Luukku kiinni, omaiset on jo nähny
Koirat haukkuu, karavaani kulkee/Lähti valoista kuin sokeen bussikuskin perään ajamana
Ei tätä syö elävä erkkikään/Ei mikään ruusu mutta kukka kumminkin
Punottaa kuin sian pillu pakkasella/Nätti kuin sika pienenä
Ymmärtää tietokoneista yhtä paljon kuin sika otavasta
Vientiä kuin sammakolla äkeenpiikissä/Ahdasta kuin maailmaan tullessa yms.
Työkaverit näitä viljelee yhtämittaa, taitavat keksiä itse osan
Voi olla murresanojakin mutta kerron kummiskin: pänni, ina, vanikka ja klunssi.
Pihalla kuin tamppoonin naru.
Sehän uppos kuin vanhaan naiseen.
Pakko mahtua kun on vihittykin jo.
Kuiva kuin beduiinin sandaali.
Liha on pilalla kun siinä kasvaa karvoja.
Pyörii kuin puolukka pillussa.
Se on tarkkaa hommaa sano norsu kun kusiaista nussi / Milli vinoon niin se on silmässä.
Kansi kiinni, omaiset on nähny.
Ei mutta sehän on minun vaimo ja hajusta tunnen sen vaikken nää.
Se on niin kiero, että keskiviikkona näkee molemmat lauantait.
Ei me palkkaa tarvita, tää on kutsumusammatti.
Tietääkö tekkiläiset muuten, mitä seuraavassa tarkoitetaan huoneuksella, talonasemalla, vesilaitoksella ja hyyryllä?
"Huoneusta, talonasemaa, maata tahi vesilaitosta, taikka sen nautinto-oikeutta ulosmitattaessa älköön toista toisesta niin erotettako, että jäljelle jääpä tulee velalliselle hyödyttömäksi.
Oikeutta vuokraan, hyyryyn tahi veroon, kasvavaa vihantoa, kasvavaa metsää tai muuta kiinteään omaisuuteen kuuluvaa älköön pantako ulosmittaukseen muulla tavoin kuin että tila taikka, jos velallisella on siihen ainoastaan nautinto-oikeus, jonka saa ulosmittaukseen panna, tämä oikeus ulosmitataan. Jos vihanto on kypsynyt ja velallinen laiminlyö sen korjaamisen, menköön se kuitenkin ulosmittaukseen; ja toimituttakoon ulosottomies korjaamisen. Maksettavaksi langennut vuokra, hyyry tahi vero mitattakoon ulos samoin kuin muu saaminen."
Hyyry tarkoittaa tosiaan huoneiston vuokraamisesta saatavaa tuloa (ei maanvuokraa). Vuoden 2008 alussa kumotun ulosottolain (3.12.1895) alkuperäisissä säännöksissä (esim. 3 luvun 9 §) käytettiin häädöstä nykyisin hassulta kuulostavaa ilmaisua "hyyryläisen majanmuutto". Entäs nuo muut?
Syytinki tarkoittaa kiinteistöeläkettä. Se on kiinteistön kaupassa (esim. maatilan sukupolvenvaihdoksessa) myyjälle tai muulle henkilölle eliniäksi annettu oikeus nauttia kiinteistön arvosta. Useimmiten kyse on asumisoikeudesta, mutta kyse voi olla sen ohessa tai sijasta muunkinlaisesta oikeudesta kiinteistön käyttöön tai siitä saatavaan tuloon. Syytinki voi sisältää myös oikeuden ylläpitoon.
Makopritsi.
Muksuna kun oltiin uimassa uimahallissa ja hypitttiin plonkulta pää edellä ja jos
hyppy epäonnistui vatsalleen tuli makopritsi.
"vediks makopritsit" saattoi kaveri kysyä vähän ivallisesti.
En ole kyseistä ilmaisua kuullut sitten 70/80 luvun taitteeen jälkeen, kun itse junnu ollut.
Miettinyt mistä tuokin ilmaisu tullut.
Yksi mahdollisuus / aavistus muistikuvana mahtoiko Simo Salminen mahdollisesti käyttää, kun oli
pellehyppy kiertueillaan tai Speden jengiltä yleensä..
Muistaako ketään muu tätä sanaa/ilmaisua?
Moniko on kuullut termin valtahihna? Käsittääkseni tuo nimitys oli käytössä hihnasta, jolla aikoinaan pyöritettiin esim. puimakoneita maamoottorin avulla. Vanhemmilta tuollainen aikoinaan löytyi vielä jostain varastosta. Oli suunnilleen sentin paksuista ja kymmenen levyistä hihnaa josta oli tehty lenkki. Sillä sitten sai vanhanmallin puimakoneen pyörimään kun toiseen päähän laittoi maamoottorin. Sitä tosin vanhemmilta ei enää löytynyt. Edelliseltä omistajalta peritty puimakone olisi kyllä ollut.
Valta-akseli on tutumpi termi. Onko sitten valtahihna se, joka tulee maamoottorin ja valta-akselin välille? Moottorin ja puimakoneen välinen hihna on vain pelkkä hihna, mutta voihan tässä olla paikkakuntakohtaisia eroja sanoissa.
Mutta kukapa tietää mitä tarkoittaa kalturi?
(ei saa luntata netistä!)
Valta-akseli on tutumpi termi. Onko sitten valtahihna se, joka tulee maamoottorin ja valta-akselin välille? Moottorin ja puimakoneen välinen hihna on vain pelkkä hihna, mutta voihan tässä olla paikkakuntakohtaisia eroja sanoissa.
Mikäs se valta-akseli sitten on? Eikai sillä isoa vauhti (massa) pyörää / sen akselia tarkoiteta? Eikös valtahihna ole samanlainen kuin vanhoissa murskavehkeissä, eli kuten allaolevassa pikku lokomolaisessa?
Mikäs se valta-akseli sitten on? Eikai sillä isoa vauhti (massa) pyörää / sen akselia tarkoiteta? Eikös valtahihna ole samanlainen kuin vanhoissa murskavehkeissä, eli kuten allaolevassa pikku lokomolaisessa?
Tuossa aika hyvä kuva valta-akselista. Eli tuosta akselin pyöristä syötetään hihnoilla koneille voimaa. Aikanaan käytössä konepajoissa tms. Nykyään tuskin enää missään käytössä mokoma rakenne.
EDIT: Tässä vielä toinen kuva jonka linkitys onnistuu suoraan foorumille:
Kuten jo sanottu, valta-akseli oli entisaikaan tehtaan katossa ja siitä saatiin käyttövoimaa yksittäisille koneille. Sähköjen yleistyttyä joka koneessa saattoi olla oma moottori ja niin valta-akselit jäivät pois käytöstä. Toipisin laittamassa kuvassa ei näy sähkövaloja hallin katossa, sen sijaan ikkunat ovat todella isoja. Siitä voi päätellä miltä aikakaudelta kuva on.
Tietääkö tekkiläiset muuten, mitä seuraavassa tarkoitetaan huoneuksella, talonasemalla, vesilaitoksella ja hyyryllä?
"Huoneusta, talonasemaa, maata tahi vesilaitosta, taikka sen nautinto-oikeutta ulosmitattaessa älköön toista toisesta niin erotettako, että jäljelle jääpä tulee velalliselle hyödyttömäksi.
Oikeutta vuokraan, hyyryyn tahi veroon, kasvavaa vihantoa, kasvavaa metsää tai muuta kiinteään omaisuuteen kuuluvaa älköön pantako ulosmittaukseen muulla tavoin kuin että tila taikka, jos velallisella on siihen ainoastaan nautinto-oikeus, jonka saa ulosmittaukseen panna, tämä oikeus ulosmitataan. Jos vihanto on kypsynyt ja velallinen laiminlyö sen korjaamisen, menköön se kuitenkin ulosmittaukseen; ja toimituttakoon ulosottomies korjaamisen. Maksettavaksi langennut vuokra, hyyry tahi vero mitattakoon ulos samoin kuin muu saaminen."
Kun kukaan ei vastannut viestiini muuta kuin hyyryn osalta, vastaan itselleni. Huoneus on alun perin käännöstä ruotsin kielen taloa tarkoittavasta sanasta hus. Se ei siis tarkoita huonetta. Sillä ei kuitenkaan laissa tarkoitettu varsinaisesti asuinrakennusta vaan rakennettua tonttia. Sanan talonasema taustalla on puolestaan ruotsin kielen tonttia tarkoittava sana tomt. Laissa sillä on tarkoitettu ilmeisesti rakentamatonta tonttia. Tuossa pykälässä tarkoitetaan maalla asemakaavan mukaisen tonttijaon ulkopuolista kiinteistöä eli käytännössä lähinnä tilaa. Nykyään puhuttaisiin huoneuksen, talonaseman ja maan sijasta vain kiinteistöstä, joka terminä kattaa siis kaikki kolme edellä mainittua.
Mutta mitä ihmettä menneinä aikoina on tarkoitettu vesilaitoksella? Annan siitä seuraavan vihjeen:
Mikäs se valta-akseli sitten on? Eikai sillä isoa vauhti (massa) pyörää / sen akselia tarkoiteta? Eikös valtahihna ole samanlainen kuin vanhoissa murskavehkeissä, eli kuten allaolevassa pikku lokomolaisessa?
Avesta plootu...Isä vainaa tapasi nimittää haponkestävää/ruostumatonta peltiä avestaksi. Nimitys juurtunee peltiä, harkkoa tankoa jne valmistaneen puljun sijainti paikasta. Lisäksi ainakin pelleissä oli Avesta-leimoja. Ja mutulla että Avestan tehdas taisi sijaita ruotsissa?
Avesta plootu...Isä vainaa tapasi nimittää haponkestävää/ruostumatonta peltiä avestaksi. Nimitys juurtunee peltiä, harkkoa tankoa jne valmistaneen puljun sijainti paikasta. Lisäksi ainakin pelleissä oli Avesta-leimoja. Ja mutulla että Avestan tehdas taisi sijaita ruotsissa?
Joskus Luukas mainitaan tässä sanonnassa myös lääkäriksi, mikä ilmeisesti vakiintuneen käsityksen mukaan oli Luukkaan siviiliammatti. Siitähän ei kai ole mitään viitteitä, että tämä oletettu henkilö olisi ollut ammatissaan edes aikalaistasolla erityisen pätevä.
Sikäli perehtynyt Uuden Testamentin syntyyn en ole, että osaisin edes kommentoida mainintaa siitä, että tämä mies ylipäänsä oli "saarnamies". Oliko?
Eikös niitä edelleen ihan syystä alempilaatuisina tuotteina pidetä? Kurjaa bulkkia, osin melkein harakiriosia, mikä kai on sekin museosana itsessään.
Tietenkin osaltaan asiaa vääristää se, mihin verrataan eli yleensä Boschiin. Tuotehan voi olla vallan hyvä, vaikka se olisi pari kertaluokkaa Boschia paskempi.
Onhan tämä ihan ajankohtainen runollinen nimitys saiturille tänäkin päivänä. Markka on niin kiinteä osa suomalaista sanastoa ja sielua, että tarkan markan säilyy vielä, kun viimeinenkin itsenäisen Suomen valuutan aikana syntynyt on kuollut, ellei tätä kieltä kokonaan tapeta.
Tietysti lukutaidottomat kadulle syljeskelijät, jotka sanovat vain "vitu sniidu jäby" tai "akuutti" tai mitä se nyt tällä viikolla lieneekin, pitävät tätä museosanastoon kuuluvana. Ei ole.
Jos en aivan väärässä ole niin Lukaksen maine on tullut 60-luvulta 80-lukuun sähkö-osissa ja nimenomaan brittiläisissä autoissa.
Sittemmin mm. Fiateissa (90-luku--->2000) käytetyt sähköosien viat ovat johtuneet juurikin Boschin elektroniikasta, ei niinkään Lukasista tai Magneti Marellin osista. Tai tämmöinen tuntuma itsellä on, sähköviat on olleet Boschin valmistamaa elektroniikkaa.
Tuossa tuli vastaa ihmeen skitsoja tavis sanoja kun dogia käytin ulkona.
"Auton ikkunat ovat sulina" :o siis mikä hiton sana on monikosta "sulina"? ei ihme että suomi on niin vaikea kieli...
Mietin samalla että varmaankin monet sanat tulevat ulkomaalaisista laina-sanoista ja sitten sekoittuvat slangiin..
Esim. "Kelirikko,Pesutupa,maallikko" Sitten monista käännetään mä-sä juttuja esim. kaunis sana
"tavanomainen" on väännetty "tavallinen/tavis" pöh...
Käytetään varmaan jossain siksi sulina, eikä sulana jos halutaan erottaa että ne eivät tosiaan ole sulaneet (siis kokonaan pois), vaan sulaksi pinnaltaan
Mummo puhui aikoinaan vannasta, nykyään puhuu ammeesta jo Eikai vaasi ole mikään museosana?
Ryystettiinkö teillä(kin) kahvia oikeasti siltä tasetilta (eli kahvilautasen aluselta)? Mummolassa pienenä ollessa kävi kylässä mies joka sekoitti kahvia niin, että se läikkyi yli aina ja nimenomaisesti ryysti sen kahvin tuolta tasetilta. En muista miten hörppi loppukupin mutta pienenä näytti että se läikytti tahallaan, no se olikin iäkäs metsuri näin jälkikäteen aatellen
Gize: Tasetti on sika pätevä, vaikka on kuinka kuumaa sumppia niin tasetille kaadettaessa jäähtyi tosi nopsaa, ei saanut vaan olla kahvikuppineuroosia kun se tasetti oli sormien päällä
Ehkä se on sen alkuperäinen tarkotuskin sitten, siis ryystää siitä, nykyään se on meitä varten jotka ei saa kannettua sitä kuppia pöydälle asti läikyttämättä Tai sitten sen pitäisikin vaan antaa tulla reippaasti yli ja kaadella kupista tasetille lisää
Offtopic: Tarviiko niiden "juhlakuppien" olla niin perhanan pieniä ettei niihin mahdu kuin pari huikkaa, ja sitten vielä tarjoilijan kaataa aina niin ettei ole maitovaraa juuri yhtään vaikka pyytäisi. Siitä sitten oikean väriseksi ja milli varaa ettei tule yli, ei ihme ettei pysy kaikki kupissa
Ehkä se on sen alkuperäinen tarkotuskin sitten, siis ryystää siitä, nykyään se on meitä varten jotka ei saa kannettua sitä kuppia pöydälle asti läikyttämättä Tai sitten sen pitäisikin vaan antaa tulla reippaasti yli ja kaadella kupista tasetille lisää
Offtopic: Tarviiko niiden "juhlakuppien" olla niin perhanan pieniä ettei niihin mahdu kuin pari huikkaa, ja sitten vielä tarjoilijan kaataa aina niin ettei ole maitovaraa juuri yhtään vaikka pyytäisi. Siitä sitten oikean väriseksi ja milli varaa ettei tule yli, ei ihme ettei pysy kaikki kupissa
Siks mää tykkäämässä mukeista, mahtuu kunnolla 3desiä kaffetta ja maitoa lisäksi, joskus kun menee hienosto perheeseen kylään niin siellä on kunnon kulta-mokka tippa-kupit, ½dl mahtuu kaffetta sitten tilkka maitoa ja kysytään mitenkäs kahvi maistuu maistuisi jos sitä olisi _tarpeeksi_ mutta kun ei edes lusikka kastu
Kyseessä ei ole pelkästään keskisuomalainen sana. Pohjois-Pohjanmaalta kotoisin olevan äitinikin olen joskus kuullut sitä käyttävän. Luulisi, että tuo sana on käytössä useissa murteissa edelleen.
Mutta eikö kukaan tartu aiemmassa viestissäni esittämääni kysymykseen ja vihjeeseen? Tekkiläiset lintsanneet ruotsin kielen tunneilta? Jos kukaan ei vasta huomisiltaan mennessä, vastaan itse kysymykseeni.
Kyseessä ei ole pelkästään keskisuomalainen sana. Pohjois-Pohjanmaalta kotoisin olevan äitinikin olen joskus kuullut sitä käyttävän. Luulisi, että tuo sana on käytössä useissa murteissa edelleen.
Mutta eikö kukaan tartu aiemmassa viestissäni esittämääni kysymykseen ja vihjeeseen? Tekkiläiset lintsanneet ruotsin kielen tunneilta? Jos kukaan ei vasta huomisiltaan mennessä, vastaan itse kysymykseeni.
Vähän oletinkin että akkuna sana on peräisin ties mistä, kuten sukunikin.
Tuo vesilaitos on kyllä epäreilu kysymys. Ensinnäkään ruotsia en ymmärrä muuta kun jotain kuultua, hyvin vähän nykyaikaista tekstiä, saati sitten vanhaa, vanhalla fontilla kirjoitettua. Koulun jälkeen ei ole niin tarvetta ollut kyseiselle kielelle joten se on unohtunut melko hyvin
Gize: Tasetti on sika pätevä, vaikka on kuinka kuumaa sumppia niin tasetille kaadettaessa jäähtyi tosi nopsaa, ei saanut vaan olla kahvikuppineuroosia kun se tasetti oli sormien päällä
Tuo tassetti meni aivan ohi. Tassi on kyllä se tutumpi sana, oikeastaan tassettia en ole ikinä kuullutkaan. Tassi voi sijoittua kaakkoissuomeen, tai jälleenkerran keskisuomeen, pohjois pohjanmaalle...
Räppänä taas on niin tuttu sana, ei edes kuulosta vanhalle kun sitä on käyttänyt ja kuullut koko ikänsä. Ikkuna kiinni, ovi kiinni, luukku kiinni jne.
Yleisiä ja edelleen paljon käytettyjä ovat mielestäni molemmat. Läpi esiintyy tuossa tarkoituksessa ehkä useammin yhdyssanan leipäläpi osana kuin omana sananaan. En minäkään noita vanhahtavina osaa pitää.
Tässä ketjussa on todella sekava tunnelma. Listataan ihan normaaleja ja yleisiä sanoja ja taivastellaan, mitä murretta nämä nyt mahdollisesti ovat ja koska on näin puhuttu ja onpas vaikeaa kieltä.
Minulle hiipii vahva epäily, että tähän keskusteluun osallistuvat eivät puhu suomea äidinkielenään. Siinä ei tietenkään ole mitään pahaa, mutta onhan tämä keskustelu varsin turha, jos ei tiedetä, mistä puhutaan.
Vastaan nyt edellä esittämääni kysymykseen siitä, mitä seuraavassa tarkoitetaan vesilaitoksella: "Huoneusta, talonasemaa, maata tahi vesilaitosta, taikka sen nautinto-oikeutta ulosmitattaessa älköön toista toisesta niin erotettako, että jäljelle jääpä tulee velalliselle hyödyttömäksi."
Annoin seuraavan vihjeen:
Tuo ruotsinkielinen teksti on vuoden 1734 lain rakennuskaaren 20 luvun 1 §:stä, jota ei ole ollut lakikirjoissa enää yli sataan vuoteen. Vapaasti käännettynä se tarkoittaa suomeksi kutakuinkin seuraavaa:
Jos virta tai puro juoksee kylän tilusten läpi ja sinne voidaan mylly tai muu vesilaitos rakentaa, nauttikoon kylän miehet osuutensa siitä, kukin kylän maihin olevan osuutensa mukaan. Jos virta tai puro kulkee kahden kylän välissä ja kumpikin omistaa osan myllynpaikasta, nauttikoon puoliksi kumpikin. Jos yksi haluaa rakentaa ja toinen ei, käyköön sen kanssa niin kuin kiinteistä kalanpyydyksistä(*) on sanottu.
En keksinyt sanalle fiskewärk (fiskeverk) oikein parempaakaan käännöstä. Sillä on nähdäkseni tarkoitettu kalapatoa ja muuta kalastukseen tarkoitettua pysyväisluonteista rakennelmaa. Voimassa olevassa kalastuslaissa sellaisia kutsutaan kiinteiksi pyydyksiksi. 1700-luvulta peräisin olevassa vuoden 1734 lain käännöksessä fiskewärk oli käännetty calan pyydösten rakennuxexi. Sillä on siis tarkoitettu esimerkiksi seuraavankaltaisia rakennelmia:
Yllä oleva ruotsinkielinen teksti koskee siis myllyn tai muun "vesilaitoksen" perustamista kylään kuuluvien talojen yhteiselle alueelle.
Suomenkielisiin lakikirjoihin sisältyvät vuoden 1734 lain säädöstekstit (siis ne harvat vielä voimassa olevat) ovat peräisin 1860-luvulla laaditusta käännöksestä. Kyseisessä käännöksessä ruotsin sana wärk (nykykielessä verk) on käännetty yleensä laitokseksi (esim. watnwärk -> vesilaitos). Aiemmassa 1700-luvun käännöksessäwärk on käännetty rakennuxexi (esim. watnwärk -> wesirakennus, fiskewärk -> calan pyydösten rakennus). Ilmeisesti sanat rakennelma ja laitos eivät kuuluneet vanhan kirjasuomen sanastoon. Myöhemmin taas sanaa laitos käytettiin toisinaan sellaisissakin yhteyksissä, joissa nykyään puhuttaisiin rakennelmasta tai laitteesta. Esimerkkinä voidaan mainita kiinteää pyydystä/kalastuslaitetta tarkoittavan fiskeverk-sanan kääntäminen kalastuslaitokseksi.
Vesilaitos tarkoittaa aiemmin lainaamassani ulosottolain (3.12.1895) pykälässä samaa kuin yllä olevassa vuoden 1734 lain säännöksessä eli myllyä, sahaa tai muuta vesivoimaa hyödyntävää laitosta, ja sen taustalla on ruotsin kielen sana watnwärk/vattenverk. Yleensä rakennukset ja rakennelmat ovat oikeudellisesti kiinteistön osia eivätkä ne ole erikseen ulosmitattavissa. Tuossa lainkohdassa ei kuitenkaan tarkoiteta vesilaitoksella omalle maalle rakennettua laitosta rakennelmineen vaan viranomaisen luvalla esimerkiksi useamman kiinteistön yhteiselle alueelle perustettua laitosta. Oikeus tuollaisen vesivoimaa hyödyntävän laitoksen pitämiseen on ollut kiinteistön omistuksesta erillinen oikeus, ja se on tästä syystä mainittu säännöksessä erikseen. Vastaavanlaisia toisen alueeseen kohdistuvia oikeuksia on nykyisinkin mahdollista perustaa vesilain nojalla. Laissa ei kuitenkaan enää käytetä termiä vesilaitos edellä mainitussa merkityksessä, vaan sen on korvannut jo hyvän aikaa sitten termi vesivoimalaitos, joka tarkoittaa vesilaissa olevan määritelmän mukaan "vesistön vesivoiman hyödyntämiseksi rakennettua laitosta siihen kuuluvine rakennelmineen" (siis muutakin kuin sähköä tuottavaa laitosta ).
Mainittakoon vielä kurisioteettina, että Suomen ensimmäinen vesilaitos tuon sanan nykyisessä, vesihuoltolaitosta tarkoittavassa merkityksessä perustettiin Helsinkiin vuonna 1876 nimellä Helsingin kaupungin vesijohtolaitos. Vesijohdosta on puolestaan aiemmin käytetty myös nimitystä vedenjohto.
Nyt sitten tiedätte, mitä vesilaitos ja vesivoimalaitos tarkoittavat.
Vanha ruotsi muuten muistuttaa paikoitellen kirjoitettuna yllättävän paljon englantia. Esim. ther (där) v. there. Vanhoja tekstejä lukiessa huomion kiinnittää myös runsas optatiivin (esim. niute -> nauttikoon, gånge -> käyköön) käyttö. En muista, että optatiivia olisi edes opetettu koulussa. Edellä mainittu 1700-luvulla laadittu käännös taas vilisee yleiskielestä hävinneitä suomen kielen sanoja ja ilmaisutapoja,jotka esiintyvät nykyisin enää murteissa, jos niissäkään. Mieleen tulevat esimerkiksi sanat oljeta¹ ja myntti², joka lienee kuitenkin useimmille tuttu. Ensimmäistä kertaa tuota käännöstä lukiessani hämäsi kovasti nykyisin vanhahtavana ja murteellisena pidetty eli-sanan käyttö merkityksessä "tai". Oma lukunsa ovat vähän siellä sun täällä esiintyvät svetisismit, mutta suurin niistä ei todennäköisesti edusta silloista puhuttua suomea.
¹ "Cusa saha mylly on, pitäkön isändä waarin, ettei lastut täytä wirtaa, eli olkene pellon eli luhdan päälle."
² "Jos jocu leickele mynttiä, mitä lajia hywäns, eli sen muutoin yhdellä taicka toisella tawalla petollisesti wähendä; olcon cunniatans paitzi, ja rangaistacon neljällätoistakymmenellä parilla raippa-witzoilla, yhdellätoistakymmenellä parilla witzoilla, eli usiammalla, taicka wangiudella wedellä ja leiwällä, aiwan sen jälken cuin ricos on, ja maxacon wahingon."
Tässä ketjussa on todella sekava tunnelma. Listataan ihan normaaleja ja yleisiä sanoja ja taivastellaan, mitä murretta nämä nyt mahdollisesti ovat ja koska on näin puhuttu ja onpas vaikeaa kieltä.
Minulle hiipii vahva epäily, että tähän keskusteluun osallistuvat eivät puhu suomea äidinkielenään. Siinä ei tietenkään ole mitään pahaa, mutta onhan tämä keskustelu varsin turha, jos ei tiedetä, mistä puhutaan.
Laitetaan "epäselviä" sanoja, sanontoja ja selitetään nykysuomella mitä ne meinaa
Piti lukea koko kettu läpi, olen unohtanut wanhan tutun:"Rikkakihveli" :o
Sekä "kanisteri", tämä on varmasti joku lainasana kuten "lista"; ostoslista, = kauppalista, jalkalista jne..
Luuttu, - vesipesin-lattiarätti-soitin...
Maininki- ei varmasti ole orginelli suomen sana
Polanne-joku uus hieno sana jota ei muisteta, ihan kuin DI:tten käyttämä
miksi ei joku "luminyppylä" mielummin..
Rillit-silmälasit (onko muita nimiä?)
Englannista tulee ainakin "rilli(grilli)" auton etumaski jota yleisesti lainataan.
Maneesi-Olevinaan hienoa nykysanaa jota en ymmärrä...
Vanha lainasanahan tuo on. Tulee ranskan kielen sanasta manège. Hienosteleva toki. Ratsastushalli lienee kuulostanut säätyläisten korvaan liian arkiselta.
Väännös perinteisestä "parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla".
Pivo nimisiä anniskeluravintoloita on Suomessa useampi. Liekö syynä se, että pivo on useammalla kielelellä "olut".
Eikai sillä isoa vauhti (massa) pyörää / sen akselia tarkoiteta? Eikös valtahihna ole samanlainen kuin vanhoissa murskavehkeissä, eli kuten allaolevassa pikku lokomolaisessa?
siis mikä hiton sana on monikosta "sulina"?
Jos kukaan ei vasta huomisiltaan mennessä, vastaan itse kysymykseeni.
