Lumilinko

Kiitos on varmasti ihan hyviä vinkkejä mutta kuulostaa nyt ihan hebrealta suurin osa :hmm: :D


Tästä näkee tota lumilinkoa mistä puhuin, tossa about 1min30sec kohdalla näkyy vähän miten se kauhoo sitä lunta.
Tuo ei tosiaan ollut itsevetävä, mikä olikin se syy miksi vaihdoin, kun meillä on pihalla ylämäkeä, mutta pakko sanoa että tuo snapperin liike oli silti tosi kevyttä ja tasaista ja nopeaa kunhan ei ollut mäkeä, ja teki kyllä helvetisti parempaa jälkeä ku mitä nä perinteiset tekee.
Tuohan on siis melkein itsevetävä tasaisella kun se on kevyt kun se kauhoo tota lunta samalla niin melkein työntää itseään siinä samalla.

Jaa nii tälläinen mylly. Kuvittelin tuon eka mielessäni erilaiseksi. Itsellä taas se että pakko olla nuo metalliterät joissa myös hammaskuvio että saa pohjia otettua pois. Vastikään hankittu telamalli on kuin unelma vanhaan pyörämalliin verrattuna joka sekin toki hintansa haukkui mutta moottorissa vaan tuli tunnit täyteen ja alkoi kyllä muutenkin heittoterän koppa olemaan loppu. Nyt kun tuota telamallia käyttänyt jossa kulmasäätö et saa lingon painattaa teriä alas omalla painollaan niin miettii että oispa tämän hankinnan tehnyt jo aikaa sitten. Raapii jopa polannetta pois. Sama homma telojen pidossa kun vertaa pienipyöräiseen linkoon jossa ketjut. Vanhalla ois saanu katolta tippunutta läjää tökkiä edestakaisin puolisen tuntia että lähtee pois, uusi telalinko meni kyselemättä kerrasta läpi.
 
Asfaltille toki tuollainen kumimalli voi olla parempi kun voi ns. huoletta vetää pintaa pitkin raapimatta asfaltin pinnalla teriä pilalle. Jos siis ymmärsin videosta tuon rakenteen oikein.
 
Asfaltille toki tuollainen kumimalli voi olla parempi kun voi ns. huoletta vetää pintaa pitkin raapimatta asfaltin pinnalla teriä pilalle. Jos siis ymmärsin videosta tuon rakenteen oikein.
Siis tossa kumimallissa ei ole mitään teriä, siinä on vain kumi mikä pyörii siellä ja repii sitä lunta pois, itse käytin sitä vaikka meillä sepeliä onkin eikä se tossa 3 vuoden aikana kauheasti ollut kulunut.
 
Myös se metallinen kitkapyörä hyvä putsata vaikka bräkkiksellä ja paperilla mahdollisimman puhtaaksi. Kitkapyörään tarttunut kulunut kumi, rasva yms. epäpuhtaudet on yleisin syy näissä sille että voimansiirto luistaa kun voimaa tarviis.

Mikä tai mitä on bräkkis?

Hankin viime sydäntalvena käytetyn Honda HS55:n. Viime talven sain lingota ilman mitään ongelmia. Tähän kauteen valmistauduin ensimmäisten pakkasten koittaessa rasva-, öljy- ja mutterien kiristyshuollolla, kuten Satelite kuvasi. Hyviä vinkkejä tuli kuitenkin myös seuraavaan huoltoon.

Kitkapyörää ja sen huollon tarvetta ihmettelin, kun minulla oli pohjan pelti auki. En osannut tehdä sille mitään. Mutta kitkapyörän ura-akselin rasvasin. Se näytti kyllä olevan hyvässä rasvassa, mutta kun siihen laittoi rätin pyykiäkseen, sai huomata rasvan muuttuneen tahnaksi.

Tämän talven puhdistuksissa on käynyt selväksi, että kitkapyörä tarvitsee joko uusinnan tai jotain muuta toimenpidettä. Vetoa ei ole 1. vaihteella kun pitäisi saada voimaa puskea nuoska lumeen. Viime talvena työntövoimaa oli. Ja olin omasta mielestäni huolellinen ettei ura-akselille tullut liikaa vaseliinia, joka olisi roiskunut akselin pyöriessä kitkapyörälle ja saanut aikaan vedon puutteen tänä talvena. Nyt vältän viimeiseen asti pohjalevyn irroittamista ja huoltoon ryhtymistä, ei ole ollut kuin pari kertaa, kun vedon puute on vaivannut.

Voi käydä myös niin, että pistän lumilingon pois ensi talveksi ja mietin, mitä härpäkettä kokeilisin seuraavaksi. Omalla pihalla ajotekniikka lumien puhdistamiseksi lumilingolla ei ole oikein saanut aikaan riemunkiljahduksia. Käytännön oppi on ollut, että lumi pitäisi saada yhdellä linkouksella penkkaan asti. Lumen linkoaminen kahteen kertaan vaikuttaa tyhmältä ja konekkin selvästi alkaa valittamaan, nyt on raskasta, kun pitää kertaalleen lingottua lunta uudelleen lennättää. Osa pihasta on sellaista, että rakennusta on molemmilla puolilla.

Sitten on vielä se linkoustekninen juttu, että vastatuuleen ei ole kiva lingotta tai lingon käyttäjä on lumiukko. Kyllähän se tuulen suunta käy nopeasti selville ja pihan linkoussuunnitelma/-malli on muutettava sen mukaan. Tämä on aiheuttanut sen, että lumikola on otettava esille ja puhdistettava osa alueesta kolalla vaikka sopivan penkan viereen. Sitten lingolla heittää kasat penkan päälle.

Kuitenkin ne pari penkkaa alkaa olla tähän aikaan talvea niin korkeita, että loppuu lingosta ruuti nostaa lumi penkan päälle, kun penkan reuna on kasvanut korkeammaksi kauempaa lingotusta lumesta.

Ei oo helppoo, ei, edes lumilingon kanssa. :)
 
Mikä tai mitä on bräkkis?

Hankin viime sydäntalvena käytetyn Honda HS55:n. Viime talven sain lingota ilman mitään ongelmia. Tähän kauteen valmistauduin ensimmäisten pakkasten koittaessa rasva-, öljy- ja mutterien kiristyshuollolla, kuten Satelite kuvasi. Hyviä vinkkejä tuli kuitenkin myös seuraavaan huoltoon.

Kitkapyörää ja sen huollon tarvetta ihmettelin, kun minulla oli pohjan pelti auki. En osannut tehdä sille mitään. Mutta kitkapyörän ura-akselin rasvasin. Se näytti kyllä olevan hyvässä rasvassa, mutta kun siihen laittoi rätin pyykiäkseen, sai huomata rasvan muuttuneen tahnaksi.

Tämän talven puhdistuksissa on käynyt selväksi, että kitkapyörä tarvitsee joko uusinnan tai jotain muuta toimenpidettä. Vetoa ei ole 1. vaihteella kun pitäisi saada voimaa puskea nuoska lumeen. Viime talvena työntövoimaa oli. Ja olin omasta mielestäni huolellinen ettei ura-akselille tullut liikaa vaseliinia, joka olisi roiskunut akselin pyöriessä kitkapyörälle ja saanut aikaan vedon puutteen tänä talvena. Nyt vältän viimeiseen asti pohjalevyn irroittamista ja huoltoon ryhtymistä, ei ole ollut kuin pari kertaa, kun vedon puute on vaivannut.

Voi käydä myös niin, että pistän lumilingon pois ensi talveksi ja mietin, mitä härpäkettä kokeilisin seuraavaksi. Omalla pihalla ajotekniikka lumien puhdistamiseksi lumilingolla ei ole oikein saanut aikaan riemunkiljahduksia. Käytännön oppi on ollut, että lumi pitäisi saada yhdellä linkouksella penkkaan asti. Lumen linkoaminen kahteen kertaan vaikuttaa tyhmältä ja konekkin selvästi alkaa valittamaan, nyt on raskasta, kun pitää kertaalleen lingottua lunta uudelleen lennättää. Osa pihasta on sellaista, että rakennusta on molemmilla puolilla.

Sitten on vielä se linkoustekninen juttu, että vastatuuleen ei ole kiva lingotta tai lingon käyttäjä on lumiukko. Kyllähän se tuulen suunta käy nopeasti selville ja pihan linkoussuunnitelma/-malli on muutettava sen mukaan. Tämä on aiheuttanut sen, että lumikola on otettava esille ja puhdistettava osa alueesta kolalla vaikka sopivan penkan viereen. Sitten lingolla heittää kasat penkan päälle.

Kuitenkin ne pari penkkaa alkaa olla tähän aikaan talvea niin korkeita, että loppuu lingosta ruuti nostaa lumi penkan päälle, kun penkan reuna on kasvanut korkeammaksi kauempaa lingotusta lumesta.

Ei oo helppoo, ei, edes lumilingon kanssa. :)
 
Voi käydä myös niin, että pistän lumilingon pois ensi talveksi ja mietin, mitä härpäkettä kokeilisin seuraavaksi. Omalla pihalla ajotekniikka lumien puhdistamiseksi lumilingolla ei ole oikein saanut aikaan riemunkiljahduksia. Käytännön oppi on ollut, että lumi pitäisi saada yhdellä linkouksella penkkaan asti. Lumen linkoaminen kahteen kertaan vaikuttaa tyhmältä ja konekkin selvästi alkaa valittamaan, nyt on raskasta, kun pitää kertaalleen lingottua lunta uudelleen lennättää. Osa pihasta on sellaista, että rakennusta on molemmilla puolilla.

Sitten on vielä se linkoustekninen juttu, että vastatuuleen ei ole kiva lingotta tai lingon käyttäjä on lumiukko. Kyllähän se tuulen suunta käy nopeasti selville ja pihan linkoussuunnitelma/-malli on muutettava sen mukaan. Tämä on aiheuttanut sen, että lumikola on otettava esille ja puhdistettava osa alueesta kolalla vaikka sopivan penkan viereen. Sitten lingolla heittää kasat penkan päälle.

Kuitenkin ne pari penkkaa alkaa olla tähän aikaan talvea niin korkeita, että loppuu lingosta ruuti nostaa lumi penkan päälle, kun penkan reuna on kasvanut korkeammaksi kauempaa lingotusta lumesta.

Ei oo helppoo, ei, edes lumilingon kanssa. :)

Tunnistan nämä linkoustekniset haasteet myös. Omassa pihassa on pari suuntaa, mihin voi lingota järkevästi. Sitten jos sattuu tuulemaan just sieltä suunnasta, niin naamaanhan ne lumet meinaa tulla ja on kyllä ikävää. Tätä vastaan voi taistella parilla keinolla; laitan heittotötterön joko takaviistoon tai riittävästi etuviistoon ja hieman alaspäin. Mitä matalammalle lumet heittää, sitä vähemmän se pöllyää naamaan. Tuulen suuntaa arvioimalla sitten etsii sopivan kombon. Joskus pitää myös ajaa hitaammin, että etuviistoon heitetyn lumen pölly hieman ehtii hälventyä.

Myös tuo ongelma, että keskeltä pihaa ei yllä heittämään penkalle on tuttua, kun on iso ja leveä alue putsattavana, mutta olen sitten joko just kasannut kolalla reunaan ja siitä lingolla metsään tai sitten lingonnut lumen just "monta kertaa". Toki se on lingolle raskaampaa, kun reunassa lunta on moninkertaisesti, mutta sitten vaan vähemmän nopeutta ja/tai ottaa kapeamman siivun kerralla. Hyvin tuo oma 40+ vuotias Honda on selviytynyt, 200cc/5hp on moottorin speksit. Kyllä se hitaasti ajettuna syö puolimetristä penkkaakin. Voi myös koittaa heittää suoraan eteenpäin, sitten vaan pitää ajaa edestakaisin useampia kertoja ja joskus tuulen suunta ei salli tämmöistä.

Nyt alkaa olemaan niin paljon lunta, että linko on lähes ainoa vaihtoehto, ei kolalla tai mönkkärillä noita saisi järkevästi kasojen päälle enää. Lingolla lumet saa kuitenkin tosi leveälle "kasalle" levitettyä, kunhan aina reunasta ampuu mahdollisimman pitkälle. Kasat ei pääse niin korkeaksi kun ovat leveämpiä. Jotain paikkoja on silti tullut kolattua, mutta ne kasat on jo pariin kertaa siirretty kauemmas metsään ajamalla lingolla kasat matalaksi. Sitten on taas ollut tilaa kolata tai lingota siihen kohtaan.

Itse en näe lingolle vaihtoehtoja näin isoilla lumimäärillä, ellei sitten kesken talven palkkaa urakoitsijaa viemään lumia pois, että on tilaa tehdä kasoja. Lingolla hieman säästää hikeä, kun ei tarvitse työntää lunta kolalla kahden metrin kasan päälle.
 
Kappas, en ollut tätä lankaa huomannut. Meidän tontilla vuodesta 2012 tullut lumityöt tehtyä perässä-juostavalla kiinan ihmeellä Snow Foxilla.
Työleveys 70cm Loncin 375 kuutioinen kone, tehoa riittävät 13hv. Vaijereita tai hihnoja ei ole tarvinnut vaihtaa kokoaikana. Perushuollot tehty ajallaan. Viimeistään kolmannella nykäisyllä käyntiin, vaikka onhan tuossa sähkökäynnistys mallia "roikka". Pihaa putsattavana n.500 neliöö.
Luntahan täällä Jyväskylän korkeudella on riittävästi..
lumilinko.jpg
ps. Bilteman linko näytti aivan samanlaiselta..
 
Mikä tai mitä on bräkkis?

Hankin viime sydäntalvena käytetyn Honda HS55:n. Viime talven sain lingota ilman mitään ongelmia. Tähän kauteen valmistauduin ensimmäisten pakkasten koittaessa rasva-, öljy- ja mutterien kiristyshuollolla, kuten Satelite kuvasi. Hyviä vinkkejä tuli kuitenkin myös seuraavaan huoltoon.

Kitkapyörää ja sen huollon tarvetta ihmettelin, kun minulla oli pohjan pelti auki. En osannut tehdä sille mitään. Mutta kitkapyörän ura-akselin rasvasin. Se näytti kyllä olevan hyvässä rasvassa, mutta kun siihen laittoi rätin pyykiäkseen, sai huomata rasvan muuttuneen tahnaksi.

Tämän talven puhdistuksissa on käynyt selväksi, että kitkapyörä tarvitsee joko uusinnan tai jotain muuta toimenpidettä. Vetoa ei ole 1. vaihteella kun pitäisi saada voimaa puskea nuoska lumeen. Viime talvena työntövoimaa oli. Ja olin omasta mielestäni huolellinen ettei ura-akselille tullut liikaa vaseliinia, joka olisi roiskunut akselin pyöriessä kitkapyörälle ja saanut aikaan vedon puutteen tänä talvena. Nyt vältän viimeiseen asti pohjalevyn irroittamista ja huoltoon ryhtymistä, ei ole ollut kuin pari kertaa, kun vedon puute on vaivannut.

Voi käydä myös niin, että pistän lumilingon pois ensi talveksi ja mietin, mitä härpäkettä kokeilisin seuraavaksi. Omalla pihalla ajotekniikka lumien puhdistamiseksi lumilingolla ei ole oikein saanut aikaan riemunkiljahduksia. Käytännön oppi on ollut, että lumi pitäisi saada yhdellä linkouksella penkkaan asti. Lumen linkoaminen kahteen kertaan vaikuttaa tyhmältä ja konekkin selvästi alkaa valittamaan, nyt on raskasta, kun pitää kertaalleen lingottua lunta uudelleen lennättää. Osa pihasta on sellaista, että rakennusta on molemmilla puolilla.

Sitten on vielä se linkoustekninen juttu, että vastatuuleen ei ole kiva lingotta tai lingon käyttäjä on lumiukko. Kyllähän se tuulen suunta käy nopeasti selville ja pihan linkoussuunnitelma/-malli on muutettava sen mukaan. Tämä on aiheuttanut sen, että lumikola on otettava esille ja puhdistettava osa alueesta kolalla vaikka sopivan penkan viereen. Sitten lingolla heittää kasat penkan päälle.

Kuitenkin ne pari penkkaa alkaa olla tähän aikaan talvea niin korkeita, että loppuu lingosta ruuti nostaa lumi penkan päälle, kun penkan reuna on kasvanut korkeammaksi kauempaa lingotusta lumesta.

Ei oo helppoo, ei, edes lumilingon kanssa. :)
Ei oo vielä tullu penkat tielle. Tämä jaksaa vielä työntää sitä penkkaakin eteenpäin, kun nostaa kauhan ensin puoleenväliin ja antaa pari metriä vauhtia.
Evp Honda 970 tela
 

Liitteet

  • D7F10680-7B04-4AEC-AE67-1118DDF3BD8C.jpeg
    D7F10680-7B04-4AEC-AE67-1118DDF3BD8C.jpeg
    142,9 KB · Luettu: 363
  • Tykkää
Reactions: AjT
Stiga ST4262 hankittu viime talvena, eli vain muutama käyttökerta takana, ja ihan kaikki niksit vielä löytämättä. Tänään lumisateen jälkeen taas linkoamaan. Pakkanen lauhtunut ja enää -1,5 astetta. Linko menee tukkoon, eikä (anteeksi terminologia) se huiska siellä kotelossa jaksa nostaa lunta heittotorvesta. Lumi pakkaantuu, ja hetken kuluttua koko systeemi on jumissa (on muuten paskamainen käsipelillä tyhjentää kotelo pakkaantuneesta lumesta).
Onko tähän jotain ratkaisua, joka estäisi pakkaantumisen, vai onko jossain kasaamisvaiheessa tapahtunut joku virhe?
 
Stiga ST4262 hankittu viime talvena, eli vain muutama käyttökerta takana, ja ihan kaikki niksit vielä löytämättä. Tänään lumisateen jälkeen taas linkoamaan. Pakkanen lauhtunut ja enää -1,5 astetta. Linko menee tukkoon, eikä (anteeksi terminologia) se huiska siellä kotelossa jaksa nostaa lunta heittotorvesta. Lumi pakkaantuu, ja hetken kuluttua koko systeemi on jumissa (on muuten paskamainen käsipelillä tyhjentää kotelo pakkaantuneesta lumesta).
Onko tähän jotain ratkaisua, joka estäisi pakkaantumisen, vai onko jossain kasaamisvaiheessa tapahtunut joku virhe?

Sama linko eikä ongelmia. Nyt juuri vedetty yli 10cm lumikerros +2C eli todella nuoskaista. Tällaista ainetta olen laittanut kidan ja lavat täyteen

 
Sellaisena muistutuksena että kannattaa ottaa renkaita välillä irti ja suihkuttaa akseli jollain litiumrasvalla tms.

Helpottaa merkittävästi huoltotoimenpiteitä jatkossa, kun vanteet eivät pääse jämähtämään kiinni akseliin.
 
PTFE lienee yleiskielellä teflon. Käynpä hommaamassa. Nyt pitäis saada kone jonnekin kuivumaan

Näin taitaa olla juu. Teflon spraytä taisinkin etsiä ja tuollaisen löysin jota helposti kivijalkaliikkeestä sai.

Itellä linko aina lämpimässä tallissa kuivumassa ja säilössä. En tiedä vaikuttaako lumen kertymiseen.
 
Lämmin säilytys auttaa kummasti kuivumisessa. Kylmässä tallissa koneen sulattama vesi jäätyy sinne pohjalle estäen huiskan pyörimisen. Miettinyt vedenpoistoreiän tekemistä sinne pohjalle. Kehitellään, kehitellään.
 
Kylmässä pressutallissa linko aina eikä kyllä tämä lumi tartu. Välillä tulee laitettua teflon-sprayta, mutta tänä talvena ei ole tarvinut. Joka kerta linkoamisen jälkeen lumiharjalla putsailee kidan sisäpuolelta, niin ei mitään ongelmaa jään kanssa.
 
Kokemuksia Hussen lingoista?

Onko esimerkiksi oheisessa lingossa jotain "kriittisiä puutteita". :hmm:
Husqvarna ST 224 -lumilinko

Tarkoitus ostaa ensimmäinen linko omaan ja eläkeläisvanhempien pihan puhalteluun Uudellamaalla
Hussen olen mieltänyt laadukkaaksi peliksi, mutta jos parempia löytyy alle 1500e hintaluokassa niin saa kommentoida.
 
Kokemuksia Hussen lingoista?

Onko esimerkiksi oheisessa lingossa jotain "kriittisiä puutteita". :hmm:
Husqvarna ST 224 -lumilinko

Tarkoitus ostaa ensimmäinen linko omaan ja eläkeläisvanhempien pihan puhalteluun Uudellamaalla
Hussen olen mieltänyt laadukkaaksi peliksi, mutta jos parempia löytyy alle 1500e hintaluokassa niin saa kommentoida.
Mulla on nyt kolme vuotta ollut Husqvarna ST 224. Ulkonäkö hiukan eri. En tiedä onko muuten muuttunut. Oma linko näyttää tältä:
serve_images.jpeg


Parilla naapurilla K-raudan FXA linko. Pärjäisin itsekin sillä FXA:lla, mutta kun ei silloin 3 vuotta sitten ollut lingoista kokemusta niin ostin varmuuden vuoksi laatumerkin. Laatu ero näkyy paksummassa pellissä ja tukevammassa rakenteessa. Yhdellä naapurilla on FXA:n kuupan pelti vääntynyt kun vähän liian innokkaasti työnnellyt kovaan hankeen. Aiemmin vanhasta kiinalaisesta irtosi työntöaisa ala kiinnikkeestä.
Husqvarnassa renkaat on myös paremmat. Menee aika hankalaan paikkaan ilman ketjuja.

Ainoa puute mikä on tullut mieleen, niin isommissa Husqvarnoissa oli moottoriöljyn poistolle joku pidempi putki. Omassa pelkkä tulppa juuri tuon moottorin alla olevan kotelon päällä. Eli sotkee koneen kyljen. Mutta olen vaihtanut öljyt imupumpulla täyttöaukon kautta joten ei se sinänsä ongelma ole.
 
Millään lingolla ei taida saada pihaliittymää auki? Eli sitä kohtaa mihin tieaurat puskevat tieltä lumet ja paakut tien pientareelta. Lingolle olisi käyttöä, mutta jos tuo suuritöisin jää edelleen käsihommiksi - niin hyöty pienenee huomattavasti. Kovaa kamaa siihen tulee joka kerta kun tien auraavat ja se on painavaa - ihan eri asiaa kun pihalla oleva lumi.
 
Millään lingolla ei taida saada pihaliittymää auki? Eli sitä kohtaa mihin tieaurat puskevat tieltä lumet ja paakut tien pientareelta. Lingolle olisi käyttöä, mutta jos tuo suuritöisin jää edelleen käsihommiksi - niin hyöty pienenee huomattavasti. Kovaa kamaa siihen tulee joka kerta kun tien auraavat ja se on painavaa - ihan eri asiaa kun pihalla oleva lumi.
Ainaskin Bilteman halvempi telamalli menee auralla risteykseen pusketusta läpi niin että heilahtaa. Myös sellaisesta penkasta mitä ei ollu aurattu koko talvena.
 
Millään lingolla ei taida saada pihaliittymää auki? Eli sitä kohtaa mihin tieaurat puskevat tieltä lumet ja paakut tien pientareelta. Lingolle olisi käyttöä, mutta jos tuo suuritöisin jää edelleen käsihommiksi - niin hyöty pienenee huomattavasti. Kovaa kamaa siihen tulee joka kerta kun tien auraavat ja se on painavaa - ihan eri asiaa kun pihalla oleva lumi.

Itsellä on katolta tiputettu lumet, ja jäätyny se penkka. Ei tuo MTD:n linko jaksanut mennä siitä ennää, piti rautalapiolla pienemmäksi halkoa niin sitten meni.
Toki jos ketjut olisi, niin varmana pitoa reippaasti enemmä ois ja vois ehkä mennä..
 
Nyt kun on täällä pk-seudullakin tullut tätä lunta aika reippaalla kädellä niin alkanut kyllä etenevässä määrin kiinnostaa akkukäyttöisen lumilingon hankinta. Löytyykö tällaisia suositeltavaksi alle 500 eur hintaluokasta kun tarvetta on noin 400 m2 avoimelle alueelle? Ei tarvitse lumen heittomatkaa paria metriä pidemmälle.
 
Nyt kun on täällä pk-seudullakin tullut tätä lunta aika reippaalla kädellä niin alkanut kyllä etenevässä määrin kiinnostaa akkukäyttöisen lumilingon hankinta. Löytyykö tällaisia suositeltavaksi alle 500 eur hintaluokasta kun tarvetta on noin 400 m2 avoimelle alueelle? Ei tarvitse lumen heittomatkaa paria metriä pidemmälle.
Omasta kokemuksesta porukoilla on juuri tuollainen akkukäyttöinen Ryobin kikkare, joka on siis yksitoiminen.
Lumilinko Ryobi RST36B51 36V 51 cm

On aika onneton peli ellei lumena ole ihan pakkaspuuteria.
Sinullakin 400m2 ajettavaa niin jättäisin nuo akkuvekottimet kauppaan niin ei tule paha mieli.
 
Itsellä on katolta tiputettu lumet, ja jäätyny se penkka. Ei tuo MTD:n linko jaksanut mennä siitä ennää, piti rautalapiolla pienemmäksi halkoa niin sitten meni.
Toki jos ketjut olisi, niin varmana pitoa reippaasti enemmä ois ja vois ehkä mennä..

Mulla tuo MTD vaan keuli kun yritin samaa, liian kevyt puskemaan läpi... asiaa ei helpota yhtään että alla onkin sitten puuterassi mitä ei viitsisi rautalapiolla pahemmin käsitellä. Katolla on toki vielä muutama tonni lunta tulossa alas jossain kohtaa.
 
Täällä vanhempi pyörä-Honda nousee nyt myös penkkojen päälle mieluummin kuin puskee sisään ja haukkaisi penkan mennessään. Minulle sopii paremmin penkkojen pienentäminen lapiolla/kolalla sekä kolalla siirtely paikkaan, josta lumet linkoan sitten viimein kauas paikkaan, josta aurinko ja/tai lämpimät ilmamassat ne lopulta hoitaa pois. On tämäkin parempi kuin aiempi tapa viedä kolalla loppusijoituspaikkaan ja useammin kuin kerran upota lumikasaan nivuksia myöten. Hien määrän vähenemistä en ole mitannut, mutta veetutus on selvästi pienempi. Oikeastaan parempi näin, koska penkkojen siirtely pelkästään lingolla vaatisi pahimmillaan jopa 3 kertaa saman lumen linkoamista ja nyt kokemus kertoo ettei lunta, edes pakkaslunta, tulisi lingota kuin kerran ja ehdottomasti maks. 2 kertaa. Näin on siitä huolimatta, että omassa Hondassa sentään pystyy säätämään heittomatkaa/-korkeutta, millä saa edes vähän helpotettua kertaalleen lingotun lumen linkoamista. Mutta aikamoista vipujen eestaas vaivaamista lumitöiden tekeminen lingon kanssa on. Silti valintani on penkkojen pieniminen käsin ja kolalla linkoamispaikkaan.
 
Ihan samat kokemukset pyörä-Hondasta, penkkojen päälle se välillä meinaa kiivetä. Tosin välillä sitten annan sen kiivetä ja vedän "päältä siivun pois", jos se vaan masiinaa kaatamatta ja turvallisesti on mahdollista. Sitten peruutus ja ajaa uudestaan, taas lähtee siivu. Toistetaan pari kertaa, kunnes ollaan pohjalla tai niin jäisessä matskussa ettei se mene ku rautalapiolla.

Yleensä toimintatapa on just tuo eli kolataan pihan reunaan ja siitä lingotaan niin kauas kuin kone jaksaa heittää. Pari kertaa on pitänyt tänä talvena sitten lingon tekemiä kasoja (tai kolattuja) siirtää kauemmas metsään, mutta ihan kohtalaisen hyvin tuo linko menee kerran siirrettyyn lumeen, jossei se oli täysin jäätynyt entinen loskaläjä. Eestaas saa hinkata ja vipuja vääntää, mutta helpompaa on kuin kolalla vuorien rakentelu.

Toinen tiukka paikka on katolta pudonnut ja siinä tiukaksi mennyt kostea lumi. Sitä pitää pilkkoa lapiolla ja syöttää jalkapallon kokoisena lingolle, niin saa siirrettyä. Vähempi hikistä silti kuin kolalla siirtely.
 
Kuinkas usein yleensä näihin itsevetäviin pitää lisätä öljyä?
Ohjekirjan mukaan pitäis öljyn määrä tarkistaa ennen jokasta käyttöä, eikai se ny sellasta vauhtia sieltä mihkää kulu? :D
 
Sellaisena muistutuksena että kannattaa ottaa renkaita välillä irti ja suihkuttaa akseli jollain litiumrasvalla tms.

Helpottaa merkittävästi huoltotoimenpiteitä jatkossa, kun vanteet eivät pääse jämähtämään kiinni akseliin.
Ja jos on tubeless-renkaat jotka vuotaa ajan myötä itsensä tyhjäksi venttiilin neulan kireydestä/venttiilin+neulan kunnosta huolimatta niin ostaa sitä nestemäistä "kumia" jota laittavat mm. pyörien renkaisiin ja truuttaa sitä reilusti renkaan sisään. Itsellä alkoi tuon laiton jälkeen paineet pysymään. Ostin alkuun sen pienen pullon josta laitoin puolet per rengas mutta jatkoa ajatellen ostaisin kyllä suoraan sen ison pullon. Pieni pullo sisältää turhan vähän tavaraa lingon renkaankokoon nähden.

Nimim. kerran piti kesken lumitöiden lähteä käymään pajalla pamauttaa ilmatykillä rengas takaisin vanteelle. Tubeless renkaan palje irtosi vanteelta ja tietty sen verta reilusti että ei ollut toivoakaan rengaspistoolilla saada nousemaan. Sen verta vanha rengas jo että tiesi suoraan jos sille olisi perinteistä "bräkkiksellä räjäytys" kikkaa kokeillut niin rengas ois tullut silmille. Ilmatykillä sai nousemaan vanteelle. Niin pieniä näissä renkaat halkaisijaltaan että perinteinen kuormaliinakikka ei onnistu. Toki sekin iso tekijä että näiden kumit on aika kovat jo valmiiksi ja ikälisä vielä suurentaa tuota vaikutusta.
 
Viimeksi muokattu:
Ihan samat kokemukset pyörä-Hondasta, penkkojen päälle se välillä meinaa kiivetä. Tosin välillä sitten annan sen kiivetä ja vedän "päältä siivun pois", jos se vaan masiinaa kaatamatta ja turvallisesti on mahdollista. Sitten peruutus ja ajaa uudestaan, taas lähtee siivu. Toistetaan pari kertaa, kunnes ollaan pohjalla tai niin jäisessä matskussa ettei se mene ku rautalapiolla.

Yleensä toimintatapa on just tuo eli kolataan pihan reunaan ja siitä lingotaan niin kauas kuin kone jaksaa heittää. Pari kertaa on pitänyt tänä talvena sitten lingon tekemiä kasoja (tai kolattuja) siirtää kauemmas metsään, mutta ihan kohtalaisen hyvin tuo linko menee kerran siirrettyyn lumeen, jossei se oli täysin jäätynyt entinen loskaläjä. Eestaas saa hinkata ja vipuja vääntää, mutta helpompaa on kuin kolalla vuorien rakentelu.

Toinen tiukka paikka on katolta pudonnut ja siinä tiukaksi mennyt kostea lumi. Sitä pitää pilkkoa lapiolla ja syöttää jalkapallon kokoisena lingolle, niin saa siirrettyä. Vähempi hikistä silti kuin kolalla siirtely.
Itse todennut pitkän aikaa linkoa käyttäneenä että katolta tulleen kanssa on toivoa jos sen välittömästi lähtee linkoamaan. Jos kerkee vähänkään jäätymään niin sitten joutuu lapiolla rikkomaan kasaa että onnistuu linkoamaan. Sekin toki vaikuttaa että onko käytössä pyörämalli vai telamalli. Pyörämalleilla ei väliä oli ketjut tai ei niin menee silti edestakaisin tökkimiseksi. Ennen vanhalla pyörämallisella lingolla missä myös ketjut tökin kulkuväylältä pois katolta tullutta lumikasaa noin puolisen tuntia. Nyt uudella telamallilla olin aloittamassa samaa operaatiota ja mietin että liekkö saa tuota kasaa nätisti pois ilman edestakaisin tökkimistä niin kyllä tuo yllätti ja rajusti. Telamalli puski läpi kerrasta kuin koko kasaa ei olisi ollutkaan. Pidossa se suurin apu mutta toki lisänä myös linkojen välinen paino- teho- sekä pitoero. Telamalli tuplat tehokkaampi mitä vanha, telat pitää huomattavasti paremmin kuin ketjutetut pikkupyörät jotka lähinnä jauhoi itselleen montun lumeen kun olisi voimaa tarvinnut ja toki isompi kone+moottori tarkoittaa myös lisää painoa (lue=lisää pitoa)

Telamallissa toki vielä sekin etu että voi koko koneen kulmaa säätää teloihin nähden niin se vähentää myös tuota "kasan päälle kiipeämistä" jos kasan pinta ei ole päässyt kovettumaan.
 
Pitäneepä tutkia mikähän tuohon mtd:n linkoon tuli, kun kumpikaan peruutusvaihteista ei toimi, ja ykkönen etiäpäi ollessa ääntää aikalailla.. Kuin kolinaa. Kakkosvaihteella tai ylempänä toimii normaalisti
 
Mökkitiellä portti heti tienvarressa ja senverran harvakseltaan tulee talvella käytyä että aura-auto vetää metreissä 3Lx2Sx1K kokoisen penkan siihen eteen jota sitten pää märkänä lapioidaan jokunen tunti että saa auton pois tietä tukkimasta.

Pureeko esim Bilteman 2-vaihe telaketjulinko moiseen, pahimmillaan pistolapion kovuiseen/ osittain jäätyneeseen kerrostumaan miten hyvin?
 
Mökkitiellä portti heti tienvarressa ja senverran harvakseltaan tulee talvella käytyä että aura-auto vetää metreissä 3Lx2Sx1K kokoisen penkan siihen eteen jota sitten pää märkänä lapioidaan jokunen tunti että saa auton pois tietä tukkimasta.

Pureeko esim Bilteman 2-vaihe telaketjulinko moiseen, pahimmillaan pistolapion kovuiseen/ osittain jäätyneeseen kerrostumaan miten hyvin?
Ei. Tätä kyselin jo talvella täältä.
 
Mökkitiellä portti heti tienvarressa ja senverran harvakseltaan tulee talvella käytyä että aura-auto vetää metreissä 3Lx2Sx1K kokoisen penkan siihen eteen jota sitten pää märkänä lapioidaan jokunen tunti että saa auton pois tietä tukkimasta.

Pureeko esim Bilteman 2-vaihe telaketjulinko moiseen, pahimmillaan pistolapion kovuiseen/ osittain jäätyneeseen kerrostumaan miten hyvin?
Jos sitä halvempaa telalinkoa meinaat niin suht tuoreeseen kyllä mutta jos päässyt useampaan kertaan sulamaan, jäätymään ja myös painumaan niin kyllä vähäsen voi irti saada mutta kyllä joutuu lapiolla auttamaan. Tappiterä ja tarpeeksi voimakas/painava traktori oikeastaan ainoa järkevä tuossa tapauksessa.
 
Lapiolla jos pilkkoo ja syöttää lingolle, niin silleen menee melko kovakin lumi. Jäätä ei voi syöttää.

Just toissapäivänä poistin lunta talon vierestä, kaikki katolta talven aikana pudonnut lumi seisonut koskematta. Ajoin lingon jonnekin metrisen kasan päälle, siitä sit korkeampia kohtia pilkoin rautalapiolla jalkapallon kokoisiksi paloiksi ja ajoin lingolla pois. Peruutus, pilkkominen ja linkoaminen uudestaan.

Tuntui helpommalta kuin mättää kaikki käsin pois tai viedä kolalla jonnekin. Kyllä siinä melkoinen hiki tuli silti. Aika monta kuutiota lunta tuli siirettyä.
 
Morjens, kannattaako akku-käyttöinen lumilinko 60-80m2 pihatielle? Onko siinä tehoa tarpeeksi? Entä ne renkaat? Näyttävät olevan pienet akkuvehkeissä.

Onko niin että Hondan linko hankintaan, niin ei tarvi valittaa että meni tämäkin hankinta pieleen.

Olisi kiva, jos joku jolla on kokemusta, voisi antaa tietoa asiasta. En tiedä asiasta mitään kun en ole linkoa koskaan käyttänyt. Eräät ovat sellaista hankkimassa tulevaa talvea varten ja ajattelin kysäistä jeesiä.

Mitä asiaa tutkin, näyttää että polttomoottori-lingoissa on kunnon kokoiset renkaat. Akkulingoissa näyttää renkaat olevan kuin halvassa nokkakärryssä. Miten lie toimii 20cm lumessa..

Kiitti etukäteen kommenteista ja ideoista!
 
Morjens, kannattaako akku-käyttöinen lumilinko 60-80m2 pihatielle? Onko siinä tehoa tarpeeksi? Entä ne renkaat? Näyttävät olevan pienet akkuvehkeissä.

Onko niin että Hondan linko hankintaan, niin ei tarvi valittaa että meni tämäkin hankinta pieleen.

Olisi kiva, jos joku jolla on kokemusta, voisi antaa tietoa asiasta. En tiedä asiasta mitään kun en ole linkoa koskaan käyttänyt. Eräät ovat sellaista hankkimassa tulevaa talvea varten ja ajattelin kysäistä jeesiä.

Mitä asiaa tutkin, näyttää että polttomoottori-lingoissa on kunnon kokoiset renkaat. Akkulingoissa näyttää renkaat olevan kuin halvassa nokkakärryssä. Miten lie toimii 20cm lumessa..

Kiitti etukäteen kommenteista ja ideoista!

Ei ole omaa kokemusta akku-/sähkölingoista. Minuakin epäilyttäisi pienten akkukäyttöisten suorituskyky, mutta nykyään näyttäisi saavan akkukäyttöisinä ihan oikean lumilingon näköisiä koneitakin. Eli kunnon työleveys ja -korkeus, kunnon renkaat, 2-vaihetoiminta ja teräksinen hammastettu kierukka eikä mitään kumirimpuloita. Youtube-testien perusteella ihan asiallisia laitteita. Hinnat saattavat olla aika kovia kyllä, mutta jos vaihtoehto on Hondan bensakone, sellainen ei ole halpa myöskään.


Pari esimerkkiä:


 
Akkutoimisista lingoista oli jonkinlainen testi TM Rakennusmaailmassa 2017, alla linkki mutta tuo on valitettavasti maksumuurin takana.

tuossa TM:än testissä ->
kopsaan vain pääkohdat ettei mene suoraan kopioimiseksi mutta tästäkin lienee jo apua :)
Accu 450 Snow Master
Green Works 80 V
Ryobi RST36B51
Stiga 80 V


Green Works ja Stiga ovat epäilemättä samaa suunnittelua, vain väritys ja varustelu erottavat ne päällisin puolin toisistaan. Molempia merkkejä kaupitellaan 80-volttisina ja identtisillä latureilla ja akuilla. GW:n ja Stigan akut käyvät kokeilun perusteella keskenään ristiin. GW:ssä ja Stigassa on paikka yhdelle akulle laitteen rungossa. Vertailuun GW toimitettiin neljän ampeeritunnin akulla ja Stiga viiden ampeeritunnin akulla.
Accu ja Ryobi omaavat saman 36 voltin jännitteen. Accun neljän ampeeritunnin akun paikka on poikkeuksellisesti työntö-
aisan telineessä. Ryobin viiden ampeeri
tunnin akun paikka on lingon runko-osassa ja lisäksi siinä on kotelo vara-akulle.
Accun lumiruuvin runko on metallia ja siihen on kiinnitetty muotoon leikattua vahvistettua kumilevyä. Kiinnityspisteet ja kumilevyn muoto saavat levystä aikaan kauhamaiset kaapimet. Green Workissa, Ryobiossa ja Stigassa on valetut muoviset lumiruuvit.

voittaja
GREEN Works 80 V
Maahantuoja: IKH Isojoen Konehalli Oy, www.ikh.fi
Akku: 80 V / 4 Ah
Työleveys: 51 cm
Valmistusmaa: Kiina
Hinta: 864 €, erikseen linko 410 €, akku 4 Ah 329 €, laturi 125 €
► Green Works etenee linkouksessa kevyesti, mikä ilmenee nopeimpana etenemisenä. Lumiruuvin kotelon sivuseinät leikkaavat hyvin hankea ja lumiruuvin kierrokset pysyvät korkealla nopeimmalla mahdollisella työnnöllä. Neljän ampeeritunnin akullaan GW:llä tekee yhtä soittoa uraa reilusti yli puoli kilometriä ja pinta-alaa syntyy samalla melkein 300 neliötä.
★★★★
8,5

STIGA 80 V
Maahantuoja: GGP Finland Oy, www.stiga.fi
Akku: 80 V / 5 Ah
Työleveys: 51 cm
Valmistusmaa: Italia
Hinta: 849 €, erikseen linko 359 €, laturi 115 €, akku 4 Ah 325 €, akku 5 Ah 375 €
► Stiga 80 V etenee linkouksessa mukavasti, mutta ei aivan yhtä hanakasti kuin GW. Stiga tekee toiminta-aikaennätyksen viiden ampeeritunnin akullaan. Yhdellä latauksella toiminta-aika on noin neljännestunti ja samalla linkoaa lumet 340 neliön alalta. Se, että Stigan lumiruuvin kotelon sivuseinät on vahvistettu paksummiksi ja lumiruuvi on yhden sentin leveämpi kuin GW:ssä, ei vielä selitä versioiden tehoeroa. Italiassa ja Kiinassa valmistetuissa laitteissa voi hyvinkin olla joitain sisäisiä teknisiä eroja.
★★★
8,2

RYOBI RST36B51
Maahantuoja: Techtronic Indrusties Finland Oy, www.ryobitools.fi
Akku: 36 V / 5 Ah
Työleveys: 51 cm
Valmistusmaa: Kiina P.R.C
Hinta: 705 €, erikseen linko 399 €, akku 5 Ah 217 €, laturi 89 €
► Ryobin 36-volttisessa lingossa on tehoa. Se etenee hyvissä oloissa lähes 30 metriä minuutissa ja yhdellä latauksella avaa yli 200 neliömetrin pihan. Laite hengittää vapaasti muita avaramman heittotorven ansiosta. Irtonaisen lumisuihkun leviämisestä saa käyttäjäkin tuulisella säällä osansa.
Ryobin akkulinko on viimeistelty ja yksityiskohtia myöten harkittu kokonaisuus. Merkin 36-volttisessa työvälineperheessä on varmasti monelle käyttäjälle muitakin välineitä, joissa samaa akkua ja laturia voi hyödyntää.
★★★
7,9

ACCU 450 SnowMaster
Maahantuoja: Witre Oy verkkokauppa, www.witre.fi
Akku: 36 V / 4 Ah
Työleveys: 45 cm
Hinta: 640 €, sis. akun ja laturin
► Accu 450 Snow Master on aavistuksen siro ja keveän oloinen joukon muihin linkoihin verrattuna. Linko-osa on kaikin mitoin noin viisi senttiä muita pienempi. Laite toimittaa hyvin tehtävänsä ja runsaan puolentoista kuutiometrin lumimäärään syrjäyttämistä minuutissa voi pitää hyvänä suorituksena.
Accu soveltuu parhaiten astetta pienemmille aloille ja suoriutuu parhaiten esimerkiksi juuri sataneen lumen linkouksesta. Paksumpaan hankeen puskiessa rakenteessa on hentoutta, joka ehkä varoittaa käyttämästä liikaa voimaa.
Accu 450 -lumilinko ei tiettävästi ole minkään työvälineperheen jäsen, joten laitteen akulle ja laturille ei ole muuta käyttöä.
★★
7,4
 
jatko pohdintaa/tarjousten katsomista
Green works 80V
jostain syystä tuotetta en löytänyt ikh mallistosta ? kokonaan poistunut ?

Stiga 80V
ilmeisesti poistunut tuote sillä jokapaikassa on kyllä 48Voltin linkoja mutta ei 80V linkoja enään myynnissä
stigan 48v lumilinko + 4ah akku + laturi 579e

Ryobi rst
ryobin 36V 4ah akku + laturi mtonetissa 199e
ryobin 5ah akku yksistään noin 220e mutta monesta paikasta loppu tai hinta kovempi.
itse ryobi linko nyt 499e + 4ah akku + laturi (huom eri mallinimi kuin testissä ollut. en osaa sanoa mikä ero on tähän malliin ?)

ACCU 450 SnowMaster
haku ei myöskään tuottanut tuloksia.. jopa witren omat sivut eivät tunnistaneet tuotetta ?

tekniikanmaailman testi oli siis vuodelta 2017 eli siinä lienee syy ettei ikh/witre enään myy näitä... toisaalta mielestäni tämä vahvistaa sen ajatuksen että ryobin ostamalla saa ainakin eniten hyötyä sillä akku/laturi sopii tosiaan muihinkin ryobeihin ja ryobiin saa vielä varaosiakin.

edit
ryobilla myös muitakin akkulinkomalleja esim nämä
erona ainakin nopeasti katsottuna se että näissä lumensyöttökierukka on metallia+ muovia/kumia kun halvemmassa ryobissa kierukka on kokonaan muovia ?
Akkulumilinko Ryobi Max Power RY36STX45A-140, 36V, 4.0Ah akulla 799e
Työleveys (cm): 45 Työkorkeus (cm): 23

Akkulumilinko Ryobi Max Power RY36STX53A-150, 36V, 5.0Ah akulla 999e
Työleveys (cm): 53 Työkorkeus (cm): 33
 
Viimeksi muokattu:
Talotarvikkeessa olisi ed. mainitun testin linkojen kanssa hyvin saman tyyppinen "AL-KO ST 4048" akulla ja laturilla hintaan 439€. Näkyi sama malli olevan monessa muussa paikassa selvästi kalliimpi.

 
rakennusmaailma lehdessä joka ilmestyy 14.12.2022 on sit testattuna taas uusimmat lumilingot...
laitan tänne tietoja sitten lisää siitä :)
korjaus.. vain kaksi linkoa..
1668587070156.png
 
Viimeksi muokattu:
Linkoa etsimässä, ja Stigan ST5266 kiikarissa tällä hetkellä. Tekniikan maailma tehnyt vertailua, mutta näyttää olevan maksumuurin takana.
Onkos jollakulla kokemuksia kyseisestä kapistuksesta tai kykyä kurkata miten pärjäsi tuossa testissä?
 
Linkoa etsimässä, ja Stigan ST5266 kiikarissa tällä hetkellä. Tekniikan maailma tehnyt vertailua, mutta näyttää olevan maksumuurin takana.
Onkos jollakulla kokemuksia kyseisestä kapistuksesta tai kykyä kurkata miten pärjäsi tuossa testissä?
toki :)

TM ARVIO ★★★★★ 9.0
Honda HSS 760 A
Maahantuoja: Oy Brandt ab, www.hondapower.fi
Työleveys: 61,5 cm
Moottorin teho: 4,3 kW
Valmistusmaa: USA
Takuu: Neljä vuotta
Hinta: 4 280 €
Hondan telavetoinen saa täydet pisteet miellyttävästä voimia säästävästä ajokäytöksestä ja täsmällisesti toimivista selkeistä hallintalaitteista. Joukon pienitehoisimpana sen käytännön linkousteho jää isompien jalkoihin. Sen sijaan moottorin tehoon suhteutettu linkousteho kohoaa suuritehoisempien tasolle. Kiitettävät pisteet heruvat lisäksi runsaasta varustelusta ja alhaisesta melutasosta. Viisi tähteä on perustellusti ansaittu!
Hondan moottori käynnistyy varmasti virta-avaimesta, vain polttoainehana pitää muistaa avata. Liikkeelle lähtö tapahtuu pehmeästi ja kaikki hallintalaitteet ovat selkeästi ajon aikana ulottuvilla. Ehkä makuasia, mutta ohjauspaneeli voisi olla hiukan enemmän kallistettu kuljettajan suuntaan.
Lingotessa sähköinen lumisuihkun sivu- ja korkeussuuntaus sujuu hienosti ajon aikanakin helppokäyttöisen joystickin ansiosta. Ohjaaminen ei vaadi aisoista kampeamista, Honda kääntyy ketterästi ohjausvipuja käyttämällä. Mahdollisten esteiden tai alustan epätasaisuuden vuoksi lumikuupan kippi ja kevennys käy myös ajon aikana käytettävällä vivulla. Hondan työjälki oli kaikin puolin moitteeton, siisti ja tasainen.
Moottorin käyntiääni on säyseä. Honda soveltuu parhaiten pienemmille aloille, pihoille ja käytäville, pientalojen omistajille ja huoltoyhtiöiden pienemmäksi lumityökoneeksi. Toivomuslista on lyhyt: kahvalämmittimet.
5-honda_sivuprofiili.jpg


HYVÄÄ
  • Selkeät ja täsmälliset hallintalaitteet
  • Huippuhelppo ja kevyt ajettavuus
  • Suhteutettu työteho
  • Varustus


TM ARVIO★★★★★ 8.8
Yamaha YT 1070
Maahantuoja: Yamaha Motor Europe, www.yamaha-motor.fi
Työleveys: 71,5 cm
Moottorin teho: 7,0 kW
Valmistusmaa: Japani
Takuu: Kaksi vuotta (viisi vuotta jos huollot valtuutetussa Yamaha-huollossa)
Hinta: 4 990 €
Yamahan telavetoinen lumilinko saa täyden kympin ajokäytöksestä ja hallintalaitteista. Linko puskee väsymättä hankeen tasaiseen tahtiin ja hallintalaitteet toimivat huippuhienosti ja täsmällisesti. Suorituskyvyn osalta käytännön linkousteho, kuten myös moottorin tehoon suhteutettu linkousteho, ovat parempaa keskitasoa. Yamahan varustetaso on riittävä tai hiukan säästeliäs. Melu on kohtuullisella tasolla ja ehkä korvakuulolla melkein miellyttävä.
Yamahan moottori käynnistyy vaivattomasti virta-avaimesta. Jo heti käynnistyttyä kuin myös kuormitettunakin linkouksessa pakoäänet ovat siistit. Liikkeelle lähdetään pehmeästi. Portaaton nopeudensäätö ajon aikana sallii tilanteen mukaisen optimaalisen nopeuden käytön. Hallintalaitteet toimivat täsmällisesti ja sähköinen lumisuihkun sivusuuntaus helpottaa työskentelyä.
Yamaha etenee varsin päättäväisesti ja suuntavakaasti. Ohjaaminen ja käännökset on tehtävä aisoista kampeamalla ja tarvittaessa kuuppaa keventämällä, sillä Yamahassa ei ole telaohjausta. Kuupan kevennyksen ja noston liipaisin on helposti ajon aikana käytettävissä.
Yamahan telavetoinen lumilinko soveltuu hyvin pientalojen pihoille, laitoskäyttöön ja ansiotyöhön kiinteistöhuoltoyhtiöille. Maininnan ansaitseva seikka on riittoisa polttoainesäiliö polttoainemittareineen. Ajanmukaistamista kaipaa hehkulankatyövalo.
11-yamaha_sivuprofiili.jpg


HYVÄÄ
  • Ajokäytös
  • Työteho
HUONOA
  • Korkea hinta

TM ARVIO★★★★ 8.3
Biltema CST 7113
Maahantuoja: Biltema, www.biltema.fi
Työleveys: 70 cm
Moottorin teho: 7,8 kW
Valmistusmaa: ei ilmoitettu
Takuu: 12 kk
Hinta: 1 199 €
Bilteman telavetoisen lumilingon moottorista ja siihen liitetystä työvälineestä on saatu hienosti hyöty irti. Suunnitellusti vain sattumalla? Moottorin tehoon suhteutettu linkousteho on kiitettävän arvoinen suoritus. Lisäksi käytännön linkousteho on sekin sekalaisen joukon parhaimmistoa.
Sähkökäynnistys virta-avaimella parantaa asemia, jolloin muuten niukka perusvarustus on hyväksyttävä. Tuohon kun lisätään vielä ällistyttävän edullinen hankintahinta, niin voisi veikata menestystä markkinoilla.
Bilteman kylmäkäynnistys on monivaiheinen: polttoainehana, primeri, ryyppy, kaasuvipu. Näin toimien moottori käynnistyy heti. Ajoon lähdettyä voi todeta, että ajokahvoihin välittyy tärinää, joka pitkän päälle voi puuduttaa. Moottorin käyntiääni on terävähkö, mutta tietenkin kuulosuojaimin torjuttavissa. Ajossa Biltema on kohtuullisen notkea ohjattava ja helposti kääntyvä telaston ohjaustoiminnon ansiosta. Lumikuupan kohotus esimerkiksi esteiden varalta on oikealla peukalolla kätevästi käytettävissä.
Käyttökokemusten perustella lähes kaikki on kunnossa. Peruutusvaihde voisi olla nopeampikin, jotta työ sujuisi. Lisäksi on hyväksyttävä, että kaikissa hallintalaitteissa on välystä, vaikka ne toimivatkin tarkoituksenmukaisesti. Pitkässä juoksussa koneella tulisi olla luotettava huoltoverkosto. Bilteman tavaratalot hoitavat huollot, korjaukset ja varaosapalvelun.
3-biltema_sivuprofiili.jpg


HYVÄÄ
  • Työteho
  • Kevyt ja notkea ajettavuus
  • Houkutteleva hinta
HUONOA
  • Käsille käyvä tärinä


TM ARVIO★★★ 7.9
Ariens PRO 28 EFI
Markkinoija: Stokker Oy, www.stokker.fi
Työleveys: 71 cm
Moottorin teho: 9,7 kW
Valmistusmaa: USA
Takuu: Kolme vuotta
Hinta: 4 050 €
Ariensin telavetoisen lumilingon hallintalaitteet ansaitsevat kiitettävän arvosanan, josta osuutensa on varustelulla. Sähköinen volyymipotikka (kaasuvipu) on hieno detalji. Arvatenkin amerikanraudan moottorin iskutilavuudesta ja tehosta johtuen käytännön linkousteho on joukon suurin. Suhteutettu linkousteho on sen sijaan joukon keskitasoa. Tuottaako isompi kone enemmän melua? Kyllä, mittausten mukaan.
Ariens käynnistetään narusta vetämällä tai verkkovirralla toimivalla käynnistimellä. Narusta vetämällä laite lähtee yleensä laakista, moottorin elektronisen polttoaineen syötön ansiosta. Elektronisella kaasupotikalla ja portaattomalla nopeudensäädöllä voi hienosti mukautua kulloiseenkin työtilanteeseen. Telavetoinen Ariens on kookas ja painava, ja se tuntuu kaikissa manöövereissa. Ohjailu ja kääntäminen vaativat hiukan enemmän hartiavoimia. Kojelaudan tekstille ”auto turn steering technology” ei löytynyt ohjekirjasta saati ajossa vastinetta.
Ariensin mallimerkinnän Pro ja Efi ilmaisevat oleellisimmat asiat. Pro osoittaa ammattikäytön suuntaan. Laitteen kokoluokka ja käytännön suorituskyky ovat paremmin oikeuksissaan laajemmilla taloyhtiöiden pihoilla ja ansiotyössä kuin omakotitalon ahtaissa nurkissa. Efi merkitsee tässä pienten työkoneiden kohdalla uusinta käytössä olevaa tekniikkaa ja päästöjen suitsintaa.
1-ariens_sivuprofiili.jpg


HYVÄÄ
  • Hallintalaitteet
  • Käytännön linkousteho
HUONOA
  • Kookas ja raskas


TM ARVIO★★★ 7.9
Husqvarna ST 427 T
Maahantuoja: Oy Husqvarna Ab, www.huqvarna.fi
Työleveys: 68 cm
Moottorin teho: 8,2 kW
Valmistusmaa: USA
Takuu: Kaksi vuotta
Hinta: 3 999 €
Husqvarnan telavetoinen lumilinko saa parhaat arvosanansa hallintalaitteistaan ja kattavasta varustelusta. Käytännön linkousteho on tämän sekalaisen joukon keskitasoa, mutta laskennallinen moottorin tehoon suhteutettu linkousteho joukon vaatimattomin. Mihin se hyvä teho häviää?
Husqvarna käynnistetään virta-avaimella. Jostain syystä konetta sai aina pyörittää pitkään ennen käynnistymistä, mutta ei sentään kertaakaan jääty lähtöruutuun. Laite on ison ja korkean oloinen. Tässä onkin joukon ainoa laite, jossa ajokahvojen ja hallintalaitteiden korkeutta voi hiukan säätää. Niinpä vaihdoimme heti kahvakorkeuden matalimpaan asentoon. Pimeällä työskentelyä helpottaa tehokas led-työvalaisin. Lumisuihkun suuntauksessa ja korkeudensäädössä mekaaniset hallintalaitteet toimiva mainiosti, mutta asetusten pitävyydessä on parantamisen varaa. Telaohjaus toimii moitteetta, kunhan käännöksissä keventää lumikuuppaa. Husqvarna on ainoa, jossa on käyttötuntimittari helpottamassa huoltotarpeen ajoitusta.
Husqvarnan telavetoinen lumilinko on vakuuttava kokonaisuus, jossa muotoilua ja ergonomiaa ei ole unohdettu. Laite soveltuu vähän isommillekin pihoille ja ammattikäyttöön saakka huoltoyhtiöille tai laitoksille. Husqvarna on myös joukon ainoa laite, jossa on nostolenkki helpottamassa siirtoa työmaalta toiselle tai turvaamassa nostoa lumitöihin tasakatoille.
7-husqvarna_sivuprofiili.jpg


HYVÄÄ
  • Täsmälliset ja selkeät hallintalaitteet
  • Runsas varustelu
  • Nostolenkki
HUONOA
  • Ei mainittavaa

TM ARVIO★★★ 7.9
Stiga ST 5266 PB Trac
Maahantuoja: Stiga Oy, www.stiga.fi
Työleveys: 66,5 cm
Moottorin teho: 5,0 kW
Valmistusmaa: Kiina
Takuu: Kaksi vuotta
Hinta: 1 865 €
Stigan telavetoisen lumilingon moottorin tehoon suhteutettu linkoustehokkuus on vertailun toiseksi paras ja käytännön linkousteho jopa joukon parempaa keskitasoa. Alhainen melutaso ansaitsee kiitettävän pistetaulukkoon. Tavanomaiset selkeät hallintalaitteet ja konstailematon perusvarustus tekevät hyvän vaikutelma.
Stigan kylmäkäynnistys on monivaiheinen: polttoainehana, primeri, rikastin ja veto. Moottori käynnistyi yleensä ensimmäisellä tai toisella vedolla. Linkouksessa Stiga on suuntavakaa ja teloissa tuntuu olevan hyvin pitoa laitteen keveydestä huolimatta. Keveys tässä joukossa säästää etenkin käyttäjän voimia. Käännöksiä ja ohjausta helpottaa vasemmalla kädellä käytettävä ohjausvipu, joka lukitsee automaattisesti sisäkaarteen puoleisen telan. Kuupan kevennys ja nostokippi toimii mukavasti jalalla polkemalla ja aisoista painattamalla, mutta ei onnistu ajon aikana.
Stigan telavetoinen lumilinko soveltuu keveänä ja helppokäyttöisenä pientalojen pihoille ja miksikäs ei huoltoyhtiöiden tarkempiin lumitöihin. Stiga on kokoonsa nähden tehokas ja kohtuulliseen hintaansakin nähden tässä joukossa kustannustehokas.
9-stiga_sivuprofiili.jpg


HYVÄÄ
  • Alhainen melutaso
  • Kohtuuhintainen
  • Selkeät helppokäyttöiset hallintalaitteet
HUONOA
  • Niukka perusvarustus
 

Suurkiitokset!

Hmmm, ei ollut Stiga testin kärjessä, mutta ei sitä oikein haukuttukkaan. Ja keveyttä ja käsiteltävyyttä kehuttiin. Ja ekalla tai tokalla käyntiin.
Noihin Hondiin tai Yammuihin ei budjetti taivu ja bilteman laite pitkässä juoksussa epäilyttää...
Taidan valita Stigan, jos sen kanssa ei menisi valinta pieleen, oletettavasti saa osia helposti vielä useiden vuosien jälkeen...
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 113
Viestejä
4 502 332
Jäsenet
74 329
Uusin jäsen
Bopperhopper

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom