Häjyjen jatko-osa tuli käytyä katsomassa. Yllättävän hyvä oli siihen nähden mitä odotin näkemieni arvostelujen perusteella ja miten onnettomia tekeleitä suuri osa suomalaisista toiminta- tai rikoselokuvista on. Näyttelijäntyö oli mielestäni kautta linjan oikein hyvää ja tarinaan ja tunnelmaan sopivaa, etenkin pääosan esittäjä oli uskottava pikkukylän pikkukonna, jonka huonot valinnat johtavat pikkuhiljaa kohti syvenevää kuoppaa. Tarina eteni ja piti kiinnostuksen yllä sopivasti ja elokuva pysyi hyvin genressään eikä lähtenyt yrittämään olla vaikka osittain komedia. En osaa verrata ykkösosaan, koska siitä on vain hämäriä muistikuvia kun olen sen nähnyt viimeksi ehkä 20v sitten, mutta tämä toimii mielestäni itsenäisenäkin tarinana, vaikkei ykköstä olisi edes nähnyt. Huonoin osa oli elokuvan loppuratkaisi, jossa vaikutti ideat loppuneen ja oli pitänyt keksiä vain joku tapa laittaa homma nopeasti purkkiin. Loppu jätti selkeän tarkoituksellisesti myös tien auki Häjyt kolmoselle.
Sivuhuomiona, eteläpohjalaistaustaisena näissä pohjalaistarinoissa pääsääntö on, että muualta tulleet näyttelijät eivät osaa puhua uskottavaa Pohjanmaan murretta vaikka harjoittelisivat miten. Tässä ei lopulta häirinnyt edes se, koska leffan tarina toimi muuten. Toki tässä ei yritettykään vääntää niin stereotyyppisesen leviää pohojalaasta kuin vaikka ykkösosassa.
Arvosana 3,5 / 5, ihan katsomisen arvoinen.
