Jos vesi jäätyy umpinaisessa kolossa niin se takuuvarmasti louhii varmasti materiaalia rikki mutta jos avonainen kolo niin paine pääsee pois. Tuo päältä avoin ja pohjasta umpinainen kolo joka täynnä vettä ja sitten siitä menee auton rengas vauhdilla yli niin paineisku kuopassa on melkoinen, ei pelkästää auton painon vuoksi vaan liike energian. Kumi ja karkuun pääsevä vesi tietty hieman pehmentää mutta jos painetta on satoja bareja niin tuhovoimaa riittää. Vesihän on erittäin lujaa jos kappale osuu siihen vauhdilla, esim nopea kiväärin luoti pirstoutuu osuessaan veteen muutaman kymmenen sentin matkalla.
En tiedä mistä nuo sadat barit (saati se eilinen 10*painepesuri = 1xxx bar) tulisivat, kun auto on kuitenkin aika hidas vs. luoti.
Vesiliirtonopeutta voi karkeasti arvioida dynaamisen paineen kautta, eli 2,5 barin rengaspaineella:
Sqrt(2,5 bar * 100000 / (0,5 * 1000 kg/m3) * 3,6) = 80,5 km/h
Dynaaminen paine ajamalla talvella kuopassa olevan veden yli 105 km/h olisi 0,5 * 1000 kg/m3 * (105 / 3,6) ^ 2 / 10 ^ 5 = 4,25 bar.
Miten mikään satojen saati tuhannen barin painekattila voisi syntyä? Kyseessä ei ole mikään suljettu jäykän männän ja ideaalin iskun järjestelmä, vaan huokoinen asfaltti + joustava kumirengas, joka liikkuu suhteellisen hitaalla nopeudella yhdensuuntaisesti tien kanssa.
Talvella asfalttia rikkoo eniten veden jatkuva jäätymis-sulamissykli. Nastarenkaiden nastat kuluttavat tiet syville urille ja hiertävät bitumin puoliksi pois kivien välistä, jolloin vesi pääsee kulumatonta asfalttia paremmin kerääntymään jäätymistä odottelemaan. Renkaiden aiheuttama veden liikkeen osuus on minusta tuossa sama kuin huuhtelisi puutarhaletkulla (ei 10 * painepesuri), eli liikuttelee vain sellaista materiaalia, jonka jäätyminen on jo valmiiksi irrottanut.