Me "wanhat" ja pelaaminen (+30v)

Pakko kirjottaa lyhyesti. 2 elämäni ekaa muistoa on, iso ruohonleikkuri kummeillani tanskassa ja atari 2600 minkä porukat oli ostanu Tukholmasta joskus -70 luvun lopus. ikää silloin noin 2-3 vuotta.
Loppu onkin teille varsin selvä että tuliko minusta ruohonleikkaaja vai pelaaja:cigar2:
Nim. 1982 päivänvalon nähnyt
 
Jotenkin into vanhemmiten peleihin vähän lässähtää jos ei ole tosi mukaansa tempaava kuten esim Witcher 3 joka tuli vedettyä läpi pleikalla ja pc:llä. Nyt prey alkaa maistua puulta. Rising storm: Vietnam kyllä vielä vie mukanaan :comp:
 
Ikää on 36v. ja aina tulee pelailtua kun aika antaa myöten. Kone omin pikku kätösin kasattu ja ainoastaan pc:llä pelaan. Eka pelikone oli C64:lla ja sitten siirryttiin amiga500:n jonka ostin omilla säästöillä koulukaverilta. Witcher-trilogia on edelleen paras mitä olen pelannut, Cyberpunkkia odotellessa... COH2, Day Of Infamy, Battlfieldit, yms. tulee eniten pelailtua.
 
oskohanse alkanu seuraamalla isoveljen pelaamista ja siitä sitte alkoi oma pelaaminen c64,amiga500 ja sit oli joku puucee msdossi lla ja sit ilmesty win3.1 käyttis :P mikähänlie olise ns panssarivaunu peli missä tykin kulmaa muutamalla sit yritettii vaikka mitä atomipommia toisen tankkiin ampua. konsoleitakin pyörähti sega, nintendo, supernintendo. olikohan -05 kun america's armyssa oltiin osallisena suomen mestaruus kisoissa, ei vielä silloin tunnettu eSporttina niinku tänäpäivänä.
nyttemin ei oikein kovin innosta enää pelailla, välillä vähän ow ja bf1 , jos sattuu tuleemaan uutta hitmania tai totalwaria saattaa upota hieman pitemmäksi aikaa kerralla pelinääreen.

kaiken tuon välissä innostuttiin puuceitten kellittämisestä, silloinhase tapahtu emolta suoraan jumppereilla kikkailemalla ja hyppylankoja kolvailemalla kun piti muisteillekkin vetää suoraan 3.3v jännite linjat :P
 
Vaikka tuota WoWia tulee pelattua nyt enemmän uuden lisäosan ilmestymisen takia, niin enimmäkseen ne nämä strategiapelit vetää. Battletechiä tullut tykiteltyä, koska se oli jo nuorena se kiinnostuksen kohde, mutta nyt tuo Cyberpunk 2077 näyttää sellaiselta että pakko kai se on ostaa. Samaten Fallout 76.
 
Jaaha, nyt on tullut ikääkin sen verran että voi vastata. Threadi tuli nostoon, kun lopetin Railway Empire tovin.
Ostin sellaisen eilen ja pelattu nyt 6tuntia tunnin-puolen pätkissä. Kutkuttava, mutten osaa sanoa vielä, onko parempi kuin Railroad Tycoon 2.
 
Oho, itekki päässyt vastikään tähän wanhojen kategoriaan. Omat kokemukset rajottu pitkälti jonnekki random Keenin ja Persian prinssin pelailuun vielä lapsuudessa, pelaaminen hyvin vähäistä ja satunnaista, joskin aina kiinnosti. Ala-asteella sit pääsi käsiksi kavereiden kautta erinäkösiin pelilevyihin kuten Dominator yms. joissa oli Doomit yms. pelit sharewarena. 2000 vuoden syksyllä tuli sit Win98 kone kottiin ja siitä ei ollut paluuta.

Konsoleita oli harvoilla kavereilla ja nekin yleensä suht romukuntoisia tai jotain vanhoja. Yhdellä kaverilla oli pleikka ykkönen, ja sitäkin tuli pelattua vasta vuosituhannen vaihteen tienoilla. Varsinainen into itse peeceetä kohtaan tuli sit muutama vuosi myöhemmin ku alko tajuta gigahertzeistä ja rammista ja näyttiksistä jotain. Vaikka kone oli ihan jees, ei mitää tykkikonetta ollut missään vaiheessa kuin vasta pari vuotta sitten kun tuli laitettua kunnolla pätäkkää laitteisiin.

Sinällään jännä, että itellä ei semmosta nostalgiakakkulamasista oo tullut, että jotenki näkisin vanhat pelit parempina tai että sillon aikanaan olis jotenki ollut asiat paremmin. Toki sitä pelasi mitä vaan rillit huurussa, mutta kyllä sitä edelleen osaa nauttia pelaamisesta yllättävänkin paljon ku hyvä peli sattuu kohalle ja fiilikset muutenki sellaset vastaanottavat. Yllättäen se kun sai parempaa vermettä alle on tehneet peleistäkin nautittavammat, eikä vähiten ultrawide näyttö.

Välillä on kiinnostanut arvostelujenki teko, mutta enemmän itseäni kiinnostaa pelisuunnittelu nimenomaan valintojen kannalta, ei niinkään teknologian kannalta. Eli mitä tietoisia valintoja pelintekijät tekevät saavuttaakseen tiettyjä asioita peleissä, sanotaanko nyt esimerkkinä vaikka kenttäsuunnittelu tai yksittäisten tehtävien toimiminen. Senkin vuoksi tulee edelleen pelattua laidasta laitaan pelejä, joskin moninpelit on karsiutunut pois kun pelaamattomien yksinpelien suma alko käymään sietämättömäksi.

Ehkä iän myötä on kuitenkin tullut semmonen hyväksyntä, että tää ei oo mikää lapsuuden/nuoruuden juttu ja toisaalta tää on ihan legitti harrastus. Töissäkin uskaltaa kertoa ja puhua peleistä niillekkin jotka eivät niitä paljoa pelaa. Tosin yllättäen alle viiskymppisistä alkaa löytyä jo melko paljon porukkaa jotka pelaa jollain tavalla, joko lasten kanssa konsolilla, puhelimella tai sit ihan itsekseen.
 
Pari vuotta mennyt edellisestä postauksesta tähän ketjuun ja täytyy sanoa että tänä vuonna on alkanut jyrkkä alamäki. Saattaa mennä viikkoja etten pelaa yhtään ja kesällä meni 3kk etten edes avannut konetta. Viikossa hyvä jos 1-2h jaksaa jotain kevyttä pelata.
 
Luukkonen sanoi:
Pari vuotta mennyt edellisestä postauksesta tähän ketjuun ja täytyy sanoa että tänä vuonna on alkanut jyrkkä alamäki. Saattaa mennä viikkoja etten pelaa yhtään ja kesällä meni 3kk etten edes avannut konetta. Viikossa hyvä jos 1-2h jaksaa jotain kevyttä pelata.
Napsauta laajentaaksesi...
Itselläni mennyt jo kahdeksan kuukautta etten ole pelannut kuin muutaman tunnin sinä aikana.Ehkäpä pelit alkavat maistua,ja tuntua mukavilta taas,tai sitten ei.Onhan noita tullut tahkottua kohta sen 40 vuotta erinäisillä vempaimilla.
 
Kausissa edelleen tulee näin 37v pelattua. Hiljalleen Far Cry 5 meneillään loppusuoralla. Ehkä tunnin pätkiä tulee pelattua aina välillä. Joskus pitempäänkin. Pääosin PC hoitaa kitaransoittelun ja musiikin tekemisen virkaa.
 
Tulevana perjantaina kilahtaa 38 mittariin ja pelattua tulee melkeinpä päivittäin,1-2h päivässä on aika normi nykyään. Vajaa 2v sitten tuli ensimäinen peli-pc vasta hommattua ja silloin aukes ihan uus maailma,aikasemmin tullu edes ajatelleeksi kuinka paljon eri generejen pelejä pc:lle löytyykään. Ennen tuota tuli oltua puhtaasti konsolipelaaja,jostain syystä piti olla aina Sonyn ja MS konsolit hyllyssä. Nyt sen verran rauhottanu että ei ole kun PS4 enään jälellä konsoleista.

Edit: Joo,mitkään PvP pelit ei enään nappaa,melkein kaikki pelaaminen on PvE tai yksäreitä. BF1 tossa muutaman kaverin kanssa pelattu muutama tunti ja kyllä se vaan on niin tuskasta pakkopullaa kun olla ja voi..
 
Viimeksi muokattu:
Uudet pelit eivät näin "vanhana" nappaa, koska ne ovat muuttuneet aivan paskoiksi, pl. jotkut indietekeleet ja ne vanhat hyvät, joita toisinaan jaksaa sentään pelata hetken.
 
E_Mustakari sanoi:
Uudet pelit eivät näin "vanhana" nappaa, koska ne ovat muuttuneet aivan paskoiksi, pl. jotkut indietekeleet ja ne vanhat hyvät, joita toisinaan jaksaa sentään pelata hetken.
Napsauta laajentaaksesi...

Jännä kun minusta pelit parantuneet selkeästi siitä kun itse 80-luvun alusta aloitin pelaamaan. Jos pelit olisi pysyneet sellaisina mitä ne silloin oli niin en varmasti jaksaisi enää pelata saati käyttäisi niihin vielä rahaa.
 
On kyllä pelaaminen jäänyt aika säälittän väliin muutamana viime vuonna. On pleaikat ja pc:t mutta ei.. Jos nyt Uncharted 4:n jaksaisi tahkota loppuun niin olisin tyytyväinen, se on ollut kesken vähän siitä asti kun se julkaistiin :D

Pelottaa kun jonossa on mm pelejä kuten Witcher 3, Skyrim (ja siihen lisäksi se jokin pirun laaja itsenäinen dlc joka muuttaa koko pelin tms), ja Horizon Zero Dawn, niin ja Dying Light.. En edes laske esim Steam-kirjastoa tähän sillä yritän pysytellä realismin rajoissa.

Uskon että seuraavana voisi lähteä kokeiluun tuo Witcher 3, pelkään vaan että liian katkonainen peliryhmi vaikeuttaa pelin maailmaan uppoutumista - ainakaan UC4:n juoni ja hahmot tuntui mitättömiltä tähän mennessä. No, pitää ainakin testata!
 
Witcher 3 ollut ainakin itselläni viimevuosina niitä harvoja pelejä, jotka on vienyt täysin mennessään. Hyvä tarina, mielenkiintoinen maailma ja questit on oikeasti laadukkaita. Muuten jäänytkin sitten aika harvalle pelailut.
 
Oma pelaaminen ei ole oikeastaan vähentyny mihinkään, mutta intressit on vaihtunu iän myötä merkittävästi.
Enää ei kiinnosta tippaakaan nopeatempoiset adhd-räiskinnät esim Battlefieldit yms ja nykyään pelailee rauhallisia pelejä ja myös mieluiten yhteisöllisiä pelejä, esim Eliten + muiden rauhallisten pelien peluu porukalla ja Discordissa jutustelu muiden samanikäisen ja samanhenkisten kanssa on itselle se juttu.
Mitkään trendaavat pelit ei vaan nappaa tippaakaan, olkoot miten suosittuja tahansa. Overwatchit, Fortnitet, PUBGit yms saa jäädä nuoremmille.
 
Nykypeleissä on vikana se, että tuntuu kuin katsoisi paskaa leffaa. Välillä pitää räpeltää jotain että leffa jatkuu.
Ennen muinoin pelit olivat haastavia ja armottomia, mutta reiluja. Taito ratkaisi. Kun onnistuminen pelissä ei ole millään tavalla epävarmaa, se ei ole myöskään palkitseva peli.
Tylsää ajantappoa ja siihen minulla ei ole aikaa. On parempaakin tekemistä.
 
E_Mustakari sanoi:
Nykypeleissä on vikana se, että tuntuu kuin katsoisi paskaa leffaa. Välillä pitää räpeltää jotain että leffa jatkuu.
Ennen muinoin pelit olivat haastavia ja armottomia, mutta reiluja. Taito ratkaisi. Kun onnistuminen pelissä ei ole millään tavalla epävarmaa, se ei ole myöskään palkitseva peli.
Napsauta laajentaaksesi...

Tämä on totta. Toisaalta, ainakin omassa tapauksessa C64-pelejä tuli niin harvoin että oli aikaakin paneutua yhteen peliin vaikka se suuresti turhautti. Paremmasta ei ollut tietoa, niin sillä mentiin mitä oli. Nostalgia valehtelee ainakin omassa tapauksessa sikäli, että kun nyt katson näitä samoja pelejä Youtubesta, ovat ne ihan hirveitä. Eivät kaikki, Ultima III rokkaa edelleen. :D

Tänään pelejä tulee jatkuvalla syötöllä. Ei tarvitse jämähtää yhteen, vaan voi hypätä kukasta kukkaan. Jotta pelaaja saadaan pysymän aloillaan, täytyy häntä jatkuvasti palkita. Sitouttaa saavutuspisteillä ja palkinnoilla. Kun vastaan tulee Bloodbornen/Dark Soulsin tapainen todellinen haaste, nousee se heti suosikkeihin kuin muistutuksena "vanhoista hyvistä ajoista".
 
Nisupulla sanoi:
Tänään pelejä tulee jatkuvalla syötöllä. Ei tarvitse jämähtää yhteen, vaan voi hypätä kukasta kukkaan. Jotta pelaaja saadaan pysymän aloillaan, täytyy häntä jatkuvasti palkita.
Napsauta laajentaaksesi...
Ja näin saadaa niitä adhd-jonneja, joilla ei ole tippaakaan kärsivällisyyttä, ei kiinnostusta opetella mitään vaikeaa eikä keskittymiskykyä viittä sekuntia pidempään.
Achievement unlocked.
 
E_Mustakari sanoi:
Ja näin saadaa niitä adhd-jonneja, joilla ei ole tippaakaan kärsivällisyyttä, ei kiinnostusta opetella mitään vaikeaa eikä keskittymiskykyä viittä sekuntia pidempään.
Achievement unlocked.
Napsauta laajentaaksesi...

Tai sitten työmaailma hyödyntää pelien opit tältä osin. En näe asetelmaa ihan noin mustavalkoisena. Työelämän pelillistäminen voi olla jotain mihin nykynuoret ovat kasvaneet.
 
Nisupulla sanoi:
Tai sitten työmaailma hyödyntää pelien opit tältä osin. En näe asetelmaa ihan noin mustavalkoisena. Työelämän pelillistäminen voi olla jotain mihin nykynuoret ovat kasvaneet.
Napsauta laajentaaksesi...
Epäilemättä. Nykyäänhän työmaailmassa ei olekaan kuin pelisääntöjä.
 
Viimeksi muokattu:
Itellä tuntuu nyt että pelaamiseen käytettävissä oleva aika alkaa olemaan niin kortilla että vaikeuttaa nauttimista huomattavasti kun yrittää rättiväsyneenä jotain pelata. Tasaseen tahtiin menee pelejä läpi mutten muista juurikaan mikä oli juoni. Sen sijaan muistan monenkin pelin juonen hyvin jotka pelasin joskus lukioaikaan läpi.

Jälkikasvu vähän hidastaa nyt pelaamista ;) oi niitä aikoja kun pe-illan sai pyhitettyä peleille. Seikkailupelit melkeen iskee nykyäänkin eniten.
 
Tekisivät tetriksestä remastered version joillain uusilla kikoilla,niin ehkä jaksaisi taas pelata.Onhan noita klooneja netti täynnä toisaalta.
 
Tämä on varmaan parempi ketju tälle viestille kuin joku Fortnite-ketju, niin kysynpä vaan...
Miten vitussa se peli on niin naurettavan suosittu? (ja naurettavalla tarkoitan lähinnä sellaista että jotain kännyköitä ja pleikkareita ja muita koneita myydään Fortniten logolla tyyliin että "toimii se peli tälläkin"). Olen pari kertaa kokeillut katsoa jotain videoita ja niissä on aina joku urpo joka tekee jotain läpinäkyviä portaita itselleen 24/7. Kuka jaksaa pelata jotain portaiden runkkaamista loputtomiin? Mikä sen touhun pointti edes on? Olen käsittänyt että se on jokin Battle Royale- viritelmä kuten PUBG (jota myöskään en ole kokeillut, mutta josta sentään videoista tajuan että mikä viehättää). Mistä konkreettisesti syntyy se dopamiiniaddiktio jolla Jonnet saadaan koukkuun?
 
Sampza84 sanoi:
Ikää täälläkin 32v. Pelailen lähes päivittäin.

Tällä hetkellä pelilistalla:

Rust(pelitunnit 580tuntia)
The Witcher 3
Battlefield 1

Odottelen Quake Championsii koska edelleen koneella Quake 3 +OSP+InstaGib modattu toimimaan Win10(Plaa clan edition).

Ensimmäinen pelikone oli NES klooni jolla pelailtiin veljen kanssa Super Marioo, Double Dragonia, Top Gunia, Wrestlemaniaa.

Ensimmäinen PC tuli itselle 1998. Pinus merkkinen 166@233mhz Intel MMX, 64mb ram, 1,7gb hdd ja S3 Trio 64V2 2mb näytönohjain.
Napsauta laajentaaksesi...

Päivitystä. Ihan joka ilta ei ehdi pelailemaan huhtikuussa vaihtuneen työpaikan takia.
Mutta edelleen vapaailtoina(Vaimo töissä) se 2-4 tuntia menee alla mainittujen parissa.

Tällä hetkellä pelilistalla:

Path of Exile
Quake Champions
Battlefield 1
Rust(pelitunnit 1730, tauolla x ajan)
 
Cereal killah sanoi:
Tämä on varmaan parempi ketju tälle viestille kuin joku Fortnite-ketju, niin kysynpä vaan... Miten vitussa se peli on niin naurettavan suosittu?
Napsauta laajentaaksesi...

Ehkä se pelaaminen on tarpeeksi kaukana realismihakuisista vastineistaan? Pelaaminen on hauskaa, maailma on värikäs ja oman hahmon ulkonäköä pääsee vaihtamaan x määrällä skinejä. Tarpeeksi kun alkaa kavereita löytymään samasta pelistä, tulevat loputkin perästä. Välitunnilla verrataan skinejä ja otetaan cooppimatseja kännyköillä.

Ennen vanhaan leikittiin sotaa pihalla. Nyt se sama käydään tuolla Fortniten maailmoissa.
 
Eipä ole tullut pelailtua muilla kun ps3 ja ps4 ja nyt kasasin ensimmäisen koneeni 50v lahjaksi itselle. Pubgia koittanut pelata mutta en kauaa hengissä pysy niin jäänyt vähemmälle. ETS sää olen jonkin verran pelaillut.
 
Olen ihmetellyt ylipäätään battleroyale (modien ja) pelien suosiota.
Itselle se vain on yksi deathmatch pelimuoto.
Ite pelannut ihan kourallisen roundeja (Arma3 br:ää), ei napannut.
Noh, Jonnet tykkää.
 
Samoilla linjoilla kyllä tuon BR pelien ylitarjonnalla, tulee korvista pihalle koko touhu jo kun melkein jokainen pelintekijä tuota hehkuttaa.
 
Edqar sanoi:
Olen ihmetellyt ylipäätään battleroyale (modien ja) pelien suosiota.
Itselle se vain on yksi deathmatch pelimuoto.
Ite pelannut ihan kourallisen roundeja (Arma3 br:ää), ei napannut.
Noh, Jonnet tykkää.
Napsauta laajentaaksesi...

Kaippa se vaatii sen että on katsonut sen Battle Royale elokuvan ja tykännyt siitä. Omalla kohdalla se meni heittämällä viihdyttävimpien elokuvien joukkoon. Itse pelityyli ei ole niinkään hauskaa pelata, mutta striimereitä tulee seurattua paljon, joku siinä "vain yksi selviää" ideassa viehättää. Ja tietenkin tämä Hunger Games toi sitä fanitusta sankoin joukoin (ja muut kopiot teemasta).

 
Edqar sanoi:
Olen ihmetellyt ylipäätään battleroyale (modien ja) pelien suosiota.
Itselle se vain on yksi deathmatch pelimuoto.
Ite pelannut ihan kourallisen roundeja (Arma3 br:ää), ei napannut.
Noh, Jonnet tykkää.
Napsauta laajentaaksesi...
Enemmän tässä on yllättänyt, että se on noussut nyt tällä tavalla ja vielä PUBG:n kaltaisen pelin kautta. Kuitenki pelimuotona tuota battle royaleakin ollut jo Flashpointin aikaan, jos ei aikaisemminki(muistaakseni jossain Quakessa tms. oli ainaki vastaava last man standing).

Mutta toisaalta ite huomannut siinä olevani ehkä hieman jo "vanhempi" pelaaja, että tämä twitchaus, tubettaminen, toisten pelaamisen kattelu yms. on mennyt ihan ohi tajun ja ymmärryksen. Toki varmaan sitä olis nappulana itekki tehnyt, jos ei olis ollut esim. pelilaitetta, kyllähän sillon katottiin kaverin vieressä ku se pelas jotain, mutta uskoakseni näitä katsoo paljon sellaiset, joilta ne omat laitteet myös löytyy. Vielä enemmän ohi menee se, että näitä on aika paljon, välilä törmää johonki videoon jossa joku täysin näkymätön ihmine pelaa jotain tavispeliä ja kommentoi välillä vaan "jaa joo" ja MikeLitoris antaa 10$ mahtavasta showsta.
 
Jep, ei videosysteemit kiinnosta tippaakaan, enkä kyllä seuraa esportsiakaan. Muuten tahtoo mennä melkein täysin ajopeleihin, simuihin tai arcadempiin pelaaminen. Aina sitä miettii että pitäisi peliä x pelata kun niitä kuitenkin löytyy, satoja steamissa sekä plösöllä ja boksilla, mutta yleensä joko ei jaksa niitä muita tai sitten hetken jotain fps:ää pelattua siirtyy sitten taas forzaan tai sitten iRacingiin tms.

Moottoriurheilu oikeastaan ainoa urheilumuoto mitä seuraan tai aina seurannut(80-luvun alusta) ja koskaan ei ole ollut reaalisti mahdollisuutta edes kokeilla, joten virtuaalisesti pitää kaasuttaa niin saatanasti.

Tämä näin teukka salaman ikäisenä todettakoon. Mikäs toisaalta jotain ajopeliä vetää, laittaa vaikka jotain örmybläkkiä taustalle niin saa fiiliksen, tai surffimusiikkia.

Se täytyy myös sanoa että ihan pelien ostaminen antaa kyllä myös tyydytystä, vaikkei niitä sitten koskaan pelaisikaan.
 
Edqar sanoi:
Olen ihmetellyt ylipäätään battleroyale (modien ja) pelien suosiota.
Napsauta laajentaaksesi...
Atapio sanoi:
Kaippa se vaatii sen että on katsonut sen Battle Royale elokuvan ja tykännyt siitä.
Napsauta laajentaaksesi...
Toissa kesänä olin epäileväinen PUBG:in suhteen koska ajattelin äärimmäisen suositun pelin olevan äärikasuaali (nykyään suosio on laskenut ja nuoremmat ovat siirtyneet Fortniteen). En olisi voinut olla enempää väärässä ja tämän kuun lopussa tulee vuosi & reilut 1100h täyteen. Io-techin discordin porukan kanssa tulee pelattua ja tänään meitä oli enimillään yhtä aikaa linjoilla 26 kpl. Varmaan 50% meistä on 30v-40v, 40% 18v-30v, loput alle 18v ja hyvin ollaan tultu toimeen. Eilen meidän tiimi oli 32v, 37v, 41v ja 41v.

Suosiota miettiessä ei kannata keskittyä battleroyale-genreen, se tekee kyllä voitosta ison asian ja oikean riemun aiheen mutta on lopulta vain pieni osa sitä mikä PUBG:sta tekee erinomaisen. Minusta parasta on että peli luottaa täysin pelaajan kykyihin eikä anna armoa, pelaaminen ei ole lähelläkään adhd-menoa ja matsit voitetaan taktiikalla & viekkaudella (sekä ampumalla). Alkuaikoina voi tuntua että voitto on vain tuurista kiinni, mutta taitojen karttuessa alkaa huomata omat huonot valinnat ja tuurin minimoinnin puutteen.

-Mitään Battlefieldistä tuttua spottailua ole eikä vihollisia merkitä karttaan tai minimappiin
-Etäisyydet täytyy arvioida itse, eikä ruudulla ei näy mitään etäisyysmittareita. Apuna voi käyttää kartasta laskemista, kiikaria, jne.
-Paras äänisuunnittelu mitä peleistä löytyy! Yli äänennopeutta pään oikealta puolelta lentävä luoti napsahtaa oikeassa kuulokkeessa (aloittelijat erehtyvät luulemaan että ampuja on oikealla) ja vasta sen jälkeen kuuluu aseen laukaisuääni, viiveestä saa selville ampujan etäisyyden ja laukaisuäänestä suunnan. Lisäksi eri luodit napsuvat erillälailla ja aseiden äänet ovat erilaisia joista voi päätellä kannattaako riittääkö rahkeet haastamaan.
-Aseiden hallinta on pakollinen taito. Sarjaa ei rallatella menemään seisaaltaan, tai ehkä ei ollenkaan yli 30 metriin, jne.

Pari lyhyttä videota:
Yksin


Monin


The Wastelands | A Playerunknown's Battlegrounds Cinematic (PUBG meets National Geographic)
 
Viimeksi muokattu:
Jumi sanoi:
Minusta parasta on että peli luottaa täysin pelaajan kykyihin eikä anna armoa, pelaaminen ei ole lähelläkään adhd-menoa ja matsit voitetaan taktiikalla & viekkaudella (sekä ampumalla).

-Mitään Battlefieldistä tuttua spottailua ole eikä vihollisia merkitä karttaan tai minimappiin
-Etäisyydet täytyy arvioida itse, eikä ruudulla ei näy mitään etäisyysmittareita. Apuna voi käyttää kartasta laskemista, kiikaria, jne.
-Paras äänisuunnittelu mitä peleistä löytyy! Yli äänennopeutta pään oikealta puolelta lentävä luoti napsahtaa oikeassa kuulokkeessa (aloittelijat erehtyvät luulemaan että ampuja on oikealla) ja vasta sen jälkeen kuuluu aseen laukaisuääni, viiveestä saa selville ampujan etäisyyden ja laukaisuäänestä suunnan. Lisäksi eri luodit napsuvat erillälailla ja aseiden äänet ovat erilaisia joista voi päätellä kannattaako riittääkö rahkeet haastamaan.
-Aseiden hallinta on pakollinen taito. Sarjaa ei rallatella menemään seisaaltaan, tai ehkä ei ollenkaan yli 30 metriin, jne.
Napsauta laajentaaksesi...
Mutta Flashpointti ja Arma ja yms. realistiset pelit on olleet olemassa jo X-vuotta eikä niissä nämä realistisuudet ole kiinnostaneet tämmöstä väkijoukkoa, enemmän karkottaneet. Kaikki realism-modit yms. muissakin peleissäkin on jääneet lopulta usein aika pienen porukan jutuksi, vaikka usein se kantavin voima sit onki olleet modiyhteisössä.

Ymmärrän paljon enemmän jotain Fortniten suosiota ku PUBG:n nousua. Toisaalta eikait tuota mene ku muutama vuosi ja ko. pelit on jääneet taka-alalle niinku mobat ja zombisurvivalit ovat nyt jääneet ja tilalle on tullut uudet kuninkaat.
 
perato sanoi:
Mutta Flashpointti ja Arma ja yms. realistiset pelit on olleet olemassa jo X-vuotta eikä niissä nämä realistisuudet ole kiinnostaneet tämmöstä väkijoukkoa, enemmän karkottaneet. Kaikki realism-modit yms. muissakin peleissäkin on jääneet lopulta usein aika pienen porukan jutuksi, vaikka usein se kantavin voima sit onki olleet modiyhteisössä.
Napsauta laajentaaksesi...
Suosio on kieltämättä yllättävää. En minäkään tiennyt pitäväni tuollaisesta, olen wanha kasuaali adhd Unreal Tournament -pelaaja eikä realistinen sota kiinnostanut yhtään. Olin kyllä kuullut realismi- ja battleroyale-modeista, mutta ei kiinnostanut tutustua edes ilmaiseksi.
 
Minä kannatan Esportsia ihan täysiverisenä urheiluna, joskin Counter Strike ei niin jaksa kiinnostaa seurata. Eniten seuraan Heroes of the Stormia koska itsekkin pelaan.
PUBG ja monia muita pelejä tulee seurattua osin sen takia että itse ei enää kykenisi siihen vääntämiseen ja reaktioihin, toisekseen se että ymmärtää kuitenkin pelistä jotain tekee siitä nautittavaa seurata.
Ja streameri merkitsee myös paljon, hyvät vitsit naurattaa ja tiukat tilanteet. Ehkä se on jollain tasolla reality-tvtä jossa on aavistuksen enempi järkeä? En lähde enempää analysoimaan.

Jos muuten ette tiedä, niin joillakin striimereillä on niinsanottuja hunajabotteja, joka voi olla niitten omia kavereita, mitkä tekee niitä lahjoituksia ja yrittää saada muita lahjoittamaan myös, tekemällä siitä "hyväksyttyä".
Ihan peruspsykologiaa ja ihmisten vedätystä.

Striimerin unelma on sellainen katsoja jolla on paksu lompakko ja tarve olla ykkösenä lahjoittajalistalla. Niitä ne hunajabotit sitten lypsää nostamalla pikkuhiljaa rahasummia ja 1# sijaa korkeammalle.

Näitä näkee tosi paljon naispuolisilla striimereillä, joilla on jopa jotain 500$ lahjoituksia siellä. :)
 
perato sanoi:
Mutta Flashpointti ja Arma ja yms. realistiset pelit on olleet olemassa jo X-vuotta eikä niissä nämä realistisuudet ole kiinnostaneet tämmöstä väkijoukkoa, enemmän karkottaneet.
Napsauta laajentaaksesi...
Lumipallo effekti mikä mitää tapahtuu n.s tuntemattomalla nimikkeellä.
Tuota on vaikea ennustaa ja onhan ennen pugbiakin ollut saman tyylisiä pelejä mutta se räjäytti pankin.

Samalaista juttua näin wii konsollissakin että papat mummot pelasi niitä onnessaan ja taisi armeijakin käyttää niitä.
Myöhemmin sama asia ei menestnytkään samalailla ja kuten ollaa vaikka battle royale pelejä saatu nähdä mitkä ovat flopaneet tässä tämän vuoden aikana.

Elokuva puolella esim marveli jyskyttää menemään supersankari elokuvilla ja muille jää vain jämä palat.
Toisin pugb menestys taivalta en näe yhtäpitkäksi juoksuksi mitä marvelilla on ollut elokuva puolella mutta tähän voisi sanoa että COD pelisarja varmaan lähimpänä massiivista peli juttua peli puolelta kuin marveli leffat elokuva puolella.

Mutta se offista.

Itsekin päälle 30v kaveri joka aloittanut pelaamisen NES ajoista 80/90 luvun taitteesta ja muistaakseni veljen jotain commandoria pelasin joskus mutta varsinainen pelaaminen lähti nessistä ja siitä pleikain kimppuun.

Eri konsolit tuli koettua tässä välissä ja nytten hurahtanut tähän "master race" yhteisöön ja toisaalta siunaus kuin kirous koska toi kirottu fps lukema 30 nykypäivänä vain tuntuu silmissä.

Itekin aloitin vaatimattomalla HP paskeella herra rodun elämän ja pelasin onnellisena skyrmiäkin modattuna 720p/20-30fps low asetuskin ja siitä sitten vähän virittelemää konetta ja sitten oltiikin jo 60fps lumoissa.

FPS sen takia kiroon koskapa 10v sitten taaksepäin en edes tajunut esim MGS4 pelissä että fps käynyt jopa 20 tuntumassa kun nykyisin varmaa sulaisi silmät päästä.

Joskus ajattelen että olisimpa tajunut jättää peleihin PC:llä tuon 30fps lukon voimaa niin voisi nauttia peleistä kuin peleistä paljon enemmän.
Itsekin omalla serrillä siirtynyt jo uudemissa peleissä siihen 50fps lukkoon joka ei niin häiritsevä ole kuin 30fps ja konekkaan ei niin tiukoilla ole.
 
Sadness sanoi:
Lumipallo effekti mikä mitää tapahtuu n.s tuntemattomalla nimikkeellä.
Tuota on vaikea ennustaa ja onhan ennen pugbiakin ollut saman tyylisiä pelejä mutta se räjäytti pankin.

...
Napsauta laajentaaksesi...
Nykyaikana kun on paljon Tubettajia ja somenkautta leviää paljon niin tuen ennustamine että mikä peli lähtee leveäämään isosti ja miksi on entistä vaikeampaa.

Mutta se näyttäys olevan selvää että jos on useampia samantyylisiä pelejä niin se miten se peli lähtee heti alussa leviämään näyttäisi merkkaavan todella paljon (ts pelin pitää päästä näkyville isommilla tube/some vaikuttajilla).

Pubg oli vähän poikkkeuksellinen kun siinä maksullinen peli korvasi ilmaisen/halvemman peli kun yleensä se menee toisinpäin (tosin Fortnite on tulossa tilalle).
 
Viimeksi muokattu:
Sadness sanoi:
Joskus ajattelen että olisimpa tajunut jättää peleihin PC:llä tuon 30fps lukon voimaa niin voisi nauttia peleistä kuin peleistä paljon enemmän.
Napsauta laajentaaksesi...

Ei onneksi ole kyseistä ongelmaa, mutta jos mennään kauas menneisyyteen, niin tuntuu että olisi pitänyt säästää se kuvaputkimonitori jolla pelasin Baldur's Gatea, jotta pääsisi täsmälleen siihen samaan tunnelmaan :lol:
Kyllä tuo fps siirtyminen tapahtuu silti väistämättä ainakin vähän, koska muistan että joskus ei häirinnyt, vaikka peliä ei olisi pystynyt edes pelaamaankaan kunnolla.

perato sanoi:
Mutta toisaalta ite huomannut siinä olevani ehkä hieman jo "vanhempi" pelaaja, että tämä twitchaus, tubettaminen, toisten pelaamisen kattelu yms. on mennyt ihan ohi tajun ja ymmärryksen. Toki varmaan sitä olis nappulana itekki tehnyt, jos ei olis ollut esim. pelilaitetta, kyllähän sillon katottiin kaverin vieressä ku se pelas jotain,
Napsauta laajentaaksesi...

Juuri tuon vuoksi, että seurattiin vierestä, muistaa kaikki pelit vieläkin todella hyvin. Ja tuleehan sitä vieläkin katsottua Youtubesta pelivideoita, että tietää millainen peli on kyseessä.

Aika hyvinhän sitä oikeastaan ymmärtää noita PUPG, Fortnite ja toisten pelaamisen katselua, koska muistan hyvin kuinka -80 luvulla yritettiin pelata jotain C64 tekstipeliä, josta ei ymmärtänyt yhtään mitään, eikä siinä pystynyt mitään tekemäänkään, ja sitä vielä seurattiin vierestä :lol:
 
Viimeksi muokattu:
No BR pelit ottaa itteä ainakin pannuun. Mä en tykkää pelata ihmisiä vastaan vaan mielummin tarina/etenemispohjaisia joko yksinpelinä tai cooppeina.
Jotenkin tommoset areenamätöt joissa kilpaillaan toisia vastaan ei jaksa innostaa. Just hikiseen jaksaa pelata areenapohjaisia pelejä kavereiden kanssa botteja vastaan, kuten PayDay ja Vermintidet. Mutta kyllä nekin alkaa vähän maistua puulta kun sadatta kertaa samaa kenttää tahkoo. Noissa nyt tietysti on se että kentän sisältää alun ja lopun ja tavoitteen.
Mieluiten kuitenkin pelaan Cooppina jotain Dying Lightin tai Borderlandsin tyylisiä pelejä missä selkeää etenemistä ja päämääriä ja joskus pelin voi päästä jopa läpinkin.

En tiiä mikä noissa areenamätöissä toisia pelaajia vastaan mättää. Liekkö että itsessä ei ole kilpailuviettiä ja aina peleihin tulee joku kuka on ihan eri tasolla kuin ite ja se on aina 3s ja henki pois. Ja jos satut voittamaan kentän ni mitä sitte? Ei mitään. Uudelleen tai uusi kenttä. Jee. Ei oikein kiinnosta. Kyllä pitää olla joku päämäärä että saa sitä onnistumisen ilos.

Harmittaa sinällään toi BR muoti että meille ketkä noista ei välitä ei juuri mitään uutta tule. Dying Lightiinkin tuli joku BR lisäri joka ei kiinnosta kyllä pätkääkään. Kunnon seikkailua ja tarinapohjaista mulle kiitos.
 
41v ja pelattu on 80-luvulta saakka.. Commodore 16 aloitettiin, sitten Commodore 64, Amiga 500 ja 1200..Sen jälkeen meni pc:llä reilut 20vuotta..Nyt vanhemmiten tullut niin laiskaksi, ettei pc:t enää nappaa, vaan pelikäytössä on nykyään Xbox One X ja PS4 Pro..
 
Täällä aloiteltu 90-92 (en muista tähän hätään tarkemmin) Amiga 500:lla, ja sitä ennen sitten vain kavereilla C64 ja Nintendo pelejä.
Amigan jälkeen ollut PC (ja yksi syrjähyppy konsojen pariin opisekeluaikana rahapulassa (XBOX360).
 
dragon age sanoi:
Mitähän pelejä mahdat pelailla? Itsekin pelaan juuri tuontyyppisiä pelejä.
Napsauta laajentaaksesi...
En mitään ku ei niitä juuri ole. Far Cry vitosta odottelen alelaariin ku on vähän turhan kallis vielä.
Muuten on toki Dead Island, Dying Light ja tietenkin Borderlandsit. Ja sitten enemmän räiskintäpohjalla Serious Samit ja Painkillerit. Ihan hauskoja aloittaa peli-illat ja ottaa vähän adrenaliinia.

Sitten vanhoja klassikoita on Leftarit ja areenamätöistä silloin tällöin tulee pelattua Killing Flooreja, Vermintidejä ja Paydayta. Noi nyt tulee ekana mieleen.

3rd personeita olis vaikka huru mykke mutta en tykkää niitä pelaa.
 
Oma pelihistoria alkaa Mattelin Intellivisionista joskus 80-luvun puolivälin paikkeilla tai sitä ennen, sitten tuli C-128, myöhemmin Amiga ja monta sukupolvea PC:itä. Nyttemmin pelaaminen on painottunut PS3:lle ja eritoten PS4:lle. On tässä muutamia PC-pelejäkin mitä vois pelata, mutta vaatinee kohta systeemin päivityksen, niin PC-pelaaminen on vähän jäissä. Vaatisi myös 'viihdekeskuksen' kasaamisen olohuoneeseen, ei tällä työkone + kirjoituspöytä -kombolla oikeen jaksais kirveelläkään.

Mulla on kans sama, ettei vois vähempää kiinnostaa battle royalit ja muut jonnehipat. Pelissä pitää olla joku mielekäs juoni ja pitemmän aikavälin tavoite tai kampanja mieluusti. Urheilupeleistä pelaan änäriä pääosin varsinkin nyt NHL19:ää kun ilmestyy.:cigar2:

Esim. Battlefield ww I oli valtaisa pettymys, sitä jakso pari päivää pelata ja se oli siinä. Sama kävis varmaan V:n kanssa, joten jätän suosista väliin. Tarvis olla joku grande-kampanja näissä peleissä vähän WWII onlinen tapaan, tosin sehän kaatui omaan suuruuteensa. Post Scriptumi vois olla ok Orastavaa mielenkiintoa olisi Scumiin ja sen kaltaisiin co-op / Pvp räpellyksiin, ehkä Fallout 76 kaverien kanssa (samaa ikäluokkaa kaikki).

Sota- ja urheilupelien lisäksi uppoaa kaikenlaiset seikkailu-, rope (rajoitetusti) ajo- ja actionpelit, Yakuza-sarja (ainoo japanipeli mulle), formulat, Assassin's Creedit, Witcher 3, Falloutit, Elder Scrollit (yksinpelit), Strategia- ja sotapelit ynnä muut. Kingdom Come: Deliverance oli ilahduttava uutuus viime aikoina.

Vaikka pelihistoria on pitkä, niin yksi pelilaji on, joka ei koskaan ole uponnut ja se on tasohyppelyt. En vaan pysty pelaan 10 minuuttia kauempaa näitä.

Mitä pelejä odotan tässä lähitulevaisuudessa innolla on Ghost of Tsushima, varauksin Fallout 76, Red Dead Redemption 2 ja (ei niin lähitulevaisuudessa) Cyberpunk nyt ainakin. Assan Odysseys-pläjäyksestä nyt on vähän paha sanoa, ehkä kiinnostaa? Varmaan muitakin löytys jos kaivelee.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi tänne.

Uutiset

Uutisia lyhyesti

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
261 539
Viestejä
4 539 641
Jäsenet
74 817
Uusin jäsen
pepponen

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom