Museosanasto...

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Memory
  • Aloitettu Aloitettu
Tuttu sanonta kenellekään että jokin asia tai esine on hörs-mitätön? Ekan kerran kuulin niin vähän huvitti mutta kaippas se on on painotus että todellakin on kehno tai vähäinen juttu / esine. Loppuunkulutettu voisi olla myöskin oikea termi. Riippuu kontekstista.

^ Toivottavasti joku on tietoinen. Pohjoisessa Suomessa aika yleinenkin sanonta.
 
Kastanjoita, söin kastanjoita. Tuohan on helppo kääntää standardin mukaan eri kielille.
Mutta jos tarkoitetaankin muuta "Kastan" "noita" kuivia kukkia....
Ei näitä tule kuin Suomessa vastaan, kait.. :confused:
 
Joskus 90-luvun lopulla paukuissa keksin muutaman sanan, jotka levisivät vuosia myöhemmin laajempaankin käyttöön stadissa.
Eikä tietenkään enää mitään muistikuvaa siitä mitä ne oli.
 
"Tumppi", meidän aikaan 70-luvulla kädessä oli "tumpit" eikä mitkään lapaset, villakäsineet tms.
Sitten "raakkitynnyri", miltä se haisee? mene pesulle, haiset kuin "raakkitynnyri" ;)
 
Whatta Heck sanoi:
Tuttu sanonta kenellekään että jokin asia tai esine on hörs-mitätön? Ekan kerran kuulin niin vähän huvitti mutta kaippas se on on painotus että todellakin on kehno tai vähäinen juttu / esine. Loppuunkulutettu voisi olla myöskin oikea termi. Riippuu kontekstista.

^ Toivottavasti joku on tietoinen. Pohjoisessa Suomessa aika yleinenkin sanonta.
Napsauta laajentaaksesi...

Vanhana suiston asukkaana tiedän, että "förmitätön" on meänkieltä ja tarkoittaa juurikin olematonta, tarpeetonta tai muuten vähäarvoista. Voi olla, että kantasana tuohon för-alkuun löytyy jostain ruotsin kielen sanasta, mutta ei tule ainakaan itselläni mitään sopivaa mieleen.
 
Memory sanoi:
"Tumppi", meidän aikaan 70-luvulla kädessä oli "tumpit" eikä mitkään lapaset, villakäsineet tms.
Sitten "raakkitynnyri", miltä se haisee? mene pesulle, haiset kuin "raakkitynnyri" ;)
Napsauta laajentaaksesi...
Meilläpäin puhuttiin "tumpuista". Lovikat sitten vielä erikseen, jos ne vanttuut oli tietyn mallin mukaisesti tehty. (Paikkakunta Pohjois-Ruotsissa)

Edit:typo
 
Nämä tänne tulleet wanhat sanat ovat kivoja, kuten keltsu.
Muistin äsken että kioski on mulla ja kaverilla ollut koko elämän ajan
"Kipari, Kiska" Mikä ihmeen "KISKA"?-)
Samaa tyyliin on "laveri" joku sänkyjutska mutta mikä ihme..

Oliko täällä jo sanontaa "Kuin maansa myynyt" Olet kuin maansa myynyt?

Sitten nuorempaa sukupolvea jonka meidän maikka opetti, jos joku on oikein myrtsinä ja katsoo pitkin nenän vartta niin hälle sanotaan:"Olenko kussut sun aamupuuroos", en ole koskaan ennempää törmännyt tuohon :)

Entäs sitten "Naru jää vetävän käteen" :o
 
Muinoin kun kulosaaressa ja viiskulmassa asustelin, niin pyörä oli kyllä tsygä. Felo, klitsu ja kliba oli vissiin niiden kallion tai sörnäisten hipsterien (siihen aikaan pummien) sanastoa :lol:

Itsehän aiheutin paikallisissa alkuasukkaissa raivoa sanomalla "raitiotievaunu"
 
Raitsikka, kuinka moni junnu muistaa vielä minkälainen värkki on "resiina"?
kuinka moni muksuna leikki tuollaisella syrjäisellä sivuraiteella :)
 
Viimeksi muokattu:
Memory sanoi:
Entäs sitten "Naru jää vetävän käteen" :eek:
Napsauta laajentaaksesi...

Tuo tarkoittaa kun koitat hinata (narulla) myyntihintaa ylöspäin jää lopulta myynnissä oleva tavara myymättä. Esim asuntokauppa.

Memory sanoi:
Mikä ihmeen "KISKA"?-)
Napsauta laajentaaksesi...
Kiska on vaan normaalia puhekielen tuomaa muunnosta.Ki-os-ki on kolme tavua ja kis-ka vain kaks, nopeampi ja helpompi sanoa.
Memory sanoi:
Samaa tyyliin on "laveri" joku sänkyjutska mutta mikä ihme..
Napsauta laajentaaksesi...
Mitä suurimmalla todennäköisyydellä lainasana ja tarkoittaa hyvin simppeliä makuusijaa. Itseasissa taitaa olla muunnos sanasta lavitsa joka on ~suoraan venäjää ja tarkoittaa puista penkkiä tms, jossa voi vaikka levätä.

Ja muroihin kustaan, ei puuroon.
 
Viimeksi muokattu:
Laveri on tosiaan missä nukutaan. Ilman mitään patjoja vaikka tukkikämpällä aikoinaan missä ukot nukkui vieri-vieressä ja ylhäällä saattoi olla toinen laveeri.
 
Memory sanoi:
"näyttää kaapin paikka" siis ihan "täällä määrän minä" mutta tuo muoto "näyttää kaapin paikka" mitäs näyttämistä siinä on :)
Napsauta laajentaaksesi...

Nyt tulee aika myöhässä kommentti, mutta laitetaan nyt. Tämän sanonnan historiana taitaa olla se, että ennen vanhaan kaappi/lipasto hankittiin häälahjaksi (morsiuslahjaksi? en tarkalleen muista) köyhemmällekkin nuorelle parille. Usein myös oli ainoa varsinainen huonekalu, jonka omistivat.
 
luumumies sanoi:
Nyt tulee aika myöhässä kommentti, mutta laitetaan nyt. Tämän sanonnan historiana taitaa olla se, että ennen vanhaan kaappi/lipasto hankittiin häälahjaksi (morsiuslahjaksi? en tarkalleen muista) köyhemmällekkin nuorelle parille. Usein myös oli ainoa varsinainen huonekalu, jonka omistivat.
Napsauta laajentaaksesi...

Ja muutettiin kammariin tai tilan saunaan. Saunasta sitten alettiin laajentamaan ja rakentamaan omaa kotia
 
"Valmis kuin melperi sotaan" oli mummoni lempisanontoja. Vasta myöhemmällä iällä selvisi, että tuossa viitataan kuuluisaan 1600-1700 -lukujen sotapäällikköön John Churchilliin, Marlborough'n herttuaan.
 
Olenko ainoa kenelle ketjun aloittajasta tulee mieleen Tulkku.?

Ja niihin sanoihin.. Tulkusta juolahti mieleen, että tintti taitaa olla aika vanha "lempinimi" tiaiselle?
 
Shaolin sanoi:
Eno Iissä aina puhuu lompakosta tai rahapussista pörssiski. Börsasta lähtöisin
Napsauta laajentaaksesi...

Ruotsissa "börs"tarkoittaa sekä kukkaroa että pörssiä. Saattaa tulla ranskan sanasta "bourse" joka tarkoittaa myös molempia - espanjan kielessä on vastaava kaksoismerkitys sanalla "bolsa", laukku, pussi, kukkaro, pörssi, joten veikkaan että tulee latinan kielestä alnnperin.
 
Entinen työkaveri käytti tuota pörssi sanaa rahapussista. Luulin että se tuli vain siitä kun pörssissä liikkuu rahaa.
 
Jossain vanhoissa (ennen 40-lukua) sivistys tuli monesti rautatie-asemien omaaviin juoruihin. Rautatatiet olivat tuon aikainen monopoli, myös juoruissa. Näitä myös rakennettiin sivistyksen varjolla ennen auton ja varsinkin kuorma-auton aluen valataamista.

Nykyään on netti, jossa asian vääristävää oikeillisuusketjua ei tarvita, Mutta nuo rautatie asemien "juoruajat" saattavat monessaan olla se syy, miksi sanasto nykyään "on mitä on".
Epämääräisellä sanalla saattaa olla jokun "globalisti-viisaan" oma patsastelu, jossa jopa sanakin on saattanut muuttaa ääntensä vuoksi uuden kirjoitusasunsa.
 
85v sukulainen käytti yhdestä henkilöstä äsken sanaa "hernevelkku". Tunteeko kukaan moista ilmaisua?

Tiedän henkilön josta puhuttiin, fiksu ja ystätvällinen ihminen ja urheilija...mutta hoikan sorttinen. Voisiko sana tarkoittaaå kevytrakenteistä ihmistä?
 
Romuvarasto sanoi:
85v sukulainen käytti yhdestä henkilöstä äsken sanaa "hernevelkku". Tunteeko kukaan moista ilmaisua?

Tiedän henkilön josta puhuttiin, fiksu ja ystätvällinen ihminen ja urheilija...mutta hoikan sorttinen. Voisiko sana tarkoittaaå kevytrakenteistä ihmistä?
Napsauta laajentaaksesi...

Pitkähkö ihminen, "hongankolistaja" hongan-kolistaja on siinäkin :)
heinäkeppi, heinäseiväs=laiha
 
Pojasta polvi paranee - tässä ilmeisesti viitataan sukupolveen. Itseä vaan huvittaa tämä koska mulla on aina ollut huonot polvet eikä poikaakaan ole siunaantunut... Tytär on perinyt isänsä polvet :facepalm:
 
petepas sanoi:
Avata suu apposen auki

Mitä on apponen :confused:
Napsauta laajentaaksesi...
Samaa sarjaa kuin "hipi hiljaa", "sepposen selällään" ja "typö tyhjä" , "typösen tyhjä" "vaka vanha"
- taitavat olla alkusoinnusta muodostettuja keinotekosia sanoja jotka eivät itsenäisesti tarkoita mitään, mutta korostavat ilmaisua. Typötyhjä on tosiaankin ihan tyhjä ja apposen auki on ihan kokonaan ammollaan.

Entäs "ura uusi urkenevi"? Tunteeko vanhakaan suomi tällaista urkenee- verbiä? Miten se taipuu?
 
Romuvarasto sanoi:
Samaa sarjaa kuin "hipi hiljaa", "sepposen selällään" ja "typö tyhjä" , "typösen tyhjä" "vaka vanha"
- taitavat olla alkusoinnusta muodostettuja keinotekosia sanoja jotka eivät itsenäisesti tarkoita mitään, mutta korostavat ilmaisua. Typötyhjä on tosiaankin ihan tyhjä ja apposen auki on ihan kokonaan ammollaan.

Entäs "ura uusi urkenevi"? Tunteeko vanhakaan suomi tällaista urkenee- verbiä? Miten se taipuu?
Napsauta laajentaaksesi...

Jestas että nää on hyviä ;) muistelin että toi oli "selkeän selällään" dementia tuloss...
 
Romuvarasto sanoi:
Entäs "ura uusi urkenevi"? Tunteeko vanhakaan suomi tällaista urkenee- verbiä? Miten se taipuu?
Napsauta laajentaaksesi...

Tuo on tosiaan urjeta, mutta onhan näitä kaikenlaisia verbejä, joilta on "kadonnut" osa taivutusmuodoista. Toiset on vanhanaikaisia, kuten "hän erkanee" (mikä on perusmuoto?) mutta toiset ihan tavallisia: sanotaan että "minä kutian" mutta mikäs on sen perusmuoto? Kudita? :confused:

Tai sitten toisaalta on ihan tavallista sanoa että "hän kirkuu" tai "he kirkuivat" mutta miten usein olette kuulleet että joku sanoisi "minä kirun" tai "sinä kiruit"?
 
Romuvarasto sanoi:
Ruotsissa "börs"tarkoittaa sekä kukkaroa että pörssiä. Saattaa tulla ranskan sanasta "bourse" joka tarkoittaa myös molempia - espanjan kielessä on vastaava kaksoismerkitys sanalla "bolsa", laukku, pussi, kukkaro, pörssi, joten veikkaan että tulee latinan kielestä alnnperin.
Napsauta laajentaaksesi...
Normaaliin täysipäisen kasu-aikuisen suomen kielitajuun kuuluu, että pörssi tarkoittaa myös lompakkoa. Ehkä se on jonkun mielestä ns. ärsyttävä muotisana.

Paljon tätä eksoottisempi murresana on lämiskä.

Cujo sanoi:
Tuo on tosiaan urjeta, mutta onhan näitä kaikenlaisia verbejä, joilta on "kadonnut" osa taivutusmuodoista. Toiset on vanhanaikaisia, kuten "hän erkanee" (mikä on perusmuoto?) mutta toiset ihan tavallisia: sanotaan että "minä kutian" mutta mikäs on sen perusmuoto? Kudita? :confused:

Tai sitten toisaalta on ihan tavallista sanoa että "hän kirkuu" tai "he kirkuivat" mutta miten usein olette kuulleet että joku sanoisi "minä kirun" tai "sinä kiruit"?
Napsauta laajentaaksesi...
En osaa suoraan vastata erkanemiseen, mutta ainakin jos "hän erkautuu", olisi perusmuoto "erkautua".

Entäs "herkeää"? On olemassa suomen kieltä äidinkielenään puhuvia, jotka tuntevat tämän verbin vain fraasin osana merkityksessä "herkeää homoksi". Se on ainakin varmasti perusmuodossa "heretä". Myös "herjetä" kävisi, mutta silloin on kyseessä muutenkin eri synonyymimuoto, jota voidaan ja pitää osassa sijoja taivuttaa eri tavoin.
 
Viimeksi muokattu:
Molle sanoi:
Sitäkin. Föraa / tsöraa tarkoittivat molemmat myös ajamista.

"Mieli Sörkkaan ois tsöraa, sinne skuru kyllä föraa..."
Napsauta laajentaaksesi...
Förata on jännä verbi. Lainasanan sukulaiskielestä tulee vielä jännempi asiaan liittyvä sana: Führerschein – Wikipedia

Tuota tuli joskus junnuna naurettua kaliapäissään kaliapäisten saksalaisten kanssa, joiden mielestä se oli hassunhauskaa. Esittelivät EU-mallin mukaisesta ajokortistani asioita, joita en tiennyt siinä olevan. Siihenastinen kielellinen sivistykseni antoi ymmärtää, että Führer oli ilman kontekstia vain Adolf Hitlerin titteli, ja siitä seurannut ymmärrys kertoi, että sehän nahkahousuillekin silti sanasta tuli mieleen vaikka näin ei ollutkaan.
 
Jatkuvalla syötöllä.
Wanha sanonta 60-70 luvulta, ymmärtää nykyään tekniikan aikana että jokin laite on päällä "jatkuvalla syötöllä"
mutta kun on noin vanha sanonta niin...

Mummeli sanoi äsken että on aikaa vievää tehdä itse räsymattoja, siinäkin on "loimi" ei sanonut mulle oikeastaan mittään ;)

"Kimurantti", monimutkainen, mutta tuo sanamuoto aivan pähkähullu ...
 
Tuosta pelihousujen repimisestä olen ajatellut niin, että siinä on vaan tuoreutettu sanontaa "repi vaippansa". Jossakin vanhemmassa Raamatun käännöksessä jengi repi vaippojaan tämän tästä ja sitten alkoi läski tummumaan :lol:
 
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi tänne.

Uutiset

Uutisia lyhyesti

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 782
Viestejä
4 498 977
Jäsenet
74 283
Uusin jäsen
Maunula

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom