Kyllä se on nimenomaan sen laitteen lämmitys/jäähdytysteho kilowatteina, se että lämpöenergia tuotetaan energiaa siirtämällä siirtämällä seinän takaa, eikä perinteisesti muuttamalla sen muotoa ei muuta tehoa. Normaalin ilpin kanssa tuon huomaa hyvin, kun pienessäkin ilpissä on ihan mahdottomasti jäähdytyskäytössä tehoa, kun se tehon tarve on niin pieni.
Jos nyt sen verran tulen takaisin tuosta mun provokaatiosta, niin jäähdytyskäytössä lisäkuormana on yleensä aurinko, jonka säteilyenergiaa ei käytännössä kovin aktiivisesti pyritä estämään, mutta suurimpana syynä noiden pingujen surkeuteen on kyllä se laitteen vaatima korvausilma.
Mä oon aina vähän ihmetellyt samaa, että miten tollasen siirrettävän laitteen se kyvykkyys jäähdytyskäytössä on niin surkeaa. Jos mietitään, että miten homma pelittää lämmityksessä tai jäähdytyksessä, niin hommahan menee näin, että seinällä on joku U-arvo, joka kertoo että kuinka monta wattia energiaa menee rakenteen läpi yhden asteen lämpötilaerolla. Jos vähän yksinkertaistetaan, niin ajatellaan U-arvoa vaikkapa koko rakennuksen vaipalle seinät ja katto mukaan luettuna, rakennus on vaikkapa nyt 10*10*3m jolloin seinäpinta-alaa on 120 neliötä ja kattoa on 100 neliötä yhteensä siis 220 neliötä. U arvona voidaan käyttää vaikka 0,2 W/m2K, tällöin 1 asteen lämpötilaerolla watteja kulkee vaipan läpi 44W edestä. Talvella sisällä 25 astetta ja ulkona -25 astetta, niin watteja katoaa 2200 eli 2,2kW. Homma toimii kesällä toisin päin, mutta idea on sama.
Lämpöpumpuilla homma perustuu siihen, että lämpöä siirretään paikasta toiseen. Samanlaista työtä se on kuin suoralla sähköllä sisätilan lämmitys. Jos ilpillä on tiedossa hyötysuhdekerroin tietylle ulkolämpötilalle ja sisälämpötilalle, niin meillä on tiedossa suoraan, että minkälaista lämpötehoa se sisäyksikkö rakennuksen sisäpuolella tuo sisäilmaan ja laitteen käyttämä sähkö on sitten hukkaa, jolla tuo lämmön siirto saadaan aikaiseksi. Siirrettävällä ilmalämpöpumpulla / pingviinillä tuo homma on muutoin ihan sama, paitsi että laite ei tollasen perinteisen ilpin tapaan voi ulkotiloissa olevaa ilmaa prosessoida lämmitettäväksi ilmaksi ja sisäpuoleista ilmaa kylmäksi, vaan laite ottaa sisäilmaa, josta osa jäähdytetään viileäksi ja osa lämmitetään lämpimäksi ja koska lämmin ilma pitää saada ulos, syntyy alipaine ja kämppään tulee korvausilmaa, joka on ulkolämpötilan mukaista, joka tarkoittaa, että kämppään tuodaan ulkoilma+jäähdytetty ilma sekoitusta.
En tiedä mitä tuo BTU edes suoraan tarkoittaa, mutta voisi olla aika helppoa kuvitella, että tuollaisen laitteen myyvä taho voisi kertoa paljonko jäähdytystehoa milläkin sisälämpötilalla saadaan aikaiseksi, eli kerrottaisiin suoraan se wattimäärä, jonka laite nettona pumppaa ulospäin huomioiden laitteen käyttämän sähkön muuttuminen lämmöksi sisällä ja samassa taulukossa kerrottaisiin tuo ulos siirtyvän ilmavirran määrä. Tällöin olisi aika helppoa tietää esim, että laite pumppaa ulos kuution minuutissa ja 25 asteisella sisäilmalla jäähdytysteho on 1kw nettona. Tällöin käyttäjä pystyy selkeästi päättelemään laitteen käytännöllisen tehon eri ulkolämpötiloilla, kun korvausilman määräkin on tiedossa. Periaatteessa taulukoissa voitaisiin tuokin huomioida, eli olisi sellanen ulkolämpötila / sisälämpötila akseleiden muodostama graafi, jonka perusteella laite kertoo, että paljonko nettona kämppä viilenee. Vähän monimutkaisempaa, kuin perinteisellä ilpillä, mutta ei lopulta niin kovin monimutkaista tuokaan.
Itselläni olevassa pingviinissä nuo kylmän ja kuuman puhallukset olivat laitteen vastakkaisilla puolilla siten, että letkun sai asentaa kumpaan lystäsi, niin käytin kerrostalokämpässä parvekkeella masiinaa niin, että kylmää ilmaa tuuttaava letku puhalsikin ikkunasta sisään.
Vastausasia nyt ehkä enemmän
@gouca käyttäjälle tosin.