Mitä itsemurhaa ajattelevat miettivät

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Echi
  • Aloitettu Aloitettu
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
172
Miksi ja miksi?

Typerä syyttelyiden tulva joka tulee joka ikisestä raosta. Mutta siltikin ette tee sitä.

Älkää heittäkö elämäänne hukkaan.

Joka ikinen teistä on tärkeä. Tämä ei ole sokea väittämä vaan tieto.

Miljoona syytä huuta mielessänne, mutta ihan turha kuunnella yhtäkään niistä.

Te olette tärkeitä, te olette se, joka jaksaa. Te olette se joka etsii ja löytää valon.
 
Kun elämässä on enemmän miinusta kun plussaa niin päätös ei liene yllätys.
 
Elämä on turhaa. En tarkoita omaa elämääni enkä kenenkään muunkaan yksilön, vaan elämää noin yleensä. Ei sillä ole mitään tarkoitusta, se vain on.
 
Vain itsemurhaa hautova tietää kaikki muuttujat niissä ajatuksissa. Toisten on helppo tulla sanomaan että älä tee sitä ja älä ole itsekäs ja kyllä se elämä paranee, vaikka koko totuus voi olla jotain aivan muuta. Toivottomalle ihmiselle on vaikea tuoda sitä toivoa, ja hyvin useissa tapauksissa ne ajattelemattomat lausahdukset tyyliin "kyllä se päivä paistaa vielä risukasaankin, otat vaan ittees niskasta kiinni" aiheuttaa vain enemmän pahaa oloa.
Syyllistäminen ei varmasti toimi, eikä "ymmärtäminen". Parhaiten toimii pelkkä läsnäolo, tai pelkkä tieto siitä, että joku kuuntelija on saatavilla, jos on tarvetta.
 
Eivätköhän he ajattele, että näkyvän ja äänen vallassa oleva "perusyksilön filosofia" on naivia ja täten rasittavaa. Idealismi ja moraalin ylläpitäminen ilman persoonaa ovat sukupolven tuho eivätkä tee huomista.

Heidän kaikein pahin rasite on ikuinen optimisti, jonka edellytykset olemassa ololleen vaativat tunnetusti idealismin ja jumittuneen moraalin olemassa oloa pohjalla. Jumittunut moraali on kuin vesi jonka päällä ikuisen optimistin on helppo kävellä.

Tuo vesi on edustanut historiassaan niin uskonnolis-eettisiä pohjia, kultismia, nationalismia, sosialismia ym. idealismia. Sitä se tulee tekemään muodossa tai toisessa jatkossakin ikuisuuteen. Ikuinen optimisti on hihhuli ja he ovat rasittuneet hihhulismista, josta he ovat ajassaan irtautuneet.

Itsemurhamietteilijät eivät kävele vetten päällä eivätkä lentele propellihatulla ilmassa, vaan pysyvät maan päällä ja kärsivät. Heidän ymmärtäminen ilmaisee esteettömyyttä, ymmärtämättömyys taas on tietoinen prosessi ja vaatii idealismia.
 
mun veli hyppäsi junan alle jorvista myönnetyn viikonlopun loman päätteeksi. Se tai siis hän oli pakkohoidossa skitsofrenian takia. Sivuseikkana sanoisin, että broidi karkasi sieltä yhen kerran ja kytät nappas sen jostai masalasta, kirkkonummelta, eli hieman pistää ihmettelemään miten pakkohoitopotilaita noin vain pääsee karkaamaan.

eNivei, ne jotka päätyy itsemurhaan ei löydä edes sitä tunnelia jonka päässä olisi valoa. ovat yleensä vakavasti masentuneita varsinkin kun skitssofrenia lääkkeet tasaa sitä pahinta psykoosivaihetta. tämän jälkeen tulee yleensä valtava masennus. karu todellisuus paljastuu psykoosivaiheen jälkeen. siis ei mikää "mullon paha päivä", vaan sitä ei kai pysty ymmärtämään, ellei sitä koe. Ja kai se, että on voimaton yhteiskunnan vaatimuksiin on yksi tekijä.

Jälkeenpäin sanon, että veli teki oikean ratkaisun, itsemurhan, kärsimättä enempää. Toki toteutus jakaa mielipiteitä.
 
Joskus on tullut mietittyä, että mikä osuus itsemurhista tapahtuu täysin yllättäen tilapäisen mielenhäiriön seurauksena? Siis sillä tavalla, että yhtäkkiä vaan napsahtaa päässä ilman mitään suurempaa ennakkovaroitusta ja ihminen esim. ajaa rekan alle kesken normaalin työmatkan. Veikkaisin, että tuollaisia tapauksia on aika vähän, ja yleisempää on suunnitella asiaa pitkään. Ehkä tuohon ensimmäiseen kategoriaan saattaa mennä tapauksia, joilla on pohjalla joku pidempi mielen ongelma (masennus, skitsofrenia tmv), joka aiheuttaa sitten impulsiivisen teon.

Aika monissa itsemurhissa on kuitenkin käytetty pitkää harkintaa (tyyliin ostetaan narua ja lähdetään etsimään sopivaa puuta metsään), ja tuossa ehtii varmasti pohtimaan asiaa kerran jos toisenkin. Osa varmaan kamppailee itsensä kanssa vielä viime metreille asti, ja osa on ehkä sinut asian kanssa jo siinä vaiheessa kun se päätös on tehty ennen varsinaista toteutusvaihetta. Ihmeellinen on ihmisen mieli.
 
Joskus on tullut mietittyä, että mikä osuus itsemurhista tapahtuu täysin yllättäen tilapäisen mielenhäiriön seurauksena? Siis sillä tavalla, että yhtäkkiä vaan napsahtaa päässä ilman mitään suurempaa ennakkovaroitusta ja ihminen esim. ajaa rekan alle kesken normaalin työmatkan. Veikkaisin, että tuollaisia tapauksia on aika vähän, ja yleisempää on suunnitella asiaa pitkään. Ehkä tuohon ensimmäiseen kategoriaan saattaa mennä tapauksia, joilla on pohjalla joku pidempi mielen ongelma (masennus, skitsofrenia tmv), joka aiheuttaa sitten impulsiivisen teon.

Aika monissa itsemurhissa on kuitenkin käytetty pitkää harkintaa (tyyliin ostetaan narua ja lähdetään etsimään sopivaa puuta metsään), ja tuossa ehtii varmasti pohtimaan asiaa kerran jos toisenkin. Osa varmaan kamppailee itsensä kanssa vielä viime metreille asti, ja osa on ehkä sinut asian kanssa jo siinä vaiheessa kun se päätös on tehty ennen varsinaista toteutusvaihetta. Ihmeellinen on ihmisen mieli.

Veljeni kohdalla hän suunnitteli itsemurhaa ehkä puoli vuotta. on kait niitä teinejä, jotka tyttö/poikaystävän menettäneenä ryhtyy äärimmäiseen tekoon. uskoisin, että nämä äkkipikaiset teinit ovat marginaalissa.
 
Kuljemme 600t km/h halki äärettömän avaruuden pallolla, joka kiertää valoa. Ajassa, joka on suhteellista. Lähinpään taivaankappaleeseen, jossa on mahdollisesti älyllistä elämää, on matkaa 500 valovuotta ja sekin erkanee meistä jatkuvasti. Internetin keskustelupalstalla käyttäjä @Echi on sitä mieltä että yksilön elämällä on merkitys. Ei ole. Elämä jatkaa olemassaoloaan ilman näennäisiä yksilöitäkin, joiden olemassaolosta vain Ego luo harhakuvan. Me olemme kokonaisuus, jossa yksi voi olla haitallisempi kuin moni. Itsemurhaa hautovat, nuo evoluution virheelliset kappaleet, tulisi kollektiivisesti poistaa kärsimyksistään suuremman hyvän vuoksi ja vain yksilön Ego, joka suuressa "viisaudessaan" taistelee oman käsitteellisen maailmansa kanssa voi olla sitä vastaan kuvittelemalla sille suuremman merkityksen kuin olemassaolo itsestään on.

Yksilö ei ole vastuussa elämästään, mutta voi halutessaan lopettaa sen merkityksettömänä ja ehkä siten luoda merkityksen toisaalle tai ehkä siten löytää valon. Suokaamme tämä vaihtoehto kaikille.
 
Itsemurhaa oikeasti hautova on henkisesti niin pimeässä paikassa, että kaikki puheet jokaisen elämän tärkeydestä, ainutlaatuisista lumihiutaleista ja asioiden lutviutumisesta ovat siinä tilanteessa 100% varmuudella täysin turhaa sanahelinää.

Vähintään yhtä älytöntä on puhua läheisten ajattelemisesta. Itsemurhan tekijää syytetään usein itsekkääksi, vaikka ne läheisethän vasta itsekkäitä ovatkin, jos vaativat kärsivää ihmistä jatkamaan kitumista vain siksi, että heillä itsellään olisi parempi olo.
 
Kuljemme 600t km/h halki äärettömän avaruuden pallolla, joka kiertää valoa. Ajassa, joka on suhteellista. Lähinpään taivaankappaleeseen, jossa on mahdollisesti älyllistä elämää, on matkaa 500 valovuotta ja sekin erkanee meistä jatkuvasti. Internetin keskustelupalstalla käyttäjä @Echi on sitä mieltä että yksilön elämällä on merkitys. Ei ole. Elämä jatkaa olemassaoloaan ilman näennäisiä yksilöitäkin, joiden olemassaolosta vain Ego luo harhakuvan. Me olemme kokonaisuus, jossa yksi voi olla haitallisempi kuin moni. Itsemurhaa hautovat, nuo evoluution virheelliset kappaleet, tulisi kollektiivisesti poistaa kärsimyksistään suuremman hyvän vuoksi ja vain yksilön Ego, joka suuressa "viisaudessaan" taistelee oman käsitteellisen maailmansa kanssa voi olla sitä vastaan kuvittelemalla sille suuremman merkityksen kuin olemassaolo itsestään on.

Yksilö ei ole vastuussa elämästään, mutta voi halutessaan lopettaa sen merkityksettömänä ja ehkä siten luoda merkityksen toisaalle tai ehkä siten löytää valon. Suokaamme tämä vaihtoehto kaikille.

Aika moni historiaan, tieteeseen ja/tai kulttuuriin merkittävästi vaikuttanut ihminen on poistunut täältä oman käden kautta. Ovatko nämä kaikki mielestäsi olleet "evoluution virheellisiä kappaleita" (mitä ihmettä tämä nyt sitten onkin tarkoittavinaan)?
 
Tässä voi ongelmana olla se, ettei läheiset tiedä minkälaisessa kidituksessa ja henkisessä tuskassa elänyt itsemurhaaja oli, Saattavat luulla että ihan terve ihminen meni ja tappo itsensä, toki tällainen aiheuttaa kaikenlaisia emotiootiota. Mutta jos vaikka näkevät vierestä minkäalaista helvettiä elämä on, vaikkapa ihan kovat syöpäkivut, niin varamsti hyväksyvät asian paremmin.

Joo, pään sisäistä kärsimystä on vaikea nähdä. Viime kädessä kukaan, jolla ei ole omakohtaista kokemusta esimerkiksi ihan oikeasta masennuksesta tai ahdistuksesta, ei pysty ymmärtämään niistä kärsivää, vaikka kyseessä olisi kuinka läheinen omainen tai ystävä. Valitettavaa mutta totta.

Se, että joutuu tällä tavalla pettymään läheisiinkin, on varmasti monelle itsemurhaa hautovalle se kuuluisa korsi, joka katkaisee kamelin selän.
 
Viimeksi muokattu:
Aika moni historiaan, tieteeseen ja/tai kulttuuriin merkittävästi vaikuttanut ihminen on poistunut täältä oman käden kautta. Ovatko nämä kaikki mielestäsi olleet "evoluution virheellisiä kappaleita" (mitä ihmettä tämä nyt sitten onkin tarkoittavinaan)?

Huomautan, että kirjoitukseni on puhtaasti mielikuvituksetonta höpöhöpöä hieman erilaisesta näkökulmasta. (:

Millä tavalla ihmisarvo määritellään evoluutio-teorian mukaan? Itsemurhavietti, eli henkilön taipumus masentuneisuuteen ei varmasti ole evoluution kannalta kovin mieluisa piirre. Olkoonkin että henkilön henkilökohtaiset saatuvutukset olisivat määriteltävissä loistaviksi.
 
Tässä voi ongelmana olla se, ettei läheiset tiedä minkälaisessa kidituksessa ja henkisessä tuskassa elänyt itsemurhaaja oli, Saattavat luulla että ihan terve ihminen meni ja tappo itsensä, toki tällainen aiheuttaa kaikenlaisia emotiootiota. Mutta jos vaikka näkevät vierestä minkäalaista helvettiä elämä on, vaikkapa ihan kovat syöpäkivut, niin varamsti hyväksyvät asian paremmin.

Vahva henkinen kulttuuri onkin painostuksenaan myös se suurin tekijä, miksi yksilöt päätyvät omineen sellaiseen ratkaisuun. On siis vettenpäällä kävelijöiden syytä, etteivät he propellihatullaan uskalla valloittaa taivasta, vaan pysyvät maan pinnalla ja kärsivät. Vettenpäällä kävelijä on yleensä ylioptimistinen tai itsestään norminkuvatuksen haluinen ja veden pinta taas sen idealismi, johon ylioptimismi on rakentanut.

Pois lukien marttyyrit ja muut pyhimyksen haluiset, itsemurhamielteiset pysyvät maan pinnalla edellä mainitun pakotteista johtuen.
 
Huomautan, että kirjoitukseni on puhtaasti mielikuvituksetonta höpöhöpöä hieman erilaisesta näkökulmasta. :)

Millä tavalla ihmisarvo määritellään evoluutio-teorian mukaan? Itsemurhavietti, eli henkilön taipumus masentuneisuuteen ei varmasti ole evoluution kannalta kovin mieluisa piirre. Olkoonkin että henkilön henkilökohtaiset saatuvutukset olisivat määriteltävissä loistaviksi.

Ihmisarvoa ei määritellä evoluutioteorian mukaan, eikä ole olemassa mitään "evoluution kannalta mieluisia" piirteitä. On vain geenin itsekkyys.
 
Itsemurhaa ajattelevat ovat luultavasti monet miettineet eri asioita hyvinkin paljon, mutta itsemurhan hetkellä jäljellä lienee usein vain tumma pallo, joksi maailman moninaisuus on pään sisällä itseään vahvistavan kierteen kautta kutistunut. Näkökulmasta riippuen voidaan toki ajatella myös, että maailmasta on kuoriutunut kaikki se ulkoinen kuorrute mitä todellisuuden päälle on lapsuudesta asti eri tahojen toimesta koitettu tunkea. On turha koittaa syyllistää itsemurhapäätöksen tehnyttä, varsinkin kun hän usein kokee tekevänsä ympäristölleen palveluksen.
 
Joo, pään sisäistä kärsimystä on vaikea nähdä. Viime kädessä kukaan, jolla ei ole omakohtaista kokemusta esimerkiksi ihan oikeasta masennuksesta tai ahdistuksesta, ei pysty ymmärtämään niistä kärsivää, vaikka kyseessä olisi kuinka läheinen omainen tai ystävä. Valitettavaa mutta totta.

Vaikka olisikin omakohtaista kokemusta masennuksesta tai siitä ylitse pääsemisestä, niin toisen ihmisen saappaisiin on silti mahdoton tunkea saavutuksillaan. Mikään asennuksen taso ei ole mitattavissa universaalilla käsitteellä, kuten esim. värit, joista meillä voi olla yhtämonta erillaista subjektiivista näkemystä kuin on ihmisiäkin. Ne tunteet syntyvät jossain mielemme sopukoissa ja ovat koettavissa ainoastaan siellä sellaisina kuin ne havainnoidaan. Ne ovat ainoastaan näennäisesti verrattavissa toisiin yhteisillä nimikkeillä. Yhteisiä hoitomuotoja niillekin on ja salaisuus on aivojen kemiassa.

En tarkoita nykyaikaisia hoitomuotoja. Miksi psyykelääkitys korreloi vahvasti massamurhiin? Valtaosa massa-ampujista tai -murhaajista ovat olleet psyykelääkkeiden vaikutuksen alaisina. Kuin ks. lääkkeillä on onnistuttu vähentämään vain empatiaa ja ilman empatiaa ihminen ei välitä omista tuntemuksistaan saati muiden tuntemuksista. Eli masennuksen syyt korjaannu, vaan muodostuu välinpitämättömyys omaa ja muiden tilaa kohtaan. Itse olen huomannut omissa lääkkeitä käyttävissä läheisissäni selviä negatiivisia persoonallisuusmuutoksia. Minä väittäisin silti, että valtaosa masennuksista olisi korjattavissa ja sen korjausliikkeen täytyy lähteä itsestään. Suomi on varmasti maanis-depressiiviselle se tuhoisin paikka asua. Säännöllinen valo, liikunta ja arkirutiini ainakin helpottaisivat olotilaa valtaosassa tapauksista, mutta kyseessä on valitettavasti paradoksi.
 
Vaikka olisikin omakohtaista kokemusta masennuksesta tai siitä ylitse pääsemisestä, niin toisen ihmisen saappaisiin on silti mahdoton tunkea saavutuksillaan. Mikään asennuksen taso ei ole mitattavissa universaalilla käsitteellä, kuten esim. värit, joista meillä voi olla yhtämonta erillaista subjektiivista näkemystä kuin on ihmisiäkin. Ne tunteet syntyvät jossain mielemme sopukoissa ja ovat koettavissa ainoastaan siellä sellaisina kuin ne havainnoidaan. Ne ovat ainoastaan näennäisesti verrattavissa toisiin yhteisillä nimikkeillä. Yhteisiä hoitomuotoja niillekin on ja salaisuus on aivojen kemiassa.

Tietenkään ei ole mahdollista täysin ymmärtää, miltä jostain toisesta tuntuu. Mutta jos on omakohtaista kokemusta, voi sentään ymmärtää, että kyse on todellisesta kärsimyksestä, ei siitä, että vituttaa tai mieli on maassa.
 
Tietenkään ei ole mahdollista täysin ymmärtää, miltä jostain toisesta tuntuu. Mutta jos on omakohtaista kokemusta, voi sentään ymmärtää, että kyse on todellisesta kärsimyksestä, ei siitä, että vituttaa tai mieli on maassa.
Kun kaikki on vituttanut niin pitkään ettei mikään enää edes jaksa vituttaa. Kun jäljellä on enää epämääräinen, kaiken peittävä, etovan tylpänharmaa tyhjyyden ja tyytymättömyyden tunne. Sen jälkeen ollaan mielen jollassa ilman peräsintä, ja silloin saattaa olla että ainut asia mikä herättää enää minkäänlaisia tunteita on juurikin se ajatus, mistä tässäkin ketjussa keskustellaan.
 
Itsaristi on itsekäs kusipää, joka aiheuttaa vanhemmilleen tuskaa. Myöskin aineiden väärinkäyttäjä. Yllättäen oli ottanut elävänä puheeksi, että tuhkaus käy. Sen sitten sai, kun meni junan alle. Jotain raamattu paskaa oli jättänyt auki kirjoituspöydälle huppelipäissään. Kyllä siellä pään sisällä pitäisi olla joku logiikka sentään pimeyksistä huolimatta.

Jotkut jaksaa elää, vaikka niillä on mitkä ihmeen rappeutumistaudit ja rajoitteet. Arvostan näitä, kun ovat taistelijoita.
 
Viimeksi muokattu:
Itsaristi on itsekäs kusipää, joka aiheuttaa vanhemmilleen tuskaa. Myöskin aineiden väärinkäyttäjä. Yllättäen oli ottanut elävänä puheeksi, että tuhkaus käy. Sen sitten sai, kun meni junan alle. Jotain raamattu paskaa oli jättänyt auki kirjoituspöydälle huppelipäissään. Kyllä siellä pään sisällä pitäisi olla joku logiikka sentään pimeyksistä huolimatta.

Jotkut jaksaa elää, vaikka niillä on mitkä ihmeen rappeutumistaudit ja rajoitteet. Arvostan näitä, kun ovat taistelijoita.

Jaa. Minä taas en arvosta tippaakaan sellaisia kusipäitä, jotka eivät pysty kunnioittamaan toisten omaa elämää koskevaa itsemääräämisoikeutta. Jokin junan alle meneminen on toki sinänsä perseestä, mutta on kohtuutonta tuomita ketään siitä, ettei mielen mustimmassa yössä jaksa huomioida jonkun toisen mahdollista traumatisoitumista. Varsinkin kun yhteiskunta ei näillä näkymin tarjoa helppoja ja humaaneja tapoja lopettaa oma helvetiksi muuttunut elämä.

Onko sinulla kokemusta vaikeasta masennuksesta, ahdistuksesta tai muista vakavista mielenterveyden ongelmista? Jos ei, niin kiitos pointtini alleviivaamisesta.

Varmaan vastustat myös eutanasiaa, koska jokaisen pitää jaksaa elää siitä riippumatta, onko elämän jatkamisessa mitään todellista pointtia, ja kärsimällä saa kirkkaamman kruunun? Mitä jos jatkossa suoltaisit tällaista paskaa vain niissä hihhulikokouksissa?

Raamattupaska on tosiaan ajanut monta ihmistä itsemurhaan. Luulisi, että jo senkin takia välttäisit jakamasta uskontohihhulien sairasta, perverssiä, sadististista ja epähumaania arvomaailmaa, mutta etpä suoraan sanottuna vaikuta muutenkaan ihan penaalin terävimmältä kynältä. Vai onko sinulla esittää tieteellisesti pätevät lähteet vaikkapa väitteellesi, jonka mukaan jokainen itsariin päätynyt on ollut "aineiden väärinkäyttäjä"? Muussa tapauksessahan olet nimittäin pelkkä kunniaton ja moraalisesti arvoton valehtelija, jonka pitäisi välittömästi viiltää ranteensa auki muun ihmiskunnan hyödyksi. :smoke:
 
Viimeksi muokattu:
Kuljemme 600t km/h halki äärettömän avaruuden pallolla, joka kiertää valoa. Ajassa, joka on suhteellista. Lähinpään taivaankappaleeseen, jossa on mahdollisesti älyllistä elämää, on matkaa 500 valovuotta ja sekin erkanee meistä jatkuvasti. Internetin keskustelupalstalla käyttäjä @Echi on sitä mieltä että yksilön elämällä on merkitys. Ei ole. Elämä jatkaa olemassaoloaan ilman näennäisiä yksilöitäkin, joiden olemassaolosta vain Ego luo harhakuvan.

Sitähän ne haluaa että me uskomme. Siksi he keksivät esimerkiksi sen valheen että me elämme pallon päällä, vaikka todellisuudessa maa on litteä, mikä on selvää kaikille jotka uskovat omiin silmiin ja aisteihin, eikä auktoriteetteihin. Tietenkin elämä vaikuttaa merkityksettömältä jos uskoo että pyörii ympäri jonkun pallon päällä äärettömässä tyhjyydessä, ja me olemme vain satunnaisten luonnonlakien ja evoluution tuloksia, ja että kaikki on suhteellista. Jos todella kulkisit 600 km/t, sinä tietysti tuntisit sen kun menet ulos. Mutta me emme tunne sitä, koska maa ei liiku.
 
Itsemurha on lopullinen ratkaisu kaikkeen, kaikki henkilökohtaiset ongelmat ratkeaa sillä.

Niin jos uskoo siihen virheelliseen ajatukseen että tietoisuus häviää ikuisesti kun keho kuolee. Todellisuudessa ongelmia ei voi ratkaista niin yksinkertaisesti.

Terveisin,
Ikuinen olemus
 
Viimeksi muokattu:
Jos flat Earth -trollausta on pakko harrastaa, suosittelen mitä tahansa ketjua, jonka aihe on vähemmän vakava.
 
Jaa. Minä taas en arvosta tippaakaan sellaisia kusipäitä, jotka eivät pysty kunnioittamaan toisten omaa elämää koskevaa itsemääräämisoikeutta. Jokin junan alle meneminen on toki sinänsä perseestä, mutta on kohtuutonta tuomita ketään siitä, ettei mielen mustimmassa yössä jaksa huomioida jonkun toisen mahdollista traumatisoitumista. Varsinkin kun yhteiskunta ei näillä näkymin tarjoa helppoja ja humaaneja tapoja lopettaa oma helvetiksi muuttunut elämä.

Onko sinulla kokemusta vaikeasta masennuksesta, ahdistuksesta tai muista vakavista mielenterveyden ongelmista? Jos ei, niin kiitos pointtini alleviivaamisesta.

Varmaan vastustat myös eutanasiaa, koska jokaisen pitää jaksaa elää siitä riippumatta, onko elämän jatkamisessa mitään todellista pointtia, ja kärsimällä saa kirkkaamman kruunun? Mitä jos jatkossa suoltaisit tällaista paskaa vain niissä hihhulikokouksissa?

Raamattupaska on tosiaan ajanut monta ihmistä itsemurhaan. Luulisi, että jo senkin takia välttäisit jakamasta uskontohihhulien sairasta, perverssiä, sadististista ja epähumaania arvomaailmaa, mutta etpä suoraan sanottuna vaikuta muutenkaan ihan penaalin terävimmältä kynältä. Vai onko sinulla esittää tieteellisesti pätevät lähteet vaikkapa väitteellesi, jonka mukaan jokainen itsariin päätynyt on ollut "aineiden väärinkäyttäjä"? Muussa tapauksessahan olet nimittäin pelkkä kunniaton ja moraalisesti arvoton valehtelija, jonka pitäisi välittömästi viiltää ranteensa auki muun ihmiskunnan hyödyksi. :smoke:

Masennuin kuin vedit tuon ad hominemin ja jäin vain nieleskelemään. Oispa kaljaa.:smoke:
 
Raamattupaska on tosiaan ajanut monta ihmistä itsemurhaan. Luulisi, että jo senkin takia välttäisit jakamasta uskontohihhulien sairasta, perverssiä, sadististista ja epähumaania arvomaailmaa, mutta etpä suoraan sanottuna vaikuta muutenkaan ihan penaalin terävimmältä kynältä. Vai onko sinulla esittää tieteellisesti pätevät lähteet vaikkapa väitteellesi, jonka mukaan jokainen itsariin päätynyt on ollut "aineiden väärinkäyttäjä"? Muussa tapauksessahan olet nimittäin pelkkä kunniaton ja moraalisesti arvoton valehtelija, jonka pitäisi välittömästi viiltää ranteensa auki muun ihmiskunnan hyödyksi. :smoke:

Tutkimuksien mukaan uskovaiset ovat vähemmän alttiita itsemurhalle: http://www.adherents.com/misc/religion_suicide.html

Se on ironista että jos uskoo evoluutioteoriaan, kannattaa lopettaa uskomasta siihen, koska evoluution mukaan usko evoluutioon ja ateismiin johtaa enemmän itsemurhiin, mikä vähentää mahdollisuuksia lisääntyä pysyä hengissä. Jos todella uskoo evoluutioteoriaan, kannattaa siis tulla uskovaiseksi.
 
Viimeksi muokattu:
Tutkimuksien mukaan uskovaiset ovat vähemmän alttiita itsemurhalle: http://www.adherents.com/misc/religion_suicide.html

Se on ironista että jos uskoo evoluutioteoriaan, kannattaa lopettaa uskomasta siihen, koska evoluution mukaan usko evoluutioon ja ateismiin johtaa enemmän itsemurhiin, mikä vähentää mahdollisuuksia lisääntyä. Jos todella uskoo evoluutioteoriaan, kannattaa siis tulla uskovaiseksi.

Nyt puhuttiin hihhuleista, ei uskovaisista. Nohevana kaverina löydät varmasti monta mielenkiintoista tutkimusta hihhulilahkojen (myös valtakirkkojen sisällä toimivien sellaisten), mielenterveysongelmien ja itsemurhien yhteydestä.

Kreationismia ei esiinny hihhulismin ulkopuolella.
 
Itsaristi on itsekäs kusipää, joka aiheuttaa vanhemmilleen tuskaa. Myöskin aineiden väärinkäyttäjä. Yllättäen oli ottanut elävänä puheeksi, että tuhkaus käy. Sen sitten sai, kun meni junan alle. Jotain raamattu paskaa oli jättänyt auki kirjoituspöydälle huppelipäissään. Kyllä siellä pään sisällä pitäisi olla joku logiikka sentään pimeyksistä huolimatta.

Jotkut jaksaa elää, vaikka niillä on mitkä ihmeen rappeutumistaudit ja rajoitteet. Arvostan näitä, kun ovat taistelijoita.
Mitä tällaiseen voi oikein sanoa? :confused:
 
Tutkimuksien mukaan uskovaiset ovat vähemmän alttiita itsemurhalle: http://www.adherents.com/misc/religion_suicide.html

Se on ironista että jos uskoo evoluutioteoriaan, kannattaa lopettaa uskomasta siihen, koska evoluution mukaan usko evoluutioon ja ateismiin johtaa enemmän itsemurhiin, mikä vähentää mahdollisuuksia lisääntyä. Jos todella uskoo evoluutioteoriaan, kannattaa siis tulla uskovaiseksi.

Mitä ironista siinä on? Siitä voi korkeintaan löytää ironiaa, mikäli ei ymmärrä koko käsitettä. Evoluutioteorian ydin ei ole lisääntymisessä vaan lajin kehittymisessä vallitsevaan ympäristöön sopivaksi.

Valtaosa suomalaisista itsemurhaan ajautuneista on ollut evankelilais-luterilaisia. Ääri-islamisteista varmaan kyse... :confused:
 
Mielenkiintoinen, joskin surullinen ja vaikea aihe. Minun hyvä ystäväni yritti itsemurhaa n. parikymppisenä kaksikin eri kertaa, siinä kuitenkaan onnistumatta. Hänellä oli kieltämättä vaikeuksia silloin, tuli iskua vähän oikealta ja vasemmalta mutta kyllä tuo ratkaisu yrittää itsemurhaa oli melkoinen yllätys. Tuli silloin funtsittua asiaa, ja tulin siihen tulokseen että vaikka minä en voi ymmärtää mitenkään hänen ratkaisujaan, niin en silti katso että minulla olisi oikeutta arvostella niitä. En voi kuvitella (eikä kukaan voi) mitä toinen ihminen tuntee päänsä sisällä, millaisia kauhuja, tuskaa, toivottomuutta.
Ystäväni kohdalla oli kuitenkin tuuria, muutaman vuoden hoitojaksojen ja terapian avulla hän löysi elämänhalunsa ja -ilon. Hänellä on nykyään perhe sekä hyvä työpaikka ja hän vaikuttaa ihan tyytyväiseltä ihmiseltä. Joten sikäli myös hyvä ettei aikoinaan onnistunut.
 
Mitä ironista siinä on? Siitä voi korkeintaan löytää ironiaa, mikäli ei ymmärrä koko käsitettä. Evoluutioteorian ydin ei ole lisääntymisessä vaan lajin kehittymisessä vallitsevaan ympäristöön sopivaksi.

Valtaosa suomalaisista itsemurhaan ajautuneista on ollut evankelilais-luterilaisia. Ääri-islamisteista varmaan kyse... :confused:
Johtuisikohan myös siitä että valtaosa suomalaisista ihmisistä on ev. luterilaisia tai ainakin omaa ko. taustan? Uskonto voi toki ajaa ihmisen itsemurhaan, mutta jonkun se on myös pelastanut siltä.
 
Hyviä vastauksia on tullut, hyviä ajatuksia. Mielestäni niiden, jotka eivät ole itse "hautoneet" itsemurhaa tai jonka läheinen ei ole sitä tehty, ei pitäsi kommentoida. Sellaiset vastaukset usein perustuvat vain stereotypihoihin ja mutu-päättelyyn.

Itsellä on kokemusta molemmista vaihtoehdoista, mitä sanoin. Olen itse miettinyt ja läheiseni myös. Tottakai itsemurha tulee eteen useista eri syistä. Äkilliset elämäntilanteen muutokset ovat veikkaisin paljon suurempi osa, kuin kroonisesti masennuksen kautta kehittyvä, lieveilmiöitä mukanaan tuoma (mm. alko) elämä.

Itsemurhaa "miettivät" ovat usein hyvinkin viisaita, ei mitään takalähiön narkkareita. Laitoin sitaatit, koska varsinkin elämäntilanteen muutoksesta johtuvat ajatukset eivät ole mitään miettimistä tai hautomista, ne tulevat väkisin eteen. Viisauteen viitaan siinä, että yleensä jos itsemurha-ajatuksesta luopuu, edessä on tuskallinen arvet jättävä elämänhaara, johon mennään täysissä tuskissa ja luovuttaneena ja henkilö tietää sen. Olkoonkin apuna ns. ammattilaset, psykologit yms. Usein näiden apu on suorittamista, ei todellista välittämistä. Se saattaa auttaa sitten niitä "lähiönarkkareita", joilla ei muita kontakteja ole. Jos edes koskaan ovat halukkaita menemään sinne asti, usein kynnys on liian kaukana.

Tosiaan itsekin olen päätynyt tilanteeseen, jossa itsemurha oli vaihtoehtona se reitti, johon olisi helpoin mennä. Tilanteet eskaloituvat nopeasti ja sitä myöden ihmisen aivot myös eivät enää toimi rationaalisesti. Voi tulla tilanne, jossa ajatuksia ei enää oikeastaan kulje, vaan tunteet ottavat kaiken vallan. Ja lopulta tunteet ovat kemiaa, adrenaliinin yms. yliannostusta. Ihminen voi säädellä ajatuksiaan, mutta mielentilat tulevat automaattisesti tunteista. Ja jos ajatuksen lamaantuvat, ei yhteispeli enää toimi. Ihminen tottelee silloin mielentilan mukana tuomaa kärsimystä, sen verran viisas ihminen on, että voi kuitenkin niin valita.

Eikä siinä mietitä etukäteen miten teen sen, vaan lähinnä ensimmäinen ajatus voi olla se ratkaisu. Omassa tilanteessani menin ns. kuilun partaalle ja sitten ilmoitin lähiomaisille mitä aion tehdä. Äitini purskahti itkuun ja sanoi jos meet, menee hänkin. Paikalle tuli myös hyvä ystäväni, pyytämättä. Enkä hänelle edes ollut mitään ilmoittanut. Tässä tilanteessa sain repertuaani säälin tunteen äitiäni kohtaan yllättäen. Toinen yllätys oli tuo ystäväni, en ollut sitäkään suunnitellut. Tilanne kääntyi sitten tosiaan parempaan päin siitä hetkestä.

Jos joku olisi tullut viisastelemaan että olet itsekäs jos sen teet, niin se olisi ollut vain bensaa liekkeihin. Sen sijaan nämä "aika parantaa" viisaukset ovat yhdentekeviä, kuluneita eivätkä kyllä osu maaliin. Mutta ei niistä jaksa hermostuakaan.
 
Mitä ironista siinä on?

Sitä että eloonjääminen (survival) on evoluution ydin, mutta evoluutioon uskominen vähentää mahdollisuuksia jäädä eloon.

Tässä on linkki joka selittää mitä ironia on jos et tiedä: https://en.wikipedia.org/wiki/Irony

Siitä voi korkeintaan löytää ironiaa, mikäli ei ymmärrä koko käsitettä.

Se ironia tässä on myös että vaikuttaa että et itse ymmärrä mitä se on... mutta kirjoitin kyllä vähän väärin aikaisemmassa viestissä, mikä ehkä aiheutti väärinkäsityksen.

Ehkä myös mahdollista että ironia tarkoittaa jotain muuta suomeksi kun mitä se tarkoittaa englanniksi?
 
Viimeksi muokattu:
Sitä että eloonjääminen (survival) on evoluution ydin, mutta evoluutioon uskominen vähentää mahdollisuuksia jäädä eloon.

Tässä on linkki joka selittää mitä ironia on jos et tiedä: https://en.wikipedia.org/wiki/Irony



Se ironia tässä on myös että vaikuttaa että et itse ymmärrä mitä se on... mutta kirjoitin kyllä vähän väärin aikaisemmassa viestissä, mikä ehkä aiheutti väärinkäsityksen.
Jep. Ihan samalla tavalla kuin jäätelön syönti nostaa riskiä hukkua. Mee nyt oikeesti trollaamaan johonki muuhun ketjuun.
 
Sitä että eloonjääminen (survival) on evoluution ydin, mutta evoluutioon uskominen vähentää mahdollisuuksia jäädä eloon.

Tässä on linkki joka selittää mitä ironia on jos et tiedä: https://en.wikipedia.org/wiki/Irony



Se ironia tässä on myös että vaikuttaa että et itse ymmärrä mitä se on... mutta kirjoitin kyllä vähän väärin aikaisemmassa viestissä, mikä ehkä aiheutti väärinkäsityksen.

Et nyt viitsisi ainakaan tässä ketjussa. Murossa hekottelit kreationisti- ja flat Earth -hihhulien jutuille, kunnes yhtäkkiä aloit saarnata niitä Totuuksina. Ehkä kyseessä oli vilpitön kääntymys, mutta rohkenen epäillä.
 
Hyviä vastauksia on tullut, hyviä ajatuksia. Mielestäni niiden, jotka eivät ole itse "hautoneet" itsemurhaa tai jonka läheinen ei ole sitä tehty, ei pitäsi kommentoida. Sellaiset vastaukset usein perustuvat vain stereotypihoihin ja mutu-päättelyyn.

Itsellä on kokemusta molemmista vaihtoehdoista, mitä sanoin. Olen itse miettinyt ja läheiseni myös. Tottakai itsemurha tulee eteen useista eri syistä. Äkilliset elämäntilanteen muutokset ovat veikkaisin paljon suurempi osa, kuin kroonisesti masennuksen kautta kehittyvä, lieveilmiöitä mukanaan tuoma (mm. alko) elämä.

Itsemurhaa "miettivät" ovat usein hyvinkin viisaita, ei mitään takalähiön narkkareita. Laitoin sitaatit, koska varsinkin elämäntilanteen muutoksesta johtuvat ajatukset eivät ole mitään miettimistä tai hautomista, ne tulevat väkisin eteen. Viisauteen viitaan siinä, että yleensä jos itsemurha-ajatuksesta luopuu, edessä on tuskallinen arvet jättävä elämänhaara, johon mennään täysissä tuskissa ja luovuttaneena ja henkilö tietää sen. Olkoonkin apuna ns. ammattilaset, psykologit yms. Usein näiden apu on suorittamista, ei todellista välittämistä. Se saattaa auttaa sitten niitä "lähiönarkkareita", joilla ei muita kontakteja ole. Jos edes koskaan ovat halukkaita menemään sinne asti, usein kynnys on liian kaukana.

Tosiaan itsekin olen päätynyt tilanteeseen, jossa itsemurha oli vaihtoehtona se reitti, johon olisi helpoin mennä. Tilanteet eskaloituvat nopeasti ja sitä myöden ihmisen aivot myös eivät enää toimi rationaalisesti. Voi tulla tilanne, jossa ajatuksia ei enää oikeastaan kulje, vaan tunteet ottavat kaiken vallan. Ja lopulta tunteet ovat kemiaa, adrenaliinin yms. yliannostusta. Ihminen voi säädellä ajatuksiaan, mutta mielentilat tulevat automaattisesti tunteista. Ja jos ajatuksen lamaantuvat, ei yhteispeli enää toimi. Ihminen tottelee silloin mielentilan mukana tuomaa kärsimystä, sen verran viisas ihminen on, että voi kuitenkin niin valita.

Eikä siinä mietitä etukäteen miten teen sen, vaan lähinnä ensimmäinen ajatus voi olla se ratkaisu. Omassa tilanteessani menin ns. kuilun partaalle ja sitten ilmoitin lähiomaisille mitä aion tehdä. Äitini purskahti itkuun ja sanoi jos meet, menee hänkin. Paikalle tuli myös hyvä ystäväni, pyytämättä. Enkä hänelle edes ollut mitään ilmoittanut. Tässä tilanteessa sain repertuaani säälin tunteen äitiäni kohtaan yllättäen. Toinen yllätys oli tuo ystäväni, en ollut sitäkään suunnitellut. Tilanne kääntyi sitten tosiaan parempaan päin siitä hetkestä.

Jos joku olisi tullut viisastelemaan että olet itsekäs jos sen teet, niin se olisi ollut vain bensaa liekkeihin. Sen sijaan nämä "aika parantaa" viisaukset ovat yhdentekeviä, kuluneita eivätkä kyllä osu maaliin. Mutta ei niistä jaksa hermostuakaan.

Ystäväni on myös keskitasoa älykkäämpi ihminen (subjektiivinen mielipiteeni vain). Keskusteluissa hänen kanssaan hän myös mainitsi että aivot menivät tavallaan "lukkoon", ei kyennyt enää käsittelemään sitä kaikkea paskaa vaan systeemi kaatui. Ylösajaminen on vaikeaa, joillakin onnistuu toisilla ei.

Ja tuo itsemurhaa hautovien/suorittaneiden halventaminen sekä evoluutioteoria ja uskontokeskustelut räbässä, jookos? Ei paskota tätä topiccia.
 
Ja tuo itsemurhaa hautovien/suorittaneiden halventaminen sekä evoluutioteoria ja uskontokeskustelut räbässä, jookos? Ei paskota tätä topiccia.
Joka kerta kun näkee jonkun kyyneliä nuolevan mulkeron vetoamassa evoluutioon kun joku päättää päivänsä, kannattaa yrittää piristäytyä sillä, että prosentuaalinen todennäköisyys sille että X määrä noista mulkeroista kohtaa jalustalta pudottavan tragedian elämässään, kasvaa :kahvi:
 
Eipä tuosta tiedä mitä sanoa, 3 itsemurhaa tiedän suvun sisällä.. Moni asia vaikuttaa ja ainakin yksi oli, no sanotaanko velkaantunut saasta joka kännissä hakkasi perheenjäseniään ja vähät välitti lapsistaan, liekö sitten syvällisemmin miettinyt omaa elämäänsä ja päättänyt, että muilla on helpompaa jos hän on pois kuvioista ja sen perusteella pisti itsensä narun jatkoksi, mene ja tiedä en itse pahemmin perehtynyt asiaan vaikka läheistä sukua olikin.

e: voisin tietenkin uskoa, että monille puhuminen auttaa asiaan, vaikka sitten anonyymisti netissä, helpottaa oloa ja kenties saa pientä tukea, mutta toisaalta netissä puhumisessa on riskinsä eli paskiaiset jotka vähät välittävät ja pahentavat oloa entisestään.. Sillä pahalla puheella on suurempi vaikutus kuin sillä pienellä määrällä tukea jonka mahdollisesti voi saada.
 
"suicide doesn't end the pain it just passes it onto someone else"

Tällä mennään päivästä toiseen.
Aika vahva syy paitsi olla vetämättä itseäni kiikkuun, niin pitää itsestäni edes jonkinlaista huoltakin on, että ei ole paljon kamalampaa kohtaloa vanhemmille kuin haudata muksunsa. Ei sillä, että muutenkaan vetäisin, mutta tuo olisi niitä syitä, jotka lopulta estäisivät sen.
 
Joka kerta kun näkee jonkun kyyneliä nuolevan mulkeron vetoamassa evoluutioon kun joku päättää päivänsä, kannattaa yrittää piristäytyä sillä, että prosentuaalinen todennäköisyys sille että X määrä noista mulkeroista kohtaa jalustalta pudottavan tragedian elämässään, kasvaa :kahvi:

Onko tämä nyt hyvä juttu? Mihin ihmeeseen tällä viitataan? Jotenkin tuollainen puhe saa minut rinnastamaan henkilön kouluampujaan tai muuhun itsemurhahyökkäykseen...

Ehkä kanditaateista on tosiaan kahteen eri kategoriaan. Niihin jotka vihaavat maailmaa ja niihin jotka vihaavat vain itseänsä siinä.
 
Aika vahva syy paitsi olla vetämättä itseäni kiikkuun, niin pitää itsestäni edes jonkinlaista huoltakin on, että ei ole paljon kamalampaa kohtaloa vanhemmille kuin haudata muksunsa. Ei sillä, että muutenkaan vetäisin, mutta tuo olisi niitä syitä, jotka lopulta estäisivät sen.
Näin ajattelee ns. "normaali" henkilö. Jos kuuppa on sen verran jumissa, että oman käden kautta lähtee, ajatusmaailma on helposti aavistuksen synkempi.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 431
Viestejä
4 490 821
Jäsenet
74 157
Uusin jäsen
mursu-90

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom