Muita jotka todennut E10:n tankkaamisen järjettömäksi omassa bensa-autossaan?

[Sp3]

Minua on pidempään kiinnostanut, että miksi E10:n puutteet perusautossa on vähän kuin tabu, josta autolehdet ei kehtaa puhua, ja joka ei kaikkien tiedossa.

En ole ainoa, joka huomaa selvän eron, kun tankkaa ihan perus Opeliin, Fordiin, Hondaan jne., joko E10 vs E5 -bensaa.

Eron huomaa selviten siinä jo pirteämmän kuuloissa sitkeydessä, kun ajat isomalla vaihteella, menet risteysalueen yli tai jyrkkää mäkeä. Ero on hyvin selvä alaväännössä. Ajosta tulee laadukkaampaa ja mukavempaa.

Tähän kun yhdistetään 98:n pienempi kulutus ja se kymmenen sentin hintaeron. Herää kysymys mikä on idea? Miksi asia on tabu? Kenen kannattaa tankata sillä hintaerolla E10?
Okei, ehkä kaikissa autoissa eroa niin ei tule.

Itse en ole mitannut, mutta tuttavat jotka mitanneet kulutuseroa, niin sellainen selvästi on, ja järjelläkkin väännön lisääntyessä.

Bonuksena toki E5:n parempi säilyvyys käytössä, jossa sillä on merkitystä.

 

[juhaa]

Saatiinhan aikoinaan TM:n testeissä 3% ero kulutukseen E5:n hyväksi.

Tekniikan Maailma ratkaisi bensasotkun

Monet miettivät yhä kumpaa bensiiniä kannattaa tankata, uutta 95 E10 -bensiiniä vai kalliimpaa 98 E5 -bensiiniä?

www.is.fi

 

[Sp3]

Saatiinhan aikoinaan TM:n testeissä 3% ero kulutukseen E5:n hyväksi.

Tekniikan Maailma ratkaisi bensasotkun

Monet miettivät yhä kumpaa bensiiniä kannattaa tankata, uutta 95 E10 -bensiiniä vai kalliimpaa 98 E5 -bensiiniä?

www.is.fi

Ai okei! Kiinnostava kuulla. Eli jos E10 maksaa sen 10s vähemmän 2€ litra hinnalla, pitäisi sitä kulua 5% E5 enemmän, jotta yhtä hintavaa kuin E5.

Omainaisuusero omaan autoon niin selvä, että ei kyllä ihan eka pihistyksen kohde noin olemattomassa erossa ostaa E5:tä.
Bonuksena vielä ajatus, voiko se kone tykätäkkin enemmän E10:stä.
Bensapuolen osista kuulleena vain juttuja, mutta loogista on ainakin minusta se, että jos kriittistä vääntöä tuo lisää, niin se ehkäsee koneen kulumista isompien kierrosten ja rajapinnalla ajojen sijaan.

 

[Tellervo]

Jos auto ei osaa hyödyntää korkeampaa puristuskestävyyttä, auto toimii parhaiten mahdollisimman matalaoktaanisella polttoaineella eli 95:lla.

 

[Sp3]

Jos auto ei osaa hyödyntää korkeampaa puristuskestävyyttä, auto toimii parhaiten mahdollisimman matalaoktaanisella polttoaineella eli 95:lla.

Okei! Eli jos joku tyyliin matalaviritteinen jenkkikone, niin ei positiivista vaikutusta. USA:ssahan jotain 92 oktaanista pitkälle perinteisesti tarjolla muun ohella. Ja eipä niissä koneissa sitä alavääntölisää tarvitakkaan, kun se vääntö niin iso ja kattava ja valmiiksi vs. se 1.6l saksalainen korkeaviritteinen, joka todella kaipaa sitä korkea oktaanista.

 

[Markkanen]

Jos auto ei osaa hyödyntää korkeampaa puristuskestävyyttä, auto toimii parhaiten mahdollisimman matalaoktaanisella polttoaineella eli 95:lla.

Mihinköhän tämä väite perustuu? Omaan mutuun? Bensamoottorissa sytytyksen hoitaa sytytystulppa. Korkeampi oktaanilukuinen bensa ei ole mitenkään huonommin kipinästä syttyvää. Bensamoottorin bensa-ilma seoksen ei kuulu syttyä puristuksesta.

Okei! Eli jos joku tyyliin matalaviritteinen jenkkikone, niin ei positiivista vaikutusta. USA:ssahan jotain 92 oktaanista pitkälle perinteisesti tarjolla muun ohella. Ja eipä niissä koneissa sitä alavääntölisää tarvitakkaan, kun se vääntö niin iso ja kattava ja valmiiksi vs. se 1.6l saksalainen korkeaviritteinen, joka todella kaipaa sitä korkea oktaanista.

Jenkeissä pumpulla oleva oktaaniluku on eri luku kun eurooppalainen oktaaniluku. Siellä jenkeissä pumpun oktaaniluku saadaan kun ynnätään yhteen MON ja RON ja jaetaan se kahdella. Euroopassa oktaanilukuna käytetään suoraan RON lukua. Jenkkilän 91 oktaanin vastaa eurooppalasta 95 oktaanista.

 

[Sp3]

Mihinköhän tämä väite perustuu? Omaan mutuun? Bensamoottorissa sytytyksen hoitaa sytytystulppa. Korkeampi oktaanilukuinen bensa ei ole mitenkään huonommin kipinästä syttyvää. Bensamoottorin bensa-ilma seoksen ei kuulu syttyä puristuksesta.

Jenkeissä pumpulla oleva oktaaniluku on eri luku kun eurooppalainen oktaaniluku. Siellä jenkeissä pumpun oktaaniluku saadaan kun ynnätään yhteen MON ja RON ja jaetaan se kahdella. Euroopassa oktaanilukuna käytetään suoraan RON lukua. Jenkkilän 91 oktaanin vastaa eurooppalasta 95 oktaanista.

Noni. Useinhan autoissa saattaa lukea vaikka 95 oktaani jo bensaluukussa (halutaan kai laittaan vaan sen minimin ilmasimeksi), ja sitten ajatellaan että tämä on nyt se paras tähän autoon, eikä sovi muuta laittaa, saati ajatus että eroa huomaisi.

Ja selvispä tuo USA:n juttukin. Oon sitä joskus ihmetelly, et jossain jotain jännästi. Ja tuohan se loogisin selitys olisi ollut. Onhan niitä heppojakin mitattu eri tavoilla.

 

[CaseAce]

Mihinköhän tämä väite perustuu? Omaan mutuun? Bensamoottorissa sytytyksen hoitaa sytytystulppa. Korkeampi oktaanilukuinen bensa ei ole mitenkään huonommin kipinästä syttyvää. Bensamoottorin bensa-ilma seoksen ei kuulu syttyä puristuksesta.

Jenkeissä pumpulla oleva oktaaniluku on eri luku kun eurooppalainen oktaaniluku. Siellä jenkeissä pumpun oktaaniluku saadaan kun ynnätään yhteen MON ja RON ja jaetaan se kahdella. Euroopassa oktaanilukuna käytetään suoraan RON lukua. Jenkkilän 91 oktaanin vastaa eurooppalasta 95 oktaanista.

Perustuu sytytyksen ajoituksen säätöön. Parempi puristuksen kestävyys, niin voidaan sytytyksen ajoitusta säätää optimaalisemmaksi ilman pelkoa nakutuksesta. Jos auto osaa tehdä tämän säädön, niin saat parhaan hyödyn irti.

 

[herra57]

Tuossa Tellervon väitteessä se asia jota Markkanen taisi ihmetellä oli se että moottori toimisi jossakin tilanteessa paremmin 95 bensalla kuin 98 bensalla jota tilannetta ei taida olla. Se toimiiko se yhtähyvin vai paremmin 98 bensalla riippuu sitten monesta asiasta.

Toinen juttu johon voisi kommentoida on Sp3 vihjaama asia että alaväännön maksimin hyödyntäminen jyrkässä mäessä olisi jotenkin parempi koneen kestävyyden kannalta kuin isommat kierrokset pienemmällä vaihteella joka on minun ymmärtääkseni päinvastoin. Jos kone pyörii 2000 kierroksella 1300 kierroksen sijaan nämä lyhyet hetket ei kuluta konetta kovinkaan merkittävästi. Enemmän kestävyyteen vaikuttaa alemmat sylinteripaineet isommilla kierroksilla kun kaasupoljinta ei tartte painaa pohjaan ja erityisesti vaihdelaatikon ja massadamppereiden kannalta maksimiväänön ylenmääräinen käyttäminen alle 1500 kierroksella on se joka voi tulla kalliiksi.

 

[jonesky12345]

Eipä oo hetkeen tullut niin erikoista avausta aikaiseksi mitä tässä, eli lähinä heitelty mutua mutun perään.

Ero polttoaineen kulutuksessa ei johdu oktaaniluvusta vaan erosta etanolipitoisuudessa. Etanolissa on vähemmän kemiallista energiaa per tilavuusyksikkö, jolloin litroissa mitattuna kulutus kasvaa. Kulutsero on tuo n. 3%. Oktaaniluku kuvastaa polttoaineen kykyä vastustaa itsesyttymistä lämpötilan ja paineen seurauksena ja tällä saadaan etua lähinä silloin, kun halutaan maksimoida sylinteripaine eli kokoonpuristetun bensan ja ilman määrä joko korkeammalla puristussuhteella tai esimerkiksi ahtopaineella. Kun tulppa sytyttää seoksen, ei haluta, että etenevä palorintama kuumentaa ja puristaa vielä syttymättä olevan seoksen sylinterin laidalla räjähdysmäisesti, tästä seuraa vaurioita koneelle pidemmän päälle.

Koska polttomoottorit tavanomaisissa autoissa on suunniteltu normaaliin liikenteeseen, on ihan ymmärrettävästi näissä pääosin varauduttu käyttämään markkinoilta löytyvää matalimman oktaaniluvun polttoainetta. Moottorin näkökulmasta sillä ei ole mitään eroa, kumpaa sinne tankkaa. Itseasiassa näillä E85 polttoaineilla oktaaniluvut on siellä 110 tuntumassa eli reippaasti perusbensaa korkeammat ja koneeseen voidaan vetää rutkastikin lisää paineita. Mahdolliset erot jossain matalan kierrosluvun vääntävässä ylämäkiajossa on ihan vaan mielen lumetta, vailla mitään totuusperää.

Se mihin hieman korkeampi etanolipitoisuus sen sijaan aidosti vaikuttaa on kumiosien kestävyys sekä veden kertyminen polttoaineen sekaan, eli säilyvyys ei ole yhtä hyvää. Tämäkään nyt normaalissa käytössä ei ole ongelma, sillä nykyautoissa tuo korkeampi etanolipitoisuus on otettu kyllä huomioon.

 

[Tonnin Seteli]

Perustuu sytytyksen ajoituksen säätöön. Parempi puristuksen kestävyys, niin voidaan sytytyksen ajoitusta säätää optimaalisemmaksi ilman pelkoa nakutuksesta. Jos auto osaa tehdä tämän säädön, niin saat parhaan hyödyn irti.

Lainaamasi käyttäjä ei siis kysynyt tätä perusoppimäärien perusoppimäärää, vaan perusteluja edellä esitetylle ajatukselle, jonka mukaan olisi ihanteellista käyttää mahdollisimman matalaoktaanista polttoainetta.

 

[jonesky12345]

Lainaamasi käyttäjä ei siis kysynyt tätä perusoppimäärien perusoppimäärää, vaan perusteluja edellä esitetylle ajatukselle, jonka mukaan olisi ihanteellista käyttää mahdollisimman matalaoktaanista polttoainetta.

Ei tuolle matalaoktaanisen polttoaineen suosimiselle mitään perusteluja ole, kuten ei oikeastaan ole korkeampioktaanisellekaan näissä perusautoissa. Olisi hyvin vaikea uskoa, että polttomoottoreissa haettaisiin niin aikaisia sytytysennakoita, että moottorinohjaus niitä jotenkin nakuantureihin perustuen säätäisi jatkuvasti bensan oktaaniluvun perusteella etenkin kun noi erot jonkun 95 ja 98 välillä on kuitenkin niin pieniä. Kyllä ne sytkäkartat on sinne auton ecuun jo valmiiksi säädetty perustuen lämpöihin, koneen kierroksiin, kaasuläpän aukioloon yms ja jos nakutusta jostain syystä havaittaisiin auto menee limppuun.

 

[Sonic Empire]

En ainakaan itse huomaa minkäänsortin eroa autossa tankkaamalla 98:a 95:n sijaan. Ihan höpöpuhetta, että peruskinnerissä huomaisi jotain eroavaisuuksia sitkeyksissä tai ajossa ylipäätään.

 

[Sp3]

Eipä oo hetkeen tullut niin erikoista avausta aikaiseksi mitä tässä, eli lähinä heitelty mutua mutun perään.

Ero polttoaineen kulutuksessa ei johdu oktaaniluvusta vaan erosta etanolipitoisuudessa. Etanolissa on vähemmän kemiallista energiaa per tilavuusyksikkö, jolloin litroissa mitattuna kulutus kasvaa. Kulutsero on tuo n. 3%. Oktaaniluku kuvastaa polttoaineen kykyä vastustaa itsesyttymistä lämpötilan ja paineen seurauksena ja tällä saadaan etua lähinä silloin, kun halutaan maksimoida sylinteripaine eli kokoonpuristetun bensan ja ilman määrä joko korkeammalla puristussuhteella tai esimerkiksi ahtopaineella. Kun tulppa sytyttää seoksen, ei haluta, että etenevä palorintama kuumentaa ja puristaa vielä syttymättä olevan seoksen sylinterin laidalla räjähdysmäisesti, tästä seuraa vaurioita koneelle pidemmän päälle.

Koska polttomoottorit tavanomaisissa autoissa on suunniteltu normaaliin liikenteeseen, on ihan ymmärrettävästi näissä pääosin varauduttu käyttämään markkinoilta löytyvää matalimman oktaaniluvun polttoainetta. Moottorin näkökulmasta sillä ei ole mitään eroa, kumpaa sinne tankkaa. Itseasiassa näillä E85 polttoaineilla oktaaniluvut on siellä 110 tuntumassa eli reippaasti perusbensaa korkeammat ja koneeseen voidaan vetää rutkastikin lisää paineita. Mahdolliset erot jossain matalan kierrosluvun vääntävässä ylämäkiajossa on ihan vaan mielen lumetta, vailla mitään totuusperää.

Se mihin hieman korkeampi etanolipitoisuus sen sijaan aidosti vaikuttaa on kumiosien kestävyys sekä veden kertyminen polttoaineen sekaan, eli säilyvyys ei ole yhtä hyvää. Tämäkään nyt normaalissa käytössä ei ole ongelma, sillä nykyautoissa tuo korkeampi etanolipitoisuus on otettu kyllä huomioon.

Kyllä se erikoisuus taitaa nyt olla ihan itselläsi. Kannattaisi ehkä vähän täsmällisemmin tulkita tekstiä, ennen moisia mielenilmaisuja

Ensinnäkin, minä en avauksessa ajatellut johtuuko mikä oktaanista ja mikä etanolista, siksi käytin myös nykyistä E-termiä.

Toisekseen kyllä se ero ihan faktaa on ainakin minun autoissa ollut Ja monen muun. Eron huomaaminen on selvä esim. 1.6 16v Astrassa, tai TSI Golffissa ym. muidenkin toteamana. Että pientä ylimielisyyden laskua kiitos vailla sitä kumoavaa tietoa.
Enkä ole ajatellut, johtuuko se etanolista vai oktaaneista, koska ei tietoa siitä. Ja puhuinkin omasta kokemuksesta, enkä jostain väittämistä tai mutuista. Sillon taas kun lähdin mutuileen, ilmaisin sen selkeästi.

 

[Sp3]

En ainakaan itse huomaa minkäänsortin eroa autossa tankkaamalla 98:a 95:n sijaan. Ihan höpöpuhetta, että peruskinnerissä huomaisi jotain eroavaisuuksia sitkeyksissä tai ajossa ylipäätään.

Huoh. Sen eron huomaa nimenomaan yhtä helposti silloin, jos alaväännöltä heikko kierroskone. Ei ominaisuuksiltaan sitkein paikaltaan lähdössä, risteysaluueela isomalla eksyessä jne. Ei loogisesti joka autossa huomaakkaan.
Sitten korkeasti viritetyt koneet toinen porukka jossa kai sitten huomaa yhtä hyvin. Kuten kuullut olen kavereilta selvän eron.

 

[Sonic Empire]

Kyllä se erikoisuus taitaa nyt olla ihan itselläsi. Kannattaisi ehkä vähän täsmällisemmin tulkita tekstiä, ennen moisia mielenilmaisuja

Ensinnäkin, minä en avauksessa ajatellut johtuuko mikä oktaanista ja mikä etanolista, siksi käytin myös nykyistä E-termiä.

Toisekseen kyllä se ero ihan faktaa on ainakin minun autoissa ollut Ja monen muun. Eron huomaaminen on selvä esim. 1.6 16v Astrassa, tai TSI Golffissa ym. muidenkin toteamana. Että pientä ylimielisyyden laskua kiitos vailla sitä kumoavaa tietoa.
Enkä ole ajatellut, johtuuko se etanolista vai oktaaneista, koska ei tietoa siitä. Ja puhuinkin omasta kokemuksesta, enkä jostain väittämistä tai mutuista. Sillon taas kun lähdin mutuileen, ilmaisin sen selkeästi.

Minkälaista faktaa sinulla on tästä asiasta muuta kuin persdyno ja mututuntuma?

 

[Tonnin Seteli]

Minkälaista faktaa sinulla on tästä asiasta muuta kuin persdyno ja mututuntuma?

Jos johonkin mitattavaan haluaa vedota, niin yllä mainittu kulutusero taitaa jo siitä kertoa.

Itselläni ei ole muuta dataa kuin persdyno ja se kertoisi jostain pienestä erosta koneen tuntumassa, mutta minkäänlaista voimaeroa en pysty kuvittelemaan tunnistavani. Niin pienistä eroista on kysymys sikäli kun niitä on.

 

[Sp3]

Tuossa Tellervon väitteessä se asia jota Markkanen taisi ihmetellä oli se että moottori toimisi jossakin tilanteessa paremmin 95 bensalla kuin 98 bensalla jota tilannetta ei taida olla. Se toimiiko se yhtähyvin vai paremmin 98 bensalla riippuu sitten monesta asiasta.

Toinen juttu johon voisi kommentoida on Sp3 vihjaama asia että alaväännön maksimin hyödyntäminen jyrkässä mäessä olisi jotenkin parempi koneen kestävyyden kannalta kuin isommat kierrokset pienemmällä vaihteella joka on minun ymmärtääkseni päinvastoin. Jos kone pyörii 2000 kierroksella 1300 kierroksen sijaan nämä lyhyet hetket ei kuluta konetta kovinkaan merkittävästi. Enemmän kestävyyteen vaikuttaa alemmat sylinteripaineet isommilla kierroksilla kun kaasupoljinta ei tartte painaa pohjaan ja erityisesti vaihdelaatikon ja massadamppereiden kannalta maksimiväänön ylenmääräinen käyttäminen alle 1500 kierroksella on se joka voi tulla kalliiksi.

En aivan tarkoittanut sitä, että vedätätkö jyrkkäämäkeä jos voit, vaan toki niitä kierroksia saa olla ystävällinen määrä silloinkin. Ja sen pirteen menon vs. vedätyksen voi kuulla koneesta kuinka tyytyväisenä mennään, jos sillain tuntee ja kuultavissa.

Tarkotin niin päin, että heikommin tulee vedätystä, ja sillai että se vaikutus pitkällä tähtäimellä kaikessa ajossa hyvin pienelläkin erolla. Ja vaikutus miten pieni vain.
Puhe olikin miten marginaalisesta bonuspointista tahansa (tämänkin täsmentäen ennen kuin syytetään mutuilusta).

 

[pulatunnus]

Huoh. Sen eron huomaa nimenomaan yhtä helposti ...

95e10-vs-98e05. ketjukin ollut.

Jostain syystä aika harva huomaa helposti eroja, jos ei nyt ole ajoneuvo missä minimit ei täyty 95lla. Toki joukkoon mahtuu niitä kykyäjä jotka huomaa lisäainerot, ero jne.
Jotkut ovat oppineet huomaamaan eroerto sen jälkeen kun niistä kerrottu.

Mutta se ilmeisen uskottavaa että jos etanoli prosentit täydet ja on auto joka pystyy eron hyödyntää niin pieni kulutus ero on, toki se nyky hinnoilla ei ole kannattavaa.

 

[Sp3]

Minkälaista faktaa sinulla on tästä asiasta muuta kuin persdyno ja mututuntuma?

Jos ajat samalla autolla vuosia ja samoja paikkoja, eikä sinulla ole minkäänlaista psykologista tarvetta erikseen havainnoida asiaa, etkä niin ole etenkään alkuun tehnyt, eikä mitään tarvetta pitää 98:sia parempana, ja huomaat ihan sen aidon huomaamisen kautta eroa asioissa, niin se on itselle ihan riittävää faktaa

Mitä todistusarvoon tulee, en tullut tiedeseuraan, enkä puhunut muusta kuin siitä omasta ja tuttavien kokemuksesta, faktat ja niiden todistusarvot rehellisesti esittäen.
Ja kysyen myös jo otsikossa muita jotka todennut autossaan. Tieteellistä dataa saa myös asiasta esittää.

 

[Sp3]

95e10-vs-98e05. ketjukin ollut.

Jostain syystä aika harva huomaa helposti eroja, jos ei nyt ole ajoneuvo missä minimit ei täyty 95lla. Toki joukkoon mahtuu niitä kykyäjä jotka huomaa lisäainerot, ero jne.
Jotkut ovat oppineet huomaamaan eroerto sen jälkeen kun niistä kerrottu.

Mutta se ilmeisen uskottavaa että jos etanoli prosentit täydet ja on auto joka pystyy eron hyödyntää niin pieni kulutus ero on, toki se nyky hinnoilla ei ole kannattavaa.

Tämä epäuskoisuus/oletukset/kiistely osottaa, että en turhaan ketjua tehnyt. Eli asia josta tietoisuus ja tieteellinen tieto ei riittävän suurta, vaan jokainen kuplissaan.

Oma otanta tähän "jostain syystä harva" on se että omassa tuttavapiirissä ei niinkään harva, vaan vannoutuneita E5:n käyttäjiä riittää, ja jotka mainostaa selvää eroa sen 150hv TSI:ssä, tai sen alaväännöltä heikon pesuskauppakassin käytökseen. Ja nämä ääripäät varmaan ne missä se ero helpoiten tulee, tai miten ketjussa kattavasti ilmaistu monenlaisita eroista moottoreissa.

 

[Sp3]

Jos johonkin mitattavaan haluaa vedota, niin yllä mainittu kulutusero taitaa jo siitä kertoa.

Itselläni ei ole muuta dataa kuin persdyno ja se kertoisi jostain pienestä erosta koneen tuntumassa, mutta minkäänlaista voimaeroa en pysty kuvittelemaan tunnistavani. Niin pienistä eroista on kysymys sikäli kun niitä on.

Joo itsekkään en jossain kiihdytyksessä osaa eroa sanoa! Vaan juuri vääntökäytös ollut se minkä huomaa perstuntumalla.

Tarvii muuten sanoa sekin pointti, että eikö se todistettu pienempi kulutus, nimenomaan kerro samalla siitä suuremmasta väännöstä..

 

[Robbs]

Aiemmassa 1.0 litraisessa Ecoboostissa ainakin tuttu huoltoukko sanoi että että näihin pikkuturboihin kannattaa 98:a laittaa. En muista mitä sanoi syyksi mutta muutaman kymmenen vuoden kokemus autohommista hänellä niin eipä ole tullut hänen sanomisiaan kyseenalaistettua.

 

[Jymä]

Oman kokemuksen mukaan käyttiksessä on melko matalaviritteinen vakiomoottori (vapaastihengittävä 388hv), niin voi hyvin käyttää 95E10. Harrasteessa kovempi viritysaste ja ahdettu moottori, joten siihen mielummin suoraan E85 että tulee puristuskestävyyttä sekä jäähdyttävää vaikutusta.

 

[pulatunnus]

Tämä epäuskoisuus/oletukset/kiistely osottaa, että en turhaan ketjua tehnyt. Eli asia josta tietoisuus ja tieteellinen tieto ei riittävän suurta, vaan jokainen kuplissaan.

Oma otanta tähän "jostain syystä harva" on se että omassa tuttavapiirissä ei niinkään harva, vaan vannoutuneita E5:n käyttäjiä riittää, ja jotka mainostaa selvää eroa sen 150hv TSI:ssä, tai sen alaväännöltä heikon pesuskauppakassin käytökseen. Ja nämä ääripäät varmaan ne missä se ero helpoiten tulee, tai miten ketjussa kattavasti ilmaistu monenlaisita eroista moottoreissa.

En ole ainoa, joka huomaa selvän eron, kun tankkaa ihan perus Opeliin, Fordiin, Hondaan jne., joko E10 vs E5 -bensaa.

Vanhat parrat ja lehtiartikkellit kertoo siitä että aikanaan oli kova vääntö asiasta ja monia jotka huomasivat "eron".
Tietyistä tuotemerkeistä on käyttäjät kertonee huomaavansa eron helposti. Ja siis ihan arkiajossa ihan perstuntumalla.

Fiilis tuntumalla, ja en sitä epäile etteikö tankatessa kokisi eroa. Aikanaan aineiden eroista testejäkin tehty, niistä ei ehkä ironnut ihan yhtä hyvää tunnetta.

Perstuntumaa , siis pelkää ajokokemusta, pitäisi testata sitten sokkona, naapurin pena käy tankkaamassa ja sitten ei arvuutella mitä tankkas, jos erot on helppo tuntea, niin selvä juttu, jos ei osu ihan siihen 95/98 laatikkoon, niin sitten erot erissä.

Ja en epäile etteikö olisi yksittäisiä automalleja joissa helpompi erottaa.


Mutta se onko järkeä vetää 98ä, niin jos siitä erottamis kyvystä ja tiedosta mitä tanakissa ei saa jotain hyvänolontunnetta, niin tavanomaisella hintaerolla ei ole järkeä.

Jos taasen tankkaamisesta ja tunteesta saa hintaeron verran hyvänolon tunnetta, niin jotain taloudellista ideaa alkaa olla. Fosiilisen polttoa jos miettii, niin voi lohduttaa sillä että jakeluvelvoite tasaa.

Markkinoilla on korkeampi oktaanisempaa ainetta, joten kannattaa kokeilla jos tohtii.

 

[jonesky12345]

Kyllä se erikoisuus taitaa nyt olla ihan itselläsi. Kannattaisi ehkä vähän täsmällisemmin tulkita tekstiä, ennen moisia mielenilmaisuja

Ensinnäkin, minä en avauksessa ajatellut johtuuko mikä oktaanista ja mikä etanolista, siksi käytin myös nykyistä E-termiä.

Toisekseen kyllä se ero ihan faktaa on ainakin minun autoissa ollut Ja monen muun. Eron huomaaminen on selvä esim. 1.6 16v Astrassa, tai TSI Golffissa ym. muidenkin toteamana. Että pientä ylimielisyyden laskua kiitos vailla sitä kumoavaa tietoa.
Enkä ole ajatellut, johtuuko se etanolista vai oktaaneista, koska ei tietoa siitä. Ja puhuinkin omasta kokemuksesta, enkä jostain väittämistä tai mutuista. Sillon taas kun lähdin mutuileen, ilmaisin sen selkeästi.

Ei siinä ole mitään käytännön eroa, moottori ei toimi mitenkään eri tavalla, vaikka siellä sylinterissä on pari prosenttia enemmän bensahuurua ilman seassa, tai pari prosenttia vähemmän hieman isompioktaanista tavaraa.

 

[Sp3]

Vanhat parrat ja lehtiartikkellit kertoo siitä että aikanaan oli kova vääntö asiasta ja monia jotka huomasivat "eron".
Tietyistä tuotemerkeistä on käyttäjät kertonee huomaavansa eron helposti. Ja siis ihan arkiajossa ihan perstuntumalla.

Fiilis tuntumalla, ja en sitä epäile etteikö tankatessa kokisi eroa. Aikanaan aineiden eroista testejäkin tehty, niistä ei ehkä ironnut ihan yhtä hyvää tunnetta.

Perstuntumaa , siis pelkää ajokokemusta, pitäisi testata sitten sokkona, naapurin pena käy tankkaamassa ja sitten ei arvuutella mitä tankkas, jos erot on helppo tuntea, niin selvä juttu, jos ei osu ihan siihen 95/98 laatikkoon, niin sitten erot erissä.

Ja en epäile etteikö olisi yksittäisiä automalleja joissa helpompi erottaa.


Mutta se onko järkeä vetää 98ä, niin jos siitä erottamis kyvystä ja tiedosta mitä tanakissa ei saa jotain hyvänolontunnetta, niin tavanomaisella hintaerolla ei ole järkeä.

Jos taasen tankkaamisesta ja tunteesta saa hintaeron verran hyvänolon tunnetta, niin jotain taloudellista ideaa alkaa olla. Fosiilisen polttoa jos miettii, niin voi lohduttaa sillä että jakeluvelvoite tasaa.

Markkinoilla on korkeampi oktaanisempaa ainetta, joten kannattaa kokeilla jos tohtii.

Tuohon olikin taaemmassa viestiässä täys vaste.

Ei ole mitään pelkkää perstuntumaa. Perstuntuma on mahdollista olla miten raakaa faktaa tahansa, jos se ei alkujaan sisällä mitään ennakkoajatuksia ja odotuksia, ja henkilön aistimiskykyyn ja terveys sillä tasolla, että totuus on totuus, eikä totea virhehavainnoksi myöhemminkään, vaan (yllättyy) uudelleen ja uudelleen.
Ja aihe, jossa ajat jotain autoa vuosia, samoja paikkoja jne.

Pelkkää perstuntumaa on vasta sitten, kun halutaan todistusarvoa muille. Siinä tarvitaan etenkin sitä sokkotestiä Ja täälä kivasti omaa kokemusta kerrottukin, lehtiartikkeleita jaettu, alan ihmisen kommentteja jne. Niistä saa sit jokanen ajatella itse miten haluu ja tehdä empiiristä koetta omalla ajokilla, jos mahdollisuus.

 

[pulatunnus]

Ja täälä kivasti omaa kokemusta kerrottukin, lehtiartikkeleita jaettu, alan ihmisen kommentteja jne. Niistä saa sit jokanen ajatella itse miten haluu ja tehdä empiiristä koetta omalla ajokilla, jos mahdollisuus.

Postattu artikkelli missä testipenkissä saatiin noin 3% kulutuseroa tilavuudessa. Suoraan sanottiin että ajamalla pysty testaan.

is.fi

Moottorina käytettiin kaksilitraista turboahdettua moottoria, jonka moottorinohjaus oli täysin säädeltävissä. Kulutuserot mitattiin kolmella eri kuormituksella ja kolmella eri pyörintänopeudella, eli eri mittauspisteitä oli yhdeksän. Useilla lisämittauksilla varmistettiin tulosten riittävä toistettavuus.

Molemmilla polttoaineilla seossuhde pidettiin samana, ja sytytysennakko säädettiin nakutusrajall

Tuossa siis säädettiin , ulosmittattiin oktaanit, sitä ei kai kerrottu paljonko saatiin irti enemmän, mutta ei edes tuossa mitään järisyttävää, ja saati että milloin arkiajossa rajoja vasten ajetaan, pienemillä reipas kiihdytys mutta joo..

 

[Tonnin Seteli]

Tarvii muuten sanoa sekin pointti, että eikö se todistettu pienempi kulutus, nimenomaan kerro samalla siitä suuremmasta väännöstä..

Juuri tätä tarkoitin. Sehän ei ole mikään kiistanalainen asia, onko polttonesteiden lämpöarvossa tai toisella tapaa ajatellen palamiskaasun tilavuudessa/paineessa eroa. On, vähän mutta tosiasiallisesti. Tällöin myös moottorin toimiessa jatkuvasti täysin samalla ohjauksella ilman mitään takaisinkytkentää anturidataan on odotettavissa hieman suurempi mäntää painava voima, josta seuraa hieman suurempi vääntömomentti ja täten teho. Käyttötilasta riippuu, onko tällä pienellä erolla pieni vai olematon merkitys.

Lähinnä kai väittely kohdistuu siihen, onko E5-polttoaineen säännönmukainen käyttö järkevää jos E10 kelpaisi moottoriin. Itse en autoissa sitä harrasta, koska oletan saatavan hyödyn mittakaavaksi tosielämässä jotain pienempää kuin laatujen hinnanero. Jos pitäisi jotain hihasta ravistaa, esimerkiksi yksi prosentti. Tankkaan parempaa laatua joskus harvoin puolitaikauskoisesti ajatuksella, että polttoaineen vaihtelu voisi edistää suutinten tai tulppien tai venttiilien tai vaikka kampikammion kattovalon puhtaanapysymistä.

Toiseen suuntaan ajatusta vievät taas käyttävät keskitason seoksia(esim puolet E85), siihenkään en ole alkanut. Periaatetasolla pidän ideaa hyvänä.

 

[Kheldaur]

Ainakin oma mersu ei tykkää 95:sesta, tankin kun tankkasin sitä täyteen niin kulutus nousi hivenen ja alkoi herjaamaan lambda-anturista, vai mikä anturi nyt olikaan. Heti kun tankkasi tankin täyteen kunnon bensaa niin toimi moitteettomasti. Nykyään en 95-paskaa tankkaa autooni, enkä tulevaisuudessakaan vaikka auto vaihtuisikin

 

[Tonnin Seteli]

Nykyään en 95-paskaa tankkaa autooni

En näe syytä epäillä, että E10 olisi jotenkin huono polttoaine.

Samaan aikaan pahoin pelkään että kohta ei sen laimeampaa etanoliseosta pumppubensassa olekaan, kunhan joku ekoterroristi innostuu taas hyvesignaloimaan. Tai jos meillä kävi tuuri, se vaihe meni jo kun biopolttoaineet ehdittiin demonisoida. Saattaa olla että nyt keskitytään polttomoottorien rankaisemiseen yleisesti sähköpakotuksen huumassa.

Mitä tulee yksittäiseen kokeiluun, huono tuuri voisi selittää koko homman. On mahdollista saada jakelusta vedensekaista paskapolttoainetta. Eihän se yleistä ole mutta Suomenkin kokoisen pikkumarkkinan volyymilla toistuvaa. Välillä joku vaan saa bensikseltä huonoa tuotetta, ja huonouden aste vaihtelee kämmistä toiseen. Itse olen ollut todistamassa maatilalle toimitettua erittäin kelvotonta polttoöljyerää tai siis toimituksen jälkeisen ekan tankkauksen aiheuttamaa sotkua. Traktorin säiliössä oli hirveää rojua, josta erottui koneen hyytymisen ja polttoaineen tyhjennyksen jälkeen merkittävä osuus vettä kanisterien pohjalle.

 

[Super Hessu]

En ainakaan itse huomaa minkäänsortin eroa autossa tankkaamalla 98:a 95:n sijaan. Ihan höpöpuhetta, että peruskinnerissä huomaisi jotain eroavaisuuksia sitkeyksissä tai ajossa ylipäätään.

Minä kyllä huomaan eron VW:n pienessä TSI moottorissa. 98E:llä alavääntö on parempaa ja 100E30:llä vieläkin parempaa!

Perstuntuma ei petä!

Sitä en tiedä, onko joku joskus tähän laittanut ohjelmaa, jolloin ero tulisi paremmin esille?