Muita jotka todennut E10:n tankkaamisen järjettömäksi omassa bensa-autossaan?

[Sp3]

Minua on pidempään kiinnostanut, että miksi E10:n puutteet perusautossa on vähän kuin tabu, josta autolehdet ei kehtaa puhua, ja joka ei kaikkien tiedossa.

En ole ainoa, joka huomaa selvän eron, kun tankkaa ihan perus Opeliin, Fordiin, Hondaan jne., joko E10 vs E5 -bensaa.

Eron huomaa selviten siinä jo pirteämmän kuuloissa sitkeydessä, kun ajat isomalla vaihteella, menet risteysalueen yli tai jyrkkää mäkeä. Ero on hyvin selvä alaväännössä. Ajosta tulee laadukkaampaa ja mukavempaa.

Tähän kun yhdistetään 98:n pienempi kulutus ja se kymmenen sentin hintaeron. Herää kysymys mikä on idea? Miksi asia on tabu? Kenen kannattaa tankata sillä hintaerolla E10?
Okei, ehkä kaikissa autoissa eroa niin ei tule.

Itse en ole mitannut, mutta tuttavat jotka mitanneet kulutuseroa, niin sellainen selvästi on, ja järjelläkkin väännön lisääntyessä.

Bonuksena toki E5:n parempi säilyvyys käytössä, jossa sillä on merkitystä.

 

[juhaa]

Saatiinhan aikoinaan TM:n testeissä 3% ero kulutukseen E5:n hyväksi.

Tekniikan Maailma ratkaisi bensasotkun

Monet miettivät yhä kumpaa bensiiniä kannattaa tankata, uutta 95 E10 -bensiiniä vai kalliimpaa 98 E5 -bensiiniä?

www.is.fi

 

[Sp3]

Saatiinhan aikoinaan TM:n testeissä 3% ero kulutukseen E5:n hyväksi.

Tekniikan Maailma ratkaisi bensasotkun

Monet miettivät yhä kumpaa bensiiniä kannattaa tankata, uutta 95 E10 -bensiiniä vai kalliimpaa 98 E5 -bensiiniä?

www.is.fi

Ai okei! Kiinnostava kuulla. Eli jos E10 maksaa sen 10s vähemmän 2€ litra hinnalla, pitäisi sitä kulua 5% E5 enemmän, jotta yhtä hintavaa kuin E5.

Omainaisuusero omaan autoon niin selvä, että ei kyllä ihan eka pihistyksen kohde noin olemattomassa erossa ostaa E5:tä.
Bonuksena vielä ajatus, voiko se kone tykätäkkin enemmän E10:stä.
Bensapuolen osista kuulleena vain juttuja, mutta loogista on ainakin minusta se, että jos kriittistä vääntöä tuo lisää, niin se ehkäsee koneen kulumista isompien kierrosten ja rajapinnalla ajojen sijaan.

 

[Tellervo]

Jos auto ei osaa hyödyntää korkeampaa puristuskestävyyttä, auto toimii parhaiten mahdollisimman matalaoktaanisella polttoaineella eli 95:lla.

 

[Sp3]

Jos auto ei osaa hyödyntää korkeampaa puristuskestävyyttä, auto toimii parhaiten mahdollisimman matalaoktaanisella polttoaineella eli 95:lla.

Okei! Eli jos joku tyyliin matalaviritteinen jenkkikone, niin ei positiivista vaikutusta. USA:ssahan jotain 92 oktaanista pitkälle perinteisesti tarjolla muun ohella. Ja eipä niissä koneissa sitä alavääntölisää tarvitakkaan, kun se vääntö niin iso ja kattava ja valmiiksi vs. se 1.6l saksalainen korkeaviritteinen, joka todella kaipaa sitä korkea oktaanista.

 

[Markkanen]

Jos auto ei osaa hyödyntää korkeampaa puristuskestävyyttä, auto toimii parhaiten mahdollisimman matalaoktaanisella polttoaineella eli 95:lla.

Mihinköhän tämä väite perustuu? Omaan mutuun? Bensamoottorissa sytytyksen hoitaa sytytystulppa. Korkeampi oktaanilukuinen bensa ei ole mitenkään huonommin kipinästä syttyvää. Bensamoottorin bensa-ilma seoksen ei kuulu syttyä puristuksesta.

Okei! Eli jos joku tyyliin matalaviritteinen jenkkikone, niin ei positiivista vaikutusta. USA:ssahan jotain 92 oktaanista pitkälle perinteisesti tarjolla muun ohella. Ja eipä niissä koneissa sitä alavääntölisää tarvitakkaan, kun se vääntö niin iso ja kattava ja valmiiksi vs. se 1.6l saksalainen korkeaviritteinen, joka todella kaipaa sitä korkea oktaanista.

Jenkeissä pumpulla oleva oktaaniluku on eri luku kun eurooppalainen oktaaniluku. Siellä jenkeissä pumpun oktaaniluku saadaan kun ynnätään yhteen MON ja RON ja jaetaan se kahdella. Euroopassa oktaanilukuna käytetään suoraan RON lukua. Jenkkilän 91 oktaanin vastaa eurooppalasta 95 oktaanista.

 

[Sp3]

Mihinköhän tämä väite perustuu? Omaan mutuun? Bensamoottorissa sytytyksen hoitaa sytytystulppa. Korkeampi oktaanilukuinen bensa ei ole mitenkään huonommin kipinästä syttyvää. Bensamoottorin bensa-ilma seoksen ei kuulu syttyä puristuksesta.

Jenkeissä pumpulla oleva oktaaniluku on eri luku kun eurooppalainen oktaaniluku. Siellä jenkeissä pumpun oktaaniluku saadaan kun ynnätään yhteen MON ja RON ja jaetaan se kahdella. Euroopassa oktaanilukuna käytetään suoraan RON lukua. Jenkkilän 91 oktaanin vastaa eurooppalasta 95 oktaanista.

Noni. Useinhan autoissa saattaa lukea vaikka 95 oktaani jo bensaluukussa (halutaan kai laittaan vaan sen minimin ilmasimeksi), ja sitten ajatellaan että tämä on nyt se paras tähän autoon, eikä sovi muuta laittaa, saati ajatus että eroa huomaisi.

Ja selvispä tuo USA:n juttukin. Oon sitä joskus ihmetelly, et jossain jotain jännästi. Ja tuohan se loogisin selitys olisi ollut. Onhan niitä heppojakin mitattu eri tavoilla.

 

[CaseAce]

Mihinköhän tämä väite perustuu? Omaan mutuun? Bensamoottorissa sytytyksen hoitaa sytytystulppa. Korkeampi oktaanilukuinen bensa ei ole mitenkään huonommin kipinästä syttyvää. Bensamoottorin bensa-ilma seoksen ei kuulu syttyä puristuksesta.

Jenkeissä pumpulla oleva oktaaniluku on eri luku kun eurooppalainen oktaaniluku. Siellä jenkeissä pumpun oktaaniluku saadaan kun ynnätään yhteen MON ja RON ja jaetaan se kahdella. Euroopassa oktaanilukuna käytetään suoraan RON lukua. Jenkkilän 91 oktaanin vastaa eurooppalasta 95 oktaanista.

Perustuu sytytyksen ajoituksen säätöön. Parempi puristuksen kestävyys, niin voidaan sytytyksen ajoitusta säätää optimaalisemmaksi ilman pelkoa nakutuksesta. Jos auto osaa tehdä tämän säädön, niin saat parhaan hyödyn irti.

 

[herra57]

Tuossa Tellervon väitteessä se asia jota Markkanen taisi ihmetellä oli se että moottori toimisi jossakin tilanteessa paremmin 95 bensalla kuin 98 bensalla jota tilannetta ei taida olla. Se toimiiko se yhtähyvin vai paremmin 98 bensalla riippuu sitten monesta asiasta.

Toinen juttu johon voisi kommentoida on Sp3 vihjaama asia että alaväännön maksimin hyödyntäminen jyrkässä mäessä olisi jotenkin parempi koneen kestävyyden kannalta kuin isommat kierrokset pienemmällä vaihteella joka on minun ymmärtääkseni päinvastoin. Jos kone pyörii 2000 kierroksella 1300 kierroksen sijaan nämä lyhyet hetket ei kuluta konetta kovinkaan merkittävästi. Enemmän kestävyyteen vaikuttaa alemmat sylinteripaineet isommilla kierroksilla kun kaasupoljinta ei tartte painaa pohjaan ja erityisesti vaihdelaatikon ja massadamppereiden kannalta maksimiväänön ylenmääräinen käyttäminen alle 1500 kierroksella on se joka voi tulla kalliiksi.

 

[jonesky12345]

Eipä oo hetkeen tullut niin erikoista avausta aikaiseksi mitä tässä, eli lähinä heitelty mutua mutun perään.

Ero polttoaineen kulutuksessa ei johdu oktaaniluvusta vaan erosta etanolipitoisuudessa. Etanolissa on vähemmän kemiallista energiaa per tilavuusyksikkö, jolloin litroissa mitattuna kulutus kasvaa. Kulutsero on tuo n. 3%. Oktaaniluku kuvastaa polttoaineen kykyä vastustaa itsesyttymistä lämpötilan ja paineen seurauksena ja tällä saadaan etua lähinä silloin, kun halutaan maksimoida sylinteripaine eli kokoonpuristetun bensan ja ilman määrä joko korkeammalla puristussuhteella tai esimerkiksi ahtopaineella. Kun tulppa sytyttää seoksen, ei haluta, että etenevä palorintama kuumentaa ja puristaa vielä syttymättä olevan seoksen sylinterin laidalla räjähdysmäisesti, tästä seuraa vaurioita koneelle pidemmän päälle.

Koska polttomoottorit tavanomaisissa autoissa on suunniteltu normaaliin liikenteeseen, on ihan ymmärrettävästi näissä pääosin varauduttu käyttämään markkinoilta löytyvää matalimman oktaaniluvun polttoainetta. Moottorin näkökulmasta sillä ei ole mitään eroa, kumpaa sinne tankkaa. Itseasiassa näillä E85 polttoaineilla oktaaniluvut on siellä 110 tuntumassa eli reippaasti perusbensaa korkeammat ja koneeseen voidaan vetää rutkastikin lisää paineita. Mahdolliset erot jossain matalan kierrosluvun vääntävässä ylämäkiajossa on ihan vaan mielen lumetta, vailla mitään totuusperää.

Se mihin hieman korkeampi etanolipitoisuus sen sijaan aidosti vaikuttaa on kumiosien kestävyys sekä veden kertyminen polttoaineen sekaan, eli säilyvyys ei ole yhtä hyvää. Tämäkään nyt normaalissa käytössä ei ole ongelma, sillä nykyautoissa tuo korkeampi etanolipitoisuus on otettu kyllä huomioon.

 

[Tonnin Seteli]

Perustuu sytytyksen ajoituksen säätöön. Parempi puristuksen kestävyys, niin voidaan sytytyksen ajoitusta säätää optimaalisemmaksi ilman pelkoa nakutuksesta. Jos auto osaa tehdä tämän säädön, niin saat parhaan hyödyn irti.

Lainaamasi käyttäjä ei siis kysynyt tätä perusoppimäärien perusoppimäärää, vaan perusteluja edellä esitetylle ajatukselle, jonka mukaan olisi ihanteellista käyttää mahdollisimman matalaoktaanista polttoainetta.

 

[jonesky12345]

Lainaamasi käyttäjä ei siis kysynyt tätä perusoppimäärien perusoppimäärää, vaan perusteluja edellä esitetylle ajatukselle, jonka mukaan olisi ihanteellista käyttää mahdollisimman matalaoktaanista polttoainetta.

Ei tuolle matalaoktaanisen polttoaineen suosimiselle mitään perusteluja ole, kuten ei oikeastaan ole korkeampioktaanisellekaan näissä perusautoissa. Olisi hyvin vaikea uskoa, että polttomoottoreissa haettaisiin niin aikaisia sytytysennakoita, että moottorinohjaus niitä jotenkin nakuantureihin perustuen säätäisi jatkuvasti bensan oktaaniluvun perusteella etenkin kun noi erot jonkun 95 ja 98 välillä on kuitenkin niin pieniä. Kyllä ne sytkäkartat on sinne auton ecuun jo valmiiksi säädetty perustuen lämpöihin, koneen kierroksiin, kaasuläpän aukioloon yms ja jos nakutusta jostain syystä havaittaisiin auto menee limppuun.

 

[Sonic Empire]

En ainakaan itse huomaa minkäänsortin eroa autossa tankkaamalla 98:a 95:n sijaan. Ihan höpöpuhetta, että peruskinnerissä huomaisi jotain eroavaisuuksia sitkeyksissä tai ajossa ylipäätään.