En jaksanut vääntää Postnordin/Trotecin kanssa kotiinkuljetuksesta niin haettiin kaverin kanssa autolla. Laitetta on nyt pari päivää testailtu kahdella putkella.
Kokemus Trotec PAC 2600X (9000 btu, lisätty tuloputki).
Laite on äänekkäämpi kuin luulin. Vaikuttaisi siltä, että suurin osa aliarvioi tämän, ja sitten yllättyvät. Ohjekirjan mukaan 53 dB jollakin mittaustavalla, ja 65dB jollain (uudella?) virallisella standardilla. Suljetuillakin kuulokkeilla kuunteluelämys kärsii selvästi kun laite on alle 2m päässä, mutta jos pelailee musat päällä niin laitteen melun voi onnistua juuri ja juuri unohtamaan. Riippuu kyllä täysin siitä kuinka kovalla on tottunut kuuntelemaan. Tuulettimen pöhinän nyt vielä kestää, mutta laitteesta lähtee melko kova bassoääni. Jos haluat simuloida niin laita suljetut kuulokkeet päähän, tuuletin korvan viereen ja tone generaattorista (
Online Tone Generator - generate pure tones of any frequency) vähän 49 Hz siniaaltoa taustalle, se kuulostaa suunnilleen siltä. Siinä vähän ääntä kännykkäkameralla:
https://drive.google.com/open?id=11hvEKsjwYPGEXrRj-oscjTcjwo8dAx0l (tuuletin aluksi low, jolloin kompressorin äänen kuulee paremmin, piippauksen jälkeen high). Ääntä kauempaa (tuuletin high). Tässä kuuluu varsinkin se bassoääni:
https://drive.google.com/open?id=1lMUYYLlaryIS3R5fzXEJFvxmC72KTqZt.
Eli ytimekkäästi, odotukset: Kohtuullisen voimakkaasti pöhisevä laite puhallinlaite pakastimen hurinalla. Todellisuus: Voimakas, teollisen kylmäkonetta muistuttava hurina (esim. kauppojen pakastinaltaat) jonka vieressä ei kovin mielellään ainakaan tietokonetöitä tekisi.
Viilennys (lisätyllä tuloputkella): Lämpötiloista on todella vaikea sanoa, koska se riippuu täysin ilmavirroista ja laitteen sijainnista. 30m^3 asunto, keittiö oven takana eli tavallaan pienempi. Huoneilma muuttuu mukavaksi jo 10 min jälkeen, sen jälkeen alkaa pitää ruveta laittamaan vaatetta päälle. Kauempana huoneessa oleva mittari putoaa 26 --> 23 ehkä puolessa tunnissa ja pidemmän ajan jälkeen alle 22. Samaten lämpö nousee nopeasti kun laitteen laittaa kiinni, koska seinät, lattia ja katto kaikki lämmittävät huonetta. Siksi yksiputkisuus vs kaksiputkisuus ja laitteen teho ylipäänsä hieman menettää merkitystä, kun talon rakenteita ei kuitenkaan saa viileäksi, viileys siirtyy naapureiden pätseihin ja laitteen periaate on enemmänkin kylmä tuuletin. Laitteesta lähtevä ilma on puhallusaukon suulta mitattuna 11 astetta puhallus täysillä ja n. 9 astetta pienellä puhalluksella, illalla vielä vähän kylmemmät kun koneen läpi menee kylmempi ilma. Suoraan viiman edessä tulee nopeasti kylmä. Jos pari tuntia illalla huudattaa melkein yhtä jaksoa ja sulkee laitteen kun menee nukkumaan niin lämpötila ei ehdi nousta sietämättömäksi, ja vaikka lämpötila nouseekin, ilma pysyy kuivana (ei nihkeänä) tarpeeksi pitkään. Kaksiputkisuus tulee kosteudenpoiston suhteen luultavasti isoksi eduksi.
Kaksiputkimodista vielä se, että ilmaa vuotaa edelleen laitteeseen jostain koloista, jolloin alipainetta edelleen syntyy, finnfoamin raoista suihkuaa ilmaa enemmän. Kuitenkin asunnon poistoilmanvaihdon venttiilit vetävät edelleen ilmaa ihan hyvin. Nyt sitten testasin irroittaa tuloputken pois niin finnfoam meinasi lähteä ikkunasta, ja tuloputkelle tarkoitetusta reiästä kävi aivan järjetön puhallus lämmintä ja kosteaa ulkoilmaa (käytännössä siis yhtä kovaa kuin mitä poistoputki puhaltaa, eli kovaa). Joten laitoin putket takaisin kiinni ja totesin että kyllä se toinen putki on hyödyllinen.
---
Huomioita/päättelyjä:
Poistoputken tiivis kiinnitys: Aluksi tungin putken kauluksen reiästä ulos. Putken haitariosa on paljon väljempi, jolloin reunoista vuosi ilmaa sisään melko voimakkaasti. Ongelma ei ole vain tiiviys, vaan se, että korvausilma tulee kuuman putken reunaa pitkin, joka lämmittää tulevaa ilmaa tehokkaasti. Parempi kiinnitystapa on laittaa kaulus oikean kokoiseen reikään suoraan niin että se pysyy kitkan voimalla. Jos liitos on löysä, niin laita finnfoamin reiän reunoilla ilmastointiteippiä, muovisen kauluksen ja ilmastointiteipin pinnan välinen kitka on hyvä. EDIT: Niin ja sateen suojaksi tein sellaisen läpän a4-paperin muovitaskusta (käy mikä tahansa ei vettyvä, riittävän jäykkä materiaali ettei lepata), jonka teippasin aukon yläpuolelle. Eli kun puhuri puhaltaa niin läppä aukeaa pois tieltä ja kun ei ole päällä niin läppä valuu takaisin paikoilleen. ja normaalin ilmanvaihdon veto vetää läpän paikoilleen tiiviisti.
Kondenssivesi: Avasin takapaneelin ja tutkin veden virtauksia: Vesi valuu kylmästä heatsinkistä kourua pitkin laitteen keskiosassa olevaan lokeroon/altaaseen. Jos käytetään jatkuvaa drainia putkea pitkin omaan astiaan, niin vesi valuu pois tässä vaiheessa. Jos ei, niin veden pinta lokerossa nousee, kunnes se valuu toisia reikiä pitkin kuumaan heatsinkkiin, josta kai suurin osa lämmöllä ja puhalluksen voimalla höyrystyy ja menee poistoputkea pitkin pois. Se vesi, joka ei ehdi höyrystyä, loppusijoitetaan laitteen pohjalla olevaan (aika pieneen) altaaseen. Altaan päällä roikkuu kelluva styroksimainen juttu, jota kun nostaa niin kuuluu naksahdus, joka luultavasti sammuttaa laitteen ja ilmoittaa säiliön täyttymisestä. Päättelisin että laite toimii hieman tehokkaammin kun kuumaa heatsinkkiä jäähdytetään kondenssiveden avulla, mutta toisaalta korkki on todella epäkäytännöllisen matalalla, ja tuloputkimodin kanssa vielä vaikeammin saavutettavissa. Vaikea sanoa, kuinka suuri osa sitten todella höyrystyy, riippuu mm. säästä ja siitä, että tuloputken kautta tuleva kostea ilma mahdollisesti vaikeuttaa tätä höyrystymistä (sen sijan että otettaisiin asunnosta kuivatettua ilmaa).
Lukemani mukaan pidemmät jäähdytyssyklit ovat energiatehokkaampia ja vähemmän kompressoria kuluttavia. Toisaalta mukava lämpötila saavutetaan jo aika nopeasti omalla setupilla, pidempiä syklejä (esim. 30 min) manuaalisesti käytettäessä sisäilma vaihtelee liian kylmän ja liian kuuman välillä. Termostaatin kanssa jatkuvaa toimintaa en ole kokeillut, mutta tuskin lämpötila senkään kanssa hirveän pysyvä on. Eli tuli huomattua, että jatkuvasti käyvä, tehoa asteittain säätävä invertterikompressorilaite olisi huomattavasti parempi vaihtoehto.
Laitteen ollessa pois päältä, asunnon normaalin ilmanvaihdon tuloilmaa tulee koneen kautta, sekä poisto- että tuloputken kautta, ne kun ovat suurimmat reiät finnfoamissa. Laitteen sisäosat siis tulevat pölyyntymään aika nopeasti. Laitteen ainoa "filtteri" on sisäkierron harva kanaverkko. Poistoputken vedon ratkaisin yllämainitulla läpällä, tuloputken ilma liikkuu aina samaan suuntaan, jolloin ainoa ratkaisu olisi ottaa putki irti ja tukkia aukko.
En omista tuuletinta, mutta huomasin, että pelkkänä tuulettimena laite auttaa yllättävän paljon. Laitteessa on kuitenkin sellainen vika, että sisäkierron puhallin ja poistopuhallin toimivat yhdessä, taitavat olla saman mottorin akselissa kiinni. Näin ollen pelkkänä tuulettimenakin laite vetää ulkoilmaa sisälle.
Laitteessa on kylmäaineena R290 (propaani), mikä on ympäristöystävällinen ja tehokas, mutta erittäin herkästi syttyvä kaasu, mistä sitä on kritisoitu. Varoitustarroja on laitteessa ja sen laatikossa sen verran räikeästi näkyvillä että rupesi hieman mietityttämään, joten otin asiasta selvää. Sitä on tässä laitteessa 170g. Luin erästä tutkimusta, jossa testattiin äkillisten vuotojen aiheuttamaa syttymisherkkyyttä. Lopputulokseen vaikuttaa sekä asunnon ilmanvaihto, vuodon suuruus että kylmäaineen määrä, mutta äkillisen vuodon sattuessa, n. 1-2 minuutin ajaksi syntyy olosuhteet, joissa kaasu syttyy. Propaanin syttymiseen riittää jo staattinen sähkö, ja kaasu valuu painonsa vuoksi lattianrajaan, missä jatkojohdot ja sähkölaitteet voi aiheuttaa syttymisriskin. Tässä video 150g ja 600g vuodon syttymistestistä:
. Vaikka uusissa jääkaapeissa ja pakastimissa käytetään myös syttyviä kylmäaineita, niiden määrät ovat paljon alhaisempia, esim. 50g. Toivotaan ettei vuotoja tule, ja jos tulee, niin ettei syty, ja jos syttyy niin tuosta toivottavasti selviää hengissä ja ilman tulipaloa? Eli näillä koneilla ei parane leikkiä.
Kaikesta (mm. äänestä ja lämpötilavaihteluista) huolimatta, kyllä se kone kuitenkin pärähtää päälle ihan ensimmäisenä kun tulen kotiin tai herään aamulla kuumuuteen. Kuvitelmani oli turhan idealistisia, mutta se on silti sen arvoinen. Pelkkä ajatuskin siitä että saa tarvittaessa viilennystä helpottaa jo, ei jää tappohelteiden vangiksi.
Kaktukset viihtyvät kyllä siellä... Ei vielä mikään pahin mahdollinen skenaario mutta alkaahan tässä tarkeneen pikkuhiljaa.
Huonona puolena nyt aluslevy on vähän muovinen vempula mutta on pysynyt vielä kasassa...
