Mikä ärsyttää kanssa-autoilijoissa?

[Tony The Beat]

Olisiko se loppullinen pointti itse asiassa se, ettei kenenkään tarvitsisi koskaan tunkea pieniin väleihin ellei niitä itsekkäitä juuriurpoja olisi possujunassa siinä vasemmmalla kaistalla...

Jotain sellaista joo. Yksilö kuitenkin tuppaa ajattelemaan omaa persettään enemmän kuin liikenteen kokonaissujuvuutta. Täyttä utopiaa että siellä ruuhkassa ajettaisiin kuin jossain atk:n suunnittelemassa mallissa, mutta jokainen fiksu kuski voi sitä yrittää omalta osaltaan edistää.

Perjantaina 3-tiellä liikenne seisoi. Itse poistuin kehä 3:lle ja jäin vaan pohtimaan, että mikähän siellä oli ollut. Päivittäin tuolla liikenteessä näkyy typeriä liikkeitä. Ensimmäinen ajatus oli se, että jokin sellaisen typerän ohituksen tai paikka huomioden ehkä typerän kaistanvaihdon/liittymisen riski yhdessä liian pienten turvavälien kanssa realisoitui ja nyt iso joukko muita autoilijoita kärsii, koska joku halusi säästää kymmenen sekuntia. Se on ehkä se turhauttavin asia tuossa.

Juu pidemmällä matkalla säästö voi olla kymmeniä tai jopa satoja sekunteja enemmän, mutta viesti pätee silti. Se on naurettavan vähän kun sen suhteuttaa potentiaalisiin seuraamuksiin. Pieni peltikolarikin jo ilman henkilövahinkoja hidastaa todella suuren joukon matkantekoa merkittävästi (yksilön sekunnit vs satojen ihmisten minuutit). Isompi peltikolari voi vaatia ihmishenkiä.

Noista perseilyistä sietäis joutua johonkin julkiseen häpeäpaaluun. Norppa-liven rinnalle jokin Aasi-live ja luuppiin pyörimään mallinnus perseilystä

Ja tyypillinen itseään keskimääräistä parempana kuskina pitävä ei osaa edes noudattaa nopeusrajoitusta osoittavaa liikennemerkkiä.

Niin, tässä kaiketi tullaan siihen mitä kukin pitää hyvän kuskin mittarina. Sääntöjen kirjaimellista noudattamista (mahdotonta lain tulkinnanvaraisuuksien takia) vai ajoneuvon kuljettamista turvallisesti kulloinkin vallitsevat olosuhteet huomioiden (tämä vielä tulkinnanvaraisempaa)? Vai kenties jokin omaan arvomaailmaan sopiva sekoitus itselleen sopivien sääntöjen kirjaimellisia tulkintoja yhdistettynä toisten sääntöjen joustavaan noudattamiseen? Tää taitaa olla ajotapa-ketjun kampetta, mutta näiden tulkintaerojen takia näissä ketjuissa väännetäänkin niin paljon sellaisista asioista, joita molempien osapuolten edustajat pitävät ilmiselvänä asiana, eikä ymmärrä miten toinen voi olla niin puusilmä.

Mikä siis tekee hyvän kuljettajan?

 

[No Future]

Tämä. Aika lailla karkeasti voisi sanoa, että kävellen kulkijat kuluttavat euroja, ehkä kymppejä, mutta autolla kulkevat kuluttavat satasia, jopa tonneja.

Meilläkin monesti kun lähdetään kaveriporukalla ravintolaan, niin se on lasku toista tonnia. Jos ei autolla päästä kätevästi lähelle, niin valitaan joku toinen ravintola.

Asiaahan on ihan tutkittukin, niin ei tarvitse stetsonin pohjalta kaivella TM-tason mielipiteitä:

Helsingin kaupungin asiointiselvityksessä selvisi, että autoilevien asiakkaiden keskikulutus oli 149 €, kun kävellen (125 €), joukkoliikenteellä (110 €) ja pyörällä (97 €) saapuvien keskikulutukset olivat huomattavasti pienempiä. Tämä pätee myös kävelykaduille ominaisien katutason erikoiskauppojen tapauksessa.

Keskustan kivijalkakauppojen näkökulmasta keskimääräinen käytetty rahamäärä ei kuitenkaan ole tärkein mittari. Kauppojen pidemmän ajan hyvinvoinnin kannalta tärkeintä on kuinka paljon asiakkaat kuluttavat rahaa pidemmällä aikavälillä, esimerkiksi kuukausittain tai vuosittain. Jatkuvat kassavirrat pitävät kaupan toiminnassa, ei yksittäiset suuremmat rahamäärät. Tästä näkökulmasta katsottuna kulkumuotojen merkitys kääntyy lähes päälaelleen.
Edellä mainituista tutkimuksista jokaisessa huomattiin, että vaikka autoilevien asiakkaiden keskiostos on suurempi, pidemmällä aikavälillä heidän kokonaiskulutuksensa on usein yksi pienimmistä. Helsingin kaupungin asiointiselvityksessä havaittiin, että, riippuen kauppa- ja palvelutyypistä, keskustan kokonaisliikevaihdosta noin 60–71 % toi joukkoliikenteellä kulkevat asiakkaat, kävellen tai pyörällä saapuvat asiakkaat toivat 14–29 %, kun taas autoilla saapuneet toivat vain 8–18 %.

Mikä on autoilijoiden merkitys Helsingin keskustalle? - FCG Finnish Consulting Group


Tossa artikkelissa oli vielä siitä kuinka kaupat arvioivat väärin asiakkaidensa kulkutavat, sekä sen kuinka kaukaa asiakkaat tulevat:

Muun muassa Helsingin asiointiselvityksessä havaittiin, että keskustassa vähintään kerran viikossa käy 58 % Helsingissä asuvista vastaajista ja vain 18 % Kuuma-kunnissa asuvista vastaajista.

Lisäksi sitä keskustan vetovoimaa EI syö parkkipaikat, vaan se että kauempana asuvat saavat nykyään valtaosan palveluista paljon lähempää kotiaan. Eli uudet ostoskeskukset ja keskittymät Ideaparkista Jumboon ja Itiksestä Triplaan tarjoaa ne samat palvelut mitä Helsingin keskustasta vielä 1990-luvulla haettiin. Jos menee johonkin Triplaan perjantai-iltana, niin siellähän on ravintolat täynnä ihmisiä ja leffateatteri yläkerrassa. Itsekin asioin Triplassa ja Redissä monta kertaa useammin kuin Pitkänsillan toisella puolen, ihan vaan koska ne on omien kulkureittien varrella ja Kamppi ei ole.

 

[eeeno]

---
---
Mikä siis tekee hyvän kuljettajan?

Liikennesäännöt eivät ole mikään mielipide- eikä huutoäänestys asia. Parhaimpia tulkintoja voi antaa itse viranomainen, mutta ne omat tulkinnat ovat usein pahasti värittyneitä tyyliin "mutku mä haluan".

Hyvä kuski on sellainen, joka ei aja väsyneenä, eikä tunteile, eikä alennu minnekään pikkulapsen käytöksen tasolle kiukussaan. Jos kiukuttaa, pitää käydä joka huoltoasemalla munkkikahvilla ja välillä pissalla. Ei ne tunteet sinne liikenteeseen kuulu. Niistä on vain haittaa. Turha analysointi tekee asioista monimutkaisia, kun ne liikennesäännöt ovat oikeasti yksinkertaisia.

Aina puhutaan mersu-, audi- ja bemarikuskien upeasta käytöksestä. No aatelisuus todellakin velvoittaa ja tilastot puhuvat puolestaan.

 

[Rambo8]

Onhan tuo hankala yksissä tuumin määritellä mikä tekee hyvän kuskin, kun kriteereitä voi olla niin paljon. Onko hyvä kuski sellainen, joka
a) ajaa mahdollisimman tarkasti sääntöjen mukaan?
b) häiritsee mahdollisimman vähän muita autoilijoita?
c) hallitsee auton käsittelyn mahdollisimman hyvin?
d) jotain muuta?

Väittäisin että kaikki ne kuskit, jotka tunaroivat tuolla liikenteessä alinopeutta, pitävät itseään hyvänä kuskina, koska ajavat niin varovasti. Muut taas pitävät heitä paskoina kuskeina Eli vaikeaa on

 

[jrp]

Lisäksi sitä keskustan vetovoimaa EI syö parkkipaikat, vaan se että kauempana asuvat saavat nykyään valtaosan palveluista paljon lähempää kotiaan. Eli uudet ostoskeskukset ja keskittymät Ideaparkista Jumboon ja Itiksestä Triplaan tarjoaa ne samat palvelut mitä Helsingin keskustasta vielä 1990-luvulla haettiin. Jos menee johonkin Triplaan perjantai-iltana, niin siellähän on ravintolat täynnä ihmisiä ja leffateatteri yläkerrassa. Itsekin asioin Triplassa ja Redissä monta kertaa useammin kuin Pitkänsillan toisella puolen, ihan vaan koska ne on omien kulkureittien varrella ja Kamppi ei ole.

Loistava tutkimus, verrataan tilannetta vasta sen jälkeen kun autoilu on jo tehty vaikeaksi. Keskustan vetovoimaa ei syö parkkipaikat, vaan niiden puute. Tässäkin asiassa on tehty tietoinen päätös, jota puolustellaan perustelemalla sitä valheellisesti.

Tällä hetkellä on helpompi lähteä Hämeenlinnaan kuin keskustaan jos liikkumiseen vaaditaan autoa. Triplassa ja Redissäkin tulisi luultavasti käytyä silloin tällöin, mutta helpommalla pääsee kun menee vaikka Jumboon. Oikeastaan ainoa syy on pysäköinnin helppous. Toisaalta näiden paikkojen lähellä asuu tai työskentelee riittävästi ihmisiä jotta toiminta kannattaa ilman autoilijoitakin.

 

[herra57]

Helsingin keskustan autoilu on ollut aina vaikeaa johtuen maantieteestä. Pieni pussinperä johon johtaa pieni määrä teitä kaikki melko samasta suunnasta. Jos haluttaisiin saada autoilu helpoksi niin kaikki merkittävät sisääntulotiet pitäisi leventää 6 kaistaisiksi molempiin suuntiin.

Mutta onko tässä mitään järkeä. Miksi ne suuret ihmismassat pitää saada näin hankalaan paikkaan ylipäätään. Eikö tripla, jumbo ja Itäkeskus ole paljon järkevämpiä vaihtoehtoinen järjestely ja talvellakin paljon mukavampi olla katon alla kuin Aleksanterinkadulla räntää sataessa vaakasuoraan.

 

[finjake]

Vas eteen tulijat ja kääntyessä risteyksessä ei riitä oma kaista