Millainen lisäantenni 4G-reitittimeen?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja buumi
  • Aloitettu Aloitettu
Kävin nyt hakemassa tuon dna mallin. Myyjä sanoi että voi joutua kikkailemaan, kun on dna brändätty.
Mitähän tuo voi tarkoittaa?
Kenties perus manuaali asetukset jolla taas mitään merkitystä?
Pahoittelen, jos menee jo aiheen ohi. Taas autossa niin kerkee ajatella
Taisi täällä foorumilla olla omakin lanka tuolle modeemille.
 
Kävin nyt hakemassa tuon dna mallin. Myyjä sanoi että voi joutua kikkailemaan, kun on dna brändätty.
Mitähän tuo voi tarkoittaa?
Kenties perus manuaali asetukset jolla taas mitään merkitystä?
Pahoittelen, jos menee jo aiheen ohi. Taas autossa niin kerkee ajatella
Taisi täällä foorumilla olla omakin lanka tuolle modeemille.

Jos netti ei lähde toimimaan niin APN-asetus pitää manuaalisesti sitten vain lisätä. asetuksiin, ei muuta. Elisalla se on internet
 
No meni siinä hetki että sai laitettua "vastaamaan" asetukset vanhaa.
Mutta mites tuo yhteys?
Ensisijainen verkkotila varmaan se 4G kun toinen on 3G tai auto.
Mites sitten LTE taajuus alue? On sitten muutama lisää tullut verraten vanhaan modeemiin.
Verkon hakutila auto tai manuaali?
Noi perus yhteydet nopeuksiltaan vastaa aikalailla sitä mitä ollutkin.
Lauantai iltapäivä/ilta ei ehkä se paras hetki tarkkailla nopeuksia.

SINR aika alhaalla luullakseni. Riippuen lukitusta taajuudesta niin 5-10 välillä keikkuu.
RSRP keikkuu taajuudesta riippuen 73-85 välilä.
Ja RSRQ taisi kaikissa näyttää 0. Eli linja on nyt hyvä.
Kun vain joku kertoisi vielä onko noista yhdistelmä taajuuksista iloa.

Nyt hieman hämää julkinen ip.
Laitoin APN internet4 kuten kuuluu, mutta yksi ohjelma viittaisi haluavan asetuksien tallentamiseksi eri loppuisen ip:n mitä whatismyip ilmoittaa.
Eli onkohan tuo sivun ilmoittama ip julkinen vai ei. :hmm:
 
@hb81 Ainakin Elisalla jouduin tilaamaan erikseen nyt ilmaisena olevan julkisen IP-osoitteen mobiililaajakaistaan ja Telialla joutuu maksamaan sekä tilaamaan, jos haluaa julkisen IP-osoitteen.

Ja mitä ite juuri katoin ton B818 asetuksista, niin sama IP-osoite on reitittimen kuin whatismyip-palvelun kautta. Katsoppa tuon kautta sitä osoitetta tai ihmetellä IP-osoitettasi (myös IPv6) eli ainakin mulla näkyy muotoa xxx.xxx.xxx.xxx.elisa-mobile.fi, kun on julkinen ja xxx.xxx.xxx.xxx.nat.elisa-mobile.fi silloin annetaan natin takaa osoite.
 
@hb81 Ainakin Elisalla jouduin tilaamaan erikseen nyt ilmaisena olevan julkisen IP-osoitteen mobiililaajakaistaan ja Telialla joutuu maksamaan sekä tilaamaan, jos haluaa julkisen IP-osoitteen.

Ja mitä ite juuri katoin ton B818 asetuksista, niin sama IP-osoite on reitittimen kuin whatismyip-palvelun kautta. Katsoppa tuon kautta sitä osoitetta tai ihmetellä IP-osoitettasi (myös IPv6) eli ainakin mulla näkyy muotoa xxx.xxx.xxx.xxx.elisa-mobile.fi, kun on julkinen ja xxx.xxx.xxx.xxx.nat.elisa-mobile.fi silloin annetaan natin takaa osoite.
Mulla on jo vuosia ollut maksettu lisäpalvelu tuosta julkisesta ip:stä.
Mutta selvisi jo että homma oli ihan oikein. Se sivu mikä halusi multa julkista ip:tä niin päivittyi vaan vähän hitaasti ilmeisesti.
Jatkelen näitä mun ihmettely jatkoja tuolla Huawei 818 langan alla, kun sitä nyt pääasiassa loput jutut koskee, eikä lisä antenneja. Kiitos vastanneille!
 
Olisiko tässä ulkoantennien kuningas? Harmi vain, että valmistajalla ei näytä olevan jälleenmyyjiä Euroopassa.

The Long Ranger – Ultra High Gain Parabolic Antenna – Bolton Technical

bolton_specs.jpg


BT-The-Long-Ranger-Hero-Image-5G-Ready-800x800px__25873.1614791783.jpg BT974822-horn__11819.1614183236.jpg
 
Mökillä on sellainen ongelma, että alueella oleva radiomasto jää kumpareen ja metsikön taakse. Suora näköyhteys tornille on n. 40m päästä päärakennuksesta, tai vaihtoehtoisesti n. 15m talon harjaa korkeammalta.

Olisi toivottavaa saada vakaampi yhteys; tällä hetkellä nopeus vaihtelee 20-200 Mbps välillä hieman alueen kuormasta riippuen, mutta signaalin vahvuus ilman erillistä ulkoista antennia heittelee rajusti ja viiveet sitä mukaa. Metsikön maston puolelta nopeusvaihtelut siis samoja, mutta latenssi lähes olematon ja signaali erittäin vahva jatkuvasti.

Onko kokemuksia ongelmista, jos teen erillisen 4g-antennimaston tuonne metsikön toiselle puolelle? Tarkoitus olisi siis vetää päärakennuksesta sähköt kesäkuukausiksi erilliseen mastorakennelmaan, jonka alapäähän peruslämmitetty ja eristetty sähkökaappi kuluttajaluokan modeemille. Masto olisi korkeudeltaan n. 5m ja laittaisin siihen esim. Fuj:tech P-32MIMO suuntaava GSM/3G/4G/LTE/WiFi MiMo -antenni 104,90 kiinni.

Modeemilta sitten cattikaapelilla verkot tukariin päärakennukseen. Rakennusmateriaalit löytyvät omasta takaa ja olisi siistiä saada puuhastelukohde kesäksi. Kyseessä siis helvetin harvaan asuttu järvialue, jossa naapurit tuttuja ja tontti iso, eikä siten riskiä varastelusta tms.
 
Eipä tuohon paljon lisättävää, sähkön syöttöön ehkä vaihtoehtona PoE virta.
Modeemi varmaan pysyy lämpimänä esim. styrox laatikossa?
 
jonka alapäähän peruslämmitetty ja eristetty sähkökaappi kuluttajaluokan modeemille. Masto olisi korkeudeltaan n. 5m

Maksimoi signaalivoimakkuuden ja laittaa sähkökaapin niin ylös kuin viitsii kiivetä että pärjää mahdollisimman lyhyellä antennikaapelilla?
 
Maston päähän suoraan 4g modeemireititin (zyxel 7490 tms) ja mastolle pelkkä cat kaapeli? Talolle poe injektori. Ei tarvitse vedellä ja rakennella sähköjä erikseen tai miettiä modeemin lämmitystä.
 
Kysymyssarja liittyen 4G- ja TV-antenneihin. Olisi tarkoitus lisätä paras suunnattava 4G-antenni tolppaan katolle (hintaluokka alle 100€).

Nykytilanne

Tolppa tulee 2,5m harjan yläpuolelle ja siinä on jo ylimpänä Televesin UHF- ja alempana DNA:n VHF-antenni. VHF-antennista ei taida tällä hetkellä tulla mitään (ilmaiskanavia), mutta Wikipedia sanoo, että saattaa jatkossa tulla, eikä hyväkuntoista VHF-antennia kannata välttämättä poistaa käytöstä.

Tarkoitus siis tehdä kerralla mahdollisimman hyvä ja antenniksi valitsisin mielellään sellaisen, missä löytyy ainakin jotain 5G-taajuuksia, jos sellainen liittymä tulee jossain vaiheessa hankittua, niin on sitten ainakin jonkinlainen toimivuusvalmius sillekin, eikä tarvitsisi uusia asennuksia.

Sijainti on tasan 20km Helsingin keskustasta suoraan pohjoiseen. Tarkoitus on käyttää Elisan mobiililaajakaistaliittymää ja sattumoisin Elisan 4G/5G kuuluu tällä alueella huonosti. Esim. Huawein uudet 4G-reitittimet toimivat sisäisillä tai vakio pupukorva-antenneilla täällä noin 3-15 Mbps nopeudella, kun liittymä ei rajoita nopeutta. SatShopin antennisuosituslistan mukaan valinta olisi joko Iskra P-58 tai P-60 - luultavasti P-60 juuri tuon 5G-tuen vuoksi:

Kysymykset:
1. Riittääkö tuo 2,5m tolpan pituus sekä noille 4G-/5G YAGI MIMO-antenneille, että erillisille UHF- ja VHF-antenneille ilman kompromisseja signaalihäiriöiden suhteen, mitä tulee antennien välisiin optimaalietäisyyksiin?
2. Kannattaako 4G-/5G-MIMO YAGI-antennit laittaa tolppaan ylimmäksi, UHF-antenni seuraavaksi ja VHF-antenni alimmaksi, jos sen vielä tolppaan tulevaisuuden varalle laittaa, kun priorisoidaan netin nopeus tärkeimmäksi ja perus-ilmaiskanavat seuraavaksi?
3. Ylimpänä ollessaan 4G-/5G-antenneille tarvitaan noin 6 m kaapelit. Meinasin, että parasta, eli HDF/CFD/LMR-400:

Onko tuo yliampuvaa ja onko ero noilla pituuksilla listan seuraavaksi parhaaseen H155PE/SH-200 käytännössä merkityksetön?
4. Kannattaako 4G-/5G-antennit pujottaa kulkemaan antennimaston sisällä vai onko sillä merkitystä? Onko väliä, jos putken sisällä kulkee myös UHF- ja/tai VHF-antennien kaapelit?
5. Onko Iskra P-58/P-60 antenneissa jonkin sortin pikaliittimet tai ainakin ei-juotetut liittimet, niin, että näppärä pystyy tekemään niihin itse laadukkaat liitokset haluamilleen kaapeleille?
6. Saako SatShopilta antennitilauksen yhteydessä tilattua haluamansa laiset ja pituiset kaapelit antenneihin? Vastaavat huonosti viesteihin, joten siksi kysyn tässä samalla.
 
Kysymyssarja liittyen 4G- ja TV-antenneihin.
Tuon VHF antennin voi varmaan (viimein) ottaa alas DNA (Telenor) veti jo valitukset pois ja heitti pyyhkeen kehiin, kilpailusyistä harmi että tuskin kukaan muukaan on kiinnostunut.

4/5G antennin tarve kannattaa ensin selvittää esim celmapperin avulla ,ulkoisissa antenneissa kaksi ei välttämättä riitä eli tarvitaan neljä.

Mastoon kiinnitettävä modeemi on parempi ratkaisu.
 
Tuon VHF antennin voi varmaan (viimein) ottaa alas DNA (Telenor) veti jo valitukset pois ja heitti pyyhkeen kehiin, kilpailusyistä harmi että tuskin kukaan muukaan on kiinnostunut.

4/5G antennin tarve kannattaa ensin selvittää esim celmapperin avulla ,ulkoisissa antenneissa kaksi ei välttämättä riitä eli tarvitaan neljä.

Mastoon kiinnitettävä modeemi on parempi ratkaisu.

Välttämättä sitä VHF antennia ei kannata ottaa alas. Sitä ei tiedä mitä taajuusalueen antenneja tarvitaan jahka 4k lähetykset ja 8k lähetykset alkavat. Tosin 8k lähetysten kanssa saattaa vierähtää pari vuosikymmentä niitä odottaessa. 4k lähetyksiä kenties voi tulla jo kymmenen vuoden sisällä harava-antenniverkkoon.
 
Välttämättä sitä VHF antennia ei kannata ottaa alas. Sitä ei tiedä mitä taajuusalueen antenneja tarvitaan jahka 4k lähetykset ja 8k lähetykset alkavat. Tosin 8k lähetysten kanssa saattaa vierähtää pari vuosikymmentä niitä odottaessa. 4k lähetyksiä kenties voi tulla jo kymmenen vuoden sisällä harava-antenniverkkoon.
Epäilen suuresti että 4/8k lähetykset tulevat koskaan antenniverkkoon pelkkä kaistaleveys tarve on suurempi ja VHF alue hyvän kantavuuden takia on haluttu myös muuhun käyttöön.

Tosin kun digitv tuli niin sanottiin että VHF antennin voi poistaa, onneksi kaikki taloyhtiöt eivät noudattanee ohjetta :rolleyes:
 
Epäilen suuresti että 4/8k lähetykset tulevat koskaan antenniverkkoon pelkkä kaistaleveys tarve on suurempi ja VHF alue hyvän kantavuuden takia on haluttu myös muuhun käyttöön.

Tosin kun digitv tuli niin sanottiin että VHF antennin voi poistaa, onneksi kaikki taloyhtiöt eivät noudattanee ohjetta :rolleyes:
Itse uskon, että nykymuotoinen terrestriaalijakelu korvautuu 5G infrastruktuurin yli tapahtuvalla jakelulla jossain 2030 luvun kieppeillä.
 
Tuon VHF antennin voi varmaan (viimein) ottaa alas DNA (Telenor) veti jo valitukset pois ja heitti pyyhkeen kehiin, kilpailusyistä harmi että tuskin kukaan muukaan on kiinnostunut.

4/5G antennin tarve kannattaa ensin selvittää esim celmapperin avulla ,ulkoisissa antenneissa kaksi ei välttämättä riitä eli tarvitaan neljä.

Mastoon kiinnitettävä modeemi on parempi ratkaisu.

Mites tuo neljän antennin liittäminen nykyisiin 5G-modeemeihin käytännössä tapahtuu? Ainakaan missään Huawein 5G CPE -laitteissa en muista nähneeni kuin 2 kpl TS-9-liittimiä.
 
...
4/5G antennin tarve kannattaa ensin selvittää esim celmapperin avulla ,ulkoisissa antenneissa kaksi ei välttämättä riitä eli tarvitaan neljä.
...

Miten tuo käytännössä tapahtuu, eli mitä sieltä kartalta haetaan? Eikö se riitä, että on tieto, että Elisa kuuluu alueella huonosti? Vai saako kartalta jotain tietoa, mikä vaikuttaa mikä antennimalli vai -tyyppi valitaan?
 
Mites tuo neljän antennin liittäminen nykyisiin 5G-modeemeihin käytännössä tapahtuu? Ainakaan missään Huawein 5G CPE -laitteissa en muista nähneeni kuin 2 kpl TS-9-liittimiä.

Taitaa olla purkin avaus edessä silloin ja kahden puuttuvan ulkoisen antennin liittäminen juottamalla laitteen sisuksiin.

Tämä siis jos haluaa ne kaikki neljä ulkoista antennia saada käyttöön.
 
Eli tässä mennään nyt kahdella antennilla ainakin toistaiseksi, ja sisälle sijoitettavalla 4G-modeemilla (B715). 5G tulee taloon muutaman vuoden päästä, jos tulee.

Jos saisi kommenttia noihin alkuperäisiin kysymyksiin, niin saisi projektin avoimiin kysymyksiin lisäselvyyttä. Toteutusvaihe kun olisi tarkoitus iskeä silmään ihan parin päivän sisään, mahdollisesti heti huomenna.

Kysymykset:
1. Riittääkö tuo 2,5m tolpan pituus sekä noille 4G-/5G YAGI MIMO-antenneille, että erillisille UHF- ja VHF-antenneille ilman kompromisseja signaalihäiriöiden suhteen, mitä tulee antennien välisiin optimaalietäisyyksiin?
2. Kannattaako 4G-/5G-MIMO YAGI-antennit laittaa tolppaan ylimmäksi, UHF-antenni seuraavaksi ja VHF-antenni alimmaksi, jos sen vielä tolppaan tulevaisuuden varalle laittaa, kun priorisoidaan netin nopeus tärkeimmäksi ja perus-ilmaiskanavat seuraavaksi?
3. Ylimpänä ollessaan 4G-/5G-antenneille tarvitaan noin 6 m kaapelit. Meinasin, että parasta, eli HDF/CFD/LMR-400:
4G/5G-kaapelit - 4G/5G - 4G/5G & Verkko
SatShop.fi
www.satshop.fi
www.satshop.fi

Onko tuo yliampuvaa ja onko ero noilla pituuksilla listan seuraavaksi parhaaseen H155PE/SH-200 käytännössä merkityksetön?
4. Kannattaako 4G-/5G-antennit pujottaa kulkemaan antennimaston sisällä vai onko sillä merkitystä? Onko väliä, jos putken sisällä kulkee myös UHF- ja/tai VHF-antennien kaapelit?
5. Onko Iskra P-58/P-60 antenneissa jonkin sortin pikaliittimet tai ainakin ei-juotetut liittimet, niin, että näppärä pystyy tekemään niihin itse laadukkaat liitokset haluamilleen kaapeleille?
6. Saako SatShopilta antennitilauksen yhteydessä tilattua haluamansa laiset ja pituiset kaapelit antenneihin? Vastaavat huonosti viesteihin, joten siksi kysyn tässä samalla.

Sijainti on tämä, jos joku haluaa vaivautua tutkimaan Cellmapperia, jos asialla vaikutusta esim. antennin valintaan:
 
Viimeksi muokattu:
1. Riittääkö tuo 2,5m tolpan pituus sekä noille 4G-/5G YAGI MIMO-antenneille, että erillisille UHF- ja VHF-antenneille ilman kompromisseja signaalihäiriöiden suhteen, mitä tulee antennien välisiin optimaalietäisyyksiin?

Kyllä se hyvin riittää.

2. Kannattaako 4G-/5G-MIMO YAGI-antennit laittaa tolppaan ylimmäksi, UHF-antenni seuraavaksi ja VHF-antenni alimmaksi, jos sen vielä tolppaan tulevaisuuden varalle laittaa, kun priorisoidaan netin nopeus tärkeimmäksi ja perus-ilmaiskanavat seuraavaksi?

Testaa tolpassa missä korkeudella ne 4G antennit antavat parhaat signaalit. Erityisesti SINR arvo on tärkeä. Ja mittaa nopeudet missä kohti saat parhaat lataus- ja lähetysnopeudet. Ne taitavat riippua pitkälti SINR arvosta. Signaali voi muuttua todella paljon kun antennia siirtää 5 senttiä johonkin suuntaan oli se sitten ylös tai alas tai sivusuunnassa. Antenni voi antaa myös parhaat signaalit suunnattuna hieman tukiaseman ohi. Tai sitten ei.

Kaapeleilla ei taida olla merkitystä onko 400 vai 200 sarjaa jos et ihan kuuluvuusalueen rajoilla ole ja/tai antennijohdot kymmeniä metrejä pitkiä.

Sillä ei liene väliä onko kaapeli antenniputken sisällä tai ulkopuolella. Pistä vaikka nippusiteillä antennijohdot kiinni jos ulkopuolelle laitat.

Kaapelit näyttävät olevan kahta erilaista mallia antennissa:

"Iskra P-60 Unicom MIMO 3G/4G/5G/LTE/GSM-suunta-antennipaketti (2 antennia), 600-3900 MHz, 2 x 10,5 dBi, 2 x 30 cm POPE H155 super low-loss kaapeli, SMA uros 74,90 €
Omassa varastossamme.
Iskra P-60 Unicom MIMO 3G/4G/5G/LTE/GSM-suunta-antennipaketti (2 antennia), 600-3900 MHz, 2 x 10,5 dBi, 2 x 10 m POPE H155 super low-loss kaapeli, SMA uros 79,90 €
Omassa varastossamme."

Jos haluat parempaa kaapelia kuin tuo, niin osta sitten tuolla 30 cm kaapelilla ja hommaa sopiva SMA naaras päinen jatkokaapeli. Vulkanoituvaa teippiä saanee vähintään siihen kaveriksi laittaa että saa liitoksesta vesitiiviin kun SMA liitin taitaa olla kasa paskaa ulkokäytössä vesitiiviyden kannalta.

Toki parempi tulisi jos vaihdattaisi siihen jossain N-liittimen tilalle ja jatkokaapelin hommaisi sitten N-liittimellisenä ja pistäisi varmuuden vuoksi vielä vulkanoituvaa teippiä päälle.
 
Eli tässä mennään nyt kahdella antennilla ainakin toistaiseksi, ja sisälle sijoitettavalla 4G-modeemilla (B715). 5G tulee taloon muutaman vuoden päästä, jos tulee.

Jos saisi kommenttia noihin alkuperäisiin kysymyksiin, niin saisi projektin avoimiin kysymyksiin lisäselvyyttä. Toteutusvaihe kun olisi tarkoitus iskeä silmään ihan parin päivän sisään, mahdollisesti heti huomenna.

Sijainti on tämä, jos joku haluaa vaivautua tutkimaan Cellmapperia, jos asialla vaikutusta esim. antennin valintaan:

Mihin tukiasemaan modeemisi ottaa tällä hetkellä yhteyden ja mitkä ovat signaaliarvot (RSRP, SINR, RSRQ)? Katso vaikka LTE H-MONITOR ohjelmalla. Kiilan täyttömaan takana on Elisan tukiasema, johon matkaa on noin 800 metriä. Siinä on B3+B20. Sitten tuolla soranottoalueella koillisessa on kanssa ilmeisesti Elisan tukiasema, mutta siinä on pelkkä B20. Mistä olet päätellyt, että tarvitset ulkoiset antennit huonon signaalin takia? Paljonko speedtest antaa Elisalla DL/UL nopeudeksi?

Telialla on tukiasema Juhannuskujan päässä, joten kuuluu varmasti hyvin käyttöpaikkaasi. Tosin siinä on pelkkä B3. DNA on puolestaan päivittänyt tukiasemansa Kiilan täyttömaan luona ja siinä onkin sitten jo mukavasti 4G-kapasiteettia neljällä eri taajuudella.

Eli onko pakko olla Elisa, jos kilpailijoilla verkot toimisivat paremmin? Oletko testannut Telian ja DNA:n?
 
Viimeksi muokattu:
1. Riittääkö tuo 2,5m tolpan pituus sekä noille 4G-/5G YAGI MIMO-antenneille, että erillisille UHF- ja VHF-antenneille ilman kompromisseja signaalihäiriöiden suhteen, mitä tulee antennien välisiin optimaalietäisyyksiin?

Kyllä se hyvin riittää.

2. Kannattaako 4G-/5G-MIMO YAGI-antennit laittaa tolppaan ylimmäksi, UHF-antenni seuraavaksi ja VHF-antenni alimmaksi, jos sen vielä tolppaan tulevaisuuden varalle laittaa, kun priorisoidaan netin nopeus tärkeimmäksi ja perus-ilmaiskanavat seuraavaksi?

Testaa tolpassa missä korkeudella ne 4G antennit antavat parhaat signaalit. Erityisesti SINR arvo on tärkeä. Ja mittaa nopeudet missä kohti saat parhaat lataus- ja lähetysnopeudet. Ne taitavat riippua pitkälti SINR arvosta. Signaali voi muuttua todella paljon kun antennia siirtää 5 senttiä johonkin suuntaan oli se sitten ylös tai alas tai sivusuunnassa. Antenni voi antaa myös parhaat signaalit suunnattuna hieman tukiaseman ohi. Tai sitten ei.

Kaapeleilla ei taida olla merkitystä onko 400 vai 200 sarjaa jos et ihan kuuluvuusalueen rajoilla ole ja/tai antennijohdot kymmeniä metrejä pitkiä.

Sillä ei liene väliä onko kaapeli antenniputken sisällä tai ulkopuolella. Pistä vaikka nippusiteillä antennijohdot kiinni jos ulkopuolelle laitat.

Kaapelit näyttävät olevan kahta erilaista mallia antennissa:

"Iskra P-60 Unicom MIMO 3G/4G/5G/LTE/GSM-suunta-antennipaketti (2 antennia), 600-3900 MHz, 2 x 10,5 dBi, 2 x 30 cm POPE H155 super low-loss kaapeli, SMA uros 74,90 €
Omassa varastossamme.
Iskra P-60 Unicom MIMO 3G/4G/5G/LTE/GSM-suunta-antennipaketti (2 antennia), 600-3900 MHz, 2 x 10,5 dBi, 2 x 10 m POPE H155 super low-loss kaapeli, SMA uros 79,90 €
Omassa varastossamme."

Jos haluat parempaa kaapelia kuin tuo, niin osta sitten tuolla 30 cm kaapelilla ja hommaa sopiva SMA naaras päinen jatkokaapeli. Vulkanoituvaa teippiä saanee vähintään siihen kaveriksi laittaa että saa liitoksesta vesitiiviin kun SMA liitin taitaa olla kasa paskaa ulkokäytössä vesitiiviyden kannalta.

Toki parempi tulisi jos vaihdattaisi siihen jossain N-liittimen tilalle ja jatkokaapelin hommaisi sitten N-liittimellisenä ja pistäisi varmuuden vuoksi vielä vulkanoituvaa teippiä päälle.
Ja vulkanoituvan päälle vielä jotain muuta, eivät ilmeisesti kestä UV-säteilyä kovin kauaa
 
Mihin tukiasemaan modeemisi ottaa tällä hetkellä yhteyden ja mitkä ovat signaaliarvot (RSRP, SINR, RSRQ)? Katso vaikka LTE H-MONITOR ohjelmalla. Kiilan täyttömaan takana on Elisan tukiasema, johon matkaa on noin 800 metriä. Siinä on B3+B20. Sitten tuolla soranottoalueella koillisessa on kanssa ilmeisesti Elisan tukiasema, mutta siinä on pelkkä B20. Mistä olet päätellyt, että tarvitset ulkoiset antennit huonon signaalin takia? Paljonko speedtest antaa Elisalla DL/UL nopeudeksi?

Telialla on tukiasema Juhannuskujan päässä, joten kuuluu varmasti hyvin käyttöpaikkaasi. Tosin siinä on pelkkä B3. DNA on puolestaan päivittänyt tukiasemansa Kiilan täyttömaan luona ja siinä onkin sitten jo mukavasti 4G-kapasiteettia neljällä eri taajuudella.

Eli onko pakko olla Elisa, jos kilpailijoilla verkot toimisivat paremmin? Oletko testannut Telian ja DNA:n?

Onko tässä sama info? Kuva LTEWatchista ja Speedtestistä. Tulipa harvinaisen isot lukemat - ei tyypillistä:

Eli motu on tällä hetkellä orkkis pupukorva-antenneilla alakerran korkean vaatekaapin päällä. Alakerrassa, koska yläkertaa reunustaa jyrkkä peltikatto, joka vissiin kait toimii vähän Faradayn häkkinä.
 
Mihin tukiasemaan modeemisi ottaa tällä hetkellä yhteyden ja mitkä ovat signaaliarvot (RSRP, SINR, RSRQ)? Katso vaikka LTE H-MONITOR ohjelmalla. Kiilan täyttömaan takana on Elisan tukiasema, johon matkaa on noin 800 metriä. Siinä on B3+B20. Sitten tuolla soranottoalueella koillisessa on kanssa ilmeisesti Elisan tukiasema, mutta siinä on pelkkä B20. Mistä olet päätellyt, että tarvitset ulkoiset antennit huonon signaalin takia? Paljonko speedtest antaa Elisalla DL/UL nopeudeksi?

Telialla on tukiasema Juhannuskujan päässä, joten kuuluu varmasti hyvin käyttöpaikkaasi. Tosin siinä on pelkkä B3. DNA on puolestaan päivittänyt tukiasemansa Kiilan täyttömaan luona ja siinä onkin sitten jo mukavasti 4G-kapasiteettia neljällä eri taajuudella.

Eli onko pakko olla Elisa, jos kilpailijoilla verkot toimisivat paremmin? Oletko testannut Telian ja DNA:n?

Käsittääkseni Juhannuskujan Elisan tukiasema on vuokra-asema ja alempana/jotenkin priorisoitu muiden operaattoreiden jälkeen ja siksi ei nopea. Joka tapauksessa vissiin aika yleinen mielipide, että Elisan 4G kuuluu alueella heikosti.

Vanhemmilla taitaa tehdä vähän tiukkaa vaihtaa Elisalta pois, kun ovat sillä iät ja ajat olleet ja matkapuhelinliittymät samasta firmasta. Heidän 4G-yhteyttään tässä virittelen, kun ADSL:ssä häikkää ja sitä ilmeisesti ollaan muutenkin lähitulevaisuudessa ajamassa alas.
 
Käsittääkseni Juhannuskujan Elisan tukiasema on vuokra-asema ja alempana/jotenkin priorisoitu muiden operaattoreiden jälkeen ja siksi ei nopea. Joka tapauksessa vissiin aika yleinen mielipide, että Elisan 4G kuuluu alueella heikosti.

Vanhemmilla taitaa tehdä vähän tiukkaa vaihtaa Elisalta pois, kun ovat sillä iät ja ajat olleet ja matkapuhelinliittymät samasta firmasta. Heidän 4G-yhteyttään tässä virittelen, kun ADSL:ssä häikkää ja sitä ilmeisesti ollaan muutenkin lähitulevaisuudessa ajamassa alas.

Juhannuskujalla on Telian tukiasema. Elisan masto Hanskallionkujalla on valitettavan matala ja kuuluvuus heikkoa tuonne asuinalueelle. DNA:lla on enemmän taajuuksia ja kapasiteettia, mutta DNA on mastossa vielä alempana, mutta sieltä potentiaalisesti kyllä saa enemmän nopeutta sopivilla säädöillä.

Elisan tapauksessa käyttöpaikka on vielä kahden antennisektorin välissä ja sen takia tuo SINR menee negatiiviselle ja romahduttaa nopeudet. Myös tuo RSRP signaalin voimakkuus on heikko. Ei tuossa kovin ihmeitä pysty tekemään oikein millään.

Suosittelen kyllä vanhempia vaihtamaan Teliaan ainakin datayhteyden osalta. Sen jälkeen loppuu säätäminen ja 50-100 Mbps tulee tasaisesti.
 
Juhannuskujalla on Telian tukiasema. Elisan masto Hanskallionkujalla on valitettavan matala ja kuuluvuus heikkoa tuonne asuinalueelle. DNA:lla on enemmän taajuuksia ja kapasiteettia, mutta DNA on mastossa vielä alempana, mutta sieltä potentiaalisesti kyllä saa enemmän nopeutta sopivilla säädöillä.

Elisan tapauksessa käyttöpaikka on vielä kahden antennisektorin välissä ja sen takia tuo SINR menee negatiiviselle ja romahduttaa nopeudet. Myös tuo RSRP signaalin voimakkuus on heikko. Ei tuossa kovin ihmeitä pysty tekemään oikein millään.

Suosittelen kyllä vanhempia vaihtamaan Teliaan ainakin datayhteyden osalta. Sen jälkeen loppuu säätäminen ja 50-100 Mbps tulee tasaisesti.

Eli siis todellakaan parhaalla suunta-antennilla jne. tarkalla suuntauksella johonkin kaukaisempaan tukiasemaan ei ole odotettavissa Elisan osalta mitään ihmeellisiä tuloksia, kuten 30-50 Mbps nopeuksia suhteellisen luotettavasti? Tästä tiedosta olisi potentiaalisesti paljon hyötyä, koska mahdollisesti sitten jäisi tuo antenni hankkimatta ja hirveän työläät ja vaarallisetkin kattoasennukset tekemättä. Ensin pitäisi ottaa TV-antennit ja tolppa pois katolta ja purkaa TV-antenniasennukset. Sen jälkeen mobiililaajakaista MIMO YAGIT ylimmäksi, suuntaus, jonka jälkeen TV-antennit takaisin. Onhan tuossa iso työ, koska tapahtuu pitkälti tuolla katon rajalla harjan päällä tasapainoillen.
 
Viimeksi muokattu:
Eli siis todellakaan parhaalla suunta-antennilla jne. tarkalla suuntauksella ei ole odotettavissa mitään ihmeellisiä tuloksia, kuten 30-50 Mbps, suhteellisen luotettavasti? Tämä olisi hyödyllinen säätö, koska mahdollisesti sitten jäisi tuo antenni hankkimatta ja hirveän työläät ja vaarallisetkin kattoasennukset tekemättä.

En ole itse kokeillut tuollaisessa tilanteessa suunta-antennin vaikutusta, mutta en usko, että se parantaa niin paljon tilannetta, että 30-50 Mbps tulisi luotettavasti.

Telian tukiasema on 150m päässä ja tukiaseman antennisuuntauskin on hyvä, joten simmin vaihto on helpoin, edullisin ja kokonaisuudessaan paras ratkaisu tuossa tapauksessa luotettavaan yhteyteen.
 
Minun mielipide on edelleen se, että kaikki antennit kannattaa jättää kaupan hyllylle, jos yhtään 3,5Ghz 5G:hen varautuu. Mastoon asennettava modeemi jos maksaa sen 270€ tällä hetkellä, niin sillä ei kummoisia antenneja ja kaapeleita saa. Kuitenkin noissa modeemeissa on vähintään se 4 sisäistä antennia ja harvassa sisämodeemissa on paikkaa neljälle ulkoiselle antennille. Ulos ei myöskään tarvitse viedä kuin yksi ethernet-johto häviöllisten antennikaapeleiden sijaan.
 
En ole itse kokeillut tuollaisessa tilanteessa suunta-antennin vaikutusta, mutta en usko, että se parantaa niin paljon tilannetta, että 30-50 Mbps tulisi luotettavasti.

Telian tukiasema on 150m päässä ja tukiaseman antennisuuntauskin on hyvä, joten simmin vaihto on helpoin, edullisin ja kokonaisuudessaan paras ratkaisu tuossa tapauksessa luotettavaan yhteyteen.

Tuossa kävi kerran lyhyen hetken Telian 4G SIM uudehkossa 4G-modeemissa (olisko ollut B525) keittiön pöydällä ja tuli laitteen omilla antenneilla heittämällä puhdasta 100 Mbps Speedtestin kautta. Yksi pointti on se, että Elisalta tarjottiin nykyisen oikuttelevan ADSL:n tilalle tupla 4G-mobiililaajakaistaa, 50+100/150Mbps (en muista kumpi oli 100 vai 150) muistaakseni hintaan noin 25€/kk. Tuolle toiselle SIM:lle olisi käyttöä puhelimessa hoitamassa dataliittymän virkaa. Telialla ja DNA:lla ei taida olla vastaavan hintaista tupla-mobiililaajakaistapakettia.
 
Tuossa kävi kerran lyhyen hetken Telian 4G SIM uudehkossa 4G-modeemissa (olisko ollut B525) keittiön pöydällä ja tuli laitteen omilla antenneilla heittämällä puhdasta 100 Mbps Speedtestin kautta. Yksi pointti on se, että Elisalta tarjottiin nykyisen oikuttelevan ADSL:n tilalle tupla 4G-mobiililaajakaistaa, 50+100/150Mbps (en muista kumpi oli 100 vai 150) muistaakseni hintaan noin 25€/kk. Tuolle toiselle SIM:lle olisi käyttöä puhelimessa hoitamassa dataliittymän virkaa. Telialla ja DNA:lla ei taida olla vastaavan hintaista tupla-mobiililaajakaistapakettia.

Telialla ei taida olla ihan vastaavaa tuotetta. Esim. Samsungin tabletti + Telia 100M 4G-liittymä on 18,90e/kk (24kk soppari). Kannattaa miettiä kumpi on järkevämpää: maksaa hieman enemmän toimivasta yhteydestä tai sitten hieman halvemmalla huono yhteys...

Operaattorilta kannattaa toki tiedustella eri vaihtoehtoja ja alinta mahdollista hintaa kombolle kun kertoo nykyisestä tilanteesta ja tarpeesta.
 
Telialla ei taida olla ihan vastaavaa tuotetta. Esim. Samsungin tabletti + Telia 100M 4G-liittymä on 18,90e/kk (24kk soppari). Kannattaa miettiä kumpi on järkevämpää: maksaa hieman enemmän toimivasta yhteydestä tai sitten hieman halvemmalla huono yhteys...

Operaattorilta kannattaa toki tiedustella eri vaihtoehtoja ja alinta mahdollista hintaa kombolle kun kertoo nykyisestä tilanteesta ja tarpeesta.

Jep. Pitänee soittaa Telia ja DNA läpi.
 
...
Elisan tapauksessa käyttöpaikka on vielä kahden antennisektorin välissä ja sen takia tuo SINR menee negatiiviselle ja romahduttaa nopeudet. Myös tuo RSRP signaalin voimakkuus on heikko. Ei tuossa kovin ihmeitä pysty tekemään oikein millään.
...

Voisko tuollaisesta Faradayn häkistä olla apua tilanteessa, tarkalla antennin suuntauksella, yrittämällä sulkea muiden tukiasemien signaalit pois? Tuon kuvien katiskan rakensin vanhempien kesäasunnolle, ja hyvin on pelittänyt (jopa 100 Mbps nopeudet). Tosin vertailua ei pahemmin ole tehty ilman sitä.


Tilasin Elisalta tuon kuukauden päivät tökkineen vanhempien ADSL-yhteyden vikaselvityksen. Huoltomies palailee takaisinsoitolla hetken päästä. Tarkoitus jos vähän samalla keskustelisi Elisan 4G-kuuluvuudesta alueella.
 
Voisko tuollaisesta Faradayn häkistä olla apua tilanteessa, tarkalla antennin suuntauksella, yrittämällä sulkea muiden tukiasemien signaalit pois? Tuon kuvien katiskan rakensin vanhempien kesäasunnolle, ja hyvin on pelittänyt (jopa 100 Mbps nopeudet). Tosin vertailua ei pahemmin ole tehty ilman sitä.


Tilasin Elisalta tuon kuukauden päivät tökkineen vanhempien ADSL-yhteyden vikaselvityksen. Huoltomies palailee takaisinsoitolla hetken päästä. Tarkoitus jos vähän samalla keskustelisi Elisan 4G-kuuluvuudesta alueella.
Ihailtavaa yrittelijäisyyttä tuollaisen monimutkaisen katiskan rakentaminen. Tosin tässä aplikaatiossa turhaa työtä. Perusongelma tuossa on, ettei ymmärretä RF-säteilyn luonnetta ja heijastuksia. Senttimetriaaltoinen RF-säteily eihän se pysähdy tuolla silmäkoolla olevaan katiskaan, eikä se pysähdy vaikka silmäkoko olisi hyvinkin pienikin. RF-säteily on ”kaikkialla” ja voidaan mittareilla havaita. Vaikka laittaisi lyijylevyä sivulle, ei se estä viereisen tukiaseman signaalia, se vaimentaa vain sen tehoa, päätelaitteen receiver kuitenkin huomaa signaalin. Signaalin teho rittää, että on hyvällä tasolla parhaan palvelun tarjoavasta tukiasemasta, sitten signaalin laatu, MIMO, carrier aggregation, päätelaitteen kyvykkyys merkkaavat mikä se suorituskyky on. Katiskalla ei ole roolia tässä.
 
Senttimetriaaltoinen RF-säteily eihän se pysähdy tuolla silmäkoolla olevaan katiskaan, eikä se pysähdy vaikka silmäkoko olisi hyvinkin pienikin.
Mulle on jäänyt mielikuva että antennikäytössä 1/20 lamdan verkkoko olis riittävä.

esim. 300/1800MHz/20=0,0083m (8,3mm)

Tietysti mitä vaimennusta haetaan 10 vai 60dB ja rautalangan RF ominaisuudet eivät ole kaksiset.
 
Mulle on jäänyt mielikuva että antennikäytössä 1/20 lamdan verkkoko olis riittävä.

esim. 300/1800MHz/20=0,0083m (8,3mm)

Tietysti mitä vaimennusta haetaan 10 vai 60dB ja rautalangan RF ominaisuudet eivät ole kaksiset.
Täytyy muistaa, että heijasteet kiertyvät ja kaartuvat joten läpi tulee.
 
Voisko tuollaisesta Faradayn häkistä olla apua tilanteessa, tarkalla antennin suuntauksella, yrittämällä sulkea muiden tukiasemien signaalit pois? Tuon kuvien katiskan rakensin vanhempien kesäasunnolle, ja hyvin on pelittänyt (jopa 100 Mbps nopeudet). Tosin vertailua ei pahemmin ole tehty ilman sitä.


Tilasin Elisalta tuon kuukauden päivät tökkineen vanhempien ADSL-yhteyden vikaselvityksen. Huoltomies palailee takaisinsoitolla hetken päästä. Tarkoitus jos vähän samalla keskustelisi Elisan 4G-kuuluvuudesta alueella.

Ei mitään hyötyä, koska kyse ei ole siitä, että toinen tukiasema häiritsisi yhteyttä vaan käyttöpaikka on kahden eri antennin välissä tukiasemaan (Hanskallionkujalla) nähden, joka on pahin mahdollinen paikka ja mitään ei ole tehtävissä, jollei taloa lähde siirtämään 50-100m toiseen paikkaan. Helpoin laittaa vaan Telian simmi sisään purkkiin ja problem solved. Jos haluaa tehdä asiat vaikeasti niin Iskran suuntava antenni katolle ja sillä voi saada jonkun verran megabittejä lisää.
 
Sijainti on tämä, jos joku haluaa vaivautua tutkimaan Cellmapperia, jos asialla vaikutusta esim. antennin valintaan:

Juttelin tänään puhelimessa varmaan 30-45 minuuttia Elisan 4G asiantuntijan kanssa. Hänen mukaansa tuon koillisen 10113 tukiaseman keila osoittaa selvästi toiseen suuntaan, kuin mitä Cellmapperissa. Eli käsittääkseni sen mukaan poistuu tuo edellä ehdotettu kahden Elisan tukiaseman ristipeitto, vai?

Lisäksi tiedustelin mobiilituplalaajakaistan hinnat Elisalta ja Telialta. Elisalta tarjottiin 2x50M liittymiä 19,90€/kk ja 50+150M 24,90€/kk. Telialla taisi olla per satanen 19,90 €/kk, ja matkapuhelinasiakkaille 14,90€. DNA:ta en vielä selvittänyt. Noissakin meni parisen tuntia, samalla kun temppuilevalle ADSL:lle laitettiin huoltotilaus.

edit: Tuplalaajakaista siksi, että toinen SIM-ollut omassa puhelimessani 2. SIM-paikalla ja olen saanut siitä ilmaisen/halvan datayhteyden puhelimeeni. Vanhemmilla nyt siis kiinteä tuplalaajakaista, eli ADSL + 50M 4G Elisalta, ja tuo 4G ei ole maksanut ADSL:n päälle mitään, ja olen saanut siitä noin 250 € hyödyn per vuosi jo noin 5 vuoden ajan, kun en ole tarvinnut varsinaisesti maksaa dataliittymästä, vaan mennyt Elisan kk-maksuttomalla latausliittymällä, missä markkinoiden edullisimmat tekstari- ja sekuntiveloitteiset puhelumaksut. Tällä järjestelyllä omat puhelinlaskut olleet parin euron luokkaa kuukaudessa.
 
Viimeksi muokattu:
Juttelin tänään puhelimessa varmaan 30 minuuttia Elisan 4G asiantuntijan kanssa. Hänen mukaansa tuon koillisen 10113 tukiaseman keila osoittaa selvästi toiseen suuntaan, kuin mitä Cellmapperissa. Eli käsittääkseni sen mukaan poistuu tuo edellä ehdotettu kahden Elisan tukiaseman ristipeitto, vai?

Negatiivinen SINR on B3:lla, jolloin 10113 tukiasemalla ei ole vaikutusta alueelle, koska siinä ei ole LTE1800:sta ollenkaan.
 
Mitähän tässä tekisi? Tuli nyt hommattua kesäpaikka Varsinais-Suomesta rannikkoalueelta ja olen nyt muutaman päivän vertaillut verkkoja niin, että ristikkäispolaroidut 4G-antennit ovat yläkerran terdellä.

  • Telian masto 500m päässä puiden ja kumpareen takana antaa päivisin n. 50/50 Mbps mutta laskee iltaisin ruuhka-aikaan n. 5/50. Pingi ja jitter n. 10 ms. (kokeiltu 800 ja 1800 MHz).

  • Elisan masto 2km päässä suoralla näköyhteydellä antaa päivisin n. 70/40 Mbps mutta laskee iltaisin arvoon 7/30. Tässäkin pingi ja jitter <20 ms (kokeiltu 800 MHz ja 1800 MHz).

  • Telian masto 8km päässä keskellä korpea antaa kellon ympäri n. 60/3 Mbps. Tätä en ollut edes kaavaillut, mutta on ainoa tukari josta lähtee band 1 (2100 MHz) ja mitään ruuhkaa ei esiinny edes iltaisin.

Luonnollisesti tuo Telian masto 8km päässä toimisi kaistan puolesta parhaiten illan Netflix-sessareihin, mutta samalla huolettaa korkea jitter (30-140 ms) ja siten heittelevät pingit. Tästä konkreettista haittaa luultavasti esim. videopuheluissa ja peleissä. Lisäksi arveluttaa signaalin laatu huonolla säällä niin pitkän matkan päähän.

Varsinaisen kattoasennuksen muutamaa metriä korkeammalla saa sitten hoitaa joku ammattilainen, joka uskaltaa mennä katonharjalle hyppimään. Tämä hieman vaikeuttaa operaatiota, kun huonokuntoiselle katolle en itse mene antenneja suuntaamaan kaikessa rauhassa ja siten testiajot pitää hoitaa alemmalla korkeudella.

Suositteletteko suuntaamaan antennit ruuhka-aikaisen kaistan vai jitterin ja toimintavarmuuden perusteella?
 
Mitähän tässä tekisi? Tuli nyt hommattua kesäpaikka Varsinais-Suomesta rannikkoalueelta ja olen nyt muutaman päivän vertaillut verkkoja niin, että ristikkäispolaroidut 4G-antennit ovat yläkerran terdellä.

  • Telian masto 500m päässä puiden ja kumpareen takana antaa päivisin n. 50/50 Mbps mutta laskee iltaisin ruuhka-aikaan n. 5/50. Pingi ja jitter n. 10 ms. (kokeiltu 800 ja 1800 MHz).

  • Elisan masto 2km päässä suoralla näköyhteydellä antaa päivisin n. 70/40 Mbps mutta laskee iltaisin arvoon 7/30. Tässäkin pingi ja jitter <20 ms (kokeiltu 800 MHz ja 1800 MHz).

  • Telian masto 8km päässä keskellä korpea antaa kellon ympäri n. 60/3 Mbps. Tätä en ollut edes kaavaillut, mutta on ainoa tukari josta lähtee band 1 (2100 MHz) ja mitään ruuhkaa ei esiinny edes iltaisin.

Luonnollisesti tuo Telian masto 8km päässä toimisi kaistan puolesta parhaiten illan Netflix-sessareihin, mutta samalla huolettaa korkea jitter (30-140 ms) ja siten heittelevät pingit. Tästä konkreettista haittaa luultavasti esim. videopuheluissa ja peleissä. Lisäksi arveluttaa signaalin laatu huonolla säällä niin pitkän matkan päähän.

Varsinaisen kattoasennuksen muutamaa metriä korkeammalla saa sitten hoitaa joku ammattilainen, joka uskaltaa mennä katonharjalle hyppimään. Tämä hieman vaikeuttaa operaatiota, kun huonokuntoiselle katolle en itse mene antenneja suuntaamaan kaikessa rauhassa ja siten testiajot pitää hoitaa alemmalla korkeudella.

Suositteletteko suuntaamaan antennit ruuhka-aikaisen kaistan vai jitterin ja toimintavarmuuden perusteella?
Tuo 8km @2100 kuulostaa kyllä melko riskiltä valinnalta säävaran suhteen varsinkin jos suoraa näköyhteyttä ei ole. Onko noissa kahdessa muussa nopeuksissa ca päällä ollut mitatessa?
 
Ruuhkaiset tolpat on ruuhkaisia.

SINR ja muut yhteyden laatua kuvaavat arvot kelpais kanssa, sekä tieto käytetystä modeemista.
 
@gouca
Antennit kannattaa sijoittaa seinälle asennettuun putkeen. Koska operaattorit muuttavat/uusivat/lisäävät tukiasemia "joka vuosi". Eli saa olla suuntaamassa tai uusimassa uusille taajuuksille jatkuvasti

Asennuskuva malliksi. Antennin Asennus Paikallisesti - Raahen Sähköpalvelu Oy
Noin pääsee itsekin kääntämään antennit tikkailta.

Toi sinun ongelma on "ruuhka radioaalloilla" tyyppinen. Eli samalla taajuudella on kovasti liikennettä iltaisin, tulee siis toisesta, "väärästä", tukiasemasta. SIRN kertoo siitä. Menee sinulla varmaan nollaan tai jopa miinukselle. Pitäisi olla yli +20dB.
Monesti auttaa, kun antennin laittaakin matalalle, talon seinälle niin, että, itse talo "varjostaa" väärästä tukiasemassa tulevaa radioliikennettä ( eli "radiosaastetta")
 
Tuo 8km @2100 kuulostaa kyllä melko riskiltä valinnalta säävaran suhteen varsinkin jos suoraa näköyhteyttä ei ole. Onko noissa kahdessa muussa nopeuksissa ca päällä ollut mitatessa?

Suoraa näköyhteyttä ei tosiaan ole. CA ollut ruuhkatesteissä pois päältä; kokeiltu yksittäisiä taajuuksia tukarien yksilöimiseksi.

@gouca
Antennit kannattaa sijoittaa seinälle asennettuun putkeen. Koska operaattorit muuttavat/uusivat/lisäävät tukiasemia "joka vuosi". Eli saa olla suuntaamassa tai uusimassa uusille taajuuksille jatkuvasti

Asennuskuva malliksi. Antennin Asennus Paikallisesti - Raahen Sähköpalvelu Oy
Noin pääsee itsekin kääntämään antennit tikkailta.

Toi sinun ongelma on "ruuhka radioaalloilla" tyyppinen. Eli samalla taajuudella on kovasti liikennettä iltaisin, tulee siis toisesta, "väärästä", tukiasemasta. SIRN kertoo siitä. Menee sinulla varmaan nollaan tai jopa miinukselle. Pitäisi olla yli +20dB.
Monesti auttaa, kun antennin laittaakin matalalle, talon seinälle niin, että, itse talo "varjostaa" väärästä tukiasemassa tulevaa radioliikennettä ( eli "radiosaastetta")

Asentaisin sen mielelläni sivuseinälle, mutta ainoalla mahdollisella sivuseinällä on ainoastaan Elisan ruuhkatukari ja toi Telian kauempi. Toisella puolella ainoastaan terdeltä ja katolta riittää korkeuden puolesta tohon lähitorniin.

Lisäksi hyvä pitää toi julkisivu siistinä, katolla kun on jo massiivinen yagi-tyylinen tv-antenni, olisi tyhmää vetää toisaalle seinäkiinnityksenä L-raudalla.
 
Ruuhkaiset tolpat on ruuhkaisia.

SINR ja muut yhteyden laatua kuvaavat arvot kelpais kanssa, sekä tieto käytetystä modeemista.

Alelaarista poimittu MR600 v4 jossa uusin betafirmis bandin valintaan, antenneina Iskran p58:t joissa vakio 10m kaapeli.
 
Tuo 8km @2100 kuulostaa kyllä melko riskiltä valinnalta säävaran suhteen varsinkin jos suoraa näköyhteyttä ei ole. Onko noissa kahdessa muussa nopeuksissa ca päällä ollut mitatessa?


Tuollaisella wlan grid antennilla ainakin 1800 Mhz antennilla saatu todella hyviä signaaleja:

"Alla kuva tyypillisestä signaalitasosta 1800 MHz taajuudella 8 km etäisyydellä"

signaaliarvot.jpg
 
Alelaarista poimittu MR600 v4 jossa uusin betafirmis bandin valintaan, antenneina Iskran p58:t joissa vakio 10m kaapeli.

Lyhyille matkoille ovat aika isokokoiset...
Varsinainen ongelma on, että vaikka tuo vahvistaa hyvin laajalla taajuusalueella, niin vaimentaa huonosti väärästä suunnasta tulevaa signaalia. Eli huonontaa SIRNiä.
Kännykällä voi kokeilla tikailla talon ympärillä, jos löytyy kuitenkin seinältä parempi paikka, jossa väärät signaalit vaimentuisivat.
Siihen voisi ehkä laittaa jokin paneeliantennin tai modeemi-paneeliantenni yhdistelmän.
Monesti "ruuhkatukiasema" on saanut väärän tuomion, koska ei ole osattu/voitu ohittaa häiriön aiheuttavaa, ehkä sivusta/takaa puhkuvaa ("ruuhkan aiheuttavaa") tukiasemaa.
Tosin on monesti liian vaikeaa, ei siis voikaan onnistua aina.
Tukiaseman lähettävävien antennien suuntauskin on tärkeä. Ei onnistu millään. jos on 2-(saman) tukiasema-antennin välissä. Cellmapper ei sitä kerro kunnolla (yleensä). Pitää käydä katsomassa tukiasemasta, esim kuva oman talon suunnasta.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
259 229
Viestejä
4 505 489
Jäsenet
74 340
Uusin jäsen
spacevector

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom