrAatu]

Aika helposti pääsi etuvedollakin tuosta tilanteesta viime talvena.

No viime talvi oli poikkeuksellinen. Noin viikon verran yksittäisiä päiviä ettei tosiaan vajaavedot päässeet naapurustosta vaan ajamalla. Tässä on muutama neliveto tän kaupungin hoitaman asfaltoitu silmukkatien varrel jossa toistakymmentä taloa ja loiva ylämäki. Useampia kertoja naapurit kävi kyselemäs apua kun kolmekin päivää meni ennenkuin aurat ehti käymään.

 

[tuoppi´]

No viime talvi oli poikkeuksellinen. Noin viikon verran yksittäisiä päiviä ettei tosiaan vajaavedot päässeet naapurustosta vaan ajamalla.

Niin oli, pahin oli se kun lumet oli jo kerran sulaneet ja sitten sitä tulikin yhden yön reippaasti, oman auton kohdalla sitä oli jopa hieman yli puskurien korkeudelle. Naapuri osasi kertoa että aura-autoista oli jo keritty vaihtamaan aurat harjoihin (hiekan harjaamista varten), joten sen takia kesti ennenkuin piha ja tiet päästiin auraamaan. Mutta silti aika helposti pääsi etuvedolla lähtemään.

 

[rane58]

No jaa, ennen kuin sen vajaavetoisen saa tielle, siinäkin on omat hankaluutensa...
Viimekin talvena kun lunta oli pyryttänyt meidänkin parkkipaikalle autojen puskurien korkeudelle, lumien auraajia ei näkynyt kuin iltapäivällä, jos silloinkaan...
Jeepilläni ei ollut mitään hankaluutta ajaa parkkipaikan perältä tielle, joka oli kyllä aurattu mutta samalla jätetty korkea auraus polanne, siitäkin Jeep meni kuin tyhjää vaan..
Nämä muut olivat tyytyväisiä kun olin ajanut ne jäljet, pääsivät niitä uria myöten tielle, eikä heidän tarvinnut tehdä niin paljoa lumitöitä....

Aika helposti pääsi etuvedollakin tuosta tilanteesta viime talvena.

Eivätpä päässeet....

 

[tuoppi´]

Eivätpä päässeet....

Meillä päin pääsi.

 

[outonaapuri]

Voi vähän riippua kuskista, autosta ja siitä mitä tarkoittaa "lunta puskurin korkeudelle" kun nuo voivat hivenen vaihdella... Kuten sen lumenkin olomuoto.

Omalla dacialla ei ihan joka aamu ole täällä päin asiaa jokapaikkaan ajella ennen aurojen käyntiä mutta nelikolla en ole jääny kiinni kuin omalle jäätielle.

 

[tuoppi´]

Voi vähän riippua kuskista, autosta ja siitä mitä tarkoittaa "lunta puskurin korkeudelle" kun nuo voivat hivenen vaihdella... Kuten sen lumenkin olomuoto.

Omalla kohdalla tuo meinaa tätä. Lumi tuossa valkoisen viivan kohdalla ja sellaista märkää sohjolunta oli.

 

[Pakana]

Alustan korkeus on kyllä tuossa tärkeämpi tekijä kuin vetotapa, vaikka tietysti se neliveto jaksaa työntää jonkunverran lunta edellään. Kyllä se nelivetoinenkin kysähtyy kun lunta on niin paljon että se alkaa kerääntyä puskurin eteen kukkuraksi. Tai ainakin Landcruiser pysähtyy, voihan Jeeppi olla ihan ylivertainen.

 

[outonaapuri]

Niinno, niitä puskureita on eri korkeuksilla...

Siihenhän se auto jää jos se nousee "ilmaan" lumen päälle, toki kunnollinen nelikko vähän paremmin möyrii eteenpäin takarattaiden avulla.

Tietysti itellä on käynyt niinkin että tuo korkeahko vajaaveto dacia jäi kuin tikku paskaan kun 8cm maavaralla oleva nelikko celika senkun aurasi tietä.

 

[blastermaster]

Tuli nyt ekaa kertaa kokeiltua GL:n 4maticcia ikään kuin tositoimissa. Kaatopaikalle tuli vietyä kuorma ja päästäkseen oikealle paikalle piti peruuttaa kärryn kanssa jyrkähköä alamäkeä alas montun pohjalle. Alustana puolikiinteä savi mutta hienosti tuli huonohkoilla kesärenkailla sutimatta (tai ainakin siltä tuntui) ylös kun käytti alennusta ja lukkoja. Tosin mäen päällä yllättävän kova moottorijarru, liukkaahko pinta ja varmaan nuo lukot sai erikoisen luiston aikaan. Tuntu että koko auto lähti noin 45 asteen kulmassa alkuperäisestä liikesuunnasta maan kallistuksen suuntaan. Rouvalta ei tullut lupaa koittaa uudestaan ilman lukkoja mutta pitää varmaan mennä ite pyörittämään joku yö tuonne. Noloa tietty mennä aamulla naapuriin pyytämään traktoriapua.

 

[rane58]

Meillä päin pääsi.

Teilläpä ei sitten ollut lunta tarpeeksi....
Talvi helsinki 2019 lunta - Google-haku

 

[tuoppi´]

Teilläpä ei sitten ollut lunta tarpeeksi....
Talvi helsinki 2019 lunta - Google-haku

Tuossa kuvassahan tuo ajoväylä on jo polkeentunut helpoksi ajaa. Itse jouduin kyntämään paljon syvemmässä.

Nuo parkkeeratutkaan autot ei ole kovin syvässä, vaikka ensi katsomalta voisi siltä vaikuttaa. Aika helposti lähtis noikin liikkeelle kun putsais vaan lumet ja tuon pienen vallin. Omakin auto oli viime aikoina moneen kertaan tuollein hautautunut miten kuvan keskellä oleva viime talvena. Kun piha oli aurattu (tuon kuvan skenaario käytännössä) niin silloin ei ollut mitään ongelmaa kun putsasi auton ja lapiolla poisti tuon vallin. Pahin oli ne pari kertaa kun pihaa ei oltu aurattu ja sitten piti ajaa sellaisessa auton helman korkuisessa lumessa. Mutta kuten sanottua aika helposti pääsi etuvedollakin.

 

[Dr. Who]

Viime talven oli yhden päivän sellainen tilanne että oli ikävä nelivetoa vaikka etuvetokin vielä meni ilman ongelmia. Kuvassa siis +20cm sohjoa ja noi tuoreimmat jäljet on mun auraamat, kun vakio korkuinen Rellu raapi pohjastaan koko matkan. Tuohon päälle ylämäki niin jumissa olisi ollut, mutta muuten ei ollut mitään ongelmia.



Harmi kun ei ole kuvaa siitä kun väistin vastaantulijaa tuonne vasempaan penkkaan Toyota Landcruiserilla, lukot päälle ja kaasupohjaan ja sinne olisi mennyt vaikka kuinka pitkälle

 

[Marti77]

Teilläpä ei sitten ollut lunta tarpeeksi....
Talvi helsinki 2019 lunta - Google-haku

No tuossa kuvassa on normi kaupunkinäkymä kun taloyhtiöllä ei ole riittävästi parkkipaikkoja omalla tontilla ja sen takia jää talvikunnossapito tekemättä.
Myöskin ihmetyttää miksi on parkkeja molemmin puolin kun eihän tuosta mahdu edes kesällä vastakkain tulemaan.

 

[Dr. Who]

No tuossa kuvassa on normi kaupunkinäkymä kun taloyhtiöllä ei ole riittävästi parkkipaikkoja omalla tontilla ja sen takia jää talvikunnossapito tekemättä.
Myöskin ihmetyttää miksi on parkkeja molemmin puolin kun eihän tuosta mahdu edes kesällä vastakkain tulemaan.

Helsinki, kaikki tehdään vaikeimman kautta