Miten kämppä viileämmäksi?

Miksi et anna laitteen hoitaa kondenssiveden haihdutusta?

Tuollaisena hellepäivänä jolloin kämpän sisälämpö nousisi ilman jäähdytystä jonnekin 30C paikkeille, kondessivettä tulee alaletkusta noin vadillinen päivässä (noin 12h aikana, en pidä yötäpäivää päällä). Tästä nousee mieleen kysymys, että jos tuo määrä pitäisi haihduttaa niin eiköhän sekin niele sähköä ja tehoa .. en tiedä. Jäähdytys/kondenssin höyrystys tekniikka menee hieman yli hilseen tuossa kohdassa. Itse pidän pesuvatia jonka tyhjennän aina kun se tulee täyteen.

Minulla ei ole kuitenkaan mitään lopullista vastausta, kumpi olisi parempi. Joku tutkija-mittailija voisi tehdä asiasta selvityksen ja raportin. Ja ehkä joku toinen voisi toistaa kokeen ja saada samankaltaiset tulokset. Se että joku sanoo vain jotakin nimimerkkifoorumilla, ei ole niin hirveän luotettavaa.
 
Itse tein myös modauksen kaksiputkiseksi ja heivasin laitteen parvekkeelle. Nyt kuitenkin hieman alipainetta kämpässä, mutta ei kuitenkaan mitään verrattuna yksiputkisena. Nyt imu- ja puhallusputket ovat 200mm, kun alkuperäinen kuumalle ilmalle tarkoitettu putki on 150mm. Tämä tosin oli tosin odotettavissa, jostainhan laite ottaa sen ilman minkä kuumasta putkesta puskee pihalle.

Edit. Huono kuva virityksestä lisätty. Parvekkeella 50C, kämpässä 25,5C. Pyynti oli laitteella tosin koko päivän 25C.
Nätti modaus mutta näyttäis olevan kolme putkea tuossa. :kahvi:

Itsellä kans sama viritys, että laite parvekkeella ja sisäilma kiertää laitteen jäähdyttimen kautta takaisin sisälle. Ei ole mitään huomattavia paine-eroja tullut itsellä ja miellyttävästi pahimmat äänet jää pihalle.

Edit: omassa laitteessa erilliset ilmanotot jäähdyttimelle ja lauhduttimelle.
20220702_014045.jpg
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: jkm
Tuollaisena hellepäivänä jolloin kämpän sisälämpö nousisi ilman jäähdytystä jonnekin 30C paikkeille, kondessivettä tulee alaletkusta noin vadillinen päivässä (noin 12h aikana, en pidä yötäpäivää päällä). Tästä nousee mieleen kysymys, että jos tuo määrä pitäisi haihduttaa niin eiköhän sekin niele sähköä ja tehoa .. en tiedä. Jäähdytys/kondenssin höyrystys tekniikka menee hieman yli hilseen tuossa kohdassa. Itse pidän pesuvatia jonka tyhjennän aina kun se tulee täyteen.

Minulla ei ole kuitenkaan mitään lopullista vastausta, kumpi olisi parempi. Joku tutkija-mittailija voisi tehdä asiasta selvityksen ja raportin. Ja ehkä joku toinen voisi toistaa kokeen ja saada samankaltaiset tulokset. Se että joku sanoo vain jotakin nimimerkkifoorumilla, ei ole niin hirveän luotettavaa.
Se kondenssiveden haihduttaminen ei vie yhtään ylimääräistä energiaa, koska siihen käytetään hukkalämpöä joka puhalletaan muutenkin ulos. Poistoilma jäähtyy haihtumisen tuloksena muutaman asteen mutta sillä ei ole koneen energiankulutukseen mitään vaikutusta, koska vettä tuskin hyödynnetään kompressorin tai kuuman puolen jäähdyttämiseen vaan se haihdutetaan simppelisti tavallisella konvektiolla (siis ilmavirran vaikutuksella). Tämähän on ihan maalaisjärkeä eikä vaadi tutkijan titteliä.
 
Se kondenssiveden haihduttaminen ei vie yhtään ylimääräistä energiaa, koska siihen käytetään hukkalämpöä joka puhalletaan muutenkin ulos. Poistoilma jäähtyy haihtumisen tuloksena muutaman asteen mutta sillä ei ole koneen energiankulutukseen mitään vaikutusta, koska vettä tuskin hyödynnetään kompressorin tai kuuman puolen jäähdyttämiseen vaan se haihdutetaan simppelisti tavallisella konvektiolla (siis ilmavirran vaikutuksella). Tämähän on ihan maalaisjärkeä eikä vaadi tutkijan titteliä.

Yleensä kylmä puoli ylempänä ja kuuma puoli alempana. Kosteus tiivistyy kylmällä puolella, valuu alaspäin kuumalle puolelle, ja haihdunta laskee kuuman puolen lämmöt. Kuuman puolen alla vesisäiliö jos vettä tulisi niin paljon ettei se haihdu (tai jos kone käy katkokäyntiä).
 
Tämmöinen kevyt heitto omasta testistä, jos ei ole mahdollisuutta laittaa pingviiniä tai jotain hienompaa, parista prossujäähystä rakennettu paketti töihin:
IMG_20220628_215443_HDR.jpg

Tässä tosiaan kylmää vettä hanasta lavuaariin ja sen joutuu aika ajoin vaihtamaan jos haluaa pitää viileän ilmavirran.
 
Nyt on uusi argo jauhanu eilisestä ~klo 19 eteenpäin. Kohtuullisesti myös makkariin asti tuolta ollkkarista kulkeutuu. Ajan kanssa varmaan vielä tasoittuu. Pyynti 23C.

1656735188926.png


1656735218968.png
 
Tietääkseni kaikissa joissa on kaksi vedenpoistoliitintä alempaan valuu ylemmän ylivuodot, mutta sinne kylmälle puolelle (ylös siis) vesi pääasiassa kondensoituu. Syy tuolle "kiellolle" on luultavimmin se, että noi siirreltävät laitteet ensisijaisesti haihduttaa kondesiovedet poistoilmaan, eli valuu sieltä ylhäältä alas kuuman puolen rivastoja pitkin ja jos ylhäältä antaa valua pihalle, niin sitten tulee kaikki kondensiot sieltä ulos, eikä ulos haihduteta mitään.
Jos siis laitat poistoletkun ylempään, niin varaudu melkoiseen vesimäärään ja tiuhaan tyhjentelyyn. Itse suosittelisin ennemmin nostamaan koneen jonkun jalustan päälle, että saa poiston hoidettua sieltä alhaalta, jolloin sieltä tulee vain se ylijäämä, jota kone ei saa ulkoilmaan työnnettyä.

Jos johdat kondenssivedet letkulla pois, sitä ei koskaan valu kuuman puolen rivastojen päälle. Kondenssivesi siis jäähdyttää normaalioloissa lauhduttimen rivastoa. Kun kondenssivesi poistetaan yhtälöstä, lauhdutin pysyy kuumempana ja siitä taas seuraa hyötysuhteen alenemista.

Korjatkaa, jos olen väärässä.
 
Millä tavalla hyötysuhde heikkenee? Itsellä letkuviritys kun en halua kosteutta ikkunassa olevaan puusäleikköön.
En usko, että puusäleikkö kärsisi millään tavoin siitä, että antaisit pingun haihduttaa kondenssivedet poistoilmaan.
Näissä pinguissa koneen läpi kulkevat ilmamäärät on todella suuria. Se muodostunut kondenssivesi haihtuu/ höyrystyy siihen todella suureen ilmamäärään.
Ei sieltä poistoputken päästä mitään isoja vesipisaroita tule...
 
Edellisiin viitaten. Mitäs asiantuntijat on mieltä. Mätäneekö tuo puusäleikkö jos antaa veden haihtua tuon puusäleikön läpi?
Ei mätäne. Pingun tuottama ilmanvirta on oikeasti niin suuri, että kondenssivesi ei taatusti tiivisty tuohon säleikköön.

Lisäys: Jos puusäleikön mätäneminen arveluttaa, niin mieti vaikkapa niitä tuhansia ja taas tuhansia puurakennuksia (ladot, vanhat puutalot jne.), jotka ovat olleet jopa satoja vuosia mm. sateiden ja tuulten armoilla.

Kuvassa oleva puusäleikkö kyllä haittaa poistoilman vapaata virtausta, mutta se ei liity tähän "mätänemiseen".

Kuvan pusäleikkö ei myöskään ole sellainen kylmä pinta, mihin pingulta tuleva kertaalleen haitunut kondenssivesi uudestaan tiivistyisi.
 
Viimeksi muokattu:
Toista kesää puhaltaa pingu pienen tuuletusikkunan kautta jossa tiheä verkko ja puusäleikkö. Mitään ongelmia en ole havainnut ja kuumailma puhaltuu verkosta ja säleiköstä huolimatta hyvin ulos.
Viime syksyllä kun ennen varastoon laittamista vein pingun kylppäriin tyhjentääkseni vedet laitteesta, ei sieltä tullut tipan tippaa vettä. Hyvin poistuu kosteus kuumanilman mukana.
 
Tietääkseni kaikissa joissa on kaksi vedenpoistoliitintä alempaan valuu ylemmän ylivuodot, mutta sinne kylmälle puolelle (ylös siis) vesi pääasiassa kondensoituu. Syy tuolle "kiellolle" on luultavimmin se, että noi siirreltävät laitteet ensisijaisesti haihduttaa kondesiovedet poistoilmaan, eli valuu sieltä ylhäältä alas kuuman puolen rivastoja pitkin ja jos ylhäältä antaa valua pihalle, niin sitten tulee kaikki kondensiot sieltä ulos, eikä ulos haihduteta mitään.
Jos siis laitat poistoletkun ylempään, niin varaudu melkoiseen vesimäärään ja tiuhaan tyhjentelyyn. Itse suosittelisin ennemmin nostamaan koneen jonkun jalustan päälle, että saa poiston hoidettua sieltä alhaalta, jolloin sieltä tulee vain se ylijäämä, jota kone ei saa ulkoilmaan työnnettyä.

Itselläni on juuri näin että alempi tulppa on irti, josta tulee vedet käytännössä ulos ainoastaan kun koneen sammuttaa, tai on joku järkyttävän kostea ukkoskeli tms. Muuten nätisti haihduttaa pihalle eikä jää vesi lillumaan sinne kun on sammuksissa.
 
Nyt on uusi argo jauhanu eilisestä ~klo 19 eteenpäin. Kohtuullisesti myös makkariin asti tuolta ollkkarista kulkeutuu. Ajan kanssa varmaan vielä tasoittuu. Pyynti 23C.

1656735188926.png


1656735218968.png
Vauhdita viilennetyn ilman päätymistä makuuhuoneeseen esim. pöytä- tai lattiatuulettimella.
Asuntosi pohjapiirroksen mukaan matka ilmastointilaitteelta makkariin on kohtuullisen pitkä.
 
Viimeksi muokattu:
Jos johdat kondenssivedet letkulla pois, sitä ei koskaan valu kuuman puolen rivastojen päälle.
Paitsi jos letkun laittaa sinne alempaan tyhjennysreikään. Se on kuuman puolen rivaston alapuolella ja sinne kertyy sitten se vesi, joka ei ilmaan syystä tai toisesta höyrysty.
 
Perkele. Eihän tässä omassa Innova 9000btu:ssa ollutkaan tuota höyrystysmahdollisuutta. Letku ja ämpäri takaisin.
 
Nätti modaus mutta näyttäis olevan kolme putkea tuossa. :kahvi:

Itsellä kans sama viritys, että laite parvekkeella ja sisäilma kiertää laitteen jäähdyttimen kautta takaisin sisälle. Ei ole mitään huomattavia paine-eroja tullut itsellä ja miellyttävästi pahimmat äänet jää pihalle.

Edit: omassa laitteessa erilliset ilmanotot jäähdyttimelle ja lauhduttimelle.
20220702_014045.jpg
Nätistä en tiedä, mutta yllättävän toimiva. En olisi uskonut. Itse huomaan selvän paine-eron ovia avatessa. Ilmanvaihdon imupuoli toimii silti suhteellisen normaalisti.

Omassakin taitaa olla erilliset ilmanotot jäähdyttimelle ja lauhduttimelle. Pitää seuraavaksi testata, jos ohjaisi sisäilman vain jäähdyttimelle. Paine-eroa ei pitäisi tulla enää. Toki laitteelle se on vähän rankempaa, kun joutuu käyttämään pahimmillaan 50C parvekeilmaa jäähdyttämiseen. Vaikuttanee laitteen hyötysuhteeseen/energiankulutukseen, mutta tuskin niin paljon kuin alipaine kämpässä..?
 
Mitähän tämä Dry-mode tekee electroluxin siirrettävässä laitteessa? Netin mukaan kertoo että poistaa kosteutta ja on hyvä käyttää silloin jos vaikka sataa vettä, mutta ei asunto ei ole kovin kuuma. Mutta minun mielestä tuo pöhisee aivan samalla tavalla kuin laite olisi Cool-modella, vain sillä erotuksella että tuulettimen nopeutta ei voi säätää. Mitähän tuossa laitteessa todellisuudessa silloin tapahtuu jos dry-modea käyttää, kuinka se eroaa tavallisesta cool-modesta?
 
Mitähän tämä Dry-mode tekee electroluxin siirrettävässä laitteessa? Netin mukaan kertoo että poistaa kosteutta ja on hyvä käyttää silloin jos vaikka sataa vettä, mutta ei asunto ei ole kovin kuuma. Mutta minun mielestä tuo pöhisee aivan samalla tavalla kuin laite olisi Cool-modella, vain sillä erotuksella että tuulettimen nopeutta ei voi säätää. Mitähän tuossa laitteessa todellisuudessa silloin tapahtuu jos dry-modea käyttää, kuinka se eroaa tavallisesta cool-modesta?
Ainakin yksinkertaisimmissa vehkeissä dry tarkoittaa vaan puhallus ykköselle ja kenno mahdollisimman kylmäksi. Vähän paremmat laitteet osaavat vahtia myös lämpötilaa niin että jos uhkaa karata liian kylmäksi ne lämmittävät hieman.
 
Päivitin vähän pahvilaatikkomodausta. Imuputkeksi 125mm tilalle 160mm putki. Lämpötila tippui kämpässä parilla asteella. Nyt 25,5°C. Aikaisemmin pyörinyt 27-28°C välillä. Ulkona 31°C. Samalla kyllä tiivistin laatikon paremmin laitteen kylkeen. Tiedä näistä mikä vaikutti, mutta kyllä nyt kelpaa.
 
Ainakin yksinkertaisimmissa vehkeissä dry tarkoittaa vaan puhallus ykköselle ja kenno mahdollisimman kylmäksi. Vähän paremmat laitteet osaavat vahtia myös lämpötilaa niin että jos uhkaa karata liian kylmäksi ne lämmittävät hieman.
En lämmityksestä tiedä, mutta ainakin kompressori sammuu ja puhallus jatkuu jos kennon lämpötila laskee liikaa ja se uhkaa jäätyä. Kuivaustila ei tosiaan tee muuta kuin kompressori täysille ja puhallus minimiin. Jos seuraa sähkönkulutusta energiamittarilla niin kuivaus kuluttaa noin 100w enemmän kuin perus jäähdytystila samalla puhallusasetuksella.


Päivitin vähän pahvilaatikkomodausta. Imuputkeksi 125mm tilalle 160mm putki. Lämpötila tippui kämpässä parilla asteella. Nyt 25,5°C. Aikaisemmin pyörinyt 27-28°C välillä. Ulkona 31°C. Samalla kyllä tiivistin laatikon paremmin laitteen kylkeen. Tiedä näistä mikä vaikutti, mutta kyllä nyt kelpaa.
Imuputken vaihto. 125mm on ihan liian pieni ja 150-160mm melkeinpä minimi mitä kannattaa harkita. Imuputki on oltava vähintään yhtä iso kuin poisto tai mielellään niin iso kuin mitä löytyy/mahtuu.
 
Imuputken vaihto. 125mm on ihan liian pieni ja 150-160mm melkeinpä minimi mitä kannattaa harkita. Imuputki on oltava vähintään yhtä iso kuin poisto tai mielellään niin iso kuin mitä löytyy/mahtuu.

Ja imuputkeksi mm. pavunvarsi.fi- nettikaupasta löytyvä Combi-Air Alu

Putkea löytyy eri paksuuksia.
Mainostan toistuvasti tätä tuotetta, koska se vain on niin hyvä. Hinta- laatu kättelee toisiaan erinomaisen hyvin. Ei mene ruttuun, kestää ja kestää.
Se perusalumiinen haitariputki kannattaa unohtaa täysin.
 
Vauhdita viilennetyn ilman päätymistä makuuhuoneeseen esim. pöytä- tai lattiatuulettimella.
Asuntosi pohjapiirroksen mukaan matka ilmastointilaitteelta makkariin on kohtuullisen pitkä.

Juu mulla on vanha lattiatuuletin tuossa eteisen ja makkarin kulmalla puhkumassa makkariin päin. Paljon sekin on jo makkarissakin auttanu että ilma on paljon kuivempaa ja pari astetta viileämpää.

Ulissesta oon myös säätäny puhalluksen manuaalisesti täysille, että ilman heittopituus olisi mahdollimman pitkä.

11,73 kWh menny nyt energiaa startista alkaen, mittaan tota sellasella älypistorasialla, joten tarkkuus voi vähä heittää. Varmaan toi alun viilennys 29c -> alaspäin on vieny tosta leijonasosan. Katotaan miten nyt sit etenee ku hurisee 24/7 pyynti paikalla ollessa 23 ja poissa ollessa 25. Nyt esim 25 pyynti ja hetkellinen teho on 377W. Ruuvi näyttää 25,5c lämmöksi olkkarissa.

Ois kova jos ulissen tapasessa laitteessa olis esim 160mm tai 200mm lähtö IV-kanavalle. Siihe valmiiksi eristettyä jäykkää muovikanavaa pina-asenteisena kämpän katon ja seinän rajassa, sen voisi vielä valkoiseksi maalata ni ei ees ois paha rasite silmille. Jako sitten niihin tiloihin mihi haluaa.

esim: IV-kanava 160x3000 eristetty

Oiskohan tässä modausprojektille ideaa :geek:

160mm kanavan poikkipinta-ala on noin 20 000mm2, 200mm kanavan 31 000mm2 ja ton ulissen ulospuhallusaukon noin 24 000mm2

Tohon puhallusaukkoon teettäisi sopivan lähtökauluksen muunnolla 200mm ja olkkarin tulohaaran jälkeen jatkais 160mm kanavalla makkariin. Säätäis sit tasapainoon venttiileillä.
 
Viimeksi muokattu:
Juu mulla on vanha lattiatuuletin tuossa eteisen ja makkarin kulmalla puhkumassa makkariin päin. Paljon sekin on jo makkarissakin auttanu että ilma on paljon kuivempaa ja pari astetta viileämpää.

Ulissesta oon myös säätäny puhalluksen manuaalisesti täysille, että ilman heittopituus olisi mahdollimman pitkä.

11,73 kWh menny nyt energiaa startista alkaen, mittaan tota sellasella älypistorasialla, joten tarkkuus voi vähä heittää. Varmaan toi alun viilennys 29c -> alaspäin on vieny tosta leijonasosan. Katotaan miten nyt sit etenee ku hurisee 24/7 pyynti paikalla ollessa 23 ja poissa ollessa 25. Nyt esim 25 pyynti ja hetkellinen teho on 377W. Ruuvi näyttää 25,5c lämmöksi olkkarissa.

Ois kova jos ulissen tapasessa laitteessa olis esim 160mm tai 200mm lähtö IV-kanavalle. Siihe valmiiksi eristettyä jäykkää muovikanavaa pina-asenteisena kämpän katon ja seinän rajassa, sen voisi vielä valkoiseksi maalata ni ei ees ois paha rasite silmille. Jako sitten niihin tiloihin mihi haluaa.

esim: IV-kanava 160x3000 eristetty

Oiskohan tässä modausprojektille ideaa :geek:

160mm kanavan poikkipinta-ala on noin 20 000mm2, 200mm kanavan 31 000mm2 ja ton ulissen ulospuhallusaukon noin 24 000mm2

Tohon puhallusaukkoon teettäisi sopivan lähtökauluksen muunnolla 200mm ja olkkarin tulohaaran jälkeen jatkais 160mm kanavalla makkariin. Säätäis sit tasapainoon venttiileillä.
Pientä on virrankulutus näihin pinguihin verrattuna. Ensi kesäksi laittanen Ulissen tai jonkun vastaavan splitin.
Loppuu tämä säätäminen : )
 
Suomessa on ilmeisesti jonkin verran asuinkerrostaloja viilennyksellä/huoneistokohtaisella säätömahdollisuudella, noissa varmaan sitten ihan samat systeemit kuin liikekiinteistöissä tms?

Tunnen vain yhden tapauksen Helsingissä. Samalla tontilla useampi uusi taloyhtiö, joissa ns. jäähdytys huoneistoissa jäähdytyspalkilla. Sitä ei koskaan saatu toimimaan kunnolla. Viime vuonna tekivät yhteishankinnan ilpeistä, kaikki eivät hankkineet. Noita jäähdytyspalkkeja on ollut toimistoissa.

Järjestelmässä ollut koko rakennusten olemassa olon ajan ongelmia vuosien ajan ja kuulin juuri, että tälläkin viikolla tehty korjauksia. Inhottavinta siinä oli, että kun ilmastointia tarvitsisi eniten eli elokuussa kun on kuumaa ja kosteaa, niin kondenssivettä tuli liikaa, jolloin järjestelmä kytketään pois päältä. Viileillä ja kuivilla keleillä toimii jäähdytys. mutta teho ei aina riittävä.

Tämän takia minua ihmetyttää asuntomainokset kerrostaloista, joissa lattialämmitystä käytetään jäähdyttämiseen. Niissä mielestäni sama ongelma elokuussa kun kastepiste on lähellä ulkolämpötilaa niin ei lattiaa voi kovin paljon kylmemmäksi laittaa ennen kuin alkaa tiivistyä. Lisäksi jäähdyttävä pinta pitäisi mielestäni olla ylhäällä eikä alhaalla.
 
Pistetään nyt vähän omiakin kulutustilastoja Mitsun LN25 90m² rivaripäädyssä. Pumppu oman mittarin takana. Viime vuoden loppukesään asti tilastointi ruutupaperi+kynä menetelmällä, nyt automagisoitu.
Alkoi
Päättyi
Päiviä
Kulutus
Keskim.
31.07.12​
22.09.12​
53 pv​
222,09 kWh​
4,19 kWh/vrk​
12.05.13​
23.09.13​
134 pv​
723,17 kWh​
5,40 kWh/vrk​
18.05.14​
20.09.14​
125 pv​
732,90 kWh​
5,86 kWh/vrk​
26.05.15​
23.09.15​
120 pv​
951,83 kWh​
7,93 kWh/vrk​
08.05.16​
24.09.16​
139 pv​
802,71 kWh​
5,77 kWh/vrk​
21.05.17​
09.09.17​
111 pv​
572,84 kWh​
5,16 kWh/vrk​
13.05.18​
22.09.18​
132 pv​
682,41 kWh​
5,17 kWh/vrk​
19.05.19​
21.09.19​
125 pv​
407,71 kWh​
3,26 kWh/vrk​
27.05.20​
17.09.20​
113 pv​
650,24 kWh​
5,75 kWh/vrk​
12.05.21​
11.09.21​
122 pv​
664,16 kWh​
5,44 kWh/vrk​
07.06.22​
01.07.22​
24 pv​
93,50 kWh​
3,90 kWh/vrk​

Tältä kesältä suurimmat kulutukset:
27.06.22​
8,329 kWh​
28.06.22​
7,722 kWh​
29.06.22​
7,432 kWh​
26.06.22​
7,314 kWh​
01.07.22​
6,778 kWh​

Ja pumppu siis 22 pyynnillä, automaattipuhalluksella, käynnissä 24/7 koko jäähdytyskauden.
 
En lämmityksestä tiedä, mutta ainakin kompressori sammuu ja puhallus jatkuu jos kennon lämpötila laskee liikaa ja se uhkaa jäätyä. Kuivaustila ei tosiaan tee muuta kuin kompressori täysille ja puhallus minimiin. Jos seuraa sähkönkulutusta energiamittarilla niin kuivaus kuluttaa noin 100w enemmän kuin perus jäähdytystila samalla puhallusasetuksella.



Imuputken vaihto. 125mm on ihan liian pieni ja 150-160mm melkeinpä minimi mitä kannattaa harkita. Imuputki on oltava vähintään yhtä iso kuin poisto tai mielellään niin iso kuin mitä löytyy/mahtuu.

Pitänee itekkin tilata isompi imuputki, tällä hetkellä on 125mm imuputki ja poisto on 150mm.
 
Pitänee itekkin tilata isompi imuputki, tällä hetkellä on 125mm imuputki ja poisto on 150mm.

Itse ratkaisin tämän ongelman ostamalla Biltemasta 3m pitkän 125mm putken, jonka sitten laitoin puolesta välistä poikki. Imusta vastaa siis 2 x 125mm putket.

Tai nyt kun muistelen niin taitaa olla poistoputki 250mm ja imussa 2 x 150mm, mutta sama idea siis.
 
Itse ratkaisin tämän ongelman ostamalla Biltemasta 3m pitkän 125mm putken, jonka sitten laitoin puolesta välistä poikki. Imusta vastaa siis 2 x 125mm putket

Jooh, tohon pavunvarteen on 5km matkaa joten pitänee maanantaina käydä hakemassa ja sitten suurentaa tuota pahvilaatikon reikää että tuo 200mm siihen mahtuu.
Kuitenkin edessä on talvella uuden pöhöttimen osto, jospa sitten saisi pidettyä kämpän keskilämpötilan kesällä alle 25 asteessa.

Ei kellään tosin Tampereella sattus oleen ylimääräisenä 200mm halkaisijalla tommosta letkua? :D
 
Viimeksi muokattu:
Itse ratkaisin tämän ongelman ostamalla Biltemasta 3m pitkän 125mm putken, jonka sitten laitoin puolesta välistä poikki. Imusta vastaa siis 2 x 125mm putket.

Tai nyt kun muistelen niin taitaa olla poistoputki 250mm ja imussa 2 x 150mm, mutta sama idea siis.
25cm halkaisijaltaan olevan putken ala on 490.9 neliösenttiä, ja kaksi 15cm putkea on yhteensä 353.4 cm^2--> imupuoli olisi laskujen mukaan aika selvästi alimitoitettu. Jos olisi tuon alkuperäisen laskusi mukaan 150mm poisto ja 2x125mm imu niin olisi aika lähelle tasapainossa.
 
25cm halkaisijaltaan olevan putken ala on 1963.5 neliösenttiä, ja kaksi 15cm putkea on yhteensä 1413,8 cm^2--> imupuoli olisi laskujen mukaan aika selvästi alimitoitettu. Jos olisi tuon alkuperäisen laskusi mukaan 150mm poisto ja 125mm imu niin olisi aika lähelle tasapainossa.

Juu, tiedän että ei täysin riitä mutta saatavilla ei sillä hetkellä ollut parempaa tarjolla kun tuon modauksen tein. Periaatteessa voisi uutta putkea ostaa mutta ei noita nyt käytössä olevia myöskään haluaisi heittää pois.
 
Miten noissa halpis pinguissa on tuulettimen nopeudensäätö tehty? Saisikohan tehovastuksella hidastettua?
 
Se kondenssiveden haihduttaminen ei vie yhtään ylimääräistä energiaa, koska siihen käytetään hukkalämpöä joka puhalletaan muutenkin ulos. Poistoilma jäähtyy haihtumisen

Siis jos kosteus on ensin höyrynä huoneilmassa, sitten jos se kuulemma jäähdyttää kennoa niin luulisi sen olevan nestemäisenä ja sitten jos se taas puhalletaan ulos, sen pitäisi olla höyryä ... tämä ei ole ihan kyllä vielä selvä juttu. Tosin tajuan aika vähän näistä.
 
Ilmassa oleva vesihöyry kondensoituu nesteeksi kylmässä jäähdytyskennossa, tippuu siitä kuumaan lauhdutinkennoon ja höyrystyy takaisin ilmaan, ja puhalletaan ulos.
 
Siis jos kosteus on ensin höyrynä huoneilmassa, sitten jos se kuulemma jäähdyttää kennoa niin luulisi sen olevan nestemäisenä ja sitten jos se taas puhalletaan ulos, sen pitäisi olla höyryä ... tämä ei ole ihan kyllä vielä selvä juttu. Tosin tajuan aika vähän näistä.
Siis sikäli olet oikeassa että riippuu ilmankosteudesta miten paljon kone pystyy jäähdyttämään sisäilmaa. Mitä korkeampi ilmankosteus, sitä enemmän energiaa kuluu lämpötilan laskemiseen koska kosteus sitoo lämpöenergiaa itseensä enemmän kuin pelkkä kuiva ilma. Sekä tietenkin aineen olomuodon muutos höyrystä nesteeksi sitoo oman energiansa kuten nesteen haihduttaminen.

Mutta nyt oli kysymys siitä että kannattaako antaa koneen haihduttaa kondenssivesi vai laittaa sanko alle. Kun haihduttamiseen ei kuluteta yhtään lisäenergiaa vaan se tapahtuu koneen toiminnan sivutuotteena, sillä ei ole mitään merkitystä energiankulutukseen kuten edellä on selitetty.
 
Viimeksi muokattu:
Ja imuputkeksi mm. pavunvarsi.fi- nettikaupasta löytyvä Combi-Air Alu

Putkea löytyy eri paksuuksia.
Mainostan toistuvasti tätä tuotetta, koska se vain on niin hyvä. Hinta- laatu kättelee toisiaan erinomaisen hyvin. Ei mene ruttuun, kestää ja kestää.
Se perusalumiinen haitariputki kannattaa unohtaa täysin.
Onko tuo kokoonpainuvaa, eli saa tarvittaessa lyhemmäksi puristamalla kasaan?
 
Koska TUKES on määrännyt että kylmäaineiden käsittelyyn tarvitsee luvan. Ja sama koskee myös sähköasennuksia. Sitten viimeistään on väliä kun talo syttyy palamaan tai jotain muuta sattuu väärin tehdyn asennuksen johdosta.
Eihän siinä kylmäaineita käsitellä. Yhtä hyvin voisi kieltää kaasugrillit
 
Kestääkö Argo Ulissen letkut ja liitokset mahdollisesti jopa päivittäin tapahtuvaa siirtelyä?
Nykyisessä asunnossa ulkoyksikkö mahtuisi hyvin parvekkeelle, mutta letkujen läpivieni onnistuisi vain oven raosta. Ovi pitäisi saada yön ajaksi kiinni, ja se taas edellyttäisi ulkoyksikön siirtoa sisälle.
Moinen jumppaaminen rasittaa ymmärrettävästi liitoksia, mutta rasittaako liikaa?
 
Eihän siinä kylmäaineita käsitellä. Yhtä hyvin voisi kieltää kaasugrillit

En aio kiistellä asiasta kanssasi koska en ole asiantuntija. Kerroin vain miten asiat on. Sinun täytyy ottaa yhteyttä TUKES:iin ja EU:hun jos et ole tyytyväinen heidän päätöksiin.

"Turvallisuus- ja ympäristönsuojelu syistä lämpöpumppujen asennuksia ei saa tehdä itse tai teettää epäpätevällä asennusliikkeellä."

"Lämpöpumput sisältävät yleensä F-kaasuja, jotka ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja. On tärkeää, ettei näitä aineita pääse karkaamaan asennuksen tai huollon aikana ilmakehään. Siksi EU:ssa on säädetty, että F-kaasuja sisältäviä laitteita saa asentaa ja huoltaa vain yritys, joka täyttää kylmäalan pätevyysvaatimukset."

 
Kestääkö Argo Ulissen letkut ja liitokset mahdollisesti jopa päivittäin tapahtuvaa siirtelyä?
Nykyisessä asunnossa ulkoyksikkö mahtuisi hyvin parvekkeelle, mutta letkujen läpivieni onnistuisi vain oven raosta. Ovi pitäisi saada yön ajaksi kiinni, ja se taas edellyttäisi ulkoyksikön siirtoa sisälle.
Moinen jumppaaminen rasittaa ymmärrettävästi liitoksia, mutta rasittaako liikaa?
Veikkaan ettei kestä. Muutenkin tuo kannattaa pitää päällä 247.
 
En aio kiistellä asiasta kanssasi koska en ole asiantuntija. Kerroin vain miten asiat on. Sinun täytyy ottaa yhteyttä TUKES:iin ja EU:hun jos et ole tyytyväinen heidän päätöksiin.
Paitsi että nyt oli kyse QC-pumpuista - ei siirrettäviin pömpeleihinkään tarvita asentajaa
 
Kestääkö Argo Ulissen letkut ja liitokset mahdollisesti jopa päivittäin tapahtuvaa siirtelyä?
Nykyisessä asunnossa ulkoyksikkö mahtuisi hyvin parvekkeelle, mutta letkujen läpivieni onnistuisi vain oven raosta. Ovi pitäisi saada yön ajaksi kiinni, ja se taas edellyttäisi ulkoyksikön siirtoa sisälle.
Moinen jumppaaminen rasittaa ymmärrettävästi liitoksia, mutta rasittaako liikaa?

Jos liittimiä ei auo niin ne tuskin kärsivät siitä siirtelystä mutta letkun sisällä olevat kylmäaineputket ovat ohutseinäisiä kupariputkia, eli loputtomiin ne eivät sitä taivuttelua kestä.
 
Kestääkö Argo Ulissen letkut ja liitokset mahdollisesti jopa päivittäin tapahtuvaa siirtelyä?
Nykyisessä asunnossa ulkoyksikkö mahtuisi hyvin parvekkeelle, mutta letkujen läpivieni onnistuisi vain oven raosta. Ovi pitäisi saada yön ajaksi kiinni, ja se taas edellyttäisi ulkoyksikön siirtoa sisälle.
Moinen jumppaaminen rasittaa ymmärrettävästi liitoksia, mutta rasittaako liikaa?
En lähtis siirtelemään, kupariputket tosta itteensä ottavat. Itellä ulkoyksikkö parvekkeella ja olen vain tiivistänyt oven niin on rakosellaan koko kesän.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 477
Viestejä
4 506 030
Jäsenet
74 424
Uusin jäsen
Keskustelija1

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom