- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 12 972
Kuten sanot, kevytkin varavoima ihan vaan varautumisen takia on kyllä järeä toimi, ellei sitten asu metsässä ilmajohtojen päässä tontilla, jolla sähkönjakelun häiriöt ovat yleisiä.Omassa varautumisessa lähinnä miettinyt, että pitäskö aggregaatti ostaa. Tiedän, että sellanen menee jo aika himmeälle tasolle varautumisen suhteen varsinkin kun asun alueella missä tarvitsisi about mennä 110 linja pimeäksi. Tollasta pitempiaikasta katkoa ei nyt tule kuin jos ryssät tulloo rajan yli.
Sähköverkon kaatuminen edes kehittyneen infran maassa kuten Suomessa ei välttämättä ole niin kaukaa haettua kuin äkkiä luulisi. Tästähän on ihan julkisestikin keskusteltu. Uhkakuva on hyvin todellinen myös ilman sotilaallista hyökkäystä tai edes mitään ryssän hybridioperaatiota(vaikka viimeistään tällaisen onnettomuuden sattuessa se suunniteltu hybridioperaatio melko varmasti opportunistisesti toteutetaan). Silkka vahinko tai luonnonilmiö tahi materiaalivika voisi aiheuttaa paikallisen katastrofisen vian, joka huonolla tuurilla kertautuisi ja tuhoaisi runkoverkon osia pakottaen ajamaan koko paskan alas ellei se kaadu ihan spontaanisti. Se voi käydä hyvin rumasti niin, että samalla käy paljon palovahinkoa ja tapaturmia, häke tukkoon ja pelastuspalvelut jumissa jo ilman mitään sähköverkon tilanteen korjaamiseksi tehtäviä raivaustoimiakin.
Sitten kun homma on kerran kussut oikein kunnolla valtakunnallisesti, niin sähkön palauttaminen onkin melkoisen varaosamäärän takana, ja niitä varaosia ei ole valmiiksi olemassa. Koko pitkä projekti myös mahdollisesti tehdään ilman normaalia viestintäinfraa. Siviiliurakoitsijat eivät siis viestittele whatsappilla vaan korkeintaan radiopuhelimin, tai aivan päättömällä tuurilla minimaalinen mobiiliverkko sallii äänipuhelut. Viranomaisilla toki on omia vikasietoisempia väyliään ja satelliittipuhelimia on kenellä on, mutta aika minimissä ovat viestiyhteydet useimpien toimijoiden osalta ellei mobiiliverkko pelaa.
Tähän vielä lisäksi mahdolliset voimalaonnettomuudet verkon kaatumisen seurauksena. Enkä edes vielä edellisellä tarkoita ydinvoimahätätilannetta.
Toki laajaan sähköverkkokatastrofiin varautuminen on eri juttu kuin vain katkokseen varautuminen ja vaatisi erona tähän ainakin suuremman polttoainevaraston.
Minä olen sen verran maalainen, että minusta aseen omistaminen, aseen käyttötaito ja aseen kotona pitäminen on muutenkin normaali minimitaso ja osa aikuisen ihmisen varautumista joka tapauksessa. Varavoima on selvästi järeämpää varautumista kuin ase. Mutta tämä on taas, kuten sinäkin sanoit, imho.Muuten en oikein keksi mitä muka pitäisi tehdä. Jonkun aseen hommaaminen on vielä utopistisempaa imho.
Jos joku elokuvissa aseita nähnyt juuri nyt viruspaniikin aktivoimana etsii käsiinsä pimeää mutkaa, se on minustakin lähinnä huolestuttavaa.
Sellaisiakin on maailmassa toteutunut. Osa meistä ei ole tehnyt jo ennalta sitä päätöstä, että luovuttaa tilanteen mennessä "twd skenaarion" tasolle. Aika moni niin ajatelleista ja uhonneistakin tilanteen todella perkelöityessä kuitenkin jatkaisi elämää.Aletaan sitten olemaan jo jossain twd skenaariossa jos tollasta meinaa tarvitsevansa.
Eikös tällä samalla logiikalla tuollainen ajatus aseellisen väkivallan käyttämisestä ole sekin aika utopistinen tavalliselle ihmiselle? Minusta ainakin jo ilman asekammoa. Siihen on helvetin korkea kynnys syvässä rauhassa varttuneella varautuneellakin ihmisellä, vaikka toki se useimmilta valmistautuneilta pakon edessä onnistuu. Henkinen hinta sillä aina onnistuessaankin on, usein rankka sellainen.Vesuri ja kirves löytyy niin eiköhän noilla saa sisätiloissa puolensa pidettyä paremmin jos joku yrittää tunkeutua kuin yrittää kaivella jotain lutkua ja sihtailla silmään.
Muutenkin jos ajatellaan sellaista "twd-skenaariota" jossa kulkutautia ja ryöstelijöitä välttelevä selviytyjä puolustautuu jollain, niin luulisi aika paljon mieluummin sanotun selviytyjän käyttävän ihan oikeaa ampuma-asetta kuin jotain vesuria. Tai sen ampuma-aseen puuttuessa mahdollisuuksien mukaan ennen vesuria jotain pidemmälle yltävää asetta.
Suomessa oli edellisellä vuosisadalla kaksi eeppistä sotaa, jotka olivat vähintään alkavia "twd-skenaarioita", ja hyvin moni varmasti koki ne pitkälle edenneiksi twd-skenaarioiksi. Kumpikaan ei silloin tällöin kuulluista väheksyvistä nimityksistä huolimatta ollut pelkkä vallankumousyritys tai vähäinen rajakahakka vaan aika historiallisen rajuja yksittäistapauksia vallankumousyrityksen tai rajakahakan asteikolla. Silti niistäkin selvittiin ja toiminta jatkui - ei aina yksilötasolla selvitty mutta kollektiivisesti maailma jatkoi radallaan.
Tuon tason varautumistahan pidetään tuulipukujen kesken usein vähintään paranoidin skitsofrenian merkkinä. Jos Suomessa tehdään formaattisarja siitä amerikan survivalistishowsta kopioituna, tuolla saa jo korkeat pisteet siinäkin.Muuten on aina ollut parin kolmen talven edestä polttopuita, talon saa kokonana lämpimäksi puilla ja puuhella + leivinuuni löytyy, sapuskaa pakkasessa ja kaapeissa 1-2kk edestä ilman mitään ihmeempää varautumista. Kaupassakin tulee käytyä normaalisti 1-2vk välein niin naurattaa nämä suositellut 3 päivän hätävarat .
Varautumisessa ei ole mitään määrällistä rajaa, jossa se muuttuisi hamstraamiseksi; ero on kvalitatiivinen. Varautuminen on proaktiivista, hamstraaminen on reaktiivista. Varautuminen on rakentavaa toimintaa, hamstraaminen on vaistonvaraista käyttäytymistä. Toisesta näkökulmasta hamstraaminen vaikuttaa tavaran saatavuuteen, laajamittainenkaan varautuminen ei vaikuta. Tai keksiäkseni heti joku typerä vertaus; ei alkoholismiakaan määritellä sen mukaan, että pitäisi juoda vähintään joku määrä päivässä tai vuodessa, eikä sunnuntaikännejä voi vetää keskiviikkona.Mihin asettuu raja varautumisen ja hamstraamisen välillä? Onko esimerkiksi kuukauden omavaraisuuden ylläpitäminen (sapuska, lääkkeet, paskapaperi) järkevää varautumista vai idioottimaista hamstraamista? Ja varmaan elämäntilanne vaikuttaa myös, eli esimerkiksi lapsiperheessä täytyy varautuneisuustason olla selkeästi korkeampi kuin yksineläjällä tai lapsettomalla pariskunnalla.
Jos jollain on riittävästi varastotilaa ja haluaa säilyttää aina vaikkapa vuoden normaalitarpeiksi hyvin säilyviä elintarvikkeita(oletetaan että tällöin varasto riittäisi ilman pilaantuvien tuotteiden täydennystä 6kk) ja vessapaperia, ei se ole hamstraamista. Se voi olla aivan järkevää varautumista, vaikka ehkä useimpien varautuneidenkin kansalaisten mielestä ylimitoitettua. Tyhmäksi homma menee vasta, jos ne tuotteet eivät kierrä käyttöön vaan mätänevät vaivihkaa hyllyyn ja/tai toiminta vie liikaa asuinneliöitä normaalilta elämiseltä tai tulee muuten suhteettoman kalliiksi.
Jos taas osti viime viikolla kolme paalia vessapaperia ja kärryllisen purkkiruokaa, oli se hamstraamista. Varautuneella on aina ne kolme paalia vessapaperia ennen kuin suunnittelee ostavansa lisää, ja säilykkeitä tai vastaavaa säilyvää muonaa kaapissa se suunnilleen ostoskärryllinen. Varautunut ei lähde ennakoitavan kysyntähuipun aikaan ostamaan sellaista määrää, eikä se hänen varastotiloihinsa edes mahtuisi, koska ne pidetään aina sen verran täynnä.
Ihmisillä on varsin puutteellinen ymmärrys ravinnosta. Osittain sen takia nykyään on niin paljon läskejä. Samasta syystä myös mm. karppausilmiö ymmärrettiin väärin: kun joku ehdotti syötäväksi niin, että enin osa energiasta tulee hiilihydraatin sijaan rasvasta, trenditietoiset alkoivat low-carbin nimellä syödä broileria, raejuustoa sun muuta lähes täysin rasvatonta bodariruokaa kaurapuuron kanssa. Tämä on tietysti ihan ok jos tykkää ja luultavasti tietyissä rajoissa terveellistä, mutta mainitsen sen esimerkkinä ravinnon merkityksen salatiedonomaisesta luonteesta.Jossain määrin ymmärrän ns. täyttävän ruoan hamstraamisen juuri nyt mutta hämmästyin aika paljon kun näin reilusti tyhjää suolakurkku- ja punajuurisäilykkeiden kohdalla
Hamstraajat ovat nyt ottaneet tietenkin jotain hyvin säilyvää ajattelematta sitä, että purkin sisältö on käytännössä vettä ja suolaa. Tietysti jos varautuu ydinbunkkeriin sulkeutumiseen sen tarkemmin miettimättä, voi olla houkutteleva ajatus pakata mukaan nötkötin lisäksi suolakurkkua ja tölkkipunajuurta, onhan kasviravinto kuulemma terveellistä. Typerää se silti on. Ravinnerikasta kasviravintoa saa kompaktimmassakin muodossa, vieläpä sellaista joka säilyy ilman lasiruukkua ja ämpärillistä juomakelvotonta vettä kääreenä.
Viimeksi muokattu: