Miten kämppä viileämmäksi?

Moni jo vastannutkin niin tässäkin kyseinen taloyhtiö hyväksyi vain viilentävät, maalämmön takia. Sekä ulkoyksikkö vain takapihalle maatelineeseen, ulkoseinään ei saanut kiinnittää.
Pitääkin tulevassa kokouksessa kysellä, et joko muut ovat tehneet hankintapäätöksiä et mitä yksilöitä hankkivat viilennykseen
 
Olen ehkä vähän turhan hyvissä ajoin liikeellä, mutta mikähän olisi hinta-laatu suhteeltaan paras siirrettävä ilmastointilaite kerrostaloon (44 neliötä) Millaista budjettia kannattaa siirtää sukan varteen kevättä ajatellen?

Parveketta ei ole, mutta ikkunaa saa tietysti auki. Ilmeisesti jotain ikkuna kittejä myydään? :hmm:
 
Taloyhtiöt yleensä kieltää lämmittävät ja saa olla pelkästään viilentävä. Pelkäävät talvella kondenssivesien jäätymistä.
Osa ILPeistä mahdollistaa lämmityksen tai viilennyksen lukitsemisen pois käytöstä, jonka pitäisi riittää.
 
Osa ILPeistä mahdollistaa lämmityksen tai viilennyksen lukitsemisen pois käytöstä, jonka pitäisi riittää.
Kyllähän tällä omallakin voi lämmittää jos haluaa, siinä on vain se että suositus taitaa olla max 5C että saisi käyttää (ettei jäädy koska siinä ei ole erillistä sulatustoimintoa)

Eli ehkä osa vanhemmista ihmisistä sitten oikeasti käyttelisi sitä ilppiään myös lämmitykseen vaikka se erikseen maksaisi ja kämpässä olisi lämmitys vuokraan / vastikkeeseen sisältyen (varsinkin vanhemmat ihmiset tuppaavat palelemaan herkemmin).

Mutta että pysytään ketjun aiheessa niin ainakaan itse en ihan rehellisesti edes talvisin tarvitse tätä mun ilppiä koska jos tulee liian kuuma voin hetkeksi avata terassin ovea tai tuuletusikkunoita ja nopeasti on taas tarpeeksi viileää.
 
Kyllähän tällä omallakin voi lämmittää jos haluaa, siinä on vain se että suositus taitaa olla max 5C että saisi käyttää (ettei jäädy koska siinä ei ole erillistä sulatustoimintoa)

Eli ehkä osa vanhemmista ihmisistä sitten oikeasti käyttelisi sitä ilppiään myös lämmitykseen vaikka se erikseen maksaisi ja kämpässä olisi lämmitys vuokraan / vastikkeeseen sisältyen (varsinkin vanhemmat ihmiset tuppaavat palelemaan herkemmin).

Mutta että pysytään ketjun aiheessa niin ainakaan itse en ihan rehellisesti edes talvisin tarvitse tätä mun ilppiä koska jos tulee liian kuuma voin hetkeksi avata terassin ovea tai tuuletusikkunoita ja nopeasti on taas tarpeeksi viileää.
Lähinnä tarkoitin että jos taloyhtiö vaatii jonkinlaisen todistuksen siitä että laite on vain jäähdyttävä. Kaikissa pumpuissahan käyttäjä voi valita pelkän jäähdytyskäytön.

Toki noita oikeasti vain jäähdyttäviä alkaa olla niin vähän että sellaisen hankkiminen alkaa olla haastavaa.
 
Tarvii palata asiaan vuoden kuluttua vielä mutta ainakin tähän mennessä oikein tyytyväinen tähän 3.6KW tehoiseen Gree Bora 35 minkä 2022 hankin. Joku voisi katsoa että hieman nafti tilaansa nähden mutta kun en todellakaan vessoissa, kodinhoitohuoneessa, pesuhuoneessa, saunassa, välieteisessä tai esim. vaatekaapeissa tarvitse viilennystä niin ihan riittävä.
Meillä Gree Bora toimi 5v ilman ongelmia ja teki kaiken juuri niinkuin piti, piti asuunon viileänä! Plussaa etäohjauksesta, vaikkaikin itselle oli hieman turha ominaisuus, sillä kun keväällä laitoin pumpun päällee, niin sammutin sen vasta syksyllä ja lämpötilohin ym. säätöihin en koskaan koskenut alun kokeiluiden jälkeen, no näki siitä lämpötilat jos halusi.
 
Täällä Helsingissä uuden (2023) kerrostalon yläkerrassa on nyt talven kovimmilla pakkasilla 22.5 astetta lämmintä vaikka patterit on lähinnä hyvin haaleat. Jotenkin nää on suunniteltu tai eristetty pitämään lämmöt sisällään. Ei tarvitse ihmetellä miksi helteillä on sitten taas tuhoton pätsi kun parvekekin länteen. Rakennusmääräyksiä pitäisi muuttaa mitä tulee viilennykseen.

Pitääkin alkaa keväällä katsella jotain split-mallia tai siirrettävää laitetta. Ei kestä viime kesän lämpöjä enää.
 
Täällä Helsingissä uuden (2023) kerrostalon yläkerrassa on nyt talven kovimmilla pakkasilla 22.5 astetta lämmintä vaikka patterit on lähinnä hyvin haaleat. Jotenkin nää on suunniteltu tai eristetty pitämään lämmöt sisällään. Ei tarvitse ihmetellä miksi helteillä on sitten taas tuhoton pätsi kun parvekekin länteen. Rakennusmääräyksiä pitäisi muuttaa mitä tulee viilennykseen.

Pitääkin alkaa keväällä katsella jotain split-mallia tai siirrettävää laitetta. Ei kestä viime kesän lämpöjä enää.
Jos on omistusasunto, niin asennuta suosiolla kiinteä. Noista siirrettävistä ei vaan ole mihinkään. Hervoton meteli kun kompura hyrskyttää ja olematon teho, niin tuota joutuu käytännössä pyörittämään koko ajan. Kokemusta on muutamalta vuodelta. Ja kun huomioi, että ilmanvaihto tuuttaa helteillä koko ajan sisään kuumaa ulkoilmaa, niin senkin kompensointi vaatii jo jäähdytystehoa.
 
Täällä Helsingissä uuden (2023) kerrostalon yläkerrassa on nyt talven kovimmilla pakkasilla 22.5 astetta lämmintä vaikka patterit on lähinnä hyvin haaleat. Jotenkin nää on suunniteltu tai eristetty pitämään lämmöt sisällään. Ei tarvitse ihmetellä miksi helteillä on sitten taas tuhoton pätsi kun parvekekin länteen. Rakennusmääräyksiä pitäisi muuttaa mitä tulee viilennykseen.

Pitääkin alkaa keväällä katsella jotain split-mallia tai siirrettävää laitetta. Ei kestä viime kesän lämpöjä enää.
Rakennusmääräyksiin pitäisi tulla vaatimus että viilenykselle on suuniteltu asennuspaikat jo rakennusvaiheessa. Jäisi taloyhtiössäkin valitukset vähemmälle kun kaikille olisi selvää pelisäännöt.
 
Täällä Helsingissä uuden (2023) kerrostalon yläkerrassa on nyt talven kovimmilla pakkasilla 22.5 astetta lämmintä vaikka patterit on lähinnä hyvin haaleat. Jotenkin nää on suunniteltu tai eristetty pitämään lämmöt sisällään. Ei tarvitse ihmetellä miksi helteillä on sitten taas tuhoton pätsi kun parvekekin länteen.

Ei ole mahdollista tehdä rakennetta joka pitää vain lämmön sisällä.

Johonkin 60-luvun neukkukuutioon verrattuna toki nykykerrostalo on eristetty ihan eri tavalla, mutta eristeet estävät lämmön johtumisen kaikkiin suuntiin, myös ulkoa sisälle kesällä.

Sinänsä keskusjäähdytyksen toteuttaminen ei olisi kovin iso kustannuserä, mutta se luonnollisesti nostaa asunnon hintaa, joka taas ei kelpaa ostajille, joten noiden jälkiviritysten varassa mennään.
 
Rakennusmääräyksiin pitäisi tulla vaatimus että viilenykselle on suuniteltu asennuspaikat jo rakennusvaiheessa. Jäisi taloyhtiössäkin valitukset vähemmälle kun kaikille olisi selvää pelisäännöt.
Joku eu asetushan oli nyt tulossa jossa sisälämpötilalle oli jotain määräyksiä ja ainakin siitä kertovassa lehtijutussa sanottiin että käytännön tasolla ainoa mahdollisuus tulevaisuudessa täyttää määräykset on ilmastointi jokaisessa kerrostaloasunnossa. Eli muutaman vuoden päästä ei saa enää rakentaa asuntoja ilman ilmastointia.

Mielestäni järkevää koska ilmastoinnin kustannus on aika pieni jos sitä vertaa uuden asunnon hintaan, ja kovilla helteillä kerrostaloasunnoissa on kyllä aika tuskaista ilman ilmastointia. Ja jos kaikkiin asuntoihin tulee ilmastointi joka tapauksessa jo rakennusvaiheessa niin sen kustannus/asunto on varmaan paljon pienempi kuin jälkikäteen lisättyjen ilmastointien.
 
Varsinkin maalämpökohteisiin olisi fiksua tehdä suorilta vähintään varaus jäähdytykselle niin että järjestelmään asennettaisiin valmiiksi jäähdytyksen lämmönvaihdin ja vedettäisiin jäähdytysrungot valmiiksi asuntoihin. Tuohon voisi sitten jokainen halukas asennuttaa konvektorin.

Meillä aikoinaan teetettiin vertailu, olisiko toteuttamiskelpoinen ja mitä maksaisi jäähdytyksen lisäys maalämpöjärjestelmään, vjk katolle keskitettyä jäähdytystä varten tai huoneistokohtaiset ilpit. Jäähdytyksen lisäys maalämpöön kaatui jo siihen, ettei lämmönjakohuoneeseen olisi enää mahtunut jäähdytyksen lämmönsiirrintä ja myös tuo keskitetty vjk-ratkaisu jälkiasenteisena olisi ollut samanhintainen tai jopa vähän kalliimpi kuin huoneistokohtaiset ilpit.
 
Tosin tuon maaviileän yksi etu on se että se samalla varaa lämpöä energiakaivoon. Johtuu toki tilanteesta paljonko siitä on hyötyä.
 
Täällä Helsingissä uuden (2023) kerrostalon yläkerrassa on nyt talven kovimmilla pakkasilla 22.5 astetta lämmintä vaikka patterit on lähinnä hyvin haaleat. Jotenkin nää on suunniteltu tai eristetty pitämään lämmöt sisällään. Ei tarvitse ihmetellä miksi helteillä on sitten taas tuhoton pätsi kun parvekekin länteen. Rakennusmääräyksiä pitäisi muuttaa mitä tulee viilennykseen.

Pitääkin alkaa keväällä katsella jotain split-mallia tai siirrettävää laitetta. Ei kestä viime kesän lämpöjä enää.
Meillä 1977 rakennettu kerrostalo. Itsellä kaikki patterit pois päältä (paitsi kylppärin käyttövesipatteri). Kylmin huone noin 21 astetta (korvausilmaa suoraan ulkoa karmiventtiilistä) ja olohuone 24 astetta. Ei ole ollut tarvetta laittaa lämpöä päälle edes 25 asteen pakkasilla. Et eipä ihme, että kesälläkin on kuuma. Mistä tuo lämpö tänne oikein tulee....
 
Meillä 1977 rakennettu kerrostalo. Itsellä kaikki patterit pois päältä (paitsi kylppärin käyttövesipatteri). Kylmin huone noin 21 astetta (korvausilmaa suoraan ulkoa karmiventtiilistä) ja olohuone 24 astetta. Ei ole ollut tarvetta laittaa lämpöä päälle edes 25 asteen pakkasilla. Et eipä ihme, että kesälläkin on kuuma. Mistä tuo lämpö tänne oikein tulee....
Vesikiertoisten patterien pystyputket kerrosten välillä ovat jo itsessään aika tehokas lämmitin. Ja toki asunnon sijainti rakennuksessa vaikuttaa myös. Jos on useampi sisäseinä naapuriin ja vielä ikkuna etelään, lämpöhävikki on pienempi kuin jossain pohjoiskulmassa.
 
Tuli napattua kesän helteitä varten Gigantin 20% yö-alesta electroluxin
EXP34U339CW

Tarkoituksena on modailla tästä kaksiputkinen versio, ja ilmeisesti tähän sopiva adapteri löytyykin jo Thingiversestä (toki EXP34U338CW mallille, mutta pitäisi olla 1:1 ulkokuoren kanssa)

Suction pipe mod for electrolux chillflex pro EXP34U338CW

Nyt kaipaisin vinkkejä kokeneemmilta kaksiputkiasiantuntijoilta: Minkälaiset filtterit kannattaa tähän tuloputkeen asentaa?

Kyselin asiasta Geminiltä ja se suositteli G3-luokan suodatinta. Mietityttää kuitenkin, onko se jo turhan tiheää tavaraa tälle jolloin se tukehtuu? Lähinnä pohdin, onko suurin riski itse laitteelle vain isommat ötökät ja irtoroska, vai pitäisikö hienojakoisempaa pölyäkin koittaa suodattaa? :hmm:

Laitteen pitkäikäisyys mietityttää sillä ei huvittaisi heti rikkoa uutta 500 euron konetta liialla ilmanvastuksella, mutta kennoakaan ei haluaisi muurata umpeen ulkoilmasta tulevalla ryönällä.

Onko teillä kokemuksia, mikä on se "kultainen keskitie" suodatustehon ja ilmanvaihdon välillä näissä DIY-virityksissä?

Ikkunasarjat ja eristeet poistoputkelle on jo tilattu. Tämä on se viimeinen säätö.
 
Kyselin asiasta Geminiltä ja se suositteli G3-luokan suodatinta. Mietityttää kuitenkin, onko se jo turhan tiheää tavaraa tälle jolloin se tukehtuu? Lähinnä pohdin, onko suurin riski itse laitteelle vain isommat ötökät ja irtoroska, vai pitäisikö hienojakoisempaa pölyäkin koittaa suodattaa? :hmm:

Ei se liian tiheä ole siinä käyttöönoton hetkessä.
Se mikä määrittää, onko suodatin valinta liian tiheä, on että kuinka suureksi pinta-alaksi rakennat suodattimen kohtaamaan ilmavirran
ja kuinka usein vaihdat suodattimen.

Jos pinta-ala on pieni, niin vaihda suodatin tiheämmin aikavälein, ylläpitääksesi sopivan vastuksinen suodatin sen likaantuminen huomioiden.

Jos pinta-ala on suuri, niin ei välttämättä tarvitse niin tiheällä aikavälillä vaihtaa suodatinta, ylläpitääksesi sopivan vastuksinen suodatin.

Painemittarin voit tehdä asettamalla läpinäkyvä letku päistään suodattimen molemmin puolen, ja täytät letkun pohjalenkin jollain haihtumattomalla värinesteellä.
Kun letkussa olevien neste pintojen korkoero kasvaa, niin siitä voit päätellä suodattimen likaisuuden, eli ilmavirran vastuksen.
 
Viimeksi muokattu:

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
301 904
Viestejä
5 139 131
Jäsenet
82 067
Uusin jäsen
vilbur

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom