Mitkä kaiuttimet ostaisin? - yleisthreadi

[hsalonen]

Et vissiin jaksanut katsoa koko videota? Siinähän mainitsee, että käyttää eri firman kaapeleita (AudioQuest) ja että on kuullut eroja ja että mikroskoopillakin näkee kummin päin kupari on vedetty. Toteaa myös, että hänelle on sama miten päin ne ovat, mutta ei kiistä etteikö eroja olisi.

Mikroskooppi ei ole oskilloskooppi.

 

[Baldrick]

Et vissiin jaksanut katsoa koko videota? Siinähän mainitsee, että käyttää eri firman kaapeleita (AudioQuest) ja että on kuullut eroja ja että mikroskoopillakin näkee kummin päin kupari on vedetty. Toteaa myös, että hänelle on sama miten päin ne ovat, mutta ei kiistä etteikö eroja olisi.

Mitä väliä sillä on mitä käärmeöljykaapelia on tutkittu, jos koitetaan osoittaa eroja löytyvän? Sokkotestiin ei lähtijöitä ole löytynyt ja signaalissahan ei eroja ole mittalaitteiston perusteella.

 

[Kautium]

Et vissiin jaksanut katsoa koko videota? Siinähän mainitsee, että käyttää eri firman kaapeleita (AudioQuest) ja että on kuullut eroja ja että mikroskoopillakin näkee kummin päin kupari on vedetty. Toteaa myös, että hänelle on sama miten päin ne ovat, mutta ei kiistä etteikö eroja olisi.

Katsoin kyllä kokonaan ja tottakai heppu käyttää eri firman kaiutinkaapeleita, kun oma pulju myy tonnin virtakaapeleita, joiden myyntiä näillä huuhaa-höpinöillä pönkitetään. Millään ei kuitenkaan ole mitään merkitystä jos ja kun niitä "selkeitä havaintoja kaiutinkaapelin suunnan vaikutuksesta äänenlaatuun" ei kyetä toistamaan sokkotestissä. Se on 100% placeboa, eikä siinä mitään, mutta ei kannata väittää sitä miksikään muuksi.

Kyse on vaihtovirran etenemisestä kaapelissa. Tuon kun sisäistää ja ymmärtää, niin samalla ymmärtää miksi kaapelin suunnalla ei ole merkitystä, vaikka valmistusprosessin jättämät jäljet kaapelin koostumuksessa olisivatkin mikroskoopilla havaittavissa.

 

[jkm]

Kyse on vaihtovirran etenemisestä kaapelissa. Tuon kun sisäistää ja ymmärtää, niin samalla ymmärtää miksi kaapelin suunnalla ei ole merkitystä, vaikka valmistusprosessin jättämät jäljet kaapelin koostumuksessa olisivatkin mikroskoopilla havaittavissa.

Kannattaa siis ruveta testailemaan (jos muu laitteisto antaa siihen edellytykset). Kyseessä on kuitenkin jotain muuta kuin digitaalisen signaalin piuha, jossa data joko menee läpi tai ei mene läpi... Lähes yhtä absurdia olisi väittää, että liian ohut ja pitkä kaiutinpiuha ei värittäisi soundia verrattuna oikein mitoitettuun.

Mutta tämä tästä aiheesta.

 

[Kautium]

Kannattaa siis ruveta testailemaan (jos muu laitteisto antaa siihen edellytykset). Kyseessä on kuitenkin jotain muuta kuin digitaalisen signaalin piuha, jossa data joko menee läpi tai ei mene läpi... Lähes yhtä absurdia olisi väittää, että liian ohut ja pitkä kaiutinpiuha ei värittäisi soundia verrattuna oikein mitoitettuun.

Mutta tämä tästä aiheesta.

Liian ohuen tai muulla tavalla "viallisen" piuhan puutteet ovat mitattavissa, johdon suunta ei ole.

 

[Paapaa]

Ja mitattavuudestakin on pitkä matka kuultaviin eroihin. Ja kuultavista eroista on pitkä matka absoluuttiseen paremmuuteen.

Enpä aio jatkossakaan maksaa turhasta, eli ylihintaisista sähköjohdoista.

 

[k334]

RP-600m tulossa, loppuviikosta pääsee testaamaan kuinka rokkaa tv kaverina vrt Lsr305, toivotaan ettei tule sidegrade

 

[XDream]

RP-600m tulossa, loppuviikosta pääsee testaamaan kuinka rokkaa tv kaverina vrt Lsr305, toivotaan ettei tule sidegrade

Laita ihmeessä vertausta kun tulee! Ite kuuntelen vieläkin haltioituneena rp250-f paria eli hyvä ensifiilis ei ollut pelkkää uutuudenviehätystä.

 

[Paapaa]

Mutta katsokaapa tämä video, varsinkin tuosta, missä kerrotaan miten se lanka oikeasti tehdään.

Katselin jostain perverssistä syystä lisää noita PS Audion videoita ja onhan melkoista pseudotieteellistä huttua ja käärmeöljyän kauppaamista. Paras äänenlaatu kuulemma saavutettiin kun verkkovirran taajuus nostettiin 400 Hz:iin. Aktiivisubeja ajetaan kaiutinlähdöistä, jotta saadaan vahvarin "signature" mukaan subille. Ja muuta todella nerokasta.

 

[jkm]

Katselin jostain perverssistä syystä lisää noita PS Audion videoita ja onhan melkoista pseudotieteellistä huttua ja käärmeöljyän kauppaamista. Paras äänenlaatu kuulemma saavutettiin kun verkkovirran taajuus nostettiin 400 Hz:iin. Aktiivisubeja ajetaan kaiutinlähdöistä, jotta saadaan vahvarin "signature" mukaan subille. Ja muuta todella nerokasta.

On sillä hepulla asiaakin. Osa jengistä harrastaa hieman korkeammalla tasolla ja kuulee eroja mm. virtajohdoissakin. Jotkin asiat ovat vaikeita mitattavia tai sitten niitä ei (vielä) osata mitata.

 

[Paapaa]

Jotkin asiat ovat vaikeita mitattavia tai sitten niitä ei (vielä) osata mitata.

Tai se kolmas vaihtoehto: ne erot kuvitellaan ja ne mystisesti katoavat sokkotesteissä.

 

[XDream]

Jos joku saa niitä eroja kuulumaan kaapeleilla niin onnea vaan ja eihän siitä periaatteessa haittaa ole miten se päivitys tehdään jos omaan korvaan saadaan kuulostamaan paremmalta (oli pseudoa tai ei). Kaikki harrastakoot tavallaan.

Hauskaa tosiaan noissa ps audion videoissa on se että subit käsketään aina kytkeä suoraan vahvistimen kaiutinlähtöön, av-vahvistimet ja lfe raitaa lähinnä naureskellaan.

Se että siitä av-vahvistimesta löytyy se leffoilla hyödynnettävä bassoraita ei ole pelkästään kuin positiivinen asia. Musiikin kuuntelussakin subien ja kaiuttimien toimintakin on tosi helppo sovittaa yhteen verrattaen tuollasella stereosetupilla / high level input ja crossover säätämisellä. Ainoasakaan subivideossa mitä katsoin ei ollut huonekorjaimesta mitään puhetta vaikka se olisi usein varsinkin musakäyttöä ajatellen se oleellisin osa.

 

[jkm]

Tästä aiheesta on jotenkin aivan turha vängätä. Eroja on kaiuttimienkin soundissa vaikka mitattu taajusvaste olisikin täysin identtinen. Sitten on vielä sekin vaihtoehto, että kaikki ihmiset eivät ole samalla tasolla niitä eroja kuulemassa, eli kyseessä on ns. puukorva.

 

[Paapaa]

Eroja on kaiuttimienkin soundissa vaikka mitattu taajusvaste olisikin täysin identtinen.

Tästä ei kai ollut kyse. Vaan siitä, että ne 'selvät erot' maagisesti katoavat kontrolloiduissa sokkotesteissä, vaikka korvien piti olla 24 karaatin kultaa. Se on outoa/huvittavaa. Yksittäinen tajuusvastemittaus ei tietenkään voi kertoa kaikkea. Tästä tuskin on erimielisyyttä.

 

[Kosm]

Tästä aiheesta on jotenkin aivan turha vängätä. Eroja on kaiuttimienkin soundissa vaikka mitattu taajusvaste olisikin täysin identtinen. Sitten on vielä sekin vaihtoehto, että kaikki ihmiset eivät ole samalla tasolla niitä eroja kuulemassa, eli kyseessä on ns. puukorva.

Olen nähnyt internetissä isojakin rahapalkintoja luvattavan ihmisille jotka tunnistavat sokkotesteissä esimerkiksi jotain vahvistimia toisistaan, miksi noihin ei koskaan löydy niitä kultakorvia vaikka rahaakin olisi tarjolla?

 

[Oxamin]

Olen nähnyt internetissä isojakin rahapalkintoja luvattavan ihmisille jotka tunnistavat sokkotesteissä esimerkiksi jotain vahvistimia toisistaan, miksi noihin ei koskaan löydy niitä kultakorvia vaikka rahaakin olisi tarjolla?

Enpä itsekkään usko, että asiaan perehtymätön kovinkaan isoja eroja kuulee esim. Saman hintaluokan vahvistimissa. Alan julkaisuiden testit tehdään vissiin sokkona, ja eroja tuntuu soinnissakin löytyvän. Itse en vahvistimissa kovinkaan isoja eroja ole kuullut, kun taas uuden ja kunnolla sisäänajetun subin soinnissa ero on selkeä.

 

[latexii]

Jos elektronisessa laitteessa tapahtuu elektronien liikkeen käytöksessä muutoksia ajan kuluessa, kyseessä on virhe, paskuus, huonous, puute jne. Hyvän laitteen tapa käsitellä signaalia ei muutu lämpötilan tai ikääntymisen takia. Hyvässä laitteessa ei ole sisäänajon tarvetta. Vain huonoissa laitteissa sisäänajo muuttaa käytöstä. Ennemminkin voisi puhua korvan sisäänajosta.. Kuulo kun saattaa aistia tuntemuksia väsyneenä erilailla kun esim. pirteänä.. tai jos päätä särkee ja migreeniä pukkaa tai muuten vaan vituttaa niin varmaan aistii erilailla.

Huippulaitteissä käytetään esim. vastuksia, joiden toleranssi on 0,001% tai vastaavaa, ja kyseisille vastuksille taataan myös hyvä lämpötilariippumattomuus käyttölämpötila-alueellaan, eli laitteen lämpeäminen huonelämpötilasta normaalilämpötilaansa muuttaa vastusarvoa olemattoman vähän. Kyseisille vastuksille myös taataan ikääntymisen aiheuttama muuttumattomuus...

Taitanee tuo High End tarkoittaa Korkeaa Huijausta, eli käytetään paskalaatuisia osia, luodaan merkkimystiikkaa ja lisätään laitteen hintalappuun 3 nollaa lisää suhteessa siihen kuluneisiin komponentteihin. Sittenpä se rakkine tosiaan muuttaa ääntä milloin lämpötilan mukaan, milloin kosteuden, milloin pikku-ukkojen tai menninkäisten. Kaikista suurin muutos kuitenkin syntyy uskovaisen pään sisällä, kun hän kuvittelee olemattomia.

HIHI uskovaisuuteen taipuva toki myy kesämökkinsä ja ostaa uuden paremman liittimen vasemman kanavan signaalijohtoon, sitten hän myy autonsa, jotta saa oikeaan kanavaan samanlaisen liittimen. Ja puff: orkesteri laajeni, sellon vuosikerta parani, viulistin soittimen häntäjouhet muuttuivat myötäkarvaan sukiviksi, orkesterin johtajan rintataskun nenäliina ihan selvästi muuttui valkoisesta purppuraiseksi ja yleisön seassa olleen mummon kukkahatun kukat vaihtuivat tulppaaneista ruusuiksi. Vain vaihtamalla liittimet paremmiksi! Mitä kaikkea seuraakaan kun kaapelin toisessa päässä olevat liittimet myös parannetaan, jahka myydään oma ja anopin asunto... Akustiikkaan ei tule panostaa tippaakaan sillähän ei toki ole mitään vaikutusta, eikä etenkään huonekorjaimella..



ja mitä itse kaiuttimien ja subwoofereiden sisäänajoon tulee niin antaa Genelecin edustajan vastata:

"On kyllä totta, että elementin T/S- arvot muokkautuvat hieman ensimmäisten käyttötuntien aikana, mutta ei elementti tarvitse mitään varsinaista sisäänajoa. Jos ripustukset antavat kuultavaa säröä tai hajoavat ilman varovaista sisäänajoa, suosittelen vaihtamaan elementtiä. Elementti sisäänajautuu kyllä ihan normaalin käytön aikana. Huomattavasti vaarallisempaa on syöttää puhekelaan korkea-amplitudista siniaaltoa useiden tuntien/päivien ajan..."



Eli käsittääkseni muuttuneet T/S -arvot voivat EHKÄ joissain tapauksissa tuoda jotain eroa, jopa korvinkuultavaa. Omilla subeillani en tätä koskaan ole kuullut. (ehkäpä siitä syystä että ovat mallia DIY ja viritetty aina alle kuulorajan,ripustus mallia butyyli)

Tuokin ehkä-kuultava-ero johtuu mm. elementin ripustuksista, niitä kun sattuu olemaan homogeenisesta aineesta tehty ulkoripustus joka muuttaa olemustaan vain vähän. Butyyli on yhtä joustava uutena ja käytettynä, simppelisti sanottuna. Eli tuskin muuttuu ollenkaan

Kerrosrakenteinen ulkoripustus muuttaa olemustaan runsaasti. Tällaisia ovat vaahtoreunukset, joissa on maali päällä (esim. punainen, Cerwin-Vega!), ja kangasripustukset, joissa on jokin tiivistepinnoitus päällä (lateksi, silikoni, butyyli, kontaktiliima, kynsilakka/hiuslakka hätäpaikkauksissa). Ja jos materiaali kerää vuosien varrella ilmasta epäpuhtauksia tai kosteutta, tai alkaa hapettua, jäykkyydelle voi käydä miten vain. Kangistuminenkin on mahdollista (aine kovettuu, haurastuu ja lopulta rikkoutuu), samoin löystyminen.

 

[Oxamin]

Subeja on erilaisia, toiset on jo uutena "löysiä" eikä tartte sen kummempia sisäänajoja. Isoilla jäykillä ripareilla olevat elementit taas tarvitsee sisäänajon, pahimmillaan Fs voi tippua 10-20hz alaspäin. DD audio suosittelee seuraavaa.
"DD Audio suosittelee noin kuukauden sisäänajoa kaikille subwoofereilleen. Uutta subwooferia ei koskaan kannata soittaa ”nupit kaakossa” vaan antaa sen ripustusten pehmetä sisäänajon aikana maltillisemmalla käytöllä. Sisäänajon aikana ääni paranee koko ajan ja suorituskyky lisääntyy myös äänenpaineen suhteen"

 

[latexii]

Subeja on erilaisia, toiset on jo uutena "löysiä" eikä tartte sen kummempia sisäänajoja. Isoilla jäykillä ripareilla olevat elementit taas tarvitsee sisäänajon, pahimmillaan Fs voi tippua 10-20hz alaspäin.

Paas faktaa pöytään kiitos. Kiva nähdä edes johonkin autoelukkaan liittyvä testi missä nimenomaan FS tippuu 20hz. (vaikkakin tässä threadissa käsitellään mielestäni kotipuolen laitteita)

 

[Bahamies]

Tässä faktaa http://www.gr-research.com/burnin.htm

Lopputulema: Suoraan sisäänajon jälkeen midbasson parametrit muuttuivat, mutta jäähtymisen jälkeen tultiin vähän lähemmäs aina alkuperäisiä parametreja. Lopputuloksena saatiin VAS kasvamaan, QTS ja FS laskemaan, mutta...

... Jos tuota elementtiä kuunnellaan "normaalisti" eli se paritetaan diskantin kanssa, tehdään toimiva jakosuodin, niin nuo erot jäisivät erinäisissä kaiutinmittauksissa virhetoleranssin sisälle. Puhutaan jostakin 1 dB heitosta bassoalueella tuon elementin kohdalla. Ei tuollaiset muutokset elementtien parametreissä ole todistettavasti kuulijan kuultavissa sokkotesteissä. Kyse on nimenomaan tuosta latexiin mainitsemasta psykologisesta ilmiöstä nimeltä "tottuminen".

Allekirjoittanut vaihtoi kaiuttimiinsa diskantit ja piti ääntä kireänä ja kihisevänä, mutta jostakin syystä se vaan katosi parissa tunnissa, vaikka mittaukset eivät muuttuneet lainkaan .

 

[Oxamin]

Paas faktaa pöytään kiitos. Tosin autojen äänenpaine-elementit toimivat kyllä eritapaa joissain tilanteissa, joihin taidat olla erikoistunut (vaikka tässä threadissa käsitelläänkin käsittääkseni kotipuolen laitteita). Silti olisi kiva nähdä edes johonkin autoelukkaan liittyvä testi missä nimenomaan FS tippuu 20hz.

Ihan yleisesti oli kyse kauittimien/subien sisäänajosta, sopivat parametrit omaava ellu toimii myös sisällä.
Vastaus kysymykseesi taas ei kuulu tänne, joten laitan sen tuonne.
Autohifi

 

[Stanley H. Tweedle]

Jos elektronisessa laitteessa tapahtuu elektronien liikkeen käytöksessä muutoksia ajan kuluessa, kyseessä on virhe, paskuus, huonous, puute jne. Hyvän laitteen tapa käsitellä signaalia ei muutu lämpötilan tai ikääntymisen takia. Hyvässä laitteessa ei ole sisäänajon tarvetta. Vain huonoissa laitteissa sisäänajo muuttaa käytöstä. Ennemminkin voisi puhua korvan sisäänajosta.. Kuulo kun saattaa aistia tuntemuksia väsyneenä erilailla kun esim. pirteänä.. tai jos päätä särkee ja migreeniä pukkaa tai muuten vaan vituttaa niin varmaan aistii erilailla.

Huippulaitteissä käytetään esim. vastuksia, joiden toleranssi on 0,001% tai vastaavaa, ja kyseisille vastuksille taataan myös hyvä lämpötilariippumattomuus käyttölämpötila-alueellaan, eli laitteen lämpeäminen huonelämpötilasta normaalilämpötilaansa muuttaa vastusarvoa olemattoman vähän. Kyseisille vastuksille myös taataan ikääntymisen aiheuttama muuttumattomuus...

Taitanee tuo High End tarkoittaa Korkeaa Huijausta, eli käytetään paskalaatuisia osia, luodaan merkkimystiikkaa ja lisätään laitteen hintalappuun 3 nollaa lisää suhteessa siihen kuluneisiin komponentteihin. Sittenpä se rakkine tosiaan muuttaa ääntä milloin lämpötilan mukaan, milloin kosteuden, milloin pikku-ukkojen tai menninkäisten. Kaikista suurin muutos kuitenkin syntyy uskovaisen pään sisällä, kun hän kuvittelee olemattomia.

HIHI uskovaisuuteen taipuva toki myy kesämökkinsä ja ostaa uuden paremman liittimen vasemman kanavan signaalijohtoon, sitten hän myy autonsa, jotta saa oikeaan kanavaan samanlaisen liittimen. Ja puff: orkesteri laajeni, sellon vuosikerta parani, viulistin soittimen häntäjouhet muuttuivat myötäkarvaan sukiviksi, orkesterin johtajan rintataskun nenäliina ihan selvästi muuttui valkoisesta purppuraiseksi ja yleisön seassa olleen mummon kukkahatun kukat vaihtuivat tulppaaneista ruusuiksi. Vain vaihtamalla liittimet paremmiksi! Mitä kaikkea seuraakaan kun kaapelin toisessa päässä olevat liittimet myös parannetaan, jahka myydään oma ja anopin asunto... Akustiikkaan ei tule panostaa tippaakaan sillähän ei toki ole mitään vaikutusta, eikä etenkään huonekorjaimella..



ja mitä itse kaiuttimien ja subwoofereiden sisäänajoon tulee niin antaa Genelecin edustajan vastata:

On kyllä totta, että elementin T/S- arvot muokkautuvat hieman ensimmäisten käyttötuntien aikana, mutta ei elementti tarvitse mitään varsinaista sisäänajoa. Jos ripustukset antavat kuultavaa säröä tai hajoavat ilman varovaista sisäänajoa, suosittelen vaihtamaan elementtiä. Elementti sisäänajautuu kyllä ihan normaalin käytön aikana. Huomattavasti vaarallisempaa on syöttää puhekelaan korkea-amplitudista siniaaltoa useiden tuntien/päivien ajan...

Eli käsittääkseni muuttuneet T/S -arvot voivat EHKÄ joissain tapauksissa tuoda jotain eroa, jopa korvinkuultavaa. Omilla subeillani en tätä koskaan ole kuullut. (ehkäpä siitä syystä että ovat mallia DIY ja viritetty aina alle kuulorajan,ripustus mallia butyyli)

Tuokin ehkä-kuultava-ero johtuu mm. elementin ripustuksista, niitä kun sattuu olemaan homogeenisesta aineesta tehty ulkoripustus joka muuttaa olemustaan vain vähän. Butyyli on yhtä joustava uutena ja käytettynä, simppelisti sanottuna. Eli tuskin muuttuu ollenkaan

Kerrosrakenteinen ulkoripustus muuttaa olemustaan runsaasti. Tällaisia ovat vaahtoreunukset, joissa on maali päällä (esim. punainen, Cerwin-Vega!), ja kangasripustukset, joissa on jokin tiivistepinnoitus päällä (lateksi, silikoni, butyyli, kontaktiliima, kynsilakka/hiuslakka hätäpaikkauksissa). Ja jos materiaali kerää vuosien varrella ilmasta epäpuhtauksia tai kosteutta, tai alkaa hapettua, jäykkyydelle voi käydä miten vain. Kangistuminenkin on mahdollista (aine kovettuu, haurastuu ja lopulta rikkoutuu), samoin löystyminen.

Siinä Genelecin mies siis toteaa, että arvot muokkautuvat ja elementti sisäänajautuu. Asia selvä.

 

[Clarenz]

Tällä hetkellä käytössäni on Usherin v-602 lattiakaiuttimet, joiden äänestä olen pitänyt erittäin paljon, eikä turhaan ole sanottu rokkikaiuttimiksi. Lisäksi hyvänä puolena on, kun en halua erillistä subbaria käyttööni, niin nuo pystyvät kohtuullisen hyvin mataliinkin taajuuksiin.

Spoileri: Hifimaailman arvostelu

Usher V-602 (lattiakautin): Luonteeltaan kirkas, energinen ja iskevä. Osittain liiankin tukeva basso. Korostus kuitenkin niin alhaalla, että siihen ei liity kumisevaa sävyä. Selkeä ja kaunistelematon soundi. Äänikuva avoin ja ulottuva. "Rokahtavan materiaalin vakuttavuus ei jää näistä kaiuttimista kiinni."

Taajuusvasteissa ei ole suuria poikkeamia, ja yleinen luonne on sopiva. Pientä aaltoilua kuitenkin havaittavissa, osa keskialueesta ja aladiskantista on hieman koholla. Yläbassot ovat sopivalla tasolla, mutta keskibassoilla on lievää korostusta. Toisto ulottuu melko alas.
+Iskevyys ja ruudikkuus
+Ulotteikas äänikuva
-Lievä taipumus hyökkäävyyteen

Nyt kuitenkin on tullut eteen tilanne, jossa noista voisin luopua jos löydän hyvät ja hieman esteettisemmät (ehkä valkoiset) korvaajat. Minkäslaisia lattiakaiuttimia porukka on täällä käyttänyt ja tosiaan metalli/rock-musiikki soi noista useimmin? Pitäisi toki toimia leffakäytössäkin jotenkin.

 

[latexii]

Siinä Genelecin mies siis toteaa, että arvot muokkautuvat ja elementti sisäänajautuu. Asia selvä.

Näin siinä tapahtuu. Mutta Genelecin mies ei totea samaan hengenvetoon että nämä muutokset olisi korvin kuultavissa. Ei sentään ole mikään käärmeöljykauppias.

 

[Bahamies]

Siinä Genelecin mies siis toteaa, että arvot muokkautuvat ja elementti sisäänajautuu. Asia selvä.

Kyllä ne elementtien parametrit elävät jonkin verran. Ei sitä kukaan kiellä. Oleelliset kysymykset, joista tässä kiistellään ovat:

1. Tarvitseeko kaiuttimia erikseen ajaa sisään?
2. Kuinka kuultavia eroja sisäänajolla saadaan aikaan?
3. Johtuvatko kuultavat erot kaiuttimen soinnin muuttumisesta vai kuulijan päässä tapahtuvasta ilmiöstä?

Nämäkin ovat vähän niitä asioita, joissa totiset hifi-uskovaiset eivät tunnu näkevän metsää puilta. Puhutaan jostakin 1 dB luokkaa olevista eroista, mutta huoneen ainoa akustointi on matto ja verhot. Mietitään kuinka paljon parempi johdin hopea olisi kuparin sijaan, mutta kaiuttimien sijoittelu on kaukana optimista. Haukutaan huonekorjaimet kategorisesti huonoiksi "äänen vääristäjiksi", mutta ei osata edes itse ottaa huonemittauksia jälkikaiun ja taajuusvasteen osalta.

Jokin keskitie kannattaisi koittaa asiassa löytää. Minä olen valmis myöntämään, että parametrit muuttuvat ja vaikuttavat aavistuksen sointiin ihan mitattauksienkin mukaan. Sitä tosin en allekirjoita, että ero olisi oikeasti merkittävä, kun äänentoistosta puhutaan kokonaisuutena. Jos kaiutin soi huonosti ensikuulemalla, niin ei siitä todennäköisesti tule tykkäämään vaikka miten ajaisi sisään ja koittaisi hopeakaapelia.

 

[Stanley H. Tweedle]

Näin siinä tapahtuu. Mutta Genelecin mies ei totea samaan hengenvetoon että nämä muutokset olisi korvin kuultavissa. Ei sentään ole mikään käärmeöljykauppias.

No sanooko se ettei ole kuultavissa?

 

[jkm]

Näin siinä tapahtuu. Mutta Genelecin mies ei totea samaan hengenvetoon että nämä muutokset olisi korvin kuultavissa. Ei sentään ole mikään käärmeöljykauppias.

Miten sä saat tästäkin asiasta käärmeöljyn esiin? Eri valmistajilla on myös eri pituiset ajat 'sisäänajolle', esim. Q Acoustics ja Elac tuntuu ottavan aikansa.

Muutenkin täällä tuntuu olevan kovin vaikea saada asiallista keskustelua aikaan, kun porukalla on niin jyrkät mielipiteet asioista eikä yhtään omasta mielestä eriävää mielipidettä sallita.

 

[Stanley H. Tweedle]

Kyllä ne elementtien parametrit elävät jonkin verran. Ei sitä kukaan kiellä. Oleelliset kysymykset, joista tässä kiistellään ovat:

1. Tarvitseeko kaiuttimia erikseen ajaa sisään?
2. Kuinka kuultavia eroja sisäänajolla saadaan aikaan?
3. Johtuvatko kuultavat erot kaiuttimen soinnin muuttumisesta vai kuulijan päässä tapahtuvasta ilmiöstä?

Nämäkin ovat vähän niitä asioita, joissa totiset hifi-uskovaiset eivät tunnu näkevän metsää puilta. Puhutaan jostakin 1 dB luokkaa olevista eroista, mutta huoneen ainoa akustointi on matto ja verhot. Mietitään kuinka paljon parempi johdin hopea olisi kuparin sijaan, mutta kaiuttimien sijoittelu on kaukana optimista. Haukutaan huonekorjaimet kategorisesti huonoiksi "äänen vääristäjiksi", mutta ei osata edes itse ottaa huonemittauksia jälkikaiun ja taajuusvasteen osalta.

Jokin keskitie kannattaisi koittaa asiassa löytää. Minä olen valmis myöntämään, että parametrit muuttuvat ja vaikuttavat aavistuksen sointiin ihan mitattauksienkin mukaan. Sitä tosin en allekirjoita, että ero olisi oikeasti merkittävä, kun äänentoistosta puhutaan kokonaisuutena. Jos kaiutin soi huonosti ensikuulemalla, niin ei siitä todennäköisesti tule tykkäämään vaikka miten ajaisi sisään ja koittaisi hopeakaapelia.

1. Ei niitä erikseen tarvitse sisäänajaa.

Hopeat, akustoinnit ja huonekorjaimet ei tietääkseni olleet ainakaan minulla aiheena. Niistä voi puhua enemmän Olki Ukon kanssa.

 

[jkm]

Mites esim. Dalin suositus: Why running-in periods on loudspeakers is important

Tossa käyttäjäprofiilissa vois kanssa vissiin olla kans audiolaitteisto listattuna, että näkis mimmosilla matolaatikoilla siellä kukin taho pätee.

 

[Bahamies]

No sanooko se ettei ole kuultavissa?

Jos minä sorruin olkiukkoiluun mielestäsi, niin eipä tämäkään kovin tukeva argumentti ollut. Halusin nimenomaan tuoda asian kontekstiin, en todistaa ketään vääräksi väittämällä, että joku täällä olisi puhunut hopean puolesta. Äänentoistosta puhuttaessa pitää puhua kokonaisuudesta, koska kaikki vaikuttaa siihen enemmän tai vähemmän.

Keksin tässä ohimennen testin, jos jostakusta tuntuu että oman korvan erottelukyky on kovaa luokkaa:

-Valitse päivän hiljaisin hetki kuunnella, jotta taustahäly ei ole ongelma
-Vaimenna 100hz taajuutta 1 dB sähköisesti kohtalaisen laaja-alaisesti, jotta ei muodostu terävää kuoppaa taajuusalueeseen
-Laita REW:n signal generatorilla 100hz
-Pyydä kaveri avuksi klikkaamaan tuo vaimennus päälle tai pois välillä siten, että et itse voi nähdä onko vaimennus kytketty
-Koita arvata oikein reippaasti yli 50% tarkkuudella, koska vaimennus on päällä tai pois

Tämän varmaan moni saisi aika tarkasti oikein.

Ja sitten sama sinulle tutuimmilla biiseillä tai muulla lähdemateriaalilla, joka ei ole synteettisesti tuotettu, kuten REW:n signaali. Nostan hattua ja tarjoan oluen, jos joku todistettavasti tuossa osuu oikeaan edes 60% tarkkuudella.

 

[latexii]

No sanooko se ettei ole kuultavissa?

Ei. Mutta dvdplazan postauksessa sanoo näin: Ettei menisi ihan vain MUTUiluksi: http://www.audioholics.com/techtips/audioprinciples/loudspeakers/SpeakerBreakIn.php

Ja kyseisen tutkimuksen loppupäätelmä:

I'm not sure now whether it was because I was becoming convinced that extended burn ins were all but useless or because I had just acquired a bunch of new test gear that I went ahead and measured the drivers pre-burn in. Anyway, I set up the burn in session that Friday and didn't return to do the post-burn in measurements until the following Monday.
The following Monday I measured each driver twice: first immediately after disconnecting it from the test rig, then again about 4 hours later. Aside from differences attributable to changes in each driver's voice coil temperature, in none of those drivers did I uncover any significant changes in any of the measured parameters or performance.
Four years after the system had been installed in the theater, I had the opportunity to go back and take some measurements. I availed myself of the opportunity and found that the amplitude response plots made that day matched to within a fraction of a dB those made when the system was first installed. Four year's worth of "breaking in" hadn't affected the system to any significant degree.

Ja kys. tutkimuksessa on kivojen kuvien lisäksi huikeita mitattuja 1dB eroavaisuuksia äänenpaineissa. Alla esim. erittäin "helposti" korvinkuultavissa oleva ero impedanssikäyttäymisessä. Jokainen kuulee varmasti tuon punaisen eron vihreään.

Muodostakoot noista jokainen oman päätelmänsä sisäänajon suhteen.

 

[Stanley H. Tweedle]

Jos minä sorruin olkiukkoiluun mielestäsi, niin eipä tämäkään kovin tukeva argumentti ollut.

Laita se kontekstiin.

Voit toki kirjoittaa tänne vaikka kirjan, mutta ei se vaikuta siihen miten korvani kuulevat.

 

[Lucas]

Nämäkin ovat vähän niitä asioita, joissa totiset hifi-uskovaiset eivät tunnu näkevän metsää puilta. Puhutaan jostakin 1 dB luokkaa olevista eroista, mutta huoneen ainoa akustointi on matto ja verhot. Mietitään kuinka paljon parempi johdin hopea olisi kuparin sijaan, mutta kaiuttimien sijoittelu on kaukana optimista. Haukutaan huonekorjaimet kategorisesti huonoiksi "äänen vääristäjiksi", mutta ei osata edes itse ottaa huonemittauksia jälkikaiun ja taajuusvasteen osalta.

Tekemällä kuunteluhuoneeseen hieman laskettu akustoitu sisäkatto ero äänenlaadussa olisi ainakin betonikuutiossa dramaattinen.

Sen sijaan rahat lyödään kiinni johonkin hopeakaapeleihin joiden vaikutus äänenlaatuun on luokkaa miljoona kertaa pienempi.

Väittäisin että äänenlaatu on toistettavan äänitteen äänenlaadun lisäksi kiinni 99,9 prosenttisesti kuuntelutilan akustoinnista ja kaiuttimista. Tämä siis asiallisesti toimivien muiden laitteiden ja kaapelien tapauksessa.

Edelleenkin tuo hymyn omille huulille kun muistelee niitä edesmenneen Hifi-lehden juttuja 1990-luvun alkuvuosilta, jolloin lehden toimittajana ollut High End-harrastaja Hermunen koekuunteli niitä high end-vehkeitä kotonaan. Ukko vain kehui niitä romuja ja mitään ei saanut koskaan mitata ja osa niistä HE-romuista oli sellaisia jotka olivat sähkötöiden osalta hengenvaarallisia ja osa taisi päästä toimintasavutkin pihalle kesken testijakson. Lehdessä kerrottiin myös pidemmän linjan HE-hifistelijästä jolle oli tullut tippa linssiin kun joku oli kehottanut kääntämään hänen kotilaitteistonsa sähkötöpselin toisin päin ja ero oli ollut jotain käsittämättömän suurta ja tuli sen jälkeen jumalainen ääni.



Sitä en tiedä miten lehti viimeisinä vuosinaan sisälsi kun omalta kohdalta lukeminen taisi loppua siihen kuuntelutestiin jossa eri SPDIF-kaapeleilla CD-pyörittäjän ja vahvistimen välillä saivat aikaan dramaattisia eroja äänenlaadussa.

 

[Bahamies]

Laita se kontekstiin.

Voit toki kirjoittaa tänne vaikka kirjan, mutta ei se vaikuta siihen miten korvani kuulevat.

Miksi minusta tuntuu, että tämä on kuin puhuisi uskonnosta? Ihan niinkuin tässä argumentoinnissa olisi jotakin tuttua.

Siitä riippumatta uskon, että jokainen saa olla mitä mieltä haluaa, vaikka se olisi ristiriidassa oman käsitykseni kanssa. Jos sinun kuuntelukokemuksesi on parantunut sisäänajautumisen jälkeen, niin good for you! Yleistä totuutta tuo ei kuitenkaan asiasta minun silmissä tee.

 

[latexii]

mutta ei se vaikuta siihen miten korvani kuulevat.

Yhtälailla sinun urasi ex-basistina ja musiikinharrajastana ei vaikuta meidän korviin ja siihen miten ne kuulevat.

btw, huomasit varmaan että tuon testin on tehnyt Mark Sanflipo jolla on seuraavanlainen tausta näiden asioiden suhteen :

Mark's audio career, began in 1981 when he designed his first loudspeaker system for a client who had grown disenchanted with the off-the-shelf products then populating local audio emporiums. Since then, he has designed over 100 systems, now found in homes, studios, theaters and dance clubs in north America & Asia.

Underscoring his work in the field of loudspeaker system design is a long standing love of music that got its kick start when, as a youngster, he happened to see John, Paul, George and Ringo tearing through the now-legendary sets they played on Ed Sullivan's variety show that cold February day, all those years ago...

In addition to loudspeaker system engineering, he is actively involved in live sound design & production for both TV and the stage. Since 1989, Mark has occupied the front-of-house mix position for a variety of acts, from local unknowns to world-renowned talents. He sees live audio engineering and loudspeaker system design as being complementary activities and is convinced that keeping the experience and impressions of live music fresh is an essential component where it comes to the art of loudspeaker system design.


On mielenkiintoista että sinä huomaat soinnin parantuvan parin tunnin jälkeen

Kyllä mä olen huomannut kaikissa vähän paremmissa kaiuttimissani selkeän parannuksen äänenlaadussa muutaman tunnin käytön jälkeen.

ja tämä ylläoleva Mark ei huomannut (tutkimuksesta päätellen) juuri mitään eroa 4- vuoden sisäänajon jälkeen. No ehkä sinulla on kuitenkin paremmat korvat (kun alan oikealla ammattilaisella tai kellään muulla täällä), good for you..

 

[Paapaa]

Sen sijaan rahat lyödään kiinni johonkin hopeakaapeleihin joiden vaikutus äänenlaatuun on luokkaa miljoona kertaa pienempi.

Vielä absurdimpaa on se, että samat hermannit väittävät huonekorjaulsen heikentävän äänenlaatua. Käsittämätöntä.

Olisi todella kiinnostavaa selvittää kunnon testein, mitä esim. tuo PS Audion herra herra oikeasti kuulee. Omien sanojensa mukaan hän huomaa välittömästi huoneeseen astuessaan, jos DACiin kytketty USB-kaapeli on vaihdettu. Epäilen. Vahvasti.

 

[Stanley H. Tweedle]

Miksi minusta tuntuu, että tämä on kuin puhuisi uskonnosta? Ihan niinkuin tässä argumentoinnissa olisi jotakin tuttua.

Siitä riippumatta uskon, että jokainen saa olla mitä mieltä haluaa, vaikka se olisi ristiriidassa oman käsitykseni kanssa. Jos sinun kuuntelukokemuksesi on parantunut sisäänajautumisen jälkeen, niin good for you! Yleistä totuutta tuo ei kuitenkaan asiasta minun silmissä tee.

Yhtälailla sinun urasi ex-basistina ja musiikinharrajastana ei vaikuta meidän korviin ja siihen miten ne kuulevat.

btw, huomasit varmaan että tuon testin on tehnyt Mark Sanflipo jolla on seuraavanlainen tausta näiden asioiden suhteen :

Mark's audio career, began in 1981 when he designed his first loudspeaker system for a client who had grown disenchanted with the off-the-shelf products then populating local audio emporiums. Since then, he has designed over 100 systems, now found in homes, studios, theaters and dance clubs in north America & Asia.

Underscoring his work in the field of loudspeaker system design is a long standing love of music that got its kick start when, as a youngster, he happened to see John, Paul, George and Ringo tearing through the now-legendary sets they played on Ed Sullivan's variety show that cold February day, all those years ago...

In addition to loudspeaker system engineering, he is actively involved in live sound design & production for both TV and the stage. Since 1989, Mark has occupied the front-of-house mix position for a variety of acts, from local unknowns to world-renowned talents. He sees live audio engineering and loudspeaker system design as being complementary activities and is convinced that keeping the experience and impressions of live music fresh is an essential component where it comes to the art of loudspeaker system design.


On mielenkiintoista että sinä huomaat soinnin parantuvan parin tunnin jälkeen


ja tämä ylläoleva Mark ei huomannut (tutkimuksesta päätellen) juuri mitään eroa 4- vuoden sisäänajon jälkeen. No ehkä sinulla on kuitenkin paremmat korvat (kun alan oikealla ammattilaisella tai kellään muulla täällä), good for you..

Eipä tuo edelleenkään vaikuta omiin kokemuksiin mitenkään

 

[latexii]

Eipä tuo edelleenkään vaikuta omiin kokemuksiin mitenkään

Ei tarvitsekaan se onkin "vaan" jonkun toisen tutkimus, joka pitää sisällään mitattua dataa erilaisten havaintojen ohella.

 

[Asmola]

Pakollinen Klipsch-päivitys, mahtava kuinka dynaamisesti nuo 6000F:t soivat pienelläkin (X3500H @ 40db) volumella, yleensä diskanttien kirkkaus tulee esiin vasta korkealla volumella mutta näissä kirkkaus on korvia hivelevää alhaisellakin volumella.

Odotan innolla @k334 kokemuksia RP-600M kaiuttimista, nehän on periaatteessa samat kuin nämä RP-6000F:t, mutta vain yhdellä bassolla ja toki pienemmällä kotelolla.

 

[XDream]

Tossa käyttäjäprofiilissa vois kanssa vissiin olla kans audiolaitteisto listattuna, että näkis mimmosilla matolaatikoilla siellä kukin taho pätee.

Tämäkin on nyt ihan turhaa provoa muiden laitteista. HE stereovehkeiden omistajilla ja etenkin myyjillä on yleensä hyvin jyrkkä mielipide että esim av-vahvistimet eivät sovi kaksikanavaisen musiikin kuunteluun laisinkaan. Kuinka moni näistä yleistäjistä on suoraan vierekkäin verrannut kuinka suuri se ero oikeasti onkaan. Tokihan se stereolaite on paremmilla komponenteilla parempi mutta kuinka suuri se kuultava ero on? Tätä haluaisin itse joskus testata, vahvistimena on denon x3500h ja miettinyt toiseen huoneeseen nadin/marantzin integroitua niin voisi oikeasti kirjoittaa asian tiimoilta jotain muuta kuin matolaatikko tyylisiä kommentteja.

Denonin edeltäjä oli marantz sr5009 ja näiden välillä marantz saattoi olla korkeiden äänien osalta hieman lämpimämpi. Ero oli kuitenkin todella pieni joten en tätäkään pysty täysin allekirjoittamaan.

Denonissa on tosin xt32 huonekorjain joka verrattaen vanhempaan xt korjaimeen tasasi bassopään ongelmakohdat erittäin hyvin.

 

[HarriK]

Tämäkin on nyt ihan turhaa provoa muiden laitteista. HE stereovehkeiden omistajilla ja etenkin myyjillä on yleensä hyvin jyrkkä mielipide että esim av-vahvistimet eivät sovi kaksikanavaisen musiikin kuunteluun laisinkaan. Kuinka moni näistä yleistäjistä on suoraan vierekkäin verrannut kuinka suuri se ero oikeasti onkaan. Tokihan se stereolaite on paremmilla komponenteilla parempi mutta kuinka suuri se kuultava ero on? Tätä haluaisin itse joskus testata, vahvistimena on denon x3500h ja miettinyt toiseen huoneeseen nadin/marantzin integroitua niin voisi oikeasti kirjoittaa asian tiimoilta jotain muuta kuin matolaatikko tyylisiä kommentteja.

Denonin edeltäjä oli marantz sr5009 ja näiden välillä marantz saattoi olla korkeiden äänien osalta hieman lämpimämpi. Ero oli kuitenkin todella pieni joten en tätäkään pysty täysin allekirjoittamaan.

Denonissa on tosin xt32 huonekorjain joka verrattaen vanhempaan xt korjaimeen tasasi bassopään ongelmakohdat erittäin hyvin.

En kuulu highend-harrastajiin, mutta viime syksynä tuli testailtua kaksikanavaisella musiikilla yhdistelmiä Marantz SR6003 (kohtuullisen vanha keskiluokan kotiteatterivahvari) vs. Marantz + NAD M22 (D-luokan ncore moduuleilla oleva päätevahvari) vs. Creek OBH-22 (passiivietuvahvistin) + NAD M22.

Kaiuttimina Revel Performa F30 lattiakaiuttimet vuosituhannen alkupuolelta, 10" bassoelementit ja toistaa huoneessa 30Hz aika suoraan. Lähteenä oli joku Android puhelin jonka perässä hifistinen USB-DAC jonka merkkiä en nyt muista. Marantzissa ei ollut huonekorjausta päällä (koska siinä on vain XT enkä ole ikinä innostunut sen diskantit kihisevän kovalle säätävästä "korjauksesta").

Ainakin itselleni hieman yllättäen päätteen lisäyksellä Marantzin perään ei saatu minkäänlaista eroa kuuluviin. Ei vaikka volaa nostamalla ja bassovoittoisella musiikilla yritettiin saada Marantzista puhti loppumaan.

Creek+NAD setin erottikin sitten Marantz+NAD paketista selkeästi ja kyllähän se Creek paremman kuuloinen oli, dynaamisemman kuuloinen jos jotenkin pitäisi yrittää kuvailla. Ero ei ollut mikään valtava, mutta jos vahvaria valitessa tulisi kuuntelussa vastaava ero vastaan niin kyllä siihen jonkun kasan rahaa voisi panostaa. Toki kaiuttimia vaihtelemalla tai akustointia parantamalla saa varmasti joka kerta isommat erot aikaan.
Mitään tieteellisen tason A/B/X vertailujahan tässä ei tehty, mutta A/B vaihtelua sen verran että kyllä sieltä oikean sai arvattua miltei kaikilla musiikkinäytteillä.

 

[latexii]

Creek+NAD setin erottikin sitten Marantz+NAD paketista selkeästi ja kyllähän se Creek paremman kuuloinen oli, dynaamisemman kuuloinen jos jotenkin pitäisi yrittää kuvailla. Ero ei ollut mikään valtava, mutta jos vahvaria valitessa tulisi kuuntelussa vastaava ero vastaan niin kyllä siihen jonkun kasan rahaa voisi panostaa. Toki kaiuttimia vaihtelemalla tai akustointia parantamalla saa varmasti joka kerta isommat erot aikaan.
Mitään tieteellisen tason A/B/X vertailujahan tässä ei tehty, mutta A/B vaihtelua sen verran että kyllä sieltä oikean sai arvattua miltei kaikilla musiikkinäytteillä.

Entäs jos näille vahvistimille suoritettaisiin vaikkapa taajuusvastemittaus ja huomattaisiin että Creek korostaa / värittää +3dB keskialuetta Marantziin nähden (jonka vaste olisi viivasuora), niin laittaisitko myös tässä tilanteessa isomman tukon rahaa pöytään ja ostaisit Creekin ? ihan mielenkiinnosta

 

[XDream]

@HarriK

Kiitos asiallisesta vastauksesta! Mulla oli myös ton marantzin sr5009 ja xt huonekorjaimen käytöstä vastaava kokemus kihisevästä äänestä kef q750 kanssa.

Denonin xt32 ja klipsch rp250f kanssa korjain ei muuta äänikuvaa juurikaan yhtään mutta stereokuvan syvyysvaikutelma ja musiikin tilan täyttävä tunne parantuu huonekorjaimella. Sanoisin että erottelukykyä on myös enemmän vaikka diskantin taso ei tavallallaan muutukkaan.

Mielenkiintoista tosiaan jos hommaan nad bee356/marantz pm6006 niin täytyy toteuttaa vertailu ja vielä lisätä xt32 tuomat hyödyt vertailtaessa tuohon x3500h.

Tietysti näillä mun kilkkeillä ei silti olla high-endissä mutta jotain osviittaa saa.

 

[avutoN_]

• Budjetti? Kuinka paljon olet valmis laittamaan rahaa projektiin? Noin 50€, perusteluilla venyy, mikäli tarve
• Käyttökohde ja tarpeet? Kaiuttimet tulisi yleiskäyttöön tietokoneeseen(pelaaminen pääsääntöisesti kuulokkeilla), bassosta plussaa. Helppo käytettävyys olisi myös plussaa.
• Mitä löytyy entuudestaan? Ei mitään
• Muuta huomioitavaa: Kauppana mieluiten Verkkokauppa, koska löytyy vähän matkan päästä.

 

[latexii]

Tietysti näillä mun kilkkeillä ei silti olla high-endissä mutta jotain osviittaa saa.

Eipä esim. tuossa testissä high endillä tehnyt pennin jetiä...

 

[HarriK]

Entäs jos näille vahvistimille suoritettaisiin vaikkapa taajuusvastemittaus ja huomattaisiin että Creek korostaa / värittää +3dB keskialuetta Marantziin nähden (jonka vaste olisi viivasuora), niin laittaisitko myös tässä tilanteessa isomman tukon rahaa pöytään ja ostaisit Creekin ? ihan mielenkiinnosta

Kyllä tässä perinteisesti on tullut enemmän luotettua mittariin kuin omiin korviin, että ehkä silloin saisi aivot nyrjäytettyä terveempään suuntaan . Ja Marantzin ollessa kyseessä viivasuoruuden puutehan voi hyvinkin olla sillä puolella, niillähän on nykyäänkin Denoniin verrattuna se oma komponenttikokoelma etuvahvistinpuolella tuomassa "Marantz soundia".

Kuuntelusta on sen verran aikaa että hankala arvailla että mistä se kuultu ero noiden välille sitten tuli, etenkin mielikuva siitä kumpi on parempi. Voisi olla mielenkiintoista testata uudestaan kunnolla sokkona ja ihmetellä saako samaa lopputulosta.

 

[vrds]

Putkivahvistin ja trankku on ihan mahdollista erottaa sokkona. Vastaavasti putkivahvistimet (tai paremminkin putket) pitää ajaa sisään ja gain säätää. Eli ihan kaikki ei ole höpöä, mutta en todellakaan uskoisi onnistuvani erottamaan toimivia hifi trankkuvahvareita toistaan, paitsi jos esim. tehot ei jaksaisi toisella ajaa omia kaiuttimia ja bassopää jäisi ponnettomaksi. Kaiuttimien sisäänajon eroa en usko erottavani, kuten en myöskään jos ripustukset kovettuu tai haurastuu ikääntymisen tai uv-säteilyn myötä. Elementit kuitenkin "muuttuvat" mutta tuskin kuultavasti, paitsi silloin kun ripustukset vetävät viimeisiään.

 

[Lucas]

Creek+NAD setin erottikin sitten Marantz+NAD paketista selkeästi ja kyllähän se Creek paremman kuuloinen oli, dynaamisemman kuuloinen jos jotenkin pitäisi yrittää kuvailla. Ero ei ollut mikään valtava, mutta jos vahvaria valitessa tulisi kuuntelussa vastaava ero vastaan niin kyllä siihen jonkun kasan rahaa voisi panostaa. Toki kaiuttimia vaihtelemalla tai akustointia parantamalla saa varmasti joka kerta isommat erot aikaan.
Mitään tieteellisen tason A/B/X vertailujahan tässä ei tehty, mutta A/B vaihtelua sen verran että kyllä sieltä oikean sai arvattua miltei kaikilla musiikkinäytteillä.

Laitteistojen äänenvoimakkuuserot pitäisi tasata ensin 0,5 desibelin tarkkuudella samoiksi desibelimittarin avulla. Muuten noissa vertailussa käy aina niin että se hieman kovempaa soiva laite "kuulostaa" paremmalta.

 

[Tiihokatti]

• Budjetti? Kuinka paljon olet valmis laittamaan rahaa projektiin? Noin 50€, perusteluilla venyy, mikäli tarve
• Käyttökohde ja tarpeet? Kaiuttimet tulisi yleiskäyttöön tietokoneeseen(pelaaminen pääsääntöisesti kuulokkeilla), bassosta plussaa. Helppo käytettävyys olisi myös plussaa.
• Mitä löytyy entuudestaan? Ei mitään
• Muuta huomioitavaa: Kauppana mieluiten Verkkokauppa, koska löytyy vähän matkan päästä.

50€? Uutena?
No ei tuolla budjetilla kyllä mitään järkevää saada, esimerkiksi Z213 joka maksaa 42€ on aivan hirvittävää sontaa. Työpaikalle joku tampio kävi juuri tuollaiset hankkimassa kahvihuoneeseen, hirveintä kuraa mitä on miesmuistiin tullut kuultua.

Suosittelen hankkimaan parin kympin mini-vahvarin ja nappaamaan tori.fi:stä jotkin budjettiin sopivat umpirumat telkänpöntöt. Korkeintaan voit joutua kuivuneet elkot vaihtamaan uusiin.

 

[HarriK]

Laitteistojen äänenvoimakkuuserot pitäisi tasata ensin 0,5 desibelin tarkkuudella samoiksi desibelimittarin avulla. Muuten noissa vertailussa käy aina niin että se hieman kovempaa soiva laite "kuulostaa" paremmalta.

Joo hyvin todennäköistä että tuo on osaltaan vaikuttanut. Tässähän alkaa tuntua siltä että uusintatestille olisi joskus tarvetta kun UMIK-1:kin löytyy äänenvoimakkuuden tasailemiseen.