Millainen lisäantenni 4G-reitittimeen?

[Snatcher]

Iskra P-58 nyt katolla:

RSRQ: -14dB
RSRP: -89dBm
RSSI: -57dBm
SINR: -4dB

Latausnopeudelle ei kyllä tapahtunut käytännössä mitään kun se pyörii vain jossain 2Mbps jos on hyvä tuuri, mutta lähetysnopeus alkoi huitelemaan heti 20Mbps. Vähän kyllä harmittaa nyt. Mitähän olisi vielä tehtävissä? Tuleeko häiriöitä pahasti tuollaisesta TV-antennista, kun sellainen on tuossa samassa mastossa kiinni nyt.

RSRQ:ta en saanut millään oikein parannettua ja tuon SINR:inkin pitäisi vissii olla edes plussan puolella? RSRP parani kyllä roimasti ja tuolla RSSI arvolla ei taida olla niin merkitystä?

Mutta tosiaan kaikki kehitysehdotukset download nopeuden parantamiseksi otetaan vastaan, kiitos!

 

[Atorox]

Tuollaisessa tilanteessa kannattaisi ehkä yrittää antennien suuntausta johonkin toiseen tukariin. 800 MHz signaali kyllä kantaa ulkoantennien avulla reilustikin pitemmälle, kuin tuon mainitsemasi 6-7 km.

 

[kuitumies]

Olet varmaan tukiaseman 2 solun välissä. Luultavasti ei auta antennin kääntö.
Oletko kokeillut toisen operaattorin SIMiä?

 

[kurkimies]

Olet varmaan tukiaseman 2 solun välissä. Luultavasti ei auta antennin kääntö.
Oletko kokeillut toisen operaattorin SIMiä?

Tuohon auttaa todennäköisesti myös metalliverkko antennin ympärille. Vähennetään sivusta tulevaa lähetystä.

 

[Snatcher]

Noniin... Eilen taisi vain olla huono päivä. Tänään suuntailin uudestaan niin pääsin jo Speedtestin mukaan 12Mbps lukemiin vaikka eihän se tuota koko ajan anna... Ois kyllä kova juttu kun saisi vaikka 20Mbps jossain vaiheessa ulos

 

[Snatcher]

Onko tuo SINR arvo suoraan verrannollinen tuohon latausnopeuteen? Että nouseeko nopeudet sen mukaan mitä parempi se on?

 

[valtsu71]

Kyllä ja ei. RSRQ mahdollisimman pieni, SINR mahdollisimman suuri.

EDIT: Mobiiliverkkotekniikka – Taisto

 

[Vipu]

Tää on lista mitä ite katoin joskus kun säädin antennia:

 

[Snatcher]

Täytyy kyllä pirruuttain kokkeilla tuota verkkosysteemin tekoa tuohon antennien ympärille jos sais vähän parannuksia sillä

 

[kuitumies]

Tuohon auttaa todennäköisesti myös metalliverkko antennin ympärille. Vähennetään sivusta tulevaa lähetystä.

Jos on 2 solun välissä, jotka ovat samassa tolpassa, niin verkko ei auta.
Eli jos tukiaseman antennin (paneeli) keskikohta osoittaa vaikka esim 50-60 astetta sivuun omasta paikasta katsottuna. Modeemi ei saa puhdasta signaalia. SIRN on huono, niin ei toimi kunnolla (ruuhka aikoina)

 

[Snatcher]

Tässä on tämä meikäläisen tilanne: Tuohon mastoon yritetty suunnata, joka on n. 6km päässä. Toinen masto on suoraan melkeen tuosta sinisestä pisteestä 7 km alaspäin, mutta sieltä ei download nopeuksia saanut ollenkaan. Jos yrittää suoraan mastoa kohti pistää niin ei anna oikein mitään (paljon mäkiä ja metsää edessä) mutta jos vähän tähtää siitä mastosta oikealla niin antaa den 5Mpbs vakiona, piikittää sen 12Mbps ja eile yönä tais jopa 25Mpbs käyä. Verkkoko ei tosiaan auta?, kerkesin sen jo tehä mutta en oo vielä pistäny.

 

[otaar]

Elevation Calculator - Find the elevation of a route drawn on a Google Map

tuolla voit piirtää korkeuskäyrän teiltä mastolle niin näät onko välissä mäkiä estämässä

 

[Atorox]

Tässä vielä toinen vastaava työkalu: Solwise - Surface Elevation Tool | Solwise Ltd. Napsauttamalla "nuppineuloja" voit syöttää Solwiseen maston korkeuden ja oman antennisi korkeuden. Sen verran vilkaisin, että ainakaan tuon etelän suunnalla sijaitsevan antennin edessä ei pitäisi olla isompia näköesteitä.

Aika vähissä nuo vaihtoehdot sinulla (Snatcher) kyllä ovat. Yhdelläkään operaattorilla ei näytä olevan tarjolla tukiasemia idän tai lännen suunnalla, eikä 6-7 kilometria lähempänä.

edit: Tuli tässä hämärästi mieleen, että Elisa "tilttaisi" antenneja muita operaattoreita voimakkaammin, eli rajoittaisi tukarien maksimikantamaa ihan tarkoituksella. Voisiko tässä olla yksi syy huonoon kuuluvuuteen, vai muistanko nyt ihan väärin? Ei mitään hajua, mistä tällaisen jutun olen kuullut/lukenut.

 

[mStar]

Verkkoko ei tosiaan auta?, kerkesin sen jo tehä mutta en oo vielä pistäny

No ei varmaan tarvitse vaimentaa viereisiä tukiasemia jos niistä ei saa edes signaalia pääkeilalla Muutenkin noilla verkkovirityksillä vain tuhotaan antennin toiminta, toki voi vaimentaa viereisiä mutta samalla heikentää pääkeilaa. Sama saavutettaisiin vain parantamalla suuntaavutta jolloin sivu- ja takakeilat pienenisivät. Toki kaupan antenneilla on erittäin vaikea valita tarvittavia ominaisuuksia. Pelkästään valmistajien tietojen pantaaminen esim. oikeista sätelykuvioista ja todellisista vahvistuksesta vaikeuttaa tätä.

 

[kuitumies]

No ei varmaan tarvitse vaimentaa viereisiä tukiasemia jos niistä ei saa edes signaalia pääkeilalla Muutenkin noilla verkkovirityksillä vain tuhotaan antennin toiminta, toki voi vaimentaa viereisiä mutta samalla heikentää pääkeilaa. Sama saavutettaisiin vain parantamalla suuntaavutta jolloin sivu- ja takakeilat pienenisivät. Toki kaupan antenneilla on erittäin vaikea valita tarvittavia ominaisuuksia. Pelkästään valmistajien tietojen pantaaminen esim. oikeista sätelykuvioista ja todellisista vahvistuksesta vaikeuttaa tätä.

Tukiaseman signaali (800mhz) lentää jopa yli 20km. Kyllä tarvitaan monesti erillaista säätöä, että saa SIRN nostettua.
Samaten tukiasemien keilat on "puolipalloja", vaikka suurin teho on pääkeilan suunnassa (120-130 astetta). Käytännössä tukiaseman paneelien keilat menevät päälekkäin. Silloin mahdotonta saada kunnon signaalia.
En ole nähnyt talukkoa, kuinka paljon viereisen tukiasema-solun saman taajuuden lähetin, (josta tulee heikkompikin signaali), huonontaa SIRN arvoa.

Samaten, mikään harava tai paneeli ei ole käytännössä kovinkaan suuntaava.
Koaksiaali kaapelikin on myös ongelma. Ei signaalin vaimennus /m vaan se, että ottaa häiriösignaalia vastaan, ympäriltä.

Suurin merkitys hyvään latausnopeuteen ei ole voimakas signaali (RSRP). Vaan tärkein ominaisuus on laatu (SIRN).

Ulospäin SIRN ei ole niin merkittävä, vaan tarvitaan kohtalainen voimakkuus, (n. -90 -100 dB), että kulkee kunnolla.
Monesti UL onkin hyvä, vaikka DL alkaa pahasti tökkiä.

 

[mStar]

Tukiaseman signaali (800mhz) lentää jopa yli 20km. Kyllä tarvitaan monesti erillaista säätöä, että saa SIRN nostettua.

Totta, voi mennä 20km mutta kuten huomataan että pienet mäet ja kasvusto alkavat vaimentaa jopa alataajuuksien lähetyksiä voimakkaasti kun kuluttaja-antennit on kuitenkin reilusti puiden ja kasvuston alapuolella. Sama vaimennus koskee myös siis viereisiä soluja. Vaikuttaa myös signaalin polarisaation puhtauteen jota myötä +-45 ei ole enää itsestään selvyys. Line-on-sight erikseen...

Samaten tukiasemien keilat on "puolipalloja", vaikka suurin teho on pääkeilan suunnassa (120-130 astetta). Käytännössä tukiaseman paneelien keilat menevät päälekkäin. Silloin mahdotonta saada kunnon signaalia.

Edelleen tässä tapauksessa puhutaan harvaan asetetuista tukiasemista joka on täysin eri tilanne kuin kaupunkikeskusta tai taajama. Jos pääkeilalla saa vain yhdestä kohtaa jonkinlaisen kuson, viereiset solut ei ole ongelma. Olettaen että käytössä jonkinlainen suunta-antenni joka toimii.

Samaten, mikään harava tai paneeli ei ole käytännössä kovinkaan suuntaava.

Tuota kyllä ne ovat oikein tehtynä aika suuntaavia niin paneelit kuin haravat. Toki kuluttajapaneelit ei ehkä niinkään koska elementtimäärää ei voi kasvattaa isoksi tilankäytön osalta 700MHz:llä. Ja pitäisi määritellä puhutaanko pääkeilan leveydestä, sivukeilojen voimakkuudesta vai etu/takasuhteesta? Pääkeilan leveys yhdellä elementillä/yagilla jotain 60-70ast, riippuu jonkun verran vahvistuksen määrästä ja tavotteista mitä parametrejä haetaan. Täysin riittävä maaseudulle. Kahdella patch elementillä/yagilla päästään jo 35ast kieppeille.

Koaksiaali kaapelikin on myös ongelma. Ei signaalin vaimennus /m vaan se, että ottaa häiriösignaalia vastaan, ympäriltä.

Koaksiaalikaapeli oikein asennettuna ei säteile eikä vastaanota signaaleja merkittävissä määrin näin korkeilla taajuuksilla. Sen voi kokeilla laittamalla pelkän kaapelin spektrianalysaattoriin kiinni.

 

[mStar]

Iskra P-58 nyt katolla:


Mutta tosiaan kaikki kehitysehdotukset download nopeuden parantamiseksi otetaan vastaan, kiitos!

Terve, vastataan nyt itse kysymykseenkin. Veikkaisin että helppoja (halpoja) vaihtoehtoja ei ole jos kaikki toimii ok. Jotta saisi huomattavan parannuksen aikaiseksi pitäisi kaikki vaihtaa. Ehkä halvin on nostaa antennia ylöspäin jos vain kaapelissa on varoja. Lisäputki ja vaikka pienet harukset varmistukseksi. Voi auttaa tai sitten ei.
Tuo Iskra antenni näkyy olevan log perioidinen. Periaatteessa ok mutta laajakaistaisuuden takia siinä ei ole parasta mahdollista vahvistusta pituuteen nähden. Parempi olisi pelkästään alataajuuksien antenni jossa ei ole ylätaajuuksia turhaan. Esim:
CSG Networks 3G/4G/LTE/GSM-suunta-antenni, 698-960 MHz 18 dBi

Kaapeli tuossa Iskran sarjassa on ilmeisesti joku outo POPE H155PE. Tuosta yllä olevasta linkistä näkee ilmoitetun vaimennuksen 0.29dB/m mikä ei ole erityisen hyvä. Esim:
wwww.paratronic.fi/vaimennus.shtml
voidaan nähdä että 10mm Ekoflexillä päästään puoleen tuosta. Tässä on hyvä muistaa että 3dB tarkoittaa tupla tehoa/häviötä ! Ei pidä väheksyä kaapelihäviöitä, niitä on vaikea poistaa antennilla !

Jos ei muu auta niin sitten vielä tuplana tuo linkin antenni, tehonjakaja väliin (voi joutua tekemään itse) ja vähintään 10-15m korkeutta. Tiedän, ei ole helpoin/halvin tie...

 

[Snatcher]

Terve, vastataan nyt itse kysymykseenkin. Veikkaisin että helppoja (halpoja) vaihtoehtoja ei ole jos kaikki toimii ok. Jotta saisi huomattavan parannuksen aikaiseksi pitäisi kaikki vaihtaa. Ehkä halvin on nostaa antennia ylöspäin jos vain kaapelissa on varoja. Lisäputki ja vaikka pienet harukset varmistukseksi. Voi auttaa tai sitten ei.
Tuo Iskra antenni näkyy olevan log perioidinen. Periaatteessa ok mutta laajakaistaisuuden takia siinä ei ole parasta mahdollista vahvistusta pituuteen nähden. Parempi olisi pelkästään alataajuuksien antenni jossa ei ole ylätaajuuksia turhaan. Esim:
CSG Networks 3G/4G/LTE/GSM-suunta-antenni, 698-960 MHz 18 dBi

Kaapeli tuossa Iskran sarjassa on ilmeisesti joku outo POPE H155PE. Tuosta yllä olevasta linkistä näkee ilmoitetun vaimennuksen 0.29dB/m mikä ei ole erityisen hyvä. Esim:
wwww.paratronic.fi/vaimennus.shtml
voidaan nähdä että 10mm Ekoflexillä päästään puoleen tuosta. Tässä on hyvä muistaa että 3dB tarkoittaa tupla tehoa/häviötä ! Ei pidä väheksyä kaapelihäviöitä, niitä on vaikea poistaa antennilla !

Jos ei muu auta niin sitten vielä tuplana tuo linkin antenni, tehonjakaja väliin (voi joutua tekemään itse) ja vähintään 10-15m korkeutta. Tiedän, ei ole helpoin/halvin tie...

Kiitos vastauksesta! Tosiaan valitsin tuon antennin kun siinä noita kaksi kappaletta tuli ja siinä on samalla tuki monelle taajuudelle, jos täällä ne noita joskus päivittelisi paremmille taajuuksille ja hinta tietysti ei ollut kuin 70e. Kyllähän tuollainen linkkaamasi CSG tuplana olisi mainio, mutta tosiaan piti halvalla päästä, mutta että kuitenkin nopeudet nousisivat edes vähän. Ovathan ne tuosta tietysti nousseet jo nytkin roimasti mitä olivat ennen (heittelee paljon 2Mbps - 15Mbps välillä, ennen 2Mbps - 5Mbps), mutta tahtoo tulla tässä nälkä syödessä ja yrittää saada kaikki irti tuosta mitä pystyy ja että saavuttaisi jonkinlaisen vakionopeuden Asutaan niin pahassa paikassa muutenkin, tuota metsää ja mäkeä niin armottomasti edessä. Voi tietysti olla sekin kun täällä suunnalla on noita lomalaisia noin p*rkeleesti näin kesällä että viekö nekin tuota kaistaa tuosta mun mastosta noin mahottomasti

Täytyy nyt vielä sitä verkkosysteemiä testata. Ottaa sitten pois jos siitä ei mitään apua ole.

 

[kuitumies]

Tässä on tämä meikäläisen tilanne: Tuohon mastoon yritetty suunnata, joka on n. 6km päässä. Toinen masto on suoraan melkeen tuosta sinisestä pisteestä 7 km alaspäin, mutta sieltä ei download nopeuksia saanut ollenkaan. Jos yrittää suoraan mastoa kohti pistää niin ei anna oikein mitään (paljon mäkiä ja metsää edessä) mutta jos vähän tähtää siitä mastosta oikealla niin antaa den 5Mpbs vakiona, piikittää sen 12Mbps ja eile yönä tais jopa 25Mpbs käyä. Verkkoko ei tosiaan auta?, kerkesin sen jo tehä mutta en oo vielä pistäny

Tuosta ei näe kunnolla, miten tukiaseman antennit on suunnattu. Voitko käydä paikanpäällä, ja piirtää kuvaan nuolet, miten paneelit on suunnattu.
Cellmapper on vähän sinnepäin, jos ei ole kierretty tukiasemaa kunnolla, kun on kartoitettu.

Paljonko signaali parani ja mitä SIRN näyttää antennien kanssa (vs. ilman.)

 

[kuitumies]

Terve, vastataan nyt itse kysymykseenkin. Veikkaisin että helppoja (halpoja) vaihtoehtoja ei ole jos kaikki toimii ok. Jotta saisi huomattavan parannuksen aikaiseksi pitäisi kaikki vaihtaa. Ehkä halvin on nostaa antennia ylöspäin jos vain kaapelissa on varoja. Lisäputki ja vaikka pienet harukset varmistukseksi. Voi auttaa tai sitten ei.
Tuo Iskra antenni näkyy olevan log perioidinen. Periaatteessa ok mutta laajakaistaisuuden takia siinä ei ole parasta mahdollista vahvistusta pituuteen nähden. Parempi olisi pelkästään alataajuuksien antenni jossa ei ole ylätaajuuksia turhaan. Esim:
CSG Networks 3G/4G/LTE/GSM-suunta-antenni, 698-960 MHz 18 dBi

Kaapeli tuossa Iskran sarjassa on ilmeisesti joku outo POPE H155PE. Tuosta yllä olevasta linkistä näkee ilmoitetun vaimennuksen 0.29dB/m mikä ei ole erityisen hyvä. Esim:
wwww.paratronic.fi/vaimennus.shtml
voidaan nähdä että 10mm Ekoflexillä päästään puoleen tuosta. Tässä on hyvä muistaa että 3dB tarkoittaa tupla tehoa/häviötä ! Ei pidä väheksyä kaapelihäviöitä, niitä on vaikea poistaa antennilla !

Jos ei muu auta niin sitten vielä tuplana tuo linkin antenni, tehonjakaja väliin (voi joutua tekemään itse) ja vähintään 10-15m korkeutta. Tiedän, ei ole helpoin/halvin tie...

CSG antenni, eikös siinäkin ole, varsinkin hintaan nähden, huono kaapeli, HDF-200, 0,33 dB/m?
Polarisaatio kallistus puuttuu, lisää hintaa tulee 16€/kpl
Etu/taka suhde? Näyttää aika vaatimattomalta takana oleva varjostin.

 

[juhe]

Tuosta ei näe kunnolla, miten tukiaseman antennit on suunnattu. Voitko käydä paikanpäällä, ja piirtää kuvaan nuolet, miten paneelit on suunnattu.
Cellmapper on vähän sinnepäin, jos ei ole kierretty tukiasemaa kunnolla, kun on kartoitettu.

Paljonko signaali parani ja mitä SIRN näyttää antennien kanssa (vs. ilman.)

Solujen rajat näkisi paremmin, jos omasta sijainnistaan länteen tai luoteeseen mennessä olisi loki päällä. Jos sattuu osumaan kahden solun rajalle, niin signaali on luonnostaan heikompi kuin keskemmällä solua. Vähemmällä ajamisella sen selvittää, jos ja kun voi ajaa 500 m .. 1 km päässä siitä tukiasemasta ja katsoo missä solu vaihtuu. Itse kävelin vastaavalla etäisyydellä, niin sai aika tarkkaan hahmotettua, että yhden tukiaseman suuntaan olen rajalla ja etäisempi tukiasema toimi sen takia paremmin. Maaston suhteen toisille on kukkula välissä ja "näköyhteys" vasta yli katonharjan mennessä (koskee 1800 MHz tukiasemia mulla, 800:lle "näköyhteys" puuston läpi).

 

[Snatcher]

Updatea taas: Verkot ol pyllystä, eivät vaikuttaneet ainakaan positiivisesti yhteyteen mitenkään ja otettu pois (onpaha nyt kokeiltu) ja nyt näillä menty. Tutkinut tässä asiaa lisää ja ilmeisesti Telialla olisi tuossa kirkonkylällä 1800Mhz masto, johon olisi linnuntietä 5,5km, mutta mites hyvin tuo taajuus kantaa tuollaisen matkan? Laitoin tuohon alle kuvia valottamaan tilannetta ja kertokaa viisaammat mulle. Ruskeat keilat on justii niitä 1800Mhz ja justii jää pahasti tämä talo niitten keilojen väliin.

Tuo reititin on tosiaan Elisalta ostettu aikoinaan Huawei B315, niin eihän nuo ole operaattoriin lukittuja vehkeitä? Jos justii ottais telialta liittymän niin saisi vaan vaihtaa kortin ja testata? Pistäs tuon Telia Rajaton Lite 100M tulemaan. Tarjoaakohan noi mitään testiaikaa tuolle, että saisi kokeiluun ennenku maksaa mitään

 

[kuitumies]

Ei tuosta cellmapperin kuvasta saa tukiaseman paneelien suunnasta selvää erkkikään

Niin, et saisi piirrettyä tukiaseman antennien suunnat kuvaan? Ota vaikka valokuva piirtämäsi viivan suunnasta!

1800 kyllä pitäisi kantaa tuo matka.
Lukitse modeemiin 1800 mhz. Testaa ikkunan ääressä ja katolla piipun päällä. Mitä rsrp arvoa saat? Paljonko on sirn?
Antennillla voit sitten parantaa 10 -20 dB:tä

 

[JaniKari]

RSSI: -57dBm on jo hyvä signaalitaso joten antennilla ei voi paljoa parantaa. Eli ongelmat johtuvat naapuri sektoreista ja/tai tukkoisesta tukiasemasta. Voit kokeilla lähellä tukiasemaa mitä sieltä on maksimi. Muista olla samalla puolella tukiasemaa kuin asut jotta olet samassa sektorissa.

Telia näytää lupaavalta koska olisit keskellä sektoria eikä matka ole mahdoton. Onhan taloltasi esteetön näkymä tuohon suuntaan?

 

[H3n4]

Updatea taas: Verkot ol pyllystä, eivät vaikuttaneet ainakaan positiivisesti yhteyteen mitenkään ja otettu pois (onpaha nyt kokeiltu) ja nyt näillä menty. Tutkinut tässä asiaa lisää ja ilmeisesti Telialla olisi tuossa kirkonkylällä 1800Mhz masto, johon olisi linnuntietä 5,5km, mutta mites hyvin tuo taajuus kantaa tuollaisen matkan? Laitoin tuohon alle kuvia valottamaan tilannetta ja kertokaa viisaammat mulle. Ruskeat keilat on justii niitä 1800Mhz ja justii jää pahasti tämä talo niitten keilojen väliin.

Tuo reititin on tosiaan Elisalta ostettu aikoinaan Huawei B315, niin eihän nuo ole operaattoriin lukittuja vehkeitä? Jos justii ottais telialta liittymän niin saisi vaan vaihtaa kortin ja testata? Pistäs tuon Telia Rajaton Lite 100M tulemaan. Tarjoaakohan noi mitään testiaikaa tuolle, että saisi kokeiluun ennenku maksaa mitään

Telian kuuluvuuskartastakin näkee, että tuolla on vielä hyvä 4G+ kuuluvuus. Kyllä se 1800 MHz kantaa helposti sen 5,5 km ja tuossakaan ei näyttäisi olevan ainakaan mäkiä välissä, järvikin siinä sopivasti. Testata kannattaa ja suosittelen kyllä vaihtamaan tuon B315 reitittimen sellaiseen malliin, joka osaa hyödyntää vähintään kahta taajuutta samanaikaisesti.

 

[Atorox]

Telian kuuluvuuskartastakin näkee, että tuolla on vielä hyvä 4G+ kuuluvuus. Kyllä se 1800 MHz kantaa helposti sen 5,5 km ja tuossakaan ei näyttäisi olevan ainakaan mäkiä välissä, järvikin siinä sopivasti. Testata kannattaa ja suosittelen kyllä vaihtamaan tuon B315 reitittimen sellaiseen malliin, joka osaa hyödyntää vähintään kahta taajuutta samanaikaisesti.

Komppaan tätä. Itselläni on jonkun vuoden takaa kokemusta 1800 MHz 4G:n käytöstä 15 kilometrin etäisyydeltä ja vieläpä niin, että välissä oli useamman sadan metrin matkalta metsää (signaali korkeuskäyrän perusteella eteni alimmillaan 3-4 metrin korkeudella maanpinnasta). Noissakin olosuhteissa voimakkaasti suuntaavat paraboliantennit saivat puristettua yhteydestä 15-25 Mbit/s. 5,5 km näköyhteydellä ei ole matka eikä mikään.

 

[tkhyla]

Tarjoaakohan noi mitään testiaikaa tuolle, että saisi kokeiluun ennenku maksaa mitään

Ei muuta kuin Prepaid SIM koekäyttöön. Näyttäis olevan Telialla 3,9€ jolla pääsee testaamaan oikean kuulumisen. Ei tipu korkealta jos ei kuulukaan.

 

[Snatcher]

Katsotaan jos Telian kortti saapuisi huomenna, päivittelen sitten tänne, että miten pelittää. Tällä hetkellä ei pysty vielä satsaamaan uuteen reitittimeen Kannattaakos mun sitten lukita vain sille 1800Mhz taajuudelle? Ja olikos se antennien optimaalinen väli 33cm kun taajuus oli tuo 1800Mhz?

 

[H3n4]

Katsotaan jos Telian kortti saapuisi huomenna, päivittelen sitten tänne, että miten pelittää. Tällä hetkellä ei pysty vielä satsaamaan uuteen reitittimeen Kannattaakos mun sitten lukita vain sille 1800Mhz taajuudelle? Ja olikos se antennien optimaalinen väli 33cm kun taajuus oli tuo 1800Mhz?

Jos en ihan väärin muista, niin Iskran antennien mukana tuli ohje, jonka mukaan antennit pitäisi olla vähintään 50 cm päässä toisistaan taajuudesta riippumatta. Tuskinpa tuolla etäisyydellä loppupeleissä niin suurta merkitystä on. Itsellä se väli antennilla on tuo n. 0,5 m. Suunnattu 7,5 km päässä olevaan 800 + 1800 MHz tukiasemaan.

1800 MHz taajuuslukko ei ehkä ole välttämätön, jos vaan signaalin voimakkuus on kohtuullinen. Olettaisin, että tuo taajuus on Teliallakin Elisan tapaan siten priorisoitu, että tukiasema pitää reitittimen automaattisesti sillä 1800 MHz taajuudella.

Sitten, jos joskus hommaat CA/LTE-A tukevan reitittimen, niin taajuuslukko yksittäiselle taajuudelle tulee olla pois käytöstä.

 

[Villae]

SatShopin sivuilla on ainakin tuollainen kuva noista etäisyyksistä.

 

[Lucas]

Jos budjetti ei ole kovin tiukka niin tämä antenni on huikean hyvä 1800 Mhz taajuudella. Hinta noin 65 euroa antennilta ja antennikaapeleihin saa varata vähintään 50 euroa.

Jos jollakin ei tällainen vaihtoehto ole tullut mieleen, niin mainitaanpa (murobbs:n puolella oli joskus muinoin asiasta puhetta), että wifi-antenneiksi myytävät paraboliantennit toimivat erinomaisesti myös 4G-antenneina. Itselläni on ollut jo 2,5 vuotta seinällä pari kappaletta näitä: www.tp-link.com/us/products/details/cat-5067_TL-ANT2424B.html . Testattu etäisyyksillä 8-15 km, hyvin ovat toimineet. Alla kuva tyypillisestä signaalitasosta 1800 MHz taajuudella 8 km etäisyydellä tukiasemasta, suora näköyhteys.


Toimivat kohtuullisesti myös 700-800 MHz taajuuksilla, vaikka feed-antenni ei olekaan sitä varten suunniteltu.

 

[juhe]

Jos budjetti ei ole kovin tiukka niin tämä antenni on huikean hyvä 1800 Mhz taajuudella. Hinta noin 65 euroa antennilta ja antennikaapeleihin saa varata vähintään 50 euroa.

Tavalliseen sateliittilautaseen menevä antenni olisi tuota vähän halvempi + saa itse valita olosuhteisiin sopivan lautasen. Tämä on mulla tilauksessa 3G/4G/LTE MIMO antenni satelliittilautaselle, 1800-2100 MHz, 2 ulostuloa, N naaras Ilmeisesti noi vahvistuksen dB arvot ei pidä paikkaansa, 10 dB mainoslisää valmistajalla? Sinänsä jos ei nykyisellä toimi 1800 MHz vastaanotto, niin ehkä tuollakaan sitä ei saa. Lisäksi lautasen vahvistus riippuu taajuudesta. Sama pitää paikkansa myös tuolle 2.4 GHz ilmoitetulle vahvistukselle. Hiukan vähemmän matalemmilla taajuuksilla.

 

[Lucas]

Tavalliseen sateliittilautaseen menevä antenni olisi tuota vähän halvempi + saa itse valita olosuhteisiin sopivan lautasen. Tämä on mulla tilauksessa 3G/4G/LTE MIMO antenni satelliittilautaselle, 1800-2100 MHz, 2 ulostuloa, N naaras Ilmeisesti noi vahvistuksen dB arvot ei pidä paikkaansa, 10 dB mainoslisää valmistajalla? Sinänsä jos ei nykyisellä toimi 1800 MHz vastaanotto, niin ehkä tuollakaan sitä ei saa. Lisäksi lautasen vahvistus riippuu taajuudesta. Sama pitää paikkansa myös tuolle 2.4 GHz ilmoitetulle vahvistukselle. Hiukan vähemmän matalemmilla taajuuksilla.

Jos todella iso raha polttelee taskussa ja isot tilukset talon ympärillä, niin tällaisia C-alueelle tarkoitettua 7 metrisiä lautasantennejakin on myynnissä.

7m 700cm 22feet Big Size C Band Satellite Hd Digital Aluminum Mesh Dish Outdoor Tv Parabolic - Buy 7m 700cm 22feet,Digital Aluminum Mesh Dish Antenna,Mesh Dish Antenna Product on Alibaba.com

Pitäisi värkkästä varmaan sopiva syöttötorvi tuolle 4G käytössä kun tuskin nuo pienille offset-lautasille tarkoitetut "mikropäät" tuollaisella prime-lautasella pelaavat. Vetäisi varmaan tuollainen lautanen vielä sadan kilometrin päästäkin täydet vauhdit 1800 ja 2600 Mhz 4G taajuuksilla kunhan olisi vain suora näköyhteys tukiasemaan. Jossain Lapin tuntureilla se voisi onnistuakkin jos tukiasema on jonkun korkean tunturin päällä ja oma talo jonkun toisen tunturin päällä. Äkkiseltään laskien antaisi 7 metrin lautanen noin 41 dB:n vahvistuksen 1800 Mhz taajuudella. Se on paljon se.

 

[mStar]

Jos budjetti ei ole kovin tiukka niin tämä antenni on huikean hyvä 1800 Mhz taajuudella. Hinta noin 65 euroa antennilta ja antennikaapeleihin saa varata vähintään 50 euroa.

Olisin erittäin skeptinen tämän suhteen 1800:lla (bandi 3). Voihan se toimia mutta onko "huikean" hyvä? Antennit on kuitenkin suunniteltu toimimaan jollain tietyllä taajuusalueella ja varsinkin paljon vahvistusta omaavat antennit ovat erityisen herkkiä tälle. Monesti valmistaja joutuvat hivenen pyöristämään speksejä jopa toiminta-aluelle koska esim. se paras vahvistus onkin vain yhdellä taajuudella. Tässä tapauksessa vielä 2.4GHz antennin pitäisi toimia huomattavasti matalemmalla taajuudella mikä tarkoittaa fyysisesti isompaa mitoitusta. Korkeammalle mentäessä on mahdollista että sieltä löytyy muitakin "toimivia" taajuuksia esim. 2.6GHz mutta niissäkin sitten säteilykuviot voivat olla mitä sattuu.

 

[Snatcher]

Joo kyllähän näihin sais rahaa pistettyä Jos joskus tulevaisuudessa olisin mobiilireititin kaupoilla niin mitä siitä pitäisi löytyä? Ilmeisesti dual band on justii se että toimii kaksi eri taajuutta samaan aikaa? Vissiin myö tuo 5Ghz langaton verkkoki olis kans tulevaisuutta? Merkin kanssa ei varmaan voi mennä kovin pieleen?

 

[Lucas]

Olisin erittäin skeptinen tämän suhteen 1800:lla (bandi 3). Voihan se toimia mutta onko "huikean" hyvä? Antennit on kuitenkin suunniteltu toimimaan jollain tietyllä taajuusalueella ja varsinkin paljon vahvistusta omaavat antennit ovat erityisen herkkiä tälle. Monesti valmistaja joutuvat hivenen pyöristämään speksejä jopa toiminta-aluelle koska esim. se paras vahvistus onkin vain yhdellä taajuudella. Tässä tapauksessa vielä 2.4GHz antennin pitäisi toimia huomattavasti matalemmalla taajuudella mikä tarkoittaa fyysisesti isompaa mitoitusta. Korkeammalle mentäessä on mahdollista että sieltä löytyy muitakin "toimivia" taajuuksia esim. 2.6GHz mutta niissäkin sitten säteilykuviot voivat olla mitä sattuu.

Kyllä se on huikean hyvä kun antaa liitteen mukaan 8 kilometrin päästä tukiasemasta RSSI arvoksi -43dB 1800 Mhz taajuudella.

Itse saan tuota luokkaa olevan signaalivoimmaakkuuden alle 500 metrin päästä tukiasemasta suoralla näköyhteydellä ja 14 dB vahvistavilla tupla-yageilla. 4G boksin ja antennien välissä on 3 metrin pätkät LMR400 kaapelia. Muistaakseni joskus satunnaisesti antaa myös -38 - -39 dB lukemia RSSI mittarissa. Samaa suuruusluokkaa kuitenkin.

En tiedä miksi tuo kyseinen grid-wlan antenni toimii noin hyvin kuin toimii väärällä 1800 Mhz 4G taajuudella. Toisaalta väliäkös sillä on miksi toimii kunhan vain toimii.

 

[TJ74]

Oletan, että tässä keskustelussa pyritään saamaan parempia datanopeuksia omilla laitteistoilla. Jos näin niin signaalin voimakkuuden ihannointi ei ole se asia mihin pitää keskittyä vaan signaalin laatu. Voimakkuus vaan pitää olla riittävä, mutta laatu määrittää mitä datanopeuksia voidaan saada. Vahvistuskertoimella mässäily ei johda mihinkään ja itsellänikin lähes kaikki suurimmat saavutetut datanopeudet(puhutaan useista sadoista Mbps) on saavutettu laitteiden omilla sisäisillä antenneilla eikä suinkaan millään ulkoisilla. Kannattaa keskittyä olennaiseen, niin voi ne nopeudetkin oikeasti lähteä paranemaan reippaasti. Päätelaite ja liittymä ensin kuntoon, sitten oltava käsitys verkon tarjoamasta palvelutasosta mitkä nopeudet ylipäätään mahdollisuuksien rajoissa ja sitten etäisyyksien, sektorikulmien arvioinnin/testauksen kautta mietittävä onko lisäantenneille ylipäätään mitään tarvetta.

 

[Atorox]

Samat antennit ovat minulla edelleenkin käytössä. Löysin vinkin paraboliantennien käyttöön alunperin australialaiselta nettifoorumilta, jossa Telstran asiakkaat vaihtoivat kokemuksiaan pitkille etäisyyksille (10-30 km) soveltuvista antenneista. Sillä, että antenni on suunniteltu 2400 MHz taajuudelle, ei ole vielä 1800 MHz:n kohdalla mitään käytännön merkitystä. Vaikka antenni ei toimikaan täysin optimaalisesti, sen vahvistus on silti aivan erinomaisella tasolla muihin antennityyppeihin verrattuna.

Oletan, että tässä keskustelussa pyritään saamaan parempia datanopeuksia omilla laitteistoilla. Jos näin niin signaalin voimakkuuden ihannointi ei ole se asia mihin pitää keskittyä vaan signaalin laatu. Voimakkuus vaan pitää olla riittävä, mutta laatu määrittää mitä datanopeuksia voidaan saada. Vahvistuskertoimella mässäily ei johda mihinkään ja itsellänikin lähes kaikki suurimmat saavutetut datanopeudet(puhutaan useista sadoista Mbps) on saavutettu laitteiden omilla sisäisillä antenneilla eikä suinkaan millään ulkoisilla. Kannattaa keskittyä olennaiseen, niin voi ne nopeudetkin oikeasti lähteä paranemaan reippaasti. Päätelaite ja liittymä ensin kuntoon, sitten oltava käsitys verkon tarjoamasta palvelutasosta mitkä nopeudet ylipäätään mahdollisuuksien rajoissa ja sitten etäisyyksien, sektorikulmien arvioinnin/testauksen kautta mietittävä onko lisäantenneille ylipäätään mitään tarvetta.

Tästä olen täysin samaa mieltä. Muutama vuosi sitten grid-antennit olivat minulle ainoa käytettävissä oleva keino saavuttaa kohtuulliset signaaliarvot ja siirtonopeudet, mutta nykytilanteessa (kun tukiasemia on huomattavasti lähempänä) en oikeasti tarvitsisi niitä. En vaan ole viitsinyt ruveta niitä poiskaan purkamaan, kun ovat aika komean näköiset tuolla seinällä. Snatcherin tapauksessakin grid-antennit olisivat erittäin todennäköisesti täysin overkilliä.

 

[H3n4]

Oletan, että tässä keskustelussa pyritään saamaan parempia datanopeuksia omilla laitteistoilla. Jos näin niin signaalin voimakkuuden ihannointi ei ole se asia mihin pitää keskittyä vaan signaalin laatu. Voimakkuus vaan pitää olla riittävä, mutta laatu määrittää mitä datanopeuksia voidaan saada. Vahvistuskertoimella mässäily ei johda mihinkään ja itsellänikin lähes kaikki suurimmat saavutetut datanopeudet(puhutaan useista sadoista Mbps) on saavutettu laitteiden omilla sisäisillä antenneilla eikä suinkaan millään ulkoisilla. Kannattaa keskittyä olennaiseen, niin voi ne nopeudetkin oikeasti lähteä paranemaan reippaasti. Päätelaite ja liittymä ensin kuntoon, sitten oltava käsitys verkon tarjoamasta palvelutasosta mitkä nopeudet ylipäätään mahdollisuuksien rajoissa ja sitten etäisyyksien, sektorikulmien arvioinnin/testauksen kautta mietittävä onko lisäantenneille ylipäätään mitään tarvetta.

Niin sillä on aika iso ero, jos ihan hakemalla hakee jollakin CAT16 matkareitittimellä niitä paikkoja, missä saa huippunopeuksia kuin sillä, että yrittää saada omaan asuntoon (mitä ei voi liikuttaa sinne tukiaseman lähelle pääkeilaan) jollakin tavalla toimivan nettiyhteyden mobiililaajakaistan avulla. Ei sillä -120 dBm RSRP arvolla reitittimen omilla antenneilla hirveästi nopeuksilla juhlita, mutta onneksi ulkoisilla antenneilla saa -97 dBm tasolle, jolloin lähetysnopeuskin on < 0,5 Mbps sijaan > 15 Mbps. Eikä se lähin tukiasema ole aina se paras tukiasema.

 

[luuponen]

RSRQ: -3dB
RSRP: -96dBm
RSSI: -85dBm
SINR: 21dB

tuollasia lukemia antaa metsän siimeksestä ulkoisella ristipolarisaatio-paneelilla.
paneeli maksoi about 150€. asun suht korkealla, siitä kait pientä etua.
100/25 lukemat parhaimmillaan.

 

[Snatcher]

Näköjää Elisa oli vaan niin köykänen.

Telialla seuraavat lukemat (Suuntaus sen mukaan missä tuli parhaat lukemat Speedtestillä, vähän yritin alla olevia arvoja kans vilkuilla, nekin heittelevät niin pahasti):
RSRQ: -5dB
RSRP: -89dBm
RSSI: -65dBm
SINR: 17d

Semmosta 40-50Mbps vakiot ollu nyt ja piikittäny 80Mbps. En lukinnut mihinkään taajuudelle, näytti menevän automaattisesti band 3:lle. Näillä nopeuksilla pärjätään jo pitkälle.

Ai että ku tuli nyt hyvä mieli ku rupes toimimaan Iso kiitos myös kaikille jotka opastivat ja toivottavasti tästä jotkut muut saa myös apua ongelmiinsa.

Niin oisko siitä antennien etäisyyden pienentämisestä mitään hyötyä vai jätänkö tuohon 75cm mikä on optimaaliseksi ilmoitettu?

 

[mStar]

Kyllä se on huikean hyvä kun antaa liitteen mukaan 8 kilometrin päästä tukiasemasta RSSI arvoksi -43dB 1800 Mhz taajuudella.

Itse saan tuota luokkaa olevan signaalivoimmaakkuuden alle 500 metrin päästä tukiasemasta suoralla näköyhteydellä ja 14 dB vahvistavilla tupla-yageilla. 4G boksin ja antennien välissä on 3 metrin pätkät LMR400 kaapelia. Muistaakseni joskus satunnaisesti antaa myös -38 - -39 dB lukemia RSSI mittarissa. Samaa suuruusluokkaa kuitenkin.

En tiedä miksi tuo kyseinen grid-wlan antenni toimii noin hyvin kuin toimii väärällä 1800 Mhz 4G taajuudella. Toisaalta väliäkös sillä on miksi toimii kunhan vain toimii.

Siis oikeasti 8km väärän taajuuden antennilla vastaan 500m oikeilla? Ok voi olla jos kerran näyttää noin mutta se ei johdu suoraan antennin ominaisuuksista. Tuommoisten vahvistusten käyttäminen noin lähellä mastoja on muutenkin erittäin kyseenalaista. Menee se tukiasemakin etupää jossain kohtaa tukkoon? Tähän olisi kiva kuulla jonkun oikean järjetelmäsunnittelijan näkemys aiheesta, näin ainakin harrastepuolella jos pusketaan liian isoja signaalitasoja vastaanottimeen. Tällöin voi olla että vahvistuksen kasvattaminen (eli oikean taajuuden antennit) vain huonontaa tilannetta.

Itse mietin näitä vain antennin näkökulmasta, en niinkään signaali-kohinasuhteen. Liian monesti yleistetään että joku modi tai vastaava parantaa snr mutta oikeasti _antenniin_ sen vaikutus on aivan toinen.

 

[mStar]

Samat antennit ovat minulla edelleenkin käytössä. Löysin vinkin paraboliantennien käyttöön alunperin australialaiselta nettifoorumilta, jossa Telstran asiakkaat vaihtoivat kokemuksiaan pitkille etäisyyksille (10-30 km) soveltuvista antenneista. Sillä, että antenni on suunniteltu 2400 MHz taajuudelle, ei ole vielä 1800 MHz:n kohdalla mitään käytännön merkitystä. Vaikka antenni ei toimikaan täysin optimaalisesti, sen vahvistus on silti aivan erinomaisella tasolla muihin antennityyppeihin verrattuna.

Taajuudella on oikeasti todella iso merkitys, tätä ei voi väheksyä. Ja yleistys muihin antennityyppeihin on liian ympäripyöreä. Toki jos useampi käyttäjä tekee saman havainnon niin jotain perää siinä täytyy olla mutta mikä on ollut referenssi antenni ja miten niitä on verrattu (asennuspaikka, korkeus, kaapelit jne).
Tämä osaltaan on antennipuolen iso ongelma että _oikeaa_ mitattua dataa ei ole normaalikäyttäjillä saatavissa ja antenniteoria muutenkin on hyvin kapea erikoisala. Asiaa monesti lähestytään pelkän signaalinlaadun avulla mutta se ei kerro _antennin_ toiminnasta juurikaan. Muita muuttuvia tekijöitä on liikaa. Pääsääntöisesti ul/dl ratkaisee ja se on erittäin ymmärettävää tekniset rajoitukset huomioon ottaen mutta samalla on vaara tehdä vääriä johtopäätöksiä jotka eivät perustu oikeaan tietoon.
Edellen selvennykseksi voi olla mahdollista että tuo antenni toimii hyvin mutta missään tapauksessa se ei ole normaalia tai yleistä.

 

[Atorox]

Taajuudella on oikeasti todella iso merkitys, tätä ei voi väheksyä.

Ei sitä kannata myöskään liioitella. Kun vuosia sitten selvitin asiaa, kaikki lukemani tuki sitä ajatusta, että Suomesta helposti saatavilla olleita, 2,4 GHz:n taajuudelle suunniteltuja paraboliantenneja voisi ongelmitta käyttää varsin laajalla taajuusalueella 2,4 GHz:n ympärillä (1,8 GHz:n taajuudelle tarkoitettu paraboliantenni olisi tietysti ollut se kaikkein paras vaihtoehto, mutta sellaisia sai tilattua vain Australiasta tai Yhdysvalloista).

Kun testasin asiaa käytännössä, 2,4 GHz:n parabolit hakkasivat 15 km:n etäisyydellä mennen tullen esim. laadukkaat, "virallisesti" 1,8 GHz:n taajuudelle tarkoitetut yagit, joilla yhteys katosi välillä kokonaan ja toimi parhaimmillaankin hitaasti.

Ja yleistys muihin antennityyppeihin on liian ympäripyöreä. Toki jos useampi käyttäjä tekee saman havainnon niin jotain perää siinä täytyy olla mutta mikä on ollut referenssi antenni ja miten niitä on verrattu (asennuspaikka, korkeus, kaapelit jne).

Joo, kieltämättä yleistin liikaa. Yhtä, kaikkiin tilanteisiin parasta antennityyppiä ei ole olemassa.

Tämä osaltaan on antennipuolen iso ongelma että _oikeaa_ mitattua dataa ei ole normaalikäyttäjillä saatavissa ja antenniteoria muutenkin on hyvin kapea erikoisala. Asiaa monesti lähestytään pelkän signaalinlaadun avulla mutta se ei kerro _antennin_ toiminnasta juurikaan. Muita muuttuvia tekijöitä on liikaa. Pääsääntöisesti ul/dl ratkaisee ja se on erittäin ymmärettävää tekniset rajoitukset huomioon ottaen mutta samalla on vaara tehdä vääriä johtopäätöksiä jotka eivät perustu oikeaan tietoon.

Olen joskus kaipaillut Suomeen tämäntyyppistä palvelua: Desktop Site Survey - 3G/4G/4GX Computer Modelling Study

Kyseessä siis ammattimaisesti tehty mallinnus siitä, millainen antenni kannattaisi valita, ja miten se pitäisi suunnata. Luulisi, että joku tällä idealla pystyisi tekemään rahaa, kun kerran ollaan mobiiliyhteyksien luvatussa maassa.

Löysin vanhoista bookmarkeistani yhden esimerkkitapauksen tuosta mallinnuspalvelusta: Installing a 4G Antenna

Edellen selvennykseksi voi olla mahdollista että tuo antenni toimii hyvin mutta missään tapauksessa se ei ole normaalia tai yleistä.

Oletko testannut näitä paraboliantenneja niin monissa olosuhteissa ja paikoissa, että todella uskallat väittää minun tapaukseni olevan jotenkin "epänormaali"?

 

[kuitumies]

Tuossa toisella foorumilla käytännön testiä erilaisilla kaapelilla ja verkoilla

4G ANTENNIEN MODAUS JA SINR VAIKUTUS LATAUSNOPEUTEEN | MuroBBS

Kyllä tuosta näkee, että verkoilla sekä kaapelin häiriönkestolla ( 2 vaippainen koksi) on enempi merkitystä, kuin kovasti vahvistavalla antennilla.

Tärkeää on saada toiset tukiasemat pois häiritsemästä signaalin laatua!

 

[Lucas]

Mitä tehokkaampi antenni on, niin sitä kapeampi se antennin keila on mistä se ottaa vastaan signaaleja.

Yleensä nuo 1800 Mhz tukiasemat kuuluvat noin 2 kilometrin päähän ilman lisäantenneja kohtuullisella voimakkuudella.

Toki kaupungeissa tukiasema saattaa kuulua lyhyemmänkin matkaa kun tukiasemia on niin tiheässä että niiden tehoja on rajoitettu ja antenneja vielä "tiltattu" niin tukiasemassa että ne on suunnattu hieman alaviistoon jotta eivät häiriköi viereisen tukiaseman alueella.

Kun matkaa on kysyjän tapauksessa 5,5 km 1800 Mhz tukiasemalle, niin vaikea sitä on liian tehokasta antennia hommata ellei sitten satu olemaan tismalleen samassa suunnassa kauempana toista tukiasemaa esimerkiksi 10-15 km päässä jonka välissä ei vielä edes ole mitään mäkiä.

Jos tukiaseman ja oman antennin välissä on "suora näköyhteys" niin todella kauas se radiosignaali hyvillä antenneilla kantaa. Joskus 10 vuotta sitten mökille laitettiin 3G antennia jotta saadaan netti toimimaan, niin ainoa tukiasema mistä sai yhteyden oli reilun 29 kilometrin päässä. Antennina oli sellainen 17-18 dB vahvistava 900 Mhz yagi. Antoi sellaista tasaista 4-5 megan latausnopeutta ja signaalivoimakkuus oli muistaakseni jotain -96 dB. Korkeuskäyriä kun katsoi niin puolivälissä matkaa suora näköyhteys kulki jonkun vajaan 2 metrin korkeudessa maasta, mutta onneksi siinä kohti oli avosuota niin yhteys toimi.

Kolmen neljän kilometrin päässä mökistä olisi ollut toinen tukiasema, mutta väliin sattui muutama kymmenen metriä korkea mäki niin se tukiasema ei pihahtanutkaan.

Nykyään sen mökin naapurissa 5 kilometrin päässä eri suunnassa on Yhteisverkon 4G 800 Mhz tukiasema joka kuuluu hyvin kuuluu hyvin puhelimeenkin sisälle. Mökkiin on vedetty vuosi pari sitten myös käyttöön 100/100 megainen kuitu. Ensimmäisen vuoden kuitu antoi jotain +800 megan lukemia ennen kuin nopeudet tiputtivat jarrulla sinne luvattuun 100 megaan. Pitänee varmaan viritellä 4G käyttöön kun kuidun kahden vuoden määräaika 39 euroa kuussa hinnalla tulee täyteen. Siihen kahden vuoden määräaikaiseen sitoutumalla sen kuidun kytkennän sai 500 euron hinnalla. Kuidun voi pistää toistaiseksi jäähylle nollan euron kk-hinnalla. Ehkä noin 2 vuorokautta käyttöä keskimäärin mökillä kuukaudessa niin vähän on turhan tyyris pitää kuitu päällä ja maksaa siitä se 40 euroa kun kymmenesosahinnalla suunnilleen saa 4G-yhteyden sinne.

 

[mStar]

Ei sitä kannata myöskään liioitella. Kun vuosia sitten selvitin asiaa, kaikki lukemani tuki sitä ajatusta, että Suomesta helposti saatavilla olleita, 2,4 GHz:n taajuudelle suunniteltuja paraboliantenneja voisi ongelmitta käyttää varsin laajalla taajuusalueella 2,4 GHz:n ympärillä (1,8 GHz:n taajuudelle tarkoitettu paraboliantenni olisi tietysti ollut se kaikkein paras vaihtoehto, mutta sellaisia sai tilattua vain Australiasta tai Yhdysvalloista).

Itse heijastaja toimii melko laajakaistaisesti ei siinä mitään mutta siitä syöttöelementistä tämä on melko pitkälle kiinni. Tein nopean testin miltä tavallisen 2.4GHz dipolin sovitusvaste näyttää koska se on kuitenkin aika yleinen syöttöelementti aaltoputken lisäksi paraboliantenneissa.
Ei se kovin hieno ole mutta toimii

Ja itse vaste:

Ei tuolla paljoa ole säteilytehoa alle 2GHz taajuuksilla vaikka sovituskäyrä sitä suoraan ei kerrokkaan. Kyllä dipolistakin tietenkin laajakaistaisemman saa jos on haluttu...

Oletko testannut näitä paraboliantenneja niin monissa olosuhteissa ja paikoissa, että todella uskallat väittää minun tapaukseni olevan jotenkin "epänormaali"?

No en paljoa mutta tuossa pari kuvaa omasta laajakaistaversiosta mitä tuli joskus mietittyä satelliittihommiin.
Syöttöelementtinä 3D-tulostettu conical helixi:

Ja peilinä todella vanha Saloran keskeltäsyötetty 80cm satelliittipannu.

Ihan kiva mutta ei nuo oikein näille matalille taajuuksille anna riittävää vahvistusta vs tilankäyttö. 5GHz kyllä on jo ok. Mutta tämä alkaa mennä kohta vähän ulos aiheesta...

 

[c64rmx]

Mitäs väliä käytätte noissa antenneissa, asentaessa siis? Esimerkiksi tässä antennissa MiMo Antenna P-58 L700 UNI näyttäisi olevan lähes metri pystysuunnassa optimaalinen väli. Onko tuolla ihan oikeasti nopeuden kannalta merkitystä?

 

[TJ74]

Eihän tämä nyt mitään senttipeliä ole. Suurinpiirtein tietenkin pitää olla ohjeistuksen mukainen.

 

[c64rmx]

Eihän tämä nyt mitään senttipeliä ole. Suurinpiirtein tietenkin pitää olla ohjeistuksen mukainen.

Tuon videon mukaan ei ole siis väliä jos eri polarisaatio