Me "wanhat" ja pelaaminen (+30v)

[Ad_Astra]

Kohta 36 ja pelailu on satunnaista. Välillä ei tule pariin kuukauteen pelattua ja välillä ostaa jonkun alesta ja pelaa sen sitten parissa päivässä. Viimeksi ostin FarCryPrimalin ja jaksoin melkein loppuun. Uusimman Doominkin ostin samalla mutta vasta kerran jaksanut käynnistää sen. Onpahan valmiina kun jaksaa huvittaa.

 

[Eas]

WOT tulee tahkottua viikottain useita tunteja. Jotenkin tuo tankkipeli ja platoonat iski kiinni. 4V pelattu ja emäntä välillä vittuilee että voisi vaikka nurmikon ajaa tai lumityöt tehdä eikä istua koneella.
Niin ja ikää on 47.

 

[pork_soda]

WOT tulee tahkottua viikottain useita tunteja. Jotenkin tuo tankkipeli ja platoonat iski kiinni. 4V pelattu ja emäntä välillä vittuilee että voisi vaikka nurmikon ajaa tai lumityöt tehdä eikä istua koneella.
Niin ja ikää on 47.

Täälläkin emäntä osaa ilmaista mielipiteensä pelaamisesta

 

[Vermon]

Ikä 36, tänä vuonna täyttymässä 37.
Lapsuuden pelivermeisiin kuuluu commodore 64, atari 600xl ja näiden jälkeen amiga 500 ja 600. Olikohan jollain kavrulla myös amiga 1200?
Siitä sitten jo puucee-puolelle.
Konsolipuolella on pikkunappulasta etiäpäin tulleet erittäin tutuksi mm colecovision, vectrex, nes, snes, sega megadrive, sega saturn, ps1, ps2, xbox, ps3, xbox360, xbox one.
Omat pelailut nykyään hoituu lähestulkoon PC:llä, mutta onhan tuossa taas C64 lojumassa telkun vieressä.
Tuskin tulee pelailusta vierottauduttua koskaan, eikä ole tarviskaan. Toki tuo jää nykyään paljon vähemmälle, kuin joskus aikoinaan.

 

[P c L A Y E R]

Ikää 35v ja 30v tullu pelien kanssa vietettyä. Nykyään tulee pelailtua varmaan 6-10h viikossa. Enemmänkin pelaisi, mutta alkaa sen verran tulla mykkäkoulua ym kivaa emännän suunnalta, että ei viiti. PC-tällä hetkellä ainoa pelikone. Kateellinen olen kyllä minäkin nykynuorille, joiden muikkelit pelaa yhtä innoissaan.

Peliurahan alkoi jostain isoveljelle hommatusta tv-peli setistä, missä pelit oli NES tyyppisinä moduleina. Laitteen nimessä oli muistaakseni luku 2000 ja se oli valkoinen. Ohjaimissa oli helvetisti kumisia ruskeita nappeja ja itse ilotikku yläreunassa. Värejä peleissä oli yleensä 2.

Sen ääressä sitten isoveljen kanssa riideltiin, kunnes isoveli sai Sinclair spectrumin. Tuolla en itse hirveästi päässyt pelaamaan, kun isoveli suojeli sitä niin tarkasti. Jossain vaiheessa saimme jostain lainaan c-64:n ,jolla päösin minäkin jonkun verran pelaamaan. International Karatea tuli hakattua ainakin ihan helvetisti.

Sitten alkoi koulu ja parilla luokkakaverilla oli c-64:n, joilla kokoonnuttiin koulun jälkeen aina joukolla pelaamaan. Kotona tietysti virveä ruinaus oman c-64:n saamiseksi.

Sitten koitti joulu -90 ja voi luoja sitä riemua, kun paketista paljastuikin amiga 500 ja crt näyttö!!! Eikä riemu siihen lopounut, sillä isoveli oli kopioinut koulukaveriltaan n. 200 peliä... Siinä meni muutama kuukausi, että oli kaikkia edes kokeiltu, kun hyvää peliä jäätiin aina pelailemaan pidemmäksi aikaa. Siellä oli melkein kaikki siihen mennessä julkaistut amiga klassikot kyllä seassa.

Ekan PC:n sain ruinattua jouluksi -95 vetoamalla tietokonealan loistavaan tulevaisuuteen. Eihän minua silloin oikeasti mikään muu kiinnostanu, kun pelaaminen, vaikka ura IT-alalta sitten löytyikin. Kone oli 75Hz pena jossa oli 8Mt muistia ja 850Mt kiintolevy. Aika kova laite siis tuolloin.

En aluksi osannut tehdä koneella juuri mitään muuta, kun käynnistää pelin ja 2 PC:n omavaa kaveriani hoktelikin asennus ja konffauspuolta. Jossain vaiheessa näille tuli joku hirveä kilpailuvimma sen mun koneeni päältä ja ne rävelti vuoron perään autoexec.bat:ia ja config.sys:iä. Lopulta koneessa ei toiminut enää mikään ja kaverit katosi hissukseen takavasemmalle... No siinä ei auttanut, kun itse alkaa tutkia ja säätää ko. filuja ja opetella yrityksen ja erehdyksen kautta, mitä ne rivit tekee. Lopulta sain koneen taas pyörittämään pelejä ja opin aika perkuleesti ko. asetustiedostojen sielunelämästä. Varsinkin sen jälkeen, kun menin kirjastosta lainaamaan jonkun DOS-oppaan. Loppupelissä se, mitä ne kaverit teki koneelle, oli aikamoinen onnenpotku, sillä ilman sitä tapausta en olisi välttämättä ikinä opetellut niin paljoa PC:n sielunelämää.

Sillähän sitten hakattiin doomit, rise of the triadit, NHL:t ym, mutta Duke3d on peli, joka on itseeni tehnyt kovimman vaikutuksen ikinä. Samaa alkufiilistä ei ole yksikään peli sen jälkeen saanut luotua. Se oli niin paljon edellä muita FPS pelejä, että se tuntui melkein uskomattomalla. Muista kuinka tyhjensin pislan lippaan peilikuvaani, kun ekaa kertaa menin wc:n hollywood holocaustissa! Ja se fiilis, kun tajusi että sehän onkin toimiva peili.

No siitä sitten uusittiin konetta pariin otteeseen paikallisen tietokoneliikkeen avustuksella, kunnes alkoi itsekkin vähän jo uskaltaa katella koneen sisällekin. Rautaan tutustuminen alkoi yksinkertaisesti siitä syystä, että uudet pelit veivöt niin tolkuttomasti korppuja. NFS vei muistaakseni 27 korppua. Sitten keksittiin, että on paljon helpompi vaan irrottaa kiintolevy ja viedä se kaverin koneeseen kiinni. Siitä sitten alettiin lisäillä itse muistikampoja ym. Ensimmäisen oman koneen kasasin varmaan vuonna 99 tai 2000 kesätyörahoilla.

Joskus 2008 ostin xo:n ja sillä tuli jonkun verran pelattua NHL:ää ja fight night sarjaa. Muutam vuosi sitten lahjoitin sen kummipojalle. Eipä taida ihan heti uutta konsolia olla tulossakaan.

 

[mige79]

Itsellä ikää muutaman päivän päästä 38 ja pelattua on tullut 6-vuotiaasta asti.
Pikkuserkuilla taisi olla joku vic20 tms jolla ekaa kertaa pelasin ja oman ekan laitteen, yllätys, yllätys, commodore 64:sen sain, kun olin 7 tai 8v.
Sittemmin on tullut hankittua kaikenlaisia konsoleita ja pelikelpoinen pc:kin on aikalailla kokoajan löytynyt siitä lähtien, kun ensimmäinen pc olikohan se -95 taloon tuli.

Konsoleita löytyy tällä hetkellä ainakin Nes, Snes, Segan Master System, Megadrive ja Dreamcast. Ps1, 2, 3 ja 4. Original XBOX, XBOX360 ja XBOX One. Nintendon uudempia Gamecube, Wii ja WiiU. Handheldejä sitten löytyy tietenkin Gameboy, Gameboy color, Gameboy pocket, NDS, ja 3ds. Myös Segan Gamegear. Siinä nyt jotain ulkomuistista, saattaahan noita jotain muitakin tuolla hyllyssä olla.

Mutta siis pelaaminen on aikalailla iso harrastus ja pelailen aikalailla monipuolisesti kaikenlaista. Tosin vanhemmiten aloituskynnys on kasvanut näitä isompia RPG:eitä ym kohtaan koska aikaa ei ole aina ihan yhtä paljoa laittaa pelaamisen kuin silloin joskus nuorempana.

 

[Jape]

Noniin nyt pääsee tännekin kirjoittamaan ikää 30v ja tunteja päälle

Ekat pelikokemukset oli naapurin C64 ja kavereitten amigoilla. Omia laiteita on ollut joista osa vieläkin hengissä niin

Nes
Snes
Sega Masters System
Megadrive
Ps1
Xbox360
Ps4

Ja Pc puolta 386 eteenpäin

Nykyään tulee pelattua eniten moninpelejä fps:t, seikkailut ja tasoloikat kavereiden sekä perheen kesken. Pcllä harvemmin konsoli on vienyt miehen mennessään. Öisin tulee vieläkin upotettua tunteja peleihin ja harrastus on voimissaan vieläkin ja loppua ei näy. [emoji5]️

 

[Kukkakärpänen]

Moi. Oon 30v. Moon Stone maailman paras peli! Tullu pelattua lähinnä fps Doom Quake jne. NYkyään 1.1 beta Cs -> CSGO

Komppan moon stonea. Tätä tuli amiga 500:lla hakattua varmaan satoja tunteja ja parikymmentä kertaa läpi

 

[Riepuli]

Itse jo 50 vuotias. Eka "tietokone" oli Sinclair Spectrum, sen jälkeen Amiga ja lopuksi PC. Ekan kerran pelasin tietokonepelejä 70-luvulla kun paikallisessa kahvilassa oli se joku tennispeli. Tällä hetkellä menossa Deus Ex Md

 

[Izmo]

Otsikon reunaehto iän puolesta täytyy omallakin kohdalla ja edelleen pelit kiinnostavat.

Omia pelivälineitä sitten 80-luvun tähän päivään asti ovat olleet ainoastaan NES ja PC. NES on käyttökunnossa olohuoneessa vielä tänäkin päivänä, tosin vanhan taakkaa keventää myös RetroPie. Toki lähes kaikki muutkin pelikoneet ovat tulleet enemmän tai vähemmän tutuiksi kavereiden ja sukulaisten kautta. Serkun luona tuli Segan laitteita käytettyä ja eri kavereilla sitten muut konsolit. Amiga ja C64 ovat jääneet aavistuksen vähemmälle, vaikkakin niitäkin muutamalla kaverilla oli.

Omat PC:t ovat alusta lähtien ollut itse erilliskomponenteista kasattuja, tosin aivan ensimmäinen kasattiin liikkeessä.

R6 Siege, Civ IV, ArmA 3 ja BF4 uppoaa nykypeleistä. Emännän kanssa tulee yhdessä hutkittua Civ IV:sta. Muuten hän hutkii sitten Simsiä ja Sporea.

Vuosien saatossa paljon pelattuja ja mieleen jääneitä PC-pelejä, joista osaa tulee silloin tällöin vieläkin pelailtua:

• Aliens vs. Predator 2
• No One Lives Forever 1&2
• Theme Hospital
• Operation Flashpoint
• Command & Conquer ja Command & Conquer Red Alert 1&2
• Who Shot Johnny Rock
• Mad Dog McCree ja Mad Dog 2: The Lost gold
• Leisure Suit Larryt
• The Lost Vikings 1&2
• Lemmings
• Commander Keen
• Tapan Kaikki
• Mine Bombers
• Return Fire
• Sid & Al's Incredible Toons
• Prince of Persia (1990-versio)

 

[TeroP]

Noh jooh, 38v ikää tällä hetkellä itselläni ja pelaan päivittäin MMO:ta kaveriporukassa, joka koostuu kaikenikäisistä tyypeistä ympäri maapalloa. Tärkein syy tähän lienee kuitenkin se, että tällaisessa jengissä saa jutella englanniksi ja näin ollen ylläpitää kielitaitoa.

Sitten vähän historiaa:

Ensimmäinen ikinä pelaamani peli oli 80-luvun alussa isäni spectravideolla pelaamani armoured assault jossa tietenkin tuli turpaan viimeistä päivää. Vain vähän myöhemmin pelailin serkun luona eteläsuomessa c64:lla jotain pelejä ja olisiko saman vuoden aikana (1986?) pelasin kaverin luona ensimmäistä kertaa PC:llä kaksivärinäytöllä pacmania.

Sain oman C64:n muistaakseni syksyllä 1988 ja sillä tulikin sitte pelattua aika paljon. Muistan myös koodailleeni c64 basicilla jotain höpöhöpöroskaa, mutta siitä ei sen enempiä. Näihin aikoihin kävin myös kavereiden luona pelailemassa amiga500:lla sekä pc:llä ja muistan käyneeni yläasteen tietokoneluokassa myös pelailemassa 8088 ja 80286 pc:illä joka torstai luokkakaverini kanssa.

Sain 1991 oman NES konsolin, mutta olin jo kerinnyt pelailla kyseisellä laitteella kaverini luona muutaman vuoden. NES:illä tulikin loppujen lopuksi pelattua todella paljon, koska kaikilla kavereilla oli myös samainen vehje ja lainailimme pelejä toisillemme kun omat pelit alkoivat tympiä, eikä aina jaksanut välttämättä istua kaverin koneella pelailemassa. Tuohon aikaan parhaalla kaverillani ei kuitenkaan ollut NES:iä, mutta hänellä oli PC, joten aina kun olin kyläilemässä hänen luonaan, hakkasimme pelejä tuolla 33MHz 486dx:llä ihan urakalla, aina street fighter 2sta doomiin ja the incredible machineen ja star controliin ja UFOihin, mitä pelejä silloin nyt sattuikaan olemaan. Pelailin näihin aikoihin pelejä myös esim megadrivellä ja snesillä.

Ihan ikioman PC:n ostin vasta lukion toisen luokan keväällä 1996 kun sain rahat siihen, eli oma PC minulla on ollut tämän vuoden keväällä 21 vuotta. Siitä lähtien olenkin lähinnä hakannut PC-pelejä enemmän tai vähemmän, alkuaikana tietenkin paljon enemmän, mutta nykyisellään on into kyllä aika reippaasti laantunut, kaippa sitä alkaa vanhuus ja raihnaisuus iskemään.

 

[yannara]

Mulla on 34v ikäisenä nyt hirveen vaikee löytää mitään kiinnostavaa pelattavaa. Simulaattorit ja avoimempi maailma on kiinnostanut, eli Simbinien GTR, WTCC, Arma 1-2, Stalkerit. Nyt oon katellut paljon pelivideoita, mutta vaikea löytää mitään mielenkiintoista.

 

[Awelonian]

Tää on ihan kultaa tämä threadi! Saa hyvän läpileikkauksen eri ikäisistä pelaajista ja siitä mitä pelataan. Mielestäni on aivan huikeita nämä, kun porukka kertoo mistä on kipinä pelailuun lähtenyt ja miten se on kantanut läpi kaikkien vuosien, aikuistumisen yms. Miettii et harva harrastus kestää jostain pikkuskidistä lähtien halki teini-iän aina täysikäisyyteen ja perheeseen asti.

 

[Teräsmiäs]

Ikää se -31v.

Ensimmäinen kipinät alkoi kun isä osti SNES:n ja pääsin pelailemaan Super Mario Worldia ja tämän jälkeen se oli menoa. Konsolit olivat hetken huumaa, kunnes tuli PC. Voi hemmetti sitä miten maailma muuttui, Monkey Island 1:stä ja minä 7-8vuotiaana sanakirjaa käyttäen harjoittelin englanninkielen opettelua.
Ruutupaperia käyttäen oikeita vastauksien hakien kun sitä legendaarista miekkatappelua koitin selättää.

CS:n aloitin b5.2 elikkäs oliskos se nyt vuonna 2000 ja sen jälkeen olen pelannut nyt tätä uutta GO:ta vielä semmoinen 800h, välillä ollut 1v tauko, mutta veri vetää vanhaan kynttään.

Kaverin kanssa -82 ollaan aloitettu Borderlands2 joskus reilu 1v sitten ja hakataan silloin tällöin 1-2h ja tällä hetkellä 40h plakkarissa, hauskaa huttua frendin kanssa.

Muita pelejä vaihtevalla menestyksellä. Tällä hetkellä Dark Souls 2 työmaalla ja tammikuussa pelasin Total War: Warhammerin Empiren -kampanjan läpi.

 

[jm82]

Ikää 34v.
Sain tietokoneen taas toimimaan. Tullut nyt pelattua:
Dirt 3 complete edition
Richard Burns Rally
Rally Trophy
1NSANE
FlatOut 2
FlatOut

Tarkoitus pian valita joku peli (autopeli, simu) kun Dirt 3 alkaa olla pelattu läpi.

Vielä vanhempia pelejä. Kaikki pelit pc:llä. Half Life, Mafia, GTA, Quake, Unreal Tournament, Duke Nukem 3D, CS, Descent, Dune2, Settlers2, Commander Keen, Mine Bombers, Slicks n Slide, Stunts, Carmageddon, Wolfestein 3D, Diablo2, Need fod Speed. Autopelejäkin oli, mutta nimiä en muista enää. Tiku ja taku on ainut konsolipeli 8bit nintendolla. Peliohjaimella en osaa pelata yhtään Eli näppis / hiiri / ratti on ainoat jota osaan käyttää. Näppiksellä pystyy toki ei simu autopelejä pelaamaan erittäin hyvin myös. Nyt ostin juuri T150 ratin, niin sillä on mukava pyöritellä. Näyttistä päivitin myös vähän nopeampaan, 6850 -> gtx 760.

 

[j-boy]

Fyysinen ikä 51, joten sisäänpääsyvaatimukset täyttyvät. Henkisestä iästä ei sitten sen enempää (älkää ainakaan kysykö vaimolta).

Ensimmäinen kone Commodoren Vic-20, josta sitten 64:n ja jonkun Amstradin kotimikron kautta PC-puolelle. PS3:n ilmestyessä siirryin sitten konsolipuolelle ja nykyään suurin osa peleistä tulee pelattua PS4:llä. PC:llä pyöritetään oikeastaan vain Eliteä.

Viimeaikoina työn alla ollut Uncharted 4, Tomb Raider ja viimeviikolla korkattu WD2. Lienekö sitten iästä johtuvaa, mutta tuo WD2:n päähenkilö kavereineen ei oikein tarjoa mitään samaistumispintaa. Peli muuten on mukava pelata. Sisältää sellaista sopivan rauhallista puuhastelua avoimessa maailmassa. Odotuslistalla on Mass Effect Andromeda ja Horizon Zero Dawn. Destinyä on tullut myös hieman pelattua, mutta muuten jätän ainakin kiivastahtisimmat FPS:t väliin.

 

[Focus0]

Ikää täälläkin 32v. Pelailen lähes päivittäin.

Tällä hetkellä pelilistalla:

Rust(pelitunnit 580tuntia)
The Witcher 3
Battlefield 1

Odottelen Quake Championsii koska edelleen koneella Quake 3 +OSP+InstaGib modattu toimimaan Win10(Plaa clan edition).

Ensimmäinen pelikone oli NES klooni jolla pelailtiin veljen kanssa Super Marioo, Double Dragonia, Top Gunia, Wrestlemaniaa.

Ensimmäinen PC tuli itselle 1998. Pinus merkkinen 166@233mhz Intel MMX, 64mb ram, 1,7gb hdd ja S3 Trio 64V2 2mb näytönohjain.

Ikää se -31v....

CS:n aloitin b5.2 elikkäs oliskos se nyt vuonna 2000 ja sen jälkeen olen pelannut nyt tätä uutta GO:ta vielä semmoinen 800h, välillä ollut 1v tauko, mutta veri vetää vanhaan kynttään.

...

Itse pelailin CS Beta 4 -> 1.6 asti. CS Source, Go löytyy kyllä mutta pelitunteja taitaa olla alle 2 tuntia näissä yhteensä. Ei vaan iske enää koska liian moderni, ei sitä fiilistä.. jne.

 

[P c L A Y E R]

Lienekö sitten iästä johtuvaa, mutta tuo WD2:n päähenkilö kavereineen ei oikein tarjoa mitään samaistumispintaa. Peli muuten on mukava pelata. Sisältää sellaista sopivan rauhallista puuhastelua avoimessa maailmassa.

Juu tuttu tunne. Itte en varmaan juuri tuon takia tule koskaan WD2:sta hommaamaan. Ei voi tosiaan samaistua millään tasolla ja toisekseen pelistä menee kaikki "uskottavuus" tommosen swägän teinijengin myötä. On siinä uskottava yläste/lukioikäisitä koostuva hakkeri-/iskuryhmäporukka... Ja sitten ne kaikki vatteet, värit ym. hrrr...

 

[Artsi83]

Ensimmäinen kone taisi olla Atari st 520, joskus -80 luvun puolessa välissä. Sitten rouheaan pc maailmaan 386:sen muodossa.
Muutama konsoli on ollut Sega Megadrive ja Super nintendo.

Vielä tulee ainaki välillä emulaattori muodossa pelattua Nintendoa.

Pc puolella tulee välillä pelattua. Wottia aina Beta vaiheesta asti, Assasincreedia ja Command and conquer sarja ollut jotenkin lähellä sydäntä.

 

[El-Reino69]

Muistaako kuinka moni Amigalle julkaistun pelin nimeltä Viz? Klassikko

 

[P c L A Y E R]

Muistaako kuinka moni Amigalle julkaistun pelin nimeltä Viz? Klassikko

Tuon pelin muistan kyllä oikein hyvin. Ihan mieletön pläjäys.

 

[Makemich]

Täällä myös 50v lähestyy uhkaavasti ja pelailtua tulee silloin tällöin illan vietteeksi pieninä pätkinä kerrallaan.

Kaikenlaista on tullut kokeiltua vuosien varrella mutta eniten ovat iskeneet Doom-, Crysis- ja Wolfenstein-sarjat joita jaksaa yhäkin pelailla varsinkin nyt kun on 32" ruutu nokan edessä. Ai niin, Kilin colinin rallipeliä tuli myös tahkottua kovasti. Ensimmäinen oma kone oli Spectravideo jolla tuli lähinnä jotain koodailtua ja olihan niitä mäkihyppypelejä jne. mutta sitten 386SX-16 oli ensimmäinen oma oikea PC jolla jo pääsi kunnolla pelailun makuun. Koulukaverin isä oli IBM:llä ja jotain keilapeliä taidettiin PC/AT:llä kokeilla jo 80-luvun puolivälin paikkeilla ja olihan se hienoa touhua! Tekussa kämppäkaveri sai ekan Doomin koneelleen ja se iski kyllä kuin miljardi volttia ja pidin tästä uudestakin kovasti.

Tuskin tämä ihan tulee loppumaan mutta valitettavasti edellä mainittuja pelejä korvaamaan ei ole mieleisiä oikein löytynyt ja onhan se vähän hassua että pitää satunnaisen pelailun takia aina sijoittaa 500€ pelkkään näytönohjaimeen...

 

[j-boy]

Täällä myös 50v lähestyy uhkaavasti ja pelailtua tulee silloin tällöin illan vietteeksi pieninä pätkinä kerrallaan.

Minä olen huomannut itselläni tuon saman. Pelisessiot ovat yleensä aika lyhyitä ja tilaisuus/mielentila tulee satunnaisina kellonaikoina. Osaksi sen vuoksi ei tule netissä juuri pelattua kavereiden kanssa.

 

[zeitkugel]

Tänä vuonna täyteen 39 ja pelailu on alkanut 80-luvulla C64 -aikoina, sitten A500 ja ysärin loppupuoliskolla sitten eka "kunnon" pc.
PS3 ja 4 löytyvät myös mutta niillä en itse juurikaan pelaile, olen aika henkeen ja vereen pc-mies peliasioissa.

Tällä hetkellä menossa Fallout4.

Aina ja ikuisesti pelilistoilla myös Paradoxin strategiat, Civilizationit.

 

[xarot]

Tuli eilen pelaillessa tämän ketju mieleen. Tahkottu reilu kuukausi iltaisin Dark Souls III:sta. Pienehkö ongelma on tuo pausen puuttuminen ja muutenkaan pelissä ei ole millekään häiriöille sijaa kun henki lähtee muutenkin tuon tuosta. Tuossa eilen koitin mättää yhtä loppupään pomoa kolmisen tuntia ja sinne humpsahti eilisilta kuin hujauksessa, eikä käteen jäänyt kuin äärimmäinen vitutus "hukkaan" menneestä illasta. Noh, kai siitä silti jotain oppi, kun alkaa olemaan osa taistelusta jo melko triviaalilla tasolla. Tiesin kyllä ennakkoon mihin ryhdyin, samaa oli vuosi sitten Bloodbornen kanssa.

Jännä, kun ikää 35v ja peli voi aiheuttaa edelleen noin suuria tunteita. Noh, en taida olla ainoa jolla pää poksahtaa tämän pelin kanssa. Plussana täytyy sanoa, että focus on jotain 110-150 % väliltä eli pääsee hyvin eroon vaikka työasioista..

 

[Cereal killah]

Pienehkö ongelma on tuo pausen puuttuminen ja muutenkaan pelissä ei ole millekään häiriöille sijaa kun henki lähtee muutenkin tuon tuosta.

Tarkoittaako tuo, että ei voi vaikkapa painaa ESC ja mennä käymään kusella?

 

[xarot]

Tarkoittaako tuo, että ei voi vaikkapa painaa ESC ja mennä käymään kusella?

Ei voi, pitää laittaa kokonaan quit jotta menee päävalikkoon. Mutta tuota ei ehdi tehdä jos vihollisia näköpiirissä - ja peli ei mene lainkaan pauselle kun selaat pikavalikoita.

 

[WaspPike]

35v+ ikää, ja kyllä pelaan nykyään päivittäin. Parikybäsenä olin muutaman vuoden lähes pelaamatta, mutta kun tylsä sosiaalisen elämän wannabismi lähti pois, aloin taas pelaamaan.

Steamin mukaan n.20+ tuntia viikossa, eli joku 3 tuntia päivässä keskimäärin. Vaimokaan (30v) ei nalkuta, sillä se pelaa itsekin. Sen takia local coopit onkin suosikkeja, tosin harvinaisia herkkuja. Borderlandseja väännettiin pitkät tovit Xboxilla kun sillä oli local cooppi siihen. Uusia pelejä tulee osteltua joku 50 vuodessa, suurin osa tosin 5 euron indiepelejä ja alennuskamaa. Nykyään lähinnä PC:llä pelataan, uusimpia konsoleita ei ole. Joku Red Dead Redemption tosin saattaa kääntää pään sinnekin, jos PC:lle ei tule.

En usko että koskaan pelaamista lopetan, sillä en tiedä mitä sen tilalle ottaisin, ja miksi pitäisi ottaa. Televisiota en katso lainkaan, ja leffoja nyt en kahta leffaa päivässä halua katsella. Kyllä sitä aikaa kuitenkin on arkisin töiden jälkeen (18:00) hyvin tuo 3 tuntia pelailla, ja silti jää aikaa tehdä muutakin 3 tuntia.

 

[Capt. Hastings]

Aivan kohta tulee 48 mittariin. Pelailu alkoi vasta parikymppisenä ensimmäisen pc:n myötä, ja on jatkunut oikeastaan keskeytymättömästi siitä lähtien. Civilizationeita on tullut pelattua tuhansia tunteja, samoin autosimuja. Välillä olen innostunut seikkailujutuista, viimeeksi Fallout nelosta tahkosin reilut pari sataa tuntia.

Parin - kolmen viime vuoden aikana on sellainen muutos tapahtunut, että pelailu tapahtuu nykyään pääasiassa konsoleilla (syksyllä hommasin xbox onen). Syy tähän on niinkin arkinen kuin että jälkikasvu on käytännössä vallannut peli-pc:n pumpum-peleilleen. Ehkä joskus saan aikaiseksi koota toisen koneen pelailuun, mutta kyllä xboxillekin on riittänyt aivan tarpeeksi pelailtavaa.

 

[samisalami]

33 kilahtaa justaan lasiin.

Nykyisellään pelailu satunnaista ps4:llä bf1:stä.
Konsoleita omistanut aina 8bit NESsistä lähtien, mutta ei vaan iske kuten PC pelailu.

6kk sitten aktiivisesti vielä tahkosin WOTia, kunnes myin taas viimeisimmän pc:n.
Nyt on suunnitteilla uusi kokoonpano pelailuun, WOTin pariin kaipuu kova, kesällä työasioita pääsee pakoon veneillen, mutta kun sitä kautta Suomessa on vähän, pelailu antaa keinon nollata sen muun ajan.

Edellinen setti pelkkään WOTiin oli hieman overkill, ja katsotaan mitä tällä kertaa saadaan aikaiseksi, mikä on se lopullinen kokoonpano. Tuppaa olemaan niin että tietää kyllä WOTille ja muille itse pelaamille riittävän aika kevyt kokoonpano niin aina kun metsästää osia ostoskoriin alkaa se "tuo olisi vain hieman kalliimpi ja riittäisi sitten muuhunkin" vaihe. Lopulta ostoskorin sisältö ylittää aina alkuperäisen ajatellun budjetin vähintään 60%:lla.

Tunnistan tuon erään aiemman kirjoittajan tuskan. On vaikea perustella 500€ näyttiksen päivityksen tarpeen satunnaiseen pelailuun. Saati jos itse pelaamani pelit eivät edes vaadi sitä

Nimim. Kyllä minä tarvitsen tämän gtx 1070:n ihan vaan WOTiin

 

[huhto]

36v tulee mittariin ensi kuussa. Pelaamisen aloitin joskus muinoin c64:lla. Nykyään tulee pelailtua vain ps4:lla lähinnä bf ja wot. PC:llä pelannnut viimeksi Natural selectionia joskus 2000-luvun alkupuolella... löytyykö muuten muita natua pelanneita?

 

[SnakeCase]

Tuli eilen pelaillessa tämän ketju mieleen. Tahkottu reilu kuukausi iltaisin Dark Souls III:sta. Pienehkö ongelma on tuo pausen puuttuminen ja muutenkaan pelissä ei ole millekään häiriöille sijaa kun henki lähtee muutenkin tuon tuosta. Tuossa eilen koitin mättää yhtä loppupään pomoa kolmisen tuntia ja sinne humpsahti eilisilta kuin hujauksessa, eikä käteen jäänyt kuin äärimmäinen vitutus "hukkaan" menneestä illasta. Noh, kai siitä silti jotain oppi, kun alkaa olemaan osa taistelusta jo melko triviaalilla tasolla. Tiesin kyllä ennakkoon mihin ryhdyin, samaa oli vuosi sitten Bloodbornen kanssa.

Jännä, kun ikää 35v ja peli voi aiheuttaa edelleen noin suuria tunteita. Noh, en taida olla ainoa jolla pää poksahtaa tämän pelin kanssa. Plussana täytyy sanoa, että focus on jotain 110-150 % väliltä eli pääsee hyvin eroon vaikka työasioista..

Itelläni ei ole kuin muutaman kerran tullut tarvetta keskeyttää kesken toiminnan Dark Soulseissa ja sitten pelin pariin palatessa onkin löytänyt itsensä kuolleena. Yleensä varaan aikaa sen verran että ei tule keskeytyksiä. Tietysti jokaisella on erilainen ympäristö pelata ja mielestäni tuossa voisi ihan hyvin toteuttaa pause ominaisuuden jos pelaa pelkästään esimerkiksi offline tilassa.

Ite Dark Soulseja pelanneena aloitin juuri Bloodbornen ja ai että kun jo ensimmäisessä pomossa alkaa v-käyrä nousemaan. Ei sen takia että se olisi liian vaikea vaan siksi että selkärangasta tulee vielä vanhat Dark Souls liikkeet liiankin automaagisesti tehtyä ja tietenkään ne ei päde tuossa Bloodbornessa. Eiköhän uudet taktiikat taas tule tutuiksi pikkuhiljaa

Ikää löytyy 31v.

 

[pstjermu]

42 tulee mittariin tänä vuonna. ensimmäiset pelikokemukset oli kaverin sedän vic-20:llä. olikohan peli lunar lander 35v sitten. ja siitä tietää "vanhan parran" jos keskustelu kääntyy autoexecin säätämiseen

 

[Naama]

Paljon pelipappoja tuntuu löytyvän. Oliskohan tässä pohjat pistää pystyyn jonkin sortin peliseura. Perustaa sille voice chatit ja ryhmät yleisimpiin pelkpalveluihin (steam, origin, playstation network, discord jne. ).

Sittem kesällä kokoontumisajot isolle kirkolle.

 

[jhalmu]

Wottia tämä varhaisvanhus hakkasi oikein urakalla, sitten kun alkoi just oppia niin aika menikin fallout 4:seen. No nyt on onneksi ollut rauhallisempaa kun työtkin lisääntyi. Vähän kutkuttelisi paluu wotin piiriin...

Yritin pysyä menestyksekkäästi peleistä erossa pysymällä mäkkikäyttäjänä, eikä kunnon tankkipelejä ollut... ja sitten pitikin rakentaa pelikone ajatuksena myös tehokkaampu os-x... no falloutissa ei ole oikein tankkeja ja robootit ei kiinnosta niin alkaa vähän maistua puulta.

Jotain Age of Empiersiä tuli tahkottua aikoinaan (divarista löytynyt laatikko on hyllyssä).

Travianin parissa meni joskus pariin otteeseen kovasti aikaa... ei kuitenkaan ihan loppupeleihin asti koskaan...

 

[P c L A Y E R]

Parin - kolmen viime vuoden aikana on sellainen muutos tapahtunut, että pelailu tapahtuu nykyään pääasiassa konsoleilla (syksyllä hommasin xbox onen). Syy tähän on niinkin arkinen kuin että jälkikasvu on käytännössä vallannut peli-pc:n pumpum-peleilleen. Ehkä joskus saan aikaiseksi koota toisen koneen pelailuun, mutta kyllä xboxillekin on riittänyt aivan tarpeeksi pelailtavaa.

Aika nurinkurisesti menny. Yleensä lapset pelaa konsoleilla ja isit PC:llä.

 

[samisalami]

Aika nurinkurisesti menny. Yleensä lapset pelaa konsoleilla ja isit PC:llä.

Meillä nuorin poika pelailee kyllä konsoleilla, mutta GTA V:tä PCllä että sai modit
Ja toisiksi nuorin, tyttö taas PCllä pelaillut simsiä

 

[hsalonen]

Meillä nuorin poika pelailee kyllä konsoleilla, mutta GTA V:tä PCllä että sai modit
Ja toisiksi nuorin, tyttö taas PCllä pelaillut simsiä

Valitan pientä offtopiccia, mutta minkäikäisen pojan annat pelata GTA V:tä?

En ole sinua tuomitsemassa, mutta meillä tämänikäisillä on tuollaisia ongelmia. Itse olen enemmän karvahattusetä (kukkahattutädin miespuolinen vastine) ja kiellän ankarasti k18-pelien pelaamisen, vaikka niitä itsekin pelailen.

 

[samisalami]

Valitan pientä offtopiccia, mutta minkäikäisen pojan annat pelata GTA V:tä?

En ole sinua tuomitsemassa, mutta meillä tämänikäisillä on tuollaisia ongelmia. Itse olen enemmän karvahattusetä (kukkahattutädin miespuolinen vastine) ja kiellän ankarasti k18-pelien pelaamisen, vaikka niitä itsekin pelailen.

En käy tuohon ikään tarkemmin vastailemaan, saatamme saada liian hyvän juupas eipäs keskustelun aikaiseksi siitä

Meillä voi pelata tietyin poikkeuksin, ei kuitenkaan yksin, GTA V tapauksessa mahdollisen adult content riskin vuoksi. Väkivalta ei ole muodostunut ongelmaksi kyseisessä pelissä, sitä kun on niin lapsille suunnatuissa peleissä kuin lastenohjelmissakin. Ja kaahailuahan tuo lähinnä muksulla on sekä modeilla pöllöilyä.

Pahoittelen OT.tä mutta en malttanut olla vastaamattakaan.

 

[hsalonen]

En käy tuohon ikään tarkemmin vastailemaan, saatamme saada liian hyvän juupas eipäs keskustelun aikaiseksi siitä

Meillä voi pelata tietyin poikkeuksin, ei kuitenkaan yksin, GTA V tapauksessa mahdollisen adult content riskin vuoksi. Väkivalta ei ole muodostunut ongelmaksi kyseisessä pelissä, sitä kun on niin lapsille suunnatuissa peleissä kuin lastenohjelmissakin. Ja kaahailuahan tuo lähinnä muksulla on sekä modeilla pöllöilyä.

Pahoittelen OT.tä mutta en malttanut olla vastaamattakaan.

Itsehän mietin, onko oma karvahattu liian kireällä. En haluaisi rajoittaa kenenkään pelaamista, mutta esimerkkitapaukseni jäisi todennäköisesti ilman mitään valvontaa ja pelaisi vaan kun kaikki muutkin ala-asteella pelaavat.

Siksi täälläkin vähän kyselen. Yleensä noi "kaikki muutkin tekevät tätä" eivät välttämättä ole ollenkaan totta.

 

[samisalami]

Itsehän mietin, onko oma karvahattu liian kireällä. En haluaisi rajoittaa kenenkään pelaamista, mutta esimerkkitapaukseni jäisi todennäköisesti ilman mitään valvontaa ja pelaisi vaan kun kaikki muutkin ala-asteella pelaavat.

Siksi täälläkin vähän kyselen. Yleensä noi "kaikki muutkin tekevät tätä" eivät välttämättä ole ollenkaan totta.

No, sen mitä lasteni koulukavereiden vanhempien kanssa olen jutellut, niin toiset antavat hyvin vapaasti pikku pirkko-erkkiensä tehdä mitä vain (poissa jaloista häiritsemästä), ja toiset eivät sitten edes valvotusti.
Itse kannatan tällaista valvottua/yhdessä pelailua, sillon pystyy vähän ohjailemaan pelien kulkua ja sitä mitä pelissä touhutaan. Lisäksi sitten kun niitä kysymyksiä muksulla herää pelatessa niin nekin asiat hoituu siinä ohimennen sujuvasti.

Kuten sanoin, ei ole muodostunut ongelmaksi. Ongelmat yleensä kokemuksien mukaan alkaa sitten kun ei olla siinä framilla lasten tekemisissä, tai kun kaikki kielletään, jälkimmäisessä asioita tehdään sitten salaa ennemmin tai myöhemmin jossain.

 

[pork_soda]

Itsehän mietin, onko oma karvahattu liian kireällä. En haluaisi rajoittaa kenenkään pelaamista, mutta esimerkkitapaukseni jäisi todennäköisesti ilman mitään valvontaa ja pelaisi vaan kun kaikki muutkin ala-asteella pelaavat.

Siksi täälläkin vähän kyselen. Yleensä noi "kaikki muutkin tekevät tätä" eivät välttämättä ole ollenkaan totta.

Oma karvahattu menee k-18 peleissä. Onhan k-18 pelien luovuttaminen alle 18-vuotiaille rikos. Toki, tässäkin pitää olla järki kuitenkin päässä. Peleissä on eroja, myös k-18 peleissä, toisia voi antaa pelata, toisia ei sitten lainkaan. Pitää tuntea peli ja sen sisältö, ja mikä on oman lapsen kehitystaso. Ja sen mukaan päättää, saako pelata vai ei.
GTA IV:ta olen antanut poikien pelata, "vapaata ajoa" jossa modin kautta otettu kaikki jalankulkijat yms. pois

Ja toki, kun pojilla on ikäeroa, niin ikäsuositusten noudattaminen on haastavaa. Isoveli, kun pääsee jotain pelaamaan, samalla myös pikkuveli voi päästä pelaamaan ko. peliä. Pikkuveli voi siis päästä pelaamaan aiemmin jotain peliä kuin isoveli.
Ikäraja-asiat ovat haastava juttu, jokainen tekee omat päätöksensä. Meillä mennään meidän tavalla se on osoittautunut toimivaksi.

Ja onhan meillä myös rajoitettu peliaikakin, pelaamiselle on tietty aika viikossa. Kännykkä ja tablettipeleille myös oma aikansa.

 

[Capt. Hastings]

Aika nurinkurisesti menny. Yleensä lapset pelaa konsoleilla ja isit PC:llä.

CS-piru on napannut jonne-pelaajan pikkusormen

 

[shepherde]

30v tuli mittariin viime kesänä. Pelaaminen on aina ollut ja on edelleen se ykkösharrastus eikä asia varmaan koskaan tule muuttumaan - ja miksi pitäisikään. Tästä minä nautin ja perjantaina kun töistä pääsee niin vähän voimajuomaa kaupasta ja pelien pariin.

Peleissä arvostan hyvää tarinaa ehkä eniten, yksinpelejä jotka ovat aivottomia ja tylsiä ei jaksa ollenkaan. Viimeksi pelatuista peleistä on eniten iskenyt SOMA ja Wolfenstein, Bioshockit...

Moninpeleistä Wolfenstein Enemy Territory oli aikoinaan siinä asemassa että koulu jäi melkein käymättä ja tyttöystäväkin lähti Mutta jumaliste en kadu, elämäni parasta aikaa. World of Tanks astui kuvioon 2013 ja sitä tuli pari vuotta pelattua kunnes pää leipoi kiinni RNG:n kanssa. Nyt viimeksi Overwatch on vienyt kaiken vapaa-ajan mutta sekin alkaa menettää loistettaan, yksin ku sitä ei jaksa kovin paljoa.

Asensin 4 vuoden tauon jälkeen Trackmania Stadiumin takaisin ja se on kyllä edellään aivan mahtava peli. Full speed serverille ajamaan kaasu pohjassa, hyvää lepoa aivoille.

 

[OD.]

Ikää 36 vuotta ja n. 30 vuotta olen pelannut enemmän tai vähemmän. Peliura tuli aloitettua alakerran naapurin Sinclair ZX Spectrumillallä tai PC:llä jolla pelattiin Space Waria. En muista kumpi tuli ensin. Konsoleita on ollut jos jonkinmoista, mutta aina olen PC:n parissa viihtynyt parhaiten. Viime aikoina on pelaaminen vähentynyt perheenlisäyksen johdosta, mutta uudelle Mass Effectille kaivan aikaa vaikka sitten yöunista. Mulla on aina ollut kaksi intohimoa; pelaaminen ja urheilu. Kummastakaan ei tullut ammattia, mutta molempia harrastan aina kun vain mahdollista, välillä puolisoni harmiksi asti. Sori kultsi

 

[lusmux]

Vajaa 40 mittarissa ja pelattu on ehkä noin seitsämän vuotiaasta asti. Peliura alkoi Commodore 128:lla ellei Pong pelikonetta (tai joku vastaava) lasketa mukaan. Isän laite jota sai harvoin pelailla. Tästä jatkui NESin, SNESin ja GameBoyn kautta PC-puolelle, kun vuonna 94 saatii veljen kanssa Pentium 75 millä pelattiin NHL:ää niin, ettei joystickit kestäneet. Tekniikka aina kiinnostanut niin pitihän sitä itse alkaa päivittämään osia jo parin vuoden päästä ja siitä se kierre alkoi. Vesijäähyäkin oli välillä kiinni koneessa ja suunnitteilla vaikka mitä mutta jotenkin lopahti kiinnostus pc:tä kohtaa ja siirryin konsolipuolelle taas. Eka Xbox tuli ostettua ja siihen chippi sekä jonkun vuosien kuluttua Wii.

Tällä hetkellä löytyy Wii, Wii U, 3DS ja X360. Pc puolelta löytyy pari läppäriä mutta ovat niin mopoja ettei oikein pelit jaksa toimia. Pc peleistä on ehkä eniten ikävä Command & Conquereria sekä Civilizationia, oikeen muut pelit eivät koskaan innostaneet tai sitten ne sai jollekin konsolille. Nintendo(i)lla pelataan Mariota ja Zeldaa pääasiassa ja Xboxilla näyttää olevan Lego pelejä sekä autopelejä. Monesti koko perhe pelaa, jos ei samaa peliä niin eri. Lapset kinastelee Super Marion kaksinpelissä ja vaimo pelaa boxilla Formulaa niin itelle jää 3DS, minkä takia sen joskus ostinkin, saa edes jotain pelaa.

Itse oikeastaan opetin lapset pelaamaan noin 2-3 vanhoina, ettei nyt onnettomia ole. Konsolilla oppii ainakin sorminäppäryyttä, kun pitää montaa nappia painaa samaan aikaan. Yhdessä vaiheessa alkoi pelaaminen olla jo hieman liian paljon aikaa vievää niin sovimme pelipäivät ja ne on tosi hyvin pitäneet. Isähän saa tietysti pelata milloin haluaa

 

[mr_mika]

No piti oikei minunkin alkaa muistelemaan omaa historiaani pelaamisen osalta. Ensimäinen kone on sellainen mitä en mielestäni kenenkään muun ole huomannu mainitsevan, eli Sharp MZ-800 ja vuosi oli varmaankin -87. Sharpilla oli yksi peli ylitse muiden: Flappy. Seuraava kone olikin sitten 386 huikealla 20 megan kovalevyllä, sitä sitten päivitin jossain vaiheessa asentamalla Sound Blasterin äänikortin . PC-puolella viihdyinkin (konsoleita mollaten) aina vuoteen 2009, jolloin hankin ekan käytetytn xboxin ja heti perään 360:n. Sittemmin on konekokokolma on kasvanut ja hyllystä löytyy myös One (jolla nykyisin pelaan eniten mm. BF1:stä), N64, Gamecube, Wii, Wii U ja PSP. Viimeisin hankinta on pitkästä aikaa pelikelpoinen PC, sillä pelailussa lähinnä strategiapelit. Ikää on jo kohta 40, perheessä myös kolme nuorempaa pelailijaa, joista keskimmäinen erityisen innokas retroilija. Omat pelipuuhat rajoittuvat iltaan ja yöhön, eritysesti viikonloppuihin, peliseuraa vain tuntuu olevan hankala löytää.

 

[iixx82]

Ikää 30+ ja onha sitä tullu pelattua ihan ala-asteelta saakka. Eka ja vika konsoli oli 8-bit Nintendo(joku piraattiversio missä oli kiljoona peliä)+aitoja (mario1-3/ducktales/megaman yms ja mitä nyt kavereilta lainattiin. Ja kävipä pöydällä äkkiä pyörähtämässä joku Amiga ja svi/spectravideo settikin ja tietysti commodore 64.
Eka pc olikin sitte 486 ja niissä on senjälkeen pysytty. Pc kalusto on vaihtunu aika harvakseltaan ja useimmat pelit pelattu joitakin vuosia niitten ilmestymisen jälkeen vasta. Nettipelaamista ei oo tullu harrastettua ikinä. vaan yksinpelit nimenomaan maistuu.

Matkan varrelle on mahtunu PALJON huikeita pelejä ja tietysti huonojakin. Mutta kyllä niistä on huikeita muistoja vaikka 90- luvulta kun niitä vaikka kaverin kanssa ratkottiin tai pelattiin samalla näppiksellä. (rampart/treath/worms/scorched earth.monkey islandit.jotkut kymmenistä luolalentelyistä/liero/slicksnslide/nhl-95/C&C/warcraft yms aikansa klassikot)

Kaveri sai 486 samoihi aikoihi ku itse ja pisti stunts/4d boxing/descent ja simcity2000 pyörimään.(silloinkunne olivat uusia/melkein uusia pelejä tai vanhempia) ni nehän oli pakko saada itselle heti ynnä muut doomit ja duket ja omf ja psychopinballit.Transport tycoon/rollercoaster tycoon. Red alertit ja indy.fate of atlantis ja dott ja full throttle ja samnmax hit the road.star control 2 ja mitä näitä nyt siinä vuosien varrella oli. huikeita muistoja.

Ekoilla pentiumeilla/3d korteilla sitten nammuteltii deus exää.mdkta.hallfista.hitmaneja.yms aikansa pelejä. Jollain tutuilla oli tietysti ps1/ps2 silloin kun ne tulivat heti. ja kateellisena sai ihmetellä grafiikkaa joka jonkuaikaa pisti pc koneille kampoihi.

Nykykoneilla sitten tahkottu suurin osa näistä vuoden peleistä ja kyllä monia on jääny välistäkin. Mutta eihän sille mitään voi. nautitaan niistä mistä voidaan ja mitkä itelle maistuu.

On ollut kyllä hienoa nähdä aikalailla alusta saakka pelien ja pelikoneitten kehitys. Toivottavasti ehitää nähä vielä se holokansikin

Mutta juu nykyäs tulee pelattua lähinnä talvisin enemmän ja silloin kun sitä aikaa on. Ja vain vanhoja klassikoita tai uusia varmasti hyviä pelejä. mihkään sontaan enään viitsi aikaansa tuhlata pelaamiseen käytettyjä tunteja en uskalla edes veikata.

Pelaaminen on harrastuksena kumminki jotain niin ainutlaatuista mitä on vähän vaikea määritellä. Jokainen saa varmasti eri asioita irti ja niitten ketkä ei ole ikinä mitään pelanneet. Ni se on ihan turha arvostella ajanhukkana yms.

Nyt on muuten menossa life is strange. ei paskempi

 

[WaspPike]

Onko 30+ nykyään muka vanha pelaajaksi? Mehän ollaan sen ikäisiä, että ollaan pelattu kusnepalla, amigalla, nesillä yms. josrain 6-vuotiaasta lähtien, eli pelaaminen on ollut harrastus läpi elämän. Oma vaimokin on yli 31 ja pelaa päivittäin.

 

[Taneli-]

Onko 30+ nykyään muka vanha pelaajaksi? Mehän ollaan sen ikäisiä, että ollaan pelattu kusnepalla, amigalla, nesillä yms. josrain 6-vuotiaasta lähtien, eli pelaaminen on ollut harrastus läpi elämän. Oma vaimokin on yli 31 ja pelaa päivittäin.

En tahtonut liikaa rajoittaa ja tuntuisi hieman teennäiseltä rajata ikä esim. teennäiseen 37 vuoden ikään (lähtien oletuksesta että laitteet olisivat yleistyneet heti 1980 alkuvuodesta mikä ei pidä paikkaansa suomea miettien).

Kuitenkin jos miettii niin 80-luvulla nuo tietokoneet sekä pelikoneet alkoivat kodeissa hieman enempi yleistyä (Amiga 1985-1994, 1987 Amiga 500, C-64 vuodesta 1982, VIC-20 1980/81 [japani/muu maailma], Atari ST 1985, sekä ehkä se mikä nykyisin tunnetaan PC:nä, IBM PC 1981 DOS 1.0 kanssa).

Se minkä ikäisenä tuon kukin aloitti (itse noin -83/85 tms. eli peruskoulun ala-asteella Basic 2000 koneella) ja muistaako ne alun kököt mustavalkoiseen TV:hen liitettävät pelikonsolit vai ei ei liene niin tärkeää tässä ketjussa. Mutta mietin että he jotka ovat 30+ ovat jo sen verran ehtineet elää että ovat jo huomanneet onko pelaaminen jäänyt heille vai onko se ohimenevä harrastus kuten pullonkorkkien tai keräilykorttien kerääminen (esimerkkinä) tai muu puuha mitä nuorempana teki.

Lisäksi tuohon ikään on ehtinyt jo (mahdollisesti) itsenäistyä eikä puhuta enää "isillä on tälläinen kone, millä pelaan" tyyppisestä pelailusta. Myös oma(t) pelityylit ja tyypit ovat alkaneet sisäistyä (itsellä oli joskus hieno idea pyrkiä hankkimaan jokainen ikinä tehty ja tuleva peli, demo, ohjelma jne Amigalle, oli muistaakseni päälle 1000 diskettiä kerättynä). Samaten syntyä hieman nostalgiaa (ei, se ei oikeasti ollut erityisen hienoa editoida config.sys ja autoexec.bat tiedostoja eri pelejä varten enkä varmaan nykyisin jaksaisi moista) erilaisia nykyisin lähinnä säälittäviltä tuntuville jutuille (PC piipperi, pelit missä pääset vaan eteenpäin, koodikiekot, vain 2 väriä jne).

Samaten ehkä ymmärrämme paremmin nykyisinkin tapahtuvia "tämä on parempi kuin tuo" (AMD/Intel/Nvidia tyyppisiä väittelyitä) kun muistamme siihen aikaan yleisiä Atari ST/ Amiga/ C-64 väittelyitä.