Mikä ärsyttää kanssa-autoilijoissa?

Mua ei henkilökohtaisesti ainakaan vaivaa pätkääkään vaikka itse ajaisin 125 km/h ja joudun hidastamaan 120 km/h vauhtiin vasemmalla kaistalla kun toinen auto ohittaa rekkoja. Mutta se mua haittaa, jos joudun äkisti hidastamaan sen 100 km/h vauhtia 120 km/h rajoitusalueella köpöttelevän perään joka viime hetkellä vetää mun eteeni siihen vasemmalle joko tyhmyyttään (ei varmista tuleeko takaa autoja joita pitää väistää) tai ihan vittumaisuuttaan minäminä-asenteen takia..

Mikäli joku 150 km/h ajava pahoittaa mielensä siitä, että joku lähtee normaaliin väliin vasemmalle ohittaakseen letkaa suurimmalla sallitulla nopeudella sillä olettamalla, että takaatulevakin ajaa suunilleen suurinta sallittua, niin se vika on sielä taaempana tulevan päässä...
Vähän aikaa sitten ajelin motarilla sakkorajalla (todellista nopeutta). Olin ohittamassa kahta autoa, kun taustapeliin ilmestyi uusi Volvo XC60 ja tyyppi väläytti heti valoja. En tiedä mitä pommia sillä oli kiire mennä purkamaan, mutta vauhtia oli varmasti yli 140.

Voisiko muuten joku selittää minulle, minkä takia monikaistaisella tiellä pitää kiilata siihen ihan eteen, varsinkin jos on tilaa joka suunnassa? Eikö taustapeilisääntöä opeteta autokouluissa? Parasta oli muutama viikko sitten, kun tyyppi vanhalla Mersulla vaihtaa kaistaa tietyöalueella rouhitulta kaistalta suoraan eteen. Siinä lensi muutama kivi ja pölyä... Oli kyllä kunnon hv-liike (itse ajoin siis oikealla kaistalla nopeusrajoituksen mukaan, kun tämä sankari tuli vasemmalta ensin ylinopeutta ohi, mutta sitten vaihtoi kaistaa suoraan eteen ja jäi siihen junnaamaan).
 
Voisiko muuten joku selittää minulle, minkä takia monikaistaisella tiellä pitää kiilata siihen ihan eteen, varsinkin jos on tilaa joka suunnassa? Eikö taustapeilisääntöä opeteta autokouluissa? Parasta oli muutama viikko sitten, kun tyyppi vanhalla Mersulla vaihtaa kaistaa tietyöalueella rouhitulta kaistalta suoraan eteen. Siinä lensi muutama kivi ja pölyä... Oli kyllä kunnon hv-liike (itse ajoin siis oikealla kaistalla nopeusrajoituksen mukaan, kun tämä sankari tuli vasemmalta ensin ylinopeutta ohi, mutta sitten vaihtoi kaistaa suoraan eteen ja jäi siihen junnaamaan).
Nämä on näitä asioita, joita ei vaan voi ymmärtää. Tänään jonkun kaksipyöräisen sankarin oli pakko kiilata ohituksen jälkeen eteen noin viiden metrin päässä motarilla.

Toinen tapaus oli, kun ajoin taas motaria, saavutin hitaamman, siirryin vasemmalle, ajoin ohi ja siirryin takaisin oikealle reilun välimatkan päässä ohitettavasta. Hetken päästä näen peilistä, kun ohitettava siirtyy vasemmalle kaistalle ja jää sinne. Takana ei ollut muita tilanteeseen vaikuttaneita ajoneuvoja ja edellä meni kuorma-auto jossain kilometrin päässä. En vaan voi ymmärtää.
 
Vähän aikaa sitten ajelin motarilla sakkorajalla (todellista nopeutta). Olin ohittamassa kahta autoa, kun taustapeliin ilmestyi uusi Volvo XC60 ja tyyppi väläytti heti valoja. En tiedä mitä pommia sillä oli kiire mennä purkamaan, mutta vauhtia oli varmasti yli 140.
Ulkomaalainen kuski ehkä – tuli vaan mieleen siitä, että saksalainen työkaveri osti juuri uuden XC60 T8:n täällä Helsingissä :vihellys:. Keski-Euroopassa ohituskaistan junnaaminen "sakkorajalla" voi nimittäin olla aikamoista hidastelua ja Jenkeissäkin ajetaan hyvin tyypillisesti 15 mph yli rajoituksen. Ranskassa 20 km/h ylityksestä voi saada "peräti" 68 euron sakot.

A9-autobahnilla on 130 km/h suositusnopeus, mutta 30% liikenteestä ylittää vapaan nopeuden alueella keskimäärin 150 km/h ja peräti 15% ajaa yli 170 km/h. Se on ihan mukava matkanopeus 5-sarjan Bemarilla, mutta keskimääräisellä suomiautolla ehkä ei. Mutta nostettaisiin nyt motarinopeudet edes 140:een kesäaikaan.
 
Ulkomaalainen kuski ehkä – tuli vaan mieleen siitä, että saksalainen työkaveri osti juuri uuden XC60 T8:n täällä Helsingissä :vihellys:. Keski-Euroopassa ohituskaistan junnaaminen "sakkorajalla" voi nimittäin olla aikamoista hidastelua ja Jenkeissäkin ajetaan hyvin tyypillisesti 15 mph yli rajoituksen. Ranskassa 20 km/h ylityksestä voi saada "peräti" 68 euron sakot.

A9-autobahnilla on 130 km/h suositusnopeus, mutta 30% liikenteestä ylittää vapaan nopeuden alueella keskimäärin 150 km/h ja peräti 15% ajaa yli 170 km/h. Se on ihan mukava matkanopeus 5-sarjan Bemarilla, mutta keskimääräisellä suomiautolla ehkä ei. Mutta nostettaisiin nyt motarinopeudet edes 140:een kesäaikaan.
Se häpeän tunne kun pitää kyyditä Saksalaisia Kehä ykköstä pitkin. "Joo meil on tällai turvallista kato. Eikä kellään oo muutenkaan kiire."

Ne on saatana just tullu landepolkuja 90 km/h, motaria 210 km/h, ilmatietä 900 km/h ja sit tullaan meille junnaamaan nelikaistaista "moottoritietä" 80 km/h, tolppien kohdalla 60 km/h koska tavan kuskin attention span on kutakuinkin edellä ajavan perävalojen etäisyyden matka sekunneissa.

Ja päälle miljoona mutkua ja itkuvirttä siitä miks meijän systeemi on niin hyvä. Paitsi poliisin mielestä, joilta kysyttäessä täällä suorastaan hurjastellaan.
 
Nämä on näitä asioita, joita ei vaan voi ymmärtää. Tänään jonkun kaksipyöräisen sankarin oli pakko kiilata ohituksen jälkeen eteen noin viiden metrin päässä motarilla.

Toinen tapaus oli, kun ajoin taas motaria, saavutin hitaamman, siirryin vasemmalle, ajoin ohi ja siirryin takaisin oikealle reilun välimatkan päässä ohitettavasta. Hetken päästä näen peilistä, kun ohitettava siirtyy vasemmalle kaistalle ja jää sinne. Takana ei ollut muita tilanteeseen vaikuttaneita ajoneuvoja ja edellä meni kuorma-auto jossain kilometrin päässä. En vaan voi ymmärtää.
Mahtoiko talvi olla?

Joskus kevään pahimmilla paskakeleillä kun on vähemmän liikennettä niin käytän sitä kaistaa millä paska vähiten lentää. Enkä siis kenenkään tietä tuki vaan harrastan toimintaa lähinnä silloin jos edellä ajelee joku ja levittää kuraa. Nämä kelithän oikeastaan vallitsee keväällä, lumien sulaessa.
 
Näytä toki Saksasta yhtä mutkainen ja mäkinen väylä jossa on liittymät yhtä tiheään niin katsotaan mikä rajoitus siellä on.
Vähän jo arvaan mihin keskustelu tästä eteenpäin menee, mutta aloita vaikka tutkimalla Wuppertalin ympäristöä:
Google Maps

Tavan kinttupolut kylien välillä on sen 80 km/h ja niissä on merkitsemättömiä risteyksiä enemmän kuin Kehä I:llä liittymiä. Mutkia, mäkiä, jalankulkijoita, lehmiä ja muuta hauskaa on myös enemmän kuin meidän kehillä. Ainoastaan peltipoliiseja on vähemmän, mutta niitäkin löytyy. 15 km/h ylityksellä jos välähtää niin tulee jotain 24 euroa sakkoa.

Taajama-alueen ulkopuolella yleisrajoitus on 100 km/h jos ei muuta ole merkitty.

Mut ei päde suomeen koska sitä sun tätä.. Ei oikeastaan edes kiinnosta kuunnella sitä lässytystä.
 
Niin, eli siellä siis puuttuu suomalaiset risteysalueen nopeusrajoitukset?

Tarkoitin nyt tuohon kehä ykköseen verrattavaa pätkää jossa saisi tykittää vaikka reilusti yli satasta, kun se 80 km/h nyt niin kovasti sua hävetti.
Wuppertalin ympäristöstä löytyy. Samoin Frankfurtista, esim. tie 661. Varmaan on satoja muitakin.
 
Eli siellä osataan ajaa, täällä ei.
Siitäpä se varmaan pohjimmiltaan tulee. Siellä on pakko osata. Muuten ei pärjää.

Itselle ei ole kehän rajoitukset koskaan ollut ongelma, koska se tie on mutkainen ja pomppuinen muutenkin joten satasta kovempaa ei tulis paria suoraa lukuunottamatta ees ajettua. Kehä 3 vois olla kyllä vähintään satasta suurimman osan matkasta, kun sen profiili sallisi sen.
Niin no tässä nyt on taas tää suomalaisen liikennekulttuurin yksi idioottimaisuus, jossa nopeusrajoitus tulkitaan tavoitenopeutena. Minua ei haittaisi yhtään, vaikka kaikilla kehäteillä olisi 100 km/h rajoitus. Ajaisin silti 80 km/h jos jokin osuus sitä vaatii.

Kehä 3, ehdottomasti pitäisi olla 100 km/h jo ihan siitä syystä, että kaikki sitä ajavat muutenkin. Samoin länsiväylä. Noilla pätkillä rajoitusten mukaan ajavat ovat melkeinpä häiriötekijöitä. Lakiteknisesti joo kunniakansalaisia, myönnettäköön siitä urhollisuusmitali.

Toisaalta liikennesuunnittelijat sanoo että autoja saa menemään enemmän läpi kun alentaa rajoituksia.
Jos oikein muistan, jonkin tutkimuksen mukaan 68 km/h taisi olla laskennallinen optimi yksittäisen pisteen throughputille, mutta siinä ei oteta huomioon sitä, että kun autot viettävät matkalla x % enemmän aikaa, niitä on myös koko verkostossa x % enemmän, vähentäen välityskykyä kaikilla niillä osuuksilla, joissa rajoituksen vauhtia ajavia ei enempää mahdu. Siitä hetkestä alkaa ruuhka, jolloin nopeusrajoitus ei enää ole vauhtia rajoittava tekijä. Ruuhkautuvilla tienpätkillä nopeusrajoituksen nosto ei siis toisi ruuhkiin apua. Ainoa mahdollinen hyöty nopeusrajoituksien nostosta on se, että ihmiset pääsevät nopeammin perille.
 
Tuolla tuusulanväylän alkupäässä kehä1 ja kehä3 välillähän pudotettiin rajoitus 80 aikaisemmasta satasesta. Eteläänpäin mennessä ihan paikallaan, koska toi kehä3 rampit tohon tuusulanväylälle on ylitsepääsemätön paikka ajaa yli 60 monille autoilijoille..
 
Siinäpä se pointti on, kun täällä ajetaan aina rajoitus plus omasta päästä revitty lisämäärä, mistään ulkoisista tekijöistä välittämättä.

Siihen toi alempi rajoitus sujuvuuden kannaltakin perustuu. Kun heität jonkun 50 km/h rajoituksen jollekin kadulle niin porukka ajaa siinä 60-70 maksimissaan joka ruuhkaisempanakin aikana toimii ilman että liikenne tökkii kaistanvaihtojen ym. takia (toki isommat ruuhkat ei sillä koskaan ratkea). Isommalla rajoituksella nopeuserot kasvaa ja aiheuttaa ongelmia nopeammin jo pienemmässäkin ruuhkassa.
Ei se noin päin vaikuta. Ihan hyvin voi samalla tiellä olla 100 km/h. Liikennemäärän kasvu rajoittaa sitä joka tapauksessa kulloiseenkin "optimiin". Jos joku joutuu hidastamaan huolimattoman kaistanvaihdon takia esim. 80 km/h -> 60 km/h, on se suhteellisesti pienempi häviö kuin 50 km/h -> 30 km/h.

Suurin helpotus ruuhkiin tulisi mielestäni nostamalla taajamien pääkokoojakatujen rajoitus 50 km/h, siellä missä nyt on 40 km/h. Suora vaikutus on olematon, mutta koska kokoojakaduilta usein liitytään isommille teille, on liittyminen helpompaa kun ero rajoituksien välillä on vähäisempi. Esimerkiksi länsiväylä ruuhkautuu juuri tuloliittymien kohdilta. Samalla noiden kokoojakatujen välityskyky paranisi, ihmiset etenisivät nopeammin ja olisivat myös hieman valppaampia liittyessään isommille teille.
 
Sit toinen ryhmä on tämä joka provosoituu prätkän nähdessään ja sitä RS ocua poljetaan kuin tulpatonta mopoa ja itse ajaa puolella kaasulla:D
Oli pakko tarttua tähän RS Octaviaan, jostain syystä näillä ajelevilta näkee ihme suorituksia liikenteessä :D Juurikin provosoitumisia, älyttömiä ohituksia jne. Ilmeisesti kuvittelevat ajavansa jollain nopeallakin sporttisella autolla.
 
Miksi vertaat 80-50 ja 50-30? Eihän siinä ole mitään järkeä.

80 km/h rajoitus: porukka painaa 90 km/h niin kauan kunnes liikenne alkaa sumputtua. Iso osa jatkaa mahdollisimman kovaa ajoa koska rajoitus -> isot nopeuserot ja tökkimistä. Ihan päivittäinen ilmiö omilla työmatkoilla.

50 km/h rajoitus: porukka painaa 60 km/h niin kauan kunnes liikenne alkaa sumputtua. Liikenne jatkuu sujuvana pidempään kuin 80 km/h rajoituksella koska reagointimatkat on lyhyempiä ja nopeuserot pienempiä.

Se on totta että suhteessa "pahempi" töksähdys toi 50-30 on, mutta kun kyse ei ole nyt siitä van vertaillaan samaa väylää eri rajoituksilla.

50 km/h rajoituksella liikenne pysyy sujuvampana vähän kauemmin ennen sitä perus totaalijumia joka kestää kaikki 30 minuuttia eli ei yhtään mitään.
Ööö.. No en nyt ihan ole samaa mieltä.

Määrittele ensin "sujuva". Jos liikennevirta ajaa ajallisesti pidempään rajoituksen mukaista 50 km/h, onko se sitten sujuvampaa kuin skenaario jossa liikennevirta hidastuu ruuhkautuessa 80 km/h:sta 50 kilometriin tunnissa?

Määrittele sitten reagointimatka. Metreinä niissä on eroa, mutta ajallisesti se on vakio. Jos puhutaan "sujuvuudesta" niin ehkä olisi täsmällisempää käsitellä reaktiomatkaakin ajan suhteen?

..ennen sitä perus totaalijumia joka kestää kaikki 30 minuuttia eli ei yhtään mitään.
En ymmärrä tätä lausetta.

Jos "perus totaalijumi" on sellainen, jossa autot ei liiku, ei rajoituksella ole muutenkaan merkitystä.
 
Oli pakko tarttua tähän RS Octaviaan, jostain syystä näillä ajelevilta näkee ihme suorituksia liikenteessä :D Juurikin provosoitumisia, älyttömiä ohituksia jne. Ilmeisesti kuvittelevat ajavansa jollain nopeallakin sporttisella autolla.
Tää on kun Järkimies kompensoi puuttuvaa miehisyyttä. Dacia-kuskit tekisivät samoin, jos autosta olisi siihen. Heille jää lähinnä vasemman kaistan tukkiminen yhdessä Qashqai- ja CR-V -kuskien kanssa.

Mikä muuten on kaikkein näkymättömin automerkki/malli minkä keksitte? Esim. joku Toyota Avensis. Jo itsessään tasaisen harmaaksii brändätty malli näyttää olevan sitä myös liikenteessä. Ford Ka taas on tosi näkyvä, muttei juuri häiritse koska tötöily on niin ennalta-arvattavaa. Ohi vaan niin pian kuin mahdollista.
 
Sujuva on sitä että autot liikkuu sujuvasti.
Sujuvasti minkä suhteen? Nopeusrajoituksen vai todellisen etenemän?

Sulla on nyt ilmeisesti sellainen käsitys että autot vaan jotenkin maagisesti hidastaa itse nopeutensa 80 vauhdista sinne 50 tienoille ja liikenne soljuu edelleen kauniisti.
Niin onkin, eikä se mistään magiikasta johdu vaan siitä, että ihmiset hidastavat kun edessä oleva auto hidastaa. Edessä oleva auto hidastaa koska edessä oleva auto hidastaa. Jonon ensimmäinen hidastaa esim. päästäkseen liittymästä tulevaa eteen. Tai valoja ennakoidakseen.

Todellisuudessa tuosta aiheutuu jäätävä haitariliike ja liikenne on siinä totaalijumissa huomattavasti aikaisemmin, jos vertailukohtana on tilanne että kaikki ajaisi vaikka 50 km/h jo valmiiksi.
En nyt allekirjoita tätä jälimmäistä väitettä, eikä sitä oikein liikennesuunnittelun teoriakaan tue.

Tarkoitatko temillä "aikaisemmin" totaalijumia suhteessa a) läpimenneisiin autoihin vai b) kellonaikaan vai c) johonkin muuhun määrittelemättömään määreeseen? Jos c), niin voisitko selventää itse.

Toki voi saivarrella että 50 km/h nopeudella matkakin kestää pidempään, mutta tuskin niin paljon pidempään.
Öö.. Mistähän sitä nyt alottaisi.

80 km/h on kolmanneksen nopeampi vauhti, jolloin saman matkan ajaminen 80 km/h sijaan 50 km/h vie kolmanneksen pidempään. Voidaan saivarrella siitä, kuinka monta desimaalia termissä "kolmannes" on merkittäviä.
 
Mikä muuten on kaikkein näkymättömin automerkki/malli minkä keksitte? Esim. joku Toyota Avensis. Jo itsessään tasaisen harmaaksii brändätty malli näyttää olevan sitä myös liikenteessä. Ford Ka taas on tosi näkyvä, muttei juuri häiritse koska tötöily on niin ennalta-arvattavaa. Ohi vaan niin pian kuin mahdollista.

Joku seatti ehkä. Toyota taas pistää siitä silmään, että yleensä kyseinen merkki vetelee sitä pitkää autoletkaa alinopeudella ja muutenkin ko. merkillä ajo tuntuu olevan todella haastavaa.
 
Niin, kolmanneksen nopeampi mutta entäpä kun se liikenne pysähtyy niin paljon aikaisemmin että tuolla ei ole merkitystä?

Edelleen ne isot nopeuserot kaistojen välillä ja ylipäätään suurissa nopeuksissa tapahtuvien kaistanvaihtojen aiheuttamat reagoinnit aiheuttaa nopeammin sen liikenteen pysähtymisen. Jokapäiväinen ilmiö kehällä.

Harmi vaan että noita ruuhkan mukaan muuttuvia rajoituksia ei ole kauhean monessa paikassa käytössä.
En suostu jatkamaan keskustelua ennen kuin määrittelet käyttämäsi termit "aikaisemmin", "nopeammin" ja "sujuvammin". Siten miten minä tässä kontekstissa ne tulkitsen, olet yksiselitteisesti väärässä sekä yksittäisen kuljettajan näkökulmasta katsoen, että liikenteestä systeeminä. Liikenne ei ruuhkaudu "aikaisemmin" jos rajoitus on korkeampi, jos "ruuhkautumisen" rajapyykiksi asetetaan sen kuvitteellisen skenaariosi vaihtoehtoinen rajoitus. 50 km/h rajoituksella se ei tietenkään olisi vastaavanlainen "ruuhkautumishetki", vaan saturoitumishetki, jossa pätkän throughput on sama kuin 80 km/h:n skenaarion ruuhkautumishetkellä. Kaikki haitariliikkeet ja muut ongelmat ovat tästä pisteestä eteenpäin nopeusrajoituksesta riippumattomia.

Mutta vastaa nyt ensin noihin aiempiin kysymyksiin ennen kuin jatkat tästä viestistä.
 
Joku seatti ehkä. Toyota taas pistää siitä silmään, että yleensä kyseinen merkki vetelee sitä pitkää autoletkaa alinopeudella ja muutenkin ko. merkillä ajo tuntuu olevan todella haastavaa.
Seatti joo. Ne liikkuu muutenkin enemmän yöaikaan ettei niitä kauheasti arkiliikenteessä näe. Paitsi Alhambraa, joka on väritykseltään aina harmaa. Vähän kuin Opel Zafira.
 
Olen jo vastannut, mutta et vaan ymmärrä sitä että se liikenne ei hidastu itsekseen nätisti sinne 50 km/h tuntumaan vaan silloin on jo käynnissä se haitariefekti joka kohta pysäyttää liikenteen.
Ymmärrän mitä sanot, mutta en hyväksy sitä, koska sinun päätelmäsi ei vastaa omia havaintojani. Liikenne nimenomaan hidastuu nätisti juuri siihen vauhtiin mitä kukin pätkä kulloinkin pystyy vetämään.

Netti on täynnä kirjoituksia aiheesta, esim. https://www.hel.fi/hel2/ksv/Aineist...urvallisuus/nopeusrajoitukset_helsingissa.pdf jonka mukaan optimi välityskyky keskustassa tapahtuu 30-40 km/h nopeuksilla. Samanlainen tulos on johdettavissa myös kehäliikenteelle, mutta siitä voit sitten kiistellä onko se 50, 70, 90 vai 150 km/h.
Tuossa on nimenomaan tutkittu yksittäisten pisteiden throughputtia, joiden osalta on juuri noin. Tästä ilmiöstä kerroin jo aiemmin. Samassa tutkimuksessa todetaan, että ruuhkautuminen johtuu liikennemäärän kasvusta.

Liikennemäärän kasvu taas johtuu mm. väestönkasvusta ja siitä, että ajoneuvot viettävät enemmän aikaa liikenteessä. Ajoneuvot viettävät enemmän aikaa liikenteessä, mikäli etenevät hitaammin. Ajoneuvot etenevät hitaammin, jos rajoitukset on alhaisempia. Kun rajoitukset on alhaisempia, ajoneuvojen välillä on vähemmän väliä. Kun ajoneuvojen välillä on vähemmän väliä, pystyy yksittäisen pisteen, esim. liikennevalon ohi kulkemaan suhteellisesti enemmän autoja samassa ajanmääreessä. Yksilön kannalta sillä ei näissä skenaarioissa ole juuri mitään merkitystä, sillä liikennevirta etenisi joka tapauksessa samaa vauhtia, kun oletetaan kaikki muut tekijät samoiksi. Kaupungissa sitä paitsi valot määräävät tahdin, joten olipa teikäläiseltä mielenkiintoinen hyppäys kehäliikenteestä kaupunkiin.

Nopeusrajoituksien muutoksessa ei siis ole juurikaan muusta kyse, kuin että suuremmilla rajoituksilla saa ajaa nopeammin kuin alhaisemmilla, ja alhaisemmilla rajoituksilla hitaammin kuin suuremmilla. Mikäli muu liikenne määrää tahdin, nopeusrajoituksen tarkastelu on epäoleellista. Tutkimuksissa se näyttäytyy juuri noin kuten linkkasit.

Ei varmaan tule yllärinä, että juuri näistä syistä johtuen: "Yksittäisten katuosien mittausten satunnaisuudesta johtuen ei kesän 2004 nopeusrajoitusmuutosten mahdollista vaikutusta (sujuvuuteen) voida eritellä"
 
Niin, ja koska suomalaisten mielestä rajoitus = pakko ajaa tätä vauhtia muista olosuhteista riippumatta, niin korkea rajoitus pahentaa ruuhkaa.
Tämä olettamus taitaa vain pohjautua tuohon haitariteoriaasi?

Jos liikenne hidastuisi nätisti sitä mukaa kun autoja tulee lisää ruuhkaksi asti, niin meillä ei olisi haitariliikettä tai matelevia ruuhkia.
Ei pidä paikkaansa. Haitariliike johtuu tötöilystä jonossa, ei nopeusrajoituksesta. Ylireagoinnin mahdollisuus on suuremmilla nopeuksilla suurempi, mutta suhteelliseen etenemään vertaillen aivan sama riippumatta kulloisesta vauhdista. Kun siis tasealueena on samassa ajassa kuljettu matka kyseisellä tiellä, niin kuin kuuluu olla jos haluaa minkään sortin vertailua tehdä.

Käytännössä haluat vain lukita haitarin, ettei sitä voi enää venyttää, eli kasvattaa vauhtia kun tilanne sallii. Se ei helpota ruuhkaa.

Ongelma on se, että vaikka muu liikenne hidastuisi "sujuvasti" niin mukaan mahtuu silti nämä rajoituksen mukaan ajelevat perseaivot jotka sitten aiheuttaa sen haitariliikkeen aikaistumisen.
Oma havainto? Edelleen, mikä on se "aikaistumisen" vertailukohta?
a) läpimenneet autot
b) kellonaika vai
c) jokin muuhun määrittelemätön määre?

Jos c), niin voisitko selventää itse. Miten voit ylipäätään verrata haitariliikkeen aikaisuutta? Tämä olisi nyt kovin tärkeä tehdä selväksi. Muuten jää ihan liikaa tulkinnanvaraa.
 
Joo, omat havainnot. Muu jono alkaa soljua kivasti 60-70 niin nämä rajoituksen mukaan köpöttävät lampaat saavuttaa jonon, vaihtaa ehkä kaistaa ja sitten liinat kiinni ja takanatulevat tekee samoin, jolloin ei mene enää kauaa niin kyseisessä paikassa liikenne on paikallaan koska tuo kertautuu nopeasti. Tuota on kiva katsella kahvitauolla toimiston ikkunasta, että miten vauhdilla se tapahtuu.
Jonoa lähestyvä ei saa liikennevirtaa kokonaisuudessaan hidastumaan, mikäli kuitenkin jatkaa jonon perässä jonon vauhtia. Ajoneuvojen määrässä mitaten. Sen sijaan liittymästä liian hiljaan puskeva, tai liittymästä tulevaa väistävä voi tuon saada aikaan.

Jos siis tasealueena on koko tie. Jos tasealueena on juuri se yksittäinen jarrutuspiste, niin vain siinä tapauksessa asia on kuten sanot.

Jos sun mielestä se kolmanneksen ajansäästö esimerkiksi 3-4 km matkalla on kiva asia niin mikäs siinä. Vastapainona saa sitten pysähtyneen liikenteen johon se sun kolmannes aika äkkiä hukkuu.
Miksi juuri tässä vaiheessa matkaksi täsmentyi 3-4 km matka? Onko se ollut skenaariossasi kokoajan se oleellinen tekijä?

Kullakin tieosuudella kolmanneksen nopeampi suoritus tarkoittaa kolmanneksen nopeampaa suoritusta. On kokonaan toinen keskustelu miettiä miksei sitä tavoiteltua säästöä saavutettu.

Jos ajetaan ruuhkarajoituksella vaikkapa 60 km/h ja ruuhka alkaa seisoa klo 17 ja vetää klo 17:30, niin 90 km/h rajoituksella se alkaisi esimerkiksi jo 16:45 näiden yllä mainittujen tahvojen ansiosta. Se ruuhkan pituus ei loppupäästä lyhene minuuttiakaan tuossa tapauksessa. Jos lyhenee niin osoita miksi.
Tästä kaiketi se virheolettama syntyy. Kellonajalla ei pitäisi asiassa olla mitään merkitystä, vaan se kuinka paljon autoja tarkasteltavaa osuutta pitkin on mennyt ennen ruuhkautumisen alkamista. Se on hyvin toden näköisesti molemmilla vertailtavilla rajoituksilla sama, sillä samojen autojen on täytynyt päästä samasta paikasta samaan paikkaan. Ainoana erona se, että hitaammin ajaen perille on päästy hitaammin. Ruuhkautumisen alkaessa taas nopeusrajoitus on täysin epäoleellinen tekijä, sillä liikennevirta määrää tahdin.

Kellonaikavertailusi on ihan puhtaasti stetsonista, joten vaikea muodostaa mitään konkretiaa sen ympärille. Uskon kyllä, että olet nähnyt kun liikenne puuroutuu jonkun ylireagoinnista. Siitä on vaan aika pitkä silta muihin väittämiisi.


Sitten vaan laskemaan kuinka monta kilsaa pitäisi ajaa 30 km/h nopeuserolla, että se viivästys on kuitattu. Jos tuo pidempi ruuhkan alku viivästyttää esim. 5 minuuttia, niin tuolla nopeuserolla pitäisi päästä ajamaan yli 2,5 kilometriä jotta se on kuitattu. Ihan riittävä marginaali muuttuville rajoituksille siis.

Kehällähän pääsee helposti jopa 10 km sujuvasti 90 km/h ennen niitä solmukohtia, joita ennen rajoitusta voisi alentaa jolloin liikenne menisi vähemmällä jumppaamisella siitä läpi. Eivät vaan ole vielä onnistuneet synkkaamaan muuttuvia rajoituksia ja nopeuskameroita, joten ei se vielä täydellisesti toimisi välttämättä. Aika moni tosin luulee että ne on synkattu.
Onko sitä nyt oikeasti tarpeen laskea, kun koko skenaario oli niin hatusta heitetty?

Kullakin tieosuudella x % nopeampi suoritus tarkoittaa x % nopeampaa suoritusta. On kokonaan toinen keskustelu miettiä miksei sitä tavoiteltua säästöä saavutettu.

Oleellista myös noiden muuttuvien rajoitusten osalta on ymmärtää, että rajoitukset rajoittavat. Jonkin määreen kasvattaminen sitä rajoittamalla on lähempänä kvanttifysiikkaa kuin liikenneteoriaa. Vaan niin on joidenkin ajaminenkin, joten jätetään tähän nyt pieni takaportti.
 
Vedetääs sitten nippuun.

Sata autoa. Kuskeina, Mikko, Paavo, Taina ja Abdul kaikkine työkavereineen.
Tie 1. 50 km/h
Tie 2. Identtinen tie 1:n kanssa, mutta rajoitus 80 km/h

80 km/h rajoitus: porukka painaa 90 km/h niin kauan kunnes liikenne alkaa sumputtua. Iso osa jatkaa mahdollisimman kovaa ajoa koska rajoitus -> isot nopeuserot ja tökkimistä. Ihan päivittäinen ilmiö omilla työmatkoilla.

50 km/h rajoitus: porukka painaa 60 km/h niin kauan kunnes liikenne alkaa sumputtua. Liikenne jatkuu sujuvana pidempään kuin 80 km/h rajoituksella koska reagointimatkat on lyhyempiä ja nopeuserot pienempiä.

Se on totta että suhteessa "pahempi" töksähdys toi 50-30 on, mutta kun kyse ei ole nyt siitä van vertaillaan samaa väylää eri rajoituksilla.

50 km/h rajoituksella liikenne pysyy sujuvampana vähän kauemmin ennen sitä perus totaalijumia joka kestää kaikki 30 minuuttia eli ei yhtään mitään.

Eli:
A: 80 km/h rajoituksella liikenne tökki "aikaisemmin".
B: 50 km/h rajoituksella liikenne pysyy "sujuvana" pidempään.

Allekirjoitatko tähän saakka?

Tarkoitat siis sujuvuudella tasaista vauhtia. Tällöin olet oikeassa. Alemmalla rajoituksella liikennevirta voi ajaa "sujuvasti" ajallisesti pidempään. Voi ajaa ajallisesti pidempään. Tasaisesti.. Pidempään.

Jatketaan...

A: 80 km/h rajoituksella Taina unohtaa katsoa mittariin ja peiliin liittyessään tielle. Tiellä jo ajava Abdul hidastaa vastaamaan Tainan ajamaa 50 km/h. Samoin tekee Abdulin takana ajavat työkaverit. Koko jono taaksepäin joutuu hidastamaan 50 km/h. Mikkoa ei kiinnosta vittuakaan. Kaikki 100 autoa ajavat alkumatkan 80 km/h, ja loppumatkan 50 km/h.

B: 50 km/h rajoituksella Taina unohtaa katsoa mittariin ja peiliin liittyessään tielle. Tiellä ajaa Abdul 50 km/h. Taina liittyy liikennevirtaan 50 km/h. Koko jono taaksepäin joutuu ajaa 50 km/h. Mikkoa ei kiinnosta vittuakaan. Kaikki 100 autoa ajavat koko osuuden 50 km/h.

Tarkoitat siis sujuvuudella sitä, ettei liikenteessä ole häiriöitä? Olen osittain samaa mieltä, mutta koen, että paljon oleellisempi tekijä "sujuvuudelle" on siinä, että ajoneuvon JA liikennevirran etenemä per aikayksikkö on mahdollisimman suuri.

Ehdotat skenaarion A ratkaisuksi muuttuvia nopeusrajoituksia, jotka vaihtavat tien rajoituksen 80 km/h -> 50 km/h ENNEN kuin Taina ehtii liittyä tielle. Tällöin muodostuva skenaario olisi kaikille identtinen skenaarion A kanssa, paitsi että rajoitus olisi alennettu riippumatta siitä muistaako Taina katsoa mittariin ja peiliin.

Kysyn nyt sinulta, minkä ongelman muuttuva nopeusrajoitus ratkaisee?
 
Sen, kun suomalaiset tykkää ajaa rajoituksen mukaisesti viimeiseen asti muista välittämättä ja sitten poljetaan jarrua ja vaihdellaan kaistoja. Tämä aiheuttaa haitarin joka ei ole yksinkertaistettuna sellainen että sit vaan kaikki ajaa 50 km/h, vaan ihmisten reagoinnin vuoksi se kertautuu ja hetken päästä mennään jo aika hiljaa siinä samoilla seuduilla, vaikka ne koko sopan aloittaneet kuskit pääsikin jatkamaan matkaansa. Tuo on ihan jokapäiväinen ilmiö.
Haitari-ilmiö on hyvin tuttu. Joka kerta vauhti on palautunut heti esteen jälkeen jonon vauhdin mukaiseksi. Toki ihmisten laiska kaasutus noissa tilanteissa vituttaa ja samoin myös pikkuteillä, joissa kääntyvää varova ylireagoi jarrulla ja palauttaa vauhdin pintakaasulla.

Tuon yllä kirjoittamani tilanteen unohdit omasta esimerkistäsi jossa oletit että takana olevat vaan hidastaa nätisti 50 km/h jonon perään muitta mutkitta.
Kun nyt ajatellaan sitä koko tietä kohti määränpäätä, sillä ei ole väliä vaikka takana olevat ryssivät vauhtinsa nolliin. Liikenne kyllä palautuu. Taina toimii silti tulppana vasten 80 km/h rajoitusta. Kun otetaan mittauspisteeksi 2 kilometriä liittymästä eteenpäin, et huomaa skenaarion A ja B liikennemäärissä tai ajonopeuksissa eroa. Perille päästiin molemmissa skenaarioissa Tainan liittymästä lähtien yhtä nopeasti.

Mikä ero sitten on sillä jonolla ja rajoitusmerkillä? No, jonoon voi hidastaa nätisti tai sitten olla hidastamatta nätisti, ks. ylempi esimerkkini. Sen sijaan en ihan kauhean usein ole nähnyt ketään joka reagoisi nopeusrajoitukseen muuten kuin nostamalla kaasua. Kamera tosin saattaisi tuoda haitariefektin tohon siltikin, joten se ei ollut ihan loppuun asti ajateltu juttu.
Se tässä mulla oli vähän pointtina, että sujuvuuden kannalta ei mikään. Mikäli ongelmaa korjataan vaihtamalla rajoitus 50 km/h ennen ruuhkautumista, kaikki liikenne hidastuu 50 km/h riippumatta siitä, oliko vaihtoehtoisen skenaarion hidastuman syy tapahtunut vai ei. Eli ikäänkuin valmiiksi oletetaan Taina. On totta, että nopeuden muutos saattaa tapahtua tasaisemmin, ja muutama yksilö (esim. heti oletetun Tainan liittymästä seuraavasta poistuva) saattaa voittaa, mutta kokonaisuudessaan liikennettä on vain hidastettu. Tasaistettu, sujuvoitettu, turvallistettu. Voi sen millä tahansa adverbillä myydä, mutta viivan alle laskiessa sama määrä autoja on päässyt perille keskimäärin hitaammin. Vaikkei liikenne tosiaan ole lineaarista, on aika taikatemppu kääntää mitään määrettä päinvastaiseksi sitä rajoittamalla.

Monessa tutkimuksissa (kuten linkkaamassasi) on ryssitty juuri siinä, että on tutkittu kaikkien ajoneuvojen kulkua pisteen läpi, ja toisaalta taas yksittäisen ajoneuvon kulkua reitillä. Kumpikaan tapa ei huomioi liikennettä systeeminä riittävästi, joka vääristää metriikkaa (huom. metriikkaa, ei tuloksia, eli havainnot ovat oikein, mutta eivät mittaa sitä mitä on tarkoitus selvittää). Simulaatiossa taas puolestaan pystyy analysoida liikennettä systeeminä täydellisesti, mutta ihmisen tyhmyys jää mallintamatta. Siihen sinäkin varmaan haluat vedota? Että ihmisen tyhmyys ja kyvyttömyys on se syy, miksi pitäisi rajoittaa lisää? Eli defaultataan koko liikenne Tainalle sopivaksi riippumatta siitä onko Taina liikenteessä vai ei. Minua se ajatus häiritsee. Liian moni ei enää edes yritä ajaa kunnolla johtuen siitä että sääntöjä on viety niin idioottivarmaksi, ettei kenenkään tarvitse enää ajatella. Ja ikävä kyllä se näkyy.

Kannatan kyllä muuttuvia nopeusrajoituksia, jos niitä muutetaan nykyisestä ylöspäin kun tilanne sallii.

PS. sun kanssa on kiva kirjoitella näistä kun teksti ja pointit on selkeitä etkä ota kierroksia, toisinkun allekirjoittanut välillä.
Otan kiekkoja sit liikenteessä. :D
 
Niin siis palautuuhan se liikenne, mutta tuo tilanne juuri tekee sen kertautuvan efektin jonka takia liikenne kohta pysähtyy. Taina ja Abdul kavereineen ei tosta paljon kärsi, mutta 5 minuutin päästä moni muu kärsii. Nuo tilanteet vähenisi ja samalla muiden ihmisten kärsimys.
Kertautuu joka kerralla vaimentuen kunnes katoaa. Tähän on ihan responssifunktioita mallinnettu, joita käytetään simulaatioissa.

Liikenne ei koskaan pysähdy, koska yksittäinen virhe kertautuu, vaan siksi, että väylälle pyrkii enemmän autoja kuin sinne mahtuu. Arkiliikenteessä toki sopassa on molempia elementtejä ja aivan liikaa.
 
Asia kunnossa. Sitten en tiedä miksi tohon aina tulee pysähtynyt jumipaikka vaikka edessä autot liikkuu nätisti. Se alkaa aina niin, että kaikki liikkuu nätisti 50-60 lasissa ja sitten takaa tulee joku sopiva porukka jotka ei ymmärrä hidastaa ajoissa ja sitten jarruvaloja välkytellään 2-5 minuuttia, jonka jälkeen aletaan olla pysähdyksissä.

Mielestäni tuo lievenisi jos aiempana olisi muuttuva rajoitus jolloin useampi ajaisi tossa jo valmiiksi jonon nopeutta.

Kun ei ole liittymääkään josta tulevat ton aiheuttaisi.
Onko linkkiä laittaa?
 
Se häpeän tunne kun pitää kyyditä Saksalaisia Kehä ykköstä pitkin. "Joo meil on tällai turvallista kato. Eikä kellään oo muutenkaan kiire."

Ne on saatana just tullu landepolkuja 90 km/h, motaria 210 km/h, ilmatietä 900 km/h ja sit tullaan meille junnaamaan nelikaistaista "moottoritietä" 80 km/h, tolppien kohdalla 60 km/h koska tavan kuskin attention span on kutakuinkin edellä ajavan perävalojen etäisyyden matka sekunneissa.

Ja päälle miljoona mutkua ja itkuvirttä siitä miks meijän systeemi on niin hyvä. Paitsi poliisin mielestä, joilta kysyttäessä täällä suorastaan hurjastellaan.
Heh, saattaa tämä meidän liikenne näyttäytyä keskieuroopan kaupunkiympäristöstä tulevalle henkilölle monella eri tapaa.

Itsekin olen saksalaista asentajaa kyydinnyt Suomessa ja häpeän tunteeseen pääsin minäkin kiinni. Kaveri oli ihmeissään, kun tuolla jossain "keskellä metsää" mentiin pikkuteitä, mukaan lukien pari loivamutkaista soratietä, suurinta sallittua = 80km/h.
Jossain vaiheessa perillä ollessamme vasta älysin, ettei menomatkalla tämä yleensä puhelias saksalainen heppu paria lausetta enempää puhunut pikkuteillä. Tämän tajutessani oli aika typerä ja pieni olo, hävetti.
Takaisin tultiin pikkutiet ehkä jopa omaan makuun ylirauhallisesti, jolloin juteltiin niitä näitä koko matka.
Jossain välissä, kun tuli ohimennen liikenteestä puhetta, hän hämmästeli vain autojen vähyyttä ja sitä, kuinka liikenne voi toimia pienemmillä teillä, meidän ajonopeuksilla, ilman tämän tästä sattuvia vakavia onnettomuuksia.
 
Jos sinä ajat mutkaista soratietä henkilöautolla 80 km/h niin siinä olisi Grönholmillakin kyydissä paskat housussa. Hyvä että edes hävetti.
 
Jos sinä ajat mutkaista soratietä henkilöautolla 80 km/h niin siinä olisi Grönholmillakin kyydissä paskat housussa. Hyvä että edes hävetti.
Kyllähän tuota loivamutkaista soratietä voi päästä 80km/h vaihtia, jos ei ole irtosoraa, vaan "pitävää" hiekkatietä.

Ja 60km/h mutkatietäkin (asfalttia) voi vahingossa kaahata osan matkasta 120km/h hyvällä autolla tai moottoripyörällä. Mutta fiksua ajella sitä sallittua 60 tai 80km/h nopeutta, kun joku voi ajaa juuri eteen tielle sivutieltä.
 
Jos sinä ajat mutkaista soratietä henkilöautolla 80 km/h niin siinä olisi Grönholmillakin kyydissä paskat housussa. Hyvä että edes hävetti.

Sorateitäkin on tosin niin monenlaista, että eipä tuo ole vauhti eikä mikään tietyillä pätkillä, vaikka mutkaa löytyykin.
 
Just mietin, että kyllä mä olen aika useinkin päästelly pöndellä sorateitä 80 km/h ilman mitään ongelmia :btooth:
Tietty sorateillä on yleensä tiukempia mutkia joihin joutuu vauhtia hidastamaan aika paljonkin, eikä oikeasti paskalla tiellä kannata yrittää päästellä suurinta sallittua kovinkaan monessa kohdassa, mutta en nyt pelkästään tien pinnan perusteella väittäisi 80 vauhdin olevan rallikuskien hommia...
 
Jos sinä ajat mutkaista soratietä henkilöautolla 80 km/h niin siinä olisi Grönholmillakin kyydissä paskat housussa. Hyvä että edes hävetti.
Taisit käsittää tien tyypin väärin. Loivamutkaista soratietä, jossa ei ole liian ahdasta vastaantulijoiden kanssa, eikä pimeitä mutkia. Mistään traktoripoluista ei sentään ollut kyse. :D
Kyyti oli sellaista, ettei siinä kaupunkikeskittymien ja valtateiden ulkopuolella joskus autoileville ole mitään erikoista.
 
Kyllähän tuota loivamutkaista soratietä voi päästä 80km/h vaihtia, jos ei ole irtosoraa, vaan "pitävää" hiekkatietä.

Ja 60km/h mutkatietäkin (asfalttia) voi vahingossa kaahata osan matkasta 120km/h hyvällä autolla tai moottoripyörällä. Mutta fiksua ajella sitä sallittua 60 tai 80km/h nopeutta, kun joku voi ajaa juuri eteen tielle sivutieltä.
En minä sitä kyseenalaistanutkaan etteikö voisi. Se vaan on ihan helvetin tyhmää ja sen tietää saksalainenkin.

"Höhöhöö ku kyltissä lukee..". Just sivutolkulla puhuttu siitä kuinka rajoitus ei ole mikään tavoitevauhti.
 
Taisit käsittää tien tyypin väärin. Loivamutkaista soratietä, jossa ei ole liian ahdasta vastaantulijoiden kanssa, eikä pimeitä mutkia. Mistään traktoripoluista ei sentään ollut kyse. :D
Kyyti oli sellaista, ettei siinä kaupunkikeskittymien ja valtateiden ulkopuolella joskus autoileville ole mitään erikoista.
Ok. Joko kirjoitit lapinlisällä tai sitten kyydissäsi on oikeasti ollut joku Sveitsiläinen. Kumpi?
 
En minä sitä kyseenalaistanutkaan etteikö voisi. Se vaan on ihan helvetin tyhmää ja sen tietää saksalainenkin.

"Höhöhöö ku kyltissä lukee..". Just sivutolkulla puhuttu siitä kuinka rajoitus ei ole mikään tavoitevauhti.
Jaa, että vielä helvetin tyhmää? Mielestäsi olisi ilmeisesti fiksumpaa ajaa 60 km/h, vaikka muut ajavatkin 80-90 km/h?
 
Ok. Joko kirjoitit lapinlisällä tai sitten kyydissäsi on oikeasti ollut joku Sveitsiläinen. Kumpi?
Saksalainen.
Luonnollisesti henkilö ja hänen tottumuksensa vaikuttavat jopa ympäristöä ja tietä enemmän siihen, miten asian kokee.
Alunperin pointtini olikin, että se saksalaisen kyyditys kehäteillä ei sille saksalaiselle ole mitenkään erikoinen tai typerä kokemus automaattisesti.

edit:
Joku toinen saksalainen olisi luonnollisesti pitänyt ajoa normaalina.
 
Saksalainen.
Luonnollisesti henkilö ja hänen tottumuksensa vaikuttavat jopa ympäristöä ja tietä enemmän siihen, miten asian kokee.
Alunperin pointtini olikin, että se saksalaisen kyyditys kehäteillä ei sille saksalaiselle ole mitenkään erikoinen tai typerä kokemus automaattisesti.

edit:
Joku toinen saksalainen olisi luonnollisesti pitänyt ajoa normaalina.
Ei mee läpi. Seuraavaks varmaan väität ettei juonut tippaakaan kaljaa. :D
 
En minä sitä kyseenalaistanutkaan etteikö voisi. Se vaan on ihan helvetin tyhmää ja sen tietää saksalainenkin.

"Höhöhöö ku kyltissä lukee..". Just sivutolkulla puhuttu siitä kuinka rajoitus ei ole mikään tavoitevauhti.
Useinhan tuota (noita) hiekkatietä ajetaan se sallittu 80-90km/h. Itse kyllä voin ajaa vain 70km/h, kun hiekkatiellä on niitä kuoppia vähän ja säästelen autoa. Mutta takaa tulevat ajavat tietysti heti edelle :) Toki jyrkkiin mutkiin täytyy vähän hiljentää huonon näkyvyyden ja sen takia että ei halua ajaa ulkokurvin puuhun.
 
Useinhan tuota (noita) hiekkatietä ajetaan se sallittu 80-90km/h. Itse kyllä voin ajaa vain 70km/h, kun hiekkatiellä on niitä kuoppia vähän ja säästelen autoa. Mutta takaa tulevat ajavat tietysti heti edelle :) Toki jyrkkiin mutkiin täytyy vähän hiljentää huonon näkyvyyden ja sen takia että ei halua ajaa ulkokurvin puuhun.
Kehäteille 90 km/h on liikaa mutta hiekkateille ihan ok. :tup:

Tämä on ollut opettavainen päivä.

Itseasiassa oli enemmän viinin ystävä :D
Nonni. Kehtaako tuommoista edes saksalaiseksi kutsua. :rofl:
 
Kehäteille 90 km/h on liikaa mutta hiekkateille ihan ok. :tup:

Tämä on ollut opettavainen päivä.


Nonni. Kehtaako tuommoista edes saksalaiseksi kutsua. :rofl:
No näinpä. Aika kovaa ne ajelee hiekkatietä, jos on tuttu tie. Vähän liikennettä ja ei juurikaan mitään risteyksiä. Nuohan on siis ihan tavallisia teitä, mutta ei ole vaan raaskittu laittaa asfalttia (ei ole rahaa).
 
Noh, enpä minä sanonut että se 90 km/h on liikaa kehätielle, ja sanoin myös että kolmosella pitäs olla vähintään satku... ;)
Kehäteillä on 80 km/h. Sanot, että rajoituksia pitäisi alentaa, jotta liikenne olisi sujuvampaa. Mutta, että 90 km/h on ok myös?

Kannatan tätä joustavan nopeusrajoituksen konseptia.
 
Kehä 3 päällysteen voisi vaihtaa soraksi niin saataisiin kerralla sujuva nopeus ruuhkiin ja turvavälitkin kuntoon, kun porukka ei enää nuohoaisi konteissa.

Harvemmin itse olen hiekkatietä paljoa alle rajoitusten keskimäärin ajellut, tietenkin ihan riippuvaista paikasta. Näkyvyys/pito/muu liikenne aina on ollut se minkä perusteella päättää minkä verran poiketaan rahoituksesta alaspäin.
 


Tätä haitariasiaa selitetään mielestäni oivallisesti tällä videolla. En toisaalta tiedä miten tämä pätee Suomeen, kun ainakin Tampereella liikennemäärät on pieniä (pl. !"¤%"# työmaat), enkä Helsingissäpäin juuri ole autolla liikkunut.

Hyvä video, mutta aika kovat odotukset oli itseajavien autojen tomivuudesta. Jos autot pystyvät joskus kommunikoimaan keskenään ja tietävät millilleen oman paikkansa, tuo skenaario voi toteutua. Nykyiset toteutukset perustuvat mittauksiin ja toimivat miten sattuu.

Ainakin minun autoni adaptiivinen vakionopeudensäädin ei todellakaan seuraa viiveettömästi edellä menevää, eikä pysy kuin ehkä 50 metrin tarkkuudella vakioetäisyydellä. Jos edessä oleva jarruttaa, auto jatkaa parikin sekuntia vakionopeudella, ennen kuin tekee voimakkaan jarrutuksen. On se ehkä parempi kuski kuin nämä 10 metrin päässä roikkuvat pallinaamat, jotka joutuvat jarruttamaan jatkuvasti pysyäkseen irti edellä menevästä, mutta itse pystyn pitämään etäisyyden paljon vähemmillä jarrutuksilla kun vähän ennakoin edellä menevän liikkeitä.

edit: ja ärsyttää takanani ajavan puolesta, kun auto tekee äkkijarrutuksia ja muutenkin välkyttelee välillä alamäessä jarruvaloja.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
258 125
Viestejä
4 487 393
Jäsenet
74 158
Uusin jäsen
kharim

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom