Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[Monologi]

Pelien takia tehomyllyissä pysyy wintoosa. Kuitenkin fetissit on linuxiin, koska seitsemän rasbian/armbian konetta on melkein aina saatavilla etänä, vaikka kännykän kautta. Etenkin kun vielä terminaalin kautta sorkkii niin se tuntuu seikkailulta, että mihin esim. Raspberry pi zero w taipuu ja vie hurjat 0,5 wattia sähköä.

 

[vrds]

Miten olisi Lubuntu 18.04? Ei sinänsä vastaus mutta jos on päivitys mielessä, niin vielä olisi 18.04 mihin päivittää, olettaen että LTS-versioita käytät. Toisaalta päivitystä ei oikein suositella, vaan konffit talteen ja puhdas asennus.

Oikeastaan parempi ratkaisu olisi kokonaan headless versio, jos kerran ohjaus tehdään etänä.
How to build a headless Spotify Streaming box tuosta joku google-tulos.

Muistelen että oli hirveä säätö saada edes ääni ulos DAC:iin aikoinaan, mutta saattaisi mennä helpommin uudemmissa versioissa. Kone on vanha miniläppäri, näppis ei toimi kunnolla, on muutenkin germaanisella näppikselle jne. Voisihan tuota uutta asennusta kokeilla joskus ajan kanssa.

 

[Monologi]

Hauska piirre linuxeissa on ajurituki, että se voi olla hillitön eikä tartte edes itse tehdä yhtään mitään muuta kuin laittaa usb-laite paikalleen mukamas minimaaliseen linux käyttikseen(siis varmaankin vilkaisee isommalta palvelimelta ajuritarjonnat). Samaisen usb-laitteen, kun menee laittamaan windows-koneeseen niin ei löydä suorilta ajureita ja ne pitää kaivaa itse esiin levyltä, jos ei löydy valmistajan sivuilta ja asennella.

 

[bindi]

Kernelissä on ajurit valmiina. Tai oikeastaan moduuleita joita ladataan tarpeen mukaan. How does the linux kernel deal with drivers?

 

[greenlight]

Muistelen että oli hirveä säätö saada edes ääni ulos DAC:iin aikoinaan, mutta saattaisi mennä helpommin uudemmissa versioissa.

Kaupasta saa muutamalla kympillä Raspberryn toimivalla raudalla, niin ei ole mitään syytä räpeltää rikkinäisten laitteiden kanssa.

 

[vrds]

Kaupasta saa muutamalla kympillä Raspberryn toimivalla raudalla, niin ei ole mitään syytä räpeltää rikkinäisten laitteiden kanssa.

Ei ole ei. Saako Rasberryyn asennettua Linux distron (esim. Lubuntu) helposti jos on vain langaton USB-näppis ja hiiri? Ja taitaa Rasberry maksaa powerin kanssa kuitenkin 50-60€. On noita vanhoja läppäreitä ties kuinka monta nurkissa pyörimässä joissa pikkuvikaa mutta toimisivat tässä käytössä. Kai se pitää luovuttaa ja ostaa tätä varten oma rauta.

Edit: näyttäisi about 80€ maksavan sopiva rauta.

 

[bindi]

Asennus tehdään työntämällä levykuva muistikortille toisella koneella, esim Raspbian (debian). Toisaalta "NOOBS" asennetaan graafisesti valitsemalla mikä distro halutaan, mutta sekin pitää muistikortille taikoa (enemmänkin tarkoitettu ostettavaksi kaupasta muistikortti jossa noobs esiasennettu).

Raspberry pi + hifiberry tai vastaava halpisklooni (tinytoslink jos vain optista tarvit) + raspbian ja sitten tuo aikaisemmin mainitsemani headless ohje, ja ollaan jo pitkällä.

Tässä toinen ohje suoraan rapille Mopidy

 

[vrds]

Asennus tehdään työntämällä levykuva muistikortille toisella koneella, esim Raspbian (debian). Toisaalta "NOOBS" asennetaan graafisesti valitsemalla mikä distro halutaan, mutta sekin pitää muistikortille taikoa (enemmänkin tarkoitettu ostettavaksi kaupasta muistikortti jossa noobs esiasennettu).

Raspberry pi + hifiberry tai vastaava halpisklooni (tinytoslink jos vain optista tarvit) + raspbian ja sitten tuo aikaisemmin mainitsemani headless ohje, ja ollaan jo pitkällä.

Tässä toinen ohje suoraan rapille Mopidy

Ok, kiitos infosta. Kai se pitää sijoittaa hieman ja tehdä oma elämä helpommaksi. On se mielenkiintoista kun voi sijoittaa 4k€ levysoittimeen ja äänirasiaan, mutta sitten vastaavasti joku alle satasen sijoittaminen verkkosoittimeen ottaa koville kun on romurautaa nurkissa.

 

[Monologi]

Ei ole ei. Saako Rasberryyn asennettua Linux distron (esim. Lubuntu) helposti jos on vain langaton USB-näppis ja hiiri? Ja taitaa Rasberry maksaa powerin kanssa kuitenkin 50-60€. On noita vanhoja läppäreitä ties kuinka monta nurkissa pyörimässä joissa pikkuvikaa mutta toimisivat tässä käytössä. Kai se pitää luovuttaa ja ostaa tätä varten oma rauta.

Edit: näyttäisi about 80€ maksavan sopiva rauta.

Mitä tuossa hetki sitten asensin Raspbianin Raspberry Pi Zero:lle ja Zero W:lle niin siellä oli saatavilla yksi yleisdistro ihan kaikille Raspberry vehkeille. Microsd:lle vaikka etcherin Etcher by resin.io kautta distro sisään ja siinäpä se. Tunnistaa suorilta langattomat näppäimistöt ja hiiret. Tietty hdmi portin kautta kuva töllöön/monitoriin.
Powerina voi käyttää, vaikka kännykän laturia.

Saa asennettua Lubuntunkin --> Downloads OS Images
Raspbian on vaan virallisempi. Sille löytyy hyvin säätöohjeita.

 

[vrds]

Miten olisi Lubuntu 18.04? Ei sinänsä vastaus mutta jos on päivitys mielessä, niin vielä olisi 18.04 mihin päivittää, olettaen että LTS-versioita käytät. Toisaalta päivitystä ei oikein suositella, vaan konffit talteen ja puhdas asennus.

Oikeastaan parempi ratkaisu olisi kokonaan headless versio, jos kerran ohjaus tehdään etänä.
How to build a headless Spotify Streaming box tuosta joku google-tulos.

Itseasiassa upgrade 16-->18 versioon näytti auttavan. Jätetään Rasberry Pi toistaiseksi tilaamatta, mutta hankin jossain vaiheessa.

Kattelin että 60€:llä saisi Amazonilta täydellisen paketin 32Gb-kortilla kaikkine oheisromuilla plus-versiosta mitä tarvitaan. Erillistä DAC-korttia en kyllä hankkisi kun on hyvä ulkoinen DAC jo muutenkin.

 

[JulmaJuha]

Onko Linuxin kehittäminen loppunut tai jotain? Siis kuollut? Jotenkin on itsellä sellainen olo sivusta seraavana. n20v sitten oli innokkaita koodaajia ja kehitystä tapahtui. Rohkeimmat jopa sanoivat se olevan pian jopa parempi ja käyttäjäystävällisempi, kuin aikakautensa Windows. Nyt vaikuttaa, että lähinnä ongemia koitetaan paikata, mutta mitään oikeaa kehitystä ei tapahdu? Miten on?

Muuten.
Ajattelin taas kerran laittaa kokeeseen Linuxin. Siispä aloitan tuosta ilmeisesti ennen ainakin yhdestä suosituimmista? http://torvi.atm.tut.fi/ubuntu-finnish-remix/18.04/ubuntu-18.04.1-desktop-amd64-finnishremix.iso Vaan eipä sitä ole. Yritin vielä tosissaan etsiä, että mistä sen saa ladattua kunnes hiipui taas liika intoni. Siis minulla ei tuo linkki ainakaan toimi ja mistään en tuota löytänyt. Mikä juttu tääkin on? Taidan vaan säästyä kaikelta "sudo":lta ja päänahan repimiseltä.

 

[Juha Uotila]

Onko Linuxin kehittäminen loppunut tai jotain? Siis kuollut? Jotenkin on itsellä sellainen olo sivusta seraavana. n20v sitten oli innokkaita koodaajia ja kehitystä tapahtui. Rohkeimmat jopa sanoivat se olevan pian jopa parempi ja käyttäjäystävällisempi, kuin aikakautensa Windows. Nyt vaikuttaa, että lähinnä ongemia koitetaan paikata, mutta mitään oikeaa kehitystä ei tapahdu? Miten on?

Muuten.
Ajattelin taas kerran laittaa kokeeseen Linuxin. Siispä aloitan tuosta ilmeisesti ennen ainakin yhdestä suosituimmista? http://torvi.atm.tut.fi/ubuntu-finnish-remix/18.04/ubuntu-18.04.1-desktop-amd64-finnishremix.iso Vaan eipä sitä ole. Yritin vielä tosissaan etsiä, että mistä sen saa ladattua kunnes hiipui taas liika intoni. Siis minulla ei tuo linkki ainakaan toimi ja mistään en tuota löytänyt. Mikä juttu tääkin on? Taidan vaan säästyä kaikelta "sudo":lta ja päänahan repimiseltä.

Eikai se nyt voi olla vaikeaa mennä ubuntu.com -> valitse Download -> valitse joko LTS (18.04) tai uusin 18.10 versio. Itsellä ainakin lähti heti lataamaan .iso fileä.

 

[kaakau<"'\\/>]

TUT software mirror Lukee, että
"The TUT software mirror has been closed".

En tiedä mitä tuossa Finnish Remixissä on, mutta tuskinpa mitään, mitä ei saa asennettua helposti. Varmaan kielipaketit?

 

[JulmaJuha]

Odotan homman jokatapauksessa olevan tuskallisen vaikeaa verrattuna windowsin asennukseen ja käyttöönottoon, joten siksi halusin madaltaa kynnystä lataamalla edes aluksi itselleni oikean kieliversion.

Sivut on kyllä, mutta joo... Ubuntu Suomi

Tosiaan aiemmin yrittäessä ihan tyypillisessä laitteistossa, niin oli vaikka ja mitä vajaavaisuuksia joita koitin asentaa ja paikata. Latasin paketteja jotka oli kuvauksen perusteella oikeita ja oikeaan linuxiin, mutta asennus päättyi aina erroreihin ja valituksiin paketinhallinan ja paketin ongelmista.

En epäile, että jollekkin nämä asiat olisivat jopa helppoja, mutta sellaisella joka ei osaa unissaankin kaikkia sudotuksia niin...

Miten tuon kehityksen kanssa siis on?

 

[Juha Uotila]

Miten tuon kehityksen kanssa siis on?

Samalla tavalla sitä kehitetään kuin aiemminkin. Uusi versiota ja päivityksiä tulee ihan normaalisti (ubuntuun 2 kertaa vuodessa isompi päivitys, muihin sitten niiden oman versiopäivitystavan mukaisesti).

Noissa on aika pitkälti nykyään suoraan vaihtoehto jolla sen saa asennettua esim dual-boottiin windowsin kanssa muutamalla hiiren kliksuttelulla. Asennusohjelmat on graafisia jne.

ALoittelijoille juuri ubuntu tai siihen pohjautuva Linux Mint ovat hyviä vaihtoehtoja, ja miksei myös Fedora. Jos englanti taipuu yhtään niin kannattaa vaan otttaa se englanninkielinen image, suomennokset noissa saattaa välillä olla jotain ei niin hyviä.

 

[JulmaJuha]

ALoittelijoille juuri ubuntu tai siihen pohjautuva Linux Mint ovat hyviä vaihtoehtoja, ja miksei myös Fedora. Jos englanti taipuu yhtään niin kannattaa vaan otttaa se englanninkielinen image, suomennokset noissa saattaa välillä olla jotain ei niin hyviä.

OK tattis näistä. Tosiaan ainakin aiemmin nämä grub? jne touhut olivat sellaisia, että linux rikkoi windowsin lataajat ja sitten sopivalla koodaamisella siihen linuxin lataajaan sai ympättyä windowsin mukaan. Tämä on kuitenkin jo ensimmäinen ongelma lähteä leikkiin sellaiselle joka ei ole ns asiantuntija. Nyt siis tämäkin huoli on poissa.

Pitänee mietti josko sitä vielä yrittäisi linuxia.

Kiitos

 

[8540]

Linux ei rikkonut WIndowsin lataajaa. Kummallakin on oma lataajansa, Windowsin lataajaan ei Linux koske kun Windowsin lataaja ei kykene käynnistämään mitään muuta kuin sen Windowsin. Homma toimiii siis siten että asennat Linuxin ja käytät grubia sen lataajana, jonka kautta voit sitten valita kumman käynnistät ja kumman haluat olla ensisijainen valinta, näytetäänkö koko valikkoa, valitaanko automaattisesti ja millaisella ajastimella.
Kummoista koodaamista ei tarvitse tehdä, eikä ole ainakaan itse koskaan tarvinnutkaan. Grub-update ajaa automaattisesti mitä levykuvia se löytää eikä niitä itse tarvitse listata paitsi jos tietentahoten niin haluaa. Se möys järjestelee löytämänsä käyttikset listaansa. Ubuntu-pohjaisille saa myös grub-customizerin jossa voi siis GUI:n kautta säätää grubin toimintaa ja edellämainitsemiani asioita.

Biossissta pitää sitten säätää tämä grub ensimmäisenä käynnistettäväksi jos haluat kumpaakin käyttää. Jos valitset Windowsin lataajan niin et pääse kuin Windowsiin. Näin se on aina ollut, Linux ei muuta sinun bios-asetuksia tai vaikuta Windowsin lataimeen, Windows lataimineen ei ole käytännössä tietoinen tai muutu lainkaan Linuxin ympärillä, vaan Linuxeissa usein käytetty grub tekee tämän yhteensopivuuden dual-boottaamista varten.

Ei sitä kannata yrittää jos et varsinaisesti näe mitään tarvetta sitä käyttää ja etenkin jos tuntuu hankalalta jos jotain sekaannusta sattuu.

 

[JulmaJuha]

Tarkoitin tilannetta aiemmin, en tätä nykyistä tilannetta GRUB:in osalta. Omat (huonot) kokemukseni linuxista alkavat ajalta jolloin hiirenkäyttö olisi ollut kuolemansynti mikäli olisi sellaisen onnistunut linuxiin ymppäämään. Vähän liioiteltuna.

Mitä tulee lataajiin, niin kaikki on kyllä mahdollista eikä aina edes vaikeaa, jos osaa. Linuxin saa kyllä Windowsin lataajaan, mutta jos on Linux-natiiivi, niin voihan se kuulostaa vaikeammalta, kuin GRUB:in säätö.

Mutta kiitos keskustelusta.

 

[Monologi]

Pystyykö esim. Raspbianissa laittamaan staattisen ip osoitteen suoraan muistikortille cmdline.txt tiedostoon kuten tässä eli lisätään vain ip=192.168.x.x ja ei muuta?

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Ainakin mitä kattelin, että yleensä se menisi jotenkin näin /etc/network/interfaces lisättäisiin aika paljonkin kaikenlaista-->
iface wlan0 inet static
address 192.0.2.7
netmask 255.255.255.0
gateway 192.0.2.254

esim. aliverkotkin pitää nakuttaa tuonne. Myöskin tämä interfaces on siinä mielessä outo, että monesti siitä linkitetään /etc/wpa_supplicant/supplicant.conf tiedostoon esim. wlan reittittimen nimi ja salasana, vaikka ne voisi hyvinkin olla jo suoraan interfaces tiedostossa. Näyttää vaan kummalliselta purkkaviritelmältä monien tiedostojen kikkailu, kun voisi säästyä vähemmällä naputtelulla.

 

[Wes Wishbone]

Olisko kellään vinkkejä miten saisi USB-näppiksen toimimaan (oikeastaan millä tahansa) distrolla? Olen testannut nyt Ubuntun ja Archin eri versioita ja Debianiakin, mutta millään ei saa näpppistä toimimaan. Näppis toimii biosissa ja Grub loaderissa, mutta heti kun itse käyttis latautuu, lakkaa se toimimasta.
Biosissa on kaikki legacy USB-tuet kytketty päälle mutta ei näyttäisi auttavan.

Näppis on hyvin basic Topre Realforce 104 ja emo Gigabyten H310 chipsetillä.

 

[JulmaJuha]

Olisko kellään vinkkejä miten saisi USB-näppiksen toimimaan (oikeastaan millä tahansa) distrolla? Olen testannut nyt Ubuntun ja Archin eri versioita ja Debianiakin, mutta millään ei saa näpppistä toimimaan. Näppis toimii biosissa ja Grub loaderissa, mutta heti kun itse käyttis latautuu, lakkaa se toimimasta.
Biosissa on kaikki legacy USB-tuet kytketty päälle mutta ei näyttäisi auttavan.

Näppis on hyvin basic Topre Realforce 104 ja emo Gigabyten H310 chipsetillä.

Koita laittaa BIOS:sta UEFI tila pois päältä ja kaikki mahdolliset legasyt päälle. siellä voi olla myös jokin "yhteensopivuustila" asetus. Perimmältään tuo lienee piirisarjan EHCI tuen puuttumisen syytä. Tarkista tukeeko tuo asentamasi linux xHCI:tä

 

[Wes Wishbone]

Koita laittaa BIOS:sta UEFI tila pois päältä ja kaikki mahdolliset legasyt päälle. siellä voi olla myös jokin "yhteensopivuustila" asetus. Perimmältään tuo lienee piirisarjan EHCI tuen puuttumisen syytä. Tarkista tukeeko tuo asentamasi linux xHCI:tä

Mitään UEFI -master switchiä en löytänyt mistään biosista, mutta ne joissa oli mitään tuohon viittaavaa eli Storage Boot Option Control sekä Other PCI Devices otin pois päältä mutta ilman vaikutusta. Vaikka tuo onkin halpis 310-chipset niin käsittääkseni tuo EHCI-tuki pitäisi löytyä. En kyllä löytänyt spekseistä tästä mainintaa. Testasin myös erilaisia XHCI hand-off -variaatioita biosista kuten myös Port 60/64 emulointia. Olen testannut nyt varmaan viittä tai kuutta livedistroa ja olettaisin että nämä tukevat xHCI:ä, en kyllä ole tätäkään tarkistanut. Terminaalin käyttäminen on aika kuppaista muutenkin virtuaalinäppiksellä & hiirellä

 

[JulmaJuha]

Siis jos siinä emolla on vain USB3 controlleri, niin linuxin pitää tukea sitä ohjainta ja sen jälkeen myös USB2 laitteet alkavat toimia.

Jos sulla sattuu oleman PS/2 portti siinä ja sellainen näppis tai/ja hiiri, niin katoppa miten käy.

Sitten voi tarkistaa sen ajurin tilanteen linuxissa ja asentaa sen jollei sitä siinä ole. Näin tilanne ehkä ratkeaa.

 

[telcoM]

Käsittääkseni kaikki nuo BIOS-asetuksista määriteltävät yhteensopivuustilat tippuvat automaattisesti pois päältä kun käyttöjärjestelmän oma USB-ajuri latautuu ja ottaa USB-ohjainpiirin omaan hallintaansa.

Itselläni on käytössä tuollainen Topre Realforce ja hyvin toimii. Ladattuna pitää olla xhci_hcd kernelimoduulin lisäksi myös usbhid-moduuli (ellei ole käännetty kiinteästi kerneliin), sitten pitäisi näppäimistön toimia. Näppäimistön pitäisi myös tulla näkyviin lsinput-komennon tulosteeseen, näkyykö?

Debianin sukuisissa Linux-jakeluissa kirjoita seuraavat rivit /etc/initramfs-tools/modules-tiedostoon:

ehci_hcd
xhci_hcd
hid_generic
usbhid

ja aja roottina "update-initramfs -u". Näin tarvittavat moduulit lisätään vaikka väkisin mukaan initramfs:ään, ja ladataan heti Linuxin käynnistymisen alkuvaiheessa.

Jos tulee virheilmoituksia että jotakin näistä moduuleista ei löydy, se on kenties käännetty kiinteästi mukaan kerneliin. Kiinteästi kerneliin käännetyt moduulit kannattaa jättää pois tuosta listasta ettei tule turhia virheilmoituksia.

 

[otsir]

Odotan homman jokatapauksessa olevan tuskallisen vaikeaa verrattuna windowsin asennukseen ja käyttöönottoon, joten siksi halusin madaltaa kynnystä lataamalla edes aluksi itselleni oikean kieliversion.

Sivut on kyllä, mutta joo... Ubuntu Suomi

Tosiaan aiemmin yrittäessä ihan tyypillisessä laitteistossa, niin oli vaikka ja mitä vajaavaisuuksia joita koitin asentaa ja paikata. Latasin paketteja jotka oli kuvauksen perusteella oikeita ja oikeaan linuxiin, mutta asennus päättyi aina erroreihin ja valituksiin paketinhallinan ja paketin ongelmista.

En epäile, että jollekkin nämä asiat olisivat jopa helppoja, mutta sellaisella joka ei osaa unissaankin kaikkia sudotuksia niin...

Miten tuon kehityksen kanssa siis on?

Tuolla ubuntu suomen sivuilla lukee lataussivulla: "Lataa Ubuntu 18.04.1 LTS (Finnish Remix)
(oletuskieli suomi, lisätietoja – huom. vain magnet-linkki tällä hetkellä, tarvitset Bittorrent-ohjelman)"

Eli toimii jos käytät jotain bittorrent ohjelmaa.

Ja ihan normaali Ubuntu 18.04 toimii myös, asentaminen onnistuu suomeksi valitsemalla heti aloittaessa kielen. Finnish remix sisältää vain jotain kielipaketteja jotka normaalia levykuvaa käyttäessä latautuu netin kautta. Finnish remixin avulla Ubuntun voi siis asentaa suomen kielen paketteineen ilman nettiyhteyttäkin.

 

[kaakau<"'\\/>]

Tuolla ubuntu suomen sivuilla lukee lataussivulla: "Lataa Ubuntu 18.04.1 LTS (Finnish Remix)
(oletuskieli suomi, lisätietoja – huom. vain magnet-linkki tällä hetkellä, tarvitset Bittorrent-ohjelman)"

Eli toimii jos käytät jotain bittorrent ohjelmaa.

Ei ollut seedaajia, kokeilin silloin kun viimeksi lähetin viestin tähän ketjuun.

 

[apek]

Voit ladata normi version ubuntusta ja asentaa sen suomen kielellä. Lähes kaikki muukin on suomeksi ja loput valikot yms. saa suomeksi kun menee kielivalikkoon ja klikkaa nappia.

 

[Juha Uotila]

Onkohan mitään hyviä vinkkejä millä LibreOfficen saisi toimimaan mahdollisimman samalla tavalla kuin MS Officen? Ongelmana nyt oikeastaan excelit joissa on graafeja, jotka näyttävät lähinnä tekstien/fonttien osalta ihan erilaisilta kuin Officen puolella.

Yritin jo asennella Microsoftin fontteja, mutta ei oikein tullut tulosta.

 

[Moilaps]

Vanha läppäri on tuskaisen hidas windows 10:llä. Mikä olisi mahdollisimman kevyt ja nopea sekä helppokäyttöinen distro jota voisi kokeilla ensin muistitikulla?

 

[Juha Uotila]

Vanha läppäri on tuskaisen hidas windows 10:llä. Mikä olisi mahdollisimman kevyt ja nopea sekä helppokäyttöinen distro jota voisi kokeilla ensin muistitikulla?

Voisin suositella Manjaroa. Ubuntu-pohjaisista sitten esim Mint (on tosin sitten hieman raskaampi).

 

[N1kkel]

Ihan samaa kyselen täältäkin eli mikä olis paras linux jakelu vanhalle läppärille? Aiemmin siinä oli 16.04 ubuntu, mutta vaihdoin koneeseen SSD-levyn ja samalla päivitin 18.04 ubuntun. Nyt kone toimii ja boottaa hitaammin SSD-levystä huolimatta ja vaikuttaa että akun kestokin on vähentynyt reilusti (tlp asennettuna). Onko jotain kikkoja mitä voisi kokeilla vai pitäiskö vaan palata vanhaan ja hyvin toimineeseen 16.04 versioon? Oisko Mint kokeilemisen arvoinen?

 

[tonkar]

Vaihdoin itse 18.04->16.04 X220 Thinkpadiin. Gnome tuntui niin hemmetin raskaalta ja vaikka muistisyöppöyttä onkin hieman korjattu viime Gnome-versioissa ei se edelleenkään ole hyvällä mallilla (varsinkin kun se muistinsiivous vie nyt enemmän CPU-syklejä!) Unity sentään oli tuohon 16.04 LTS:ään mennessä ehtinyt jo tulla melko hyväksi vaikka ei sitäkään kevyeksi voi kutsua. Tuntuu olevan parempi, esim. tuo HUD-valikko Alt-näppäimen takana.

Joka vuosi tulee lisää bloattia jokaiseen ohjelmaan, kirjastoon, rajapintaan, aivan kaikkeen

 

[8540]

Vaihdoin itse 18.04->16.04 X220 Thinkpadiin. Gnome tuntui niin hemmetin raskaalta ja vaikka muistisyöppöyttä onkin hieman korjattu viime Gnome-versioissa ei se edelleenkään ole hyvällä mallilla (varsinkin kun se muistinsiivous vie nyt enemmän CPU-syklejä!) Unity sentään oli tuohon 16.04 LTS:ään mennessä ehtinyt jo tulla melko hyväksi vaikka ei sitäkään kevyeksi voi kutsua. Tuntuu olevan parempi, esim. tuo HUD-valikko Alt-näppäimen takana.

Joka vuosi tulee lisää bloattia jokaiseen ohjelmaan, kirjastoon, rajapintaan, aivan kaikkeen

Ainakin Gnome Tracker kuormittaa aivan valtavasti konetta. Itsellä huutaa levyt ja prosessorit hoosiannaa jos se on toiminnassa. Useimmiten se on sidottu riippuvuutena niin moneen asiaan käyttöliittymässä ettei sitä voi poistaa koneesta rikkomatta miljoonaa asiaa. Ainut keino minkä olen todennut toimivan on laittaa jokaiseen sen käyttämään filuun "Hidden=true" line. Tosiaan ensin pitää kopsata tiedostot alkuperäisesta sijainnista käyttäjäkohtaiseen kansioon, sillä muutoin tämä muutos häviää päivityksessä. Ja sitten kopsata nämä muutetut tiedostot jokaiselle käyttäjälle.

GNOME Tracker Disable

Mitään tarvetta koko julmetun träkkerille en ole löytänyt, mutta kyllä se koneen osaa hidastaa... Ja kun ei siitä eroon pääse ellei mene kokonaan ilman liitosta gnomeen ja välillä tuntuu että se on kohta ainut järellinen ratkaisu..

 

[Raitsa]

Helppokäyttöinen ja kevyt MX Linux sopii aika todennäköisesti myös Windows-väelle:

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[apoiuyt]

Jos vanhan Gnome 2:n fiilis maistuu niin XFCE on aika vastaava. Ainakin mun käytössä, en kyllä niin hirveän tarkkaan näiden työpöytäympäristöjen toimintaa tunne. Tuo on mun mielestä hyvä kompromissi helppouden ja keveyden välillä. On ollu käytössä myös ikkunamanagereita ja sitten LXDE myös mutta viime vuodet olen käyttänyt XFCE:tä.

 

[Barbarossa]

Kevyttä työpöytää hakevalle Manjaro LXDE Community Edition voisi olla kokeilemisen arvoinen. Löytynee myös Mate, Cinnamon tai Budgie. Tai jos ei tyypillinen työpöytä ole ehdoton ja minimalismiin pyrkii niin Manjaro i3 alkaa olla jo melkoisen kevyt.

 

[Juha Uotila]

Kevyttä työpöytää hakevalle Manjaro LXDE Community Edition voisi olla kokeilemisen arvoinen. Löytynee myös Mate, Cinnamon tai Budgie. Tai jos ei tyypillinen työpöytä ole ehdoton ja minimalismiin pyrkii niin Manjaro i3 alkaa olla jo melkoisen kevyt.

XFCE, joka on Manjarolla se "pääfokus" on myös hyvin kevyt. Tosin on omaan makuun vähän liian kevyt ja "riisuttu". Itse ajellut nyt viime ajat Manjaro KDE:tä.

 

[Barbarossa]

XFCE, joka on Manjarolla se "pääfokus" on myös hyvin kevyt. Tosin on omaan makuun vähän liian kevyt ja "riisuttu". Itse ajellut nyt viime ajat Manjaro KDE:tä.

Totta tuokin, ei se XFCE:kään kovin raskas ole.

KDE oli omassa käytössä vuosia, nyt joskus keväällä alkoi ärsyttää muutama "feature" joita ei ole vuosienkaan aikana korjattu ja päätin ottaa motivaatiolomaa KDE:stä. Ja jotta ei liian helppoa olisi niin päädyin i3:een.

Tyhjästä konffaaminen oli vähän työläs projekti ja tyydyttävän statusbarin saadakseen piti perehtyä Go:hon ja tehdä Baristalla oma mutta nyt on muutamaa vähän häiritsevää juttua lukuunottamatta varsin toimiva paketti kasassa. Vielä ei ainakaan tee mieli takaisin KDE:hen...

 

[Juha Uotila]

Totta tuokin, ei se XFCE:kään kovin raskas ole.

KDE oli omassa käytössä vuosia, nyt joskus keväällä alkoi ärsyttää muutama "feature" joita ei ole vuosienkaan aikana korjattu ja päätin ottaa motivaatiolomaa KDE:stä. Ja jotta ei liian helppoa olisi niin päädyin i3:een.

Tyhjästä konffaaminen oli vähän työläs projekti ja tyydyttävän statusbarin saadakseen piti perehtyä Go:hon ja tehdä Baristalla oma mutta nyt on muutamaa vähän häiritsevää juttua lukuunottamatta varsin toimiva paketti kasassa. Vielä ei ainakaan tee mieli takaisin KDE:hen...

Itse taas en enää jaksa säätää näiden kanssa. KDE:ssä on oikeaastaan itselle ne tarvittavat ominaisuudet (ja vähän ylikin) ja sitä pystyy mukavasti muokkaamaan.

Harmi vaan että nämä pilvipalveluiden käyttö (Onedrive, google drive) on suhteellisen tuskallista Linuxilla ja tuntuvat vaikeuttavan monia asioita. Oikeastaan ainoa asia mikä tässä vielä mättää että voisi oikeasti ottaa pelkän Linuxin käyttöön.

 

[TheMeII]

Ohjeet mitä löytyy on puoliksi ristiriidassa keskenään

Tämä on hyvin usein se ongelma. Joskus olin ihan ubuntussa ja seurasin ubuntulle tehtyjä ohjeita niin parissa vuodessa niistä ohjeista oli tullu niin rikkinäiset että jouduin vetään ubuntun uusiksi ja alottaan joillain toisilla ohjeilla alusta.

 

[juzu]

Ainoa distro missä on oikeasti kunnolliset ohjeet on Arch Linux koska sen wiki on oikeasti ylläpidetty asiallisesti ja päivitetään jatkuvasti. Muut on lähinnä keskustelupalstoja.

 

[TheMeII]

Ja miä olit oikein tekemässä? Käyttöjärjestelmillä ja ohjelmilla on tapana kehittyä ja tavat tehdä tiettyjä asioita muuttuu mukana. Pysyy Ubuntun LTS versiossa, niin ei tarvitse kuuteen vuoteen uusia asioita opetella.

en muista, näyttis tai äänipuolta muistaakseni värkkäsin.

 

[juzu]

Oon saanut ubuntun kans lukemattomat kerrat solmuun säätämällä, se on yllättävän helppoa kun tarpeeksi säätelee eri juttuja ja lopulta nopeammin korjaa tilanteen asentamalla kokonaan uusiksi kuin yrittämällä säheltää tilanteen takaisin. Tilanne on nykyään kyllä parempi kun ajurit on kehittyneet vuosien takaisesta, mutta kyllä tuo vieläkin on mahdollista.

 

[Molle]

Helppokäyttöinen ja kevyt MX Linux sopii aika todennäköisesti myös Windows-väelle

Windows 10:n WLS-alijärjestelmälle löytyy nyt ensimmäinen maksullinen distro:

Windows 10's first paid-for, Linux-based distro: $20 app out now, says Microsoft

 

[Barbarossa]

i3 täälläkin vakiona. Se ainakin on kevyt, vaikka vaatiikin conffattavaa. Statusbarina toimii i3status-rust, johon on tullut hieman koodailtuakin

i3 on ollut yllättävän näppärä ja helposti omaksuttava. Oikeastaan suurin asia mitä kaipaan on workspacejen vaihtamiseen jonkinlaisen historiapinon. Eli vähän samaan tyyliin kuin KDE task switcherin saa toimimaan. Voisi bindata vaikka alt+tabin siihen niin se tulisi selkäytimestä.

Kas, tuo i3status-rust ei aikaisemmin ole tullutkaan vastaan, pitääpä perehttyä joku hetki. Baristan avulla saa helposti tehtyä oman näköisensä statusbarin mutta Go
Oma suht pelkistetty palkki käyttää enemmän muistia kuin koko i3...

Kiitos vinkistä

 

[Molle]

Ainoa distro missä on oikeasti kunnolliset ohjeet on Arch Linux koska sen wiki on oikeasti ylläpidetty asiallisesti ja päivitetään jatkuvasti. Muut on lähinnä keskustelupalstoja.

Arch FTW. Sen asentaminen vaatii jonkin verran työtä, mutta palkitsee sitten täysin. Ja kuten sanottu, dokumentaatio on ensiluokkaista.

 

[otsir]

Ei ollut seedaajia, kokeilin silloin kun viimeksi lähetin viestin tähän ketjuun.

itse kokeilin pari päivää sitten niin oli seedaajia, ja nytkin oli. vaikea vissiin saada tuolle pysyviä seedaajia kun on sen verran marginaalinen tuote/käyttis [emoji53]

 

[FireExit]

Ainoa distro missä on oikeasti kunnolliset ohjeet on Arch Linux koska sen wiki on oikeasti ylläpidetty asiallisesti ja päivitetään jatkuvasti. Muut on lähinnä keskustelupalstoja.

Itellä samat fiilikset, tosin listaan pitää lisätä Gentoo. Pienellä erotuksella, Gentoon alkuperäinen Wiki oli täynnä priimaa tavaraa, mut sen Wikin ylläpitäjät ryssi muutossa, jolloin suurin osa sisällöstä katos taivaan tuuliin. Nykyisin se tuntuu olevan taas ajantasalla mut usko katos sen muutto munauksen jälkeen. Arch:illa on kans todella priimaa tavaraa niiden Wikissä ja sisältää jopa pitäkälle vietyjä ongelma osioita kuten myös Gentoon Wikissä oli/on.

Ubuntun Wiki on sen sijaan täyttä skeidaa IMHO! Ubuntu ja sen eri variaatit (K/X/L/jne/buntut) luottaa ihan liikaa johonki keleen keskustelupalstoihin, joissa pyöritään asian ympärillä sadan viestin verran (kuten esim. täällä, kun kysyjä ei välttämättä osaa selittää asiaansa tarpeeksi tarkasti) ennenkuin saadaan johonkin vastaus. Ja sittenkun se vastaus on saatu KUKAAN ei päivitä sitä Ubuntun Wikiin, josta asian voisi askel kerrallaan käydä läpi. Ja kun soppaan lisätään se että Ubuntun eri versioiden ohjeet eivät enään päde (suurella todennäköisyydellä) seuraavaan versioon, eikä niitä keleen ohjeita PÄIVITETÄ koskemaan uutta versiota, niin vitutus on tapissa!

Archin ja Gentoon Wikeissä tuota ongelmaa ei olle ollut. Ja olen jopa törmännyt Ubuntun Wikissä ja ohjeissa linkkeihin, jotka osoittavat Gentoon Wikiin. Se kertoo aika paljon IMHO.

TL;DR: Ubuntu käyttäjien pitäisi ottaa oppia Arch - ja Gentoo Linuxin käyttäjistä ja alkaa kirjoittamaan niitä ohjeita Wikiin (sekä päivittämään niitä aina uuden version myötä), eikä vain luottaa keskustelupalstoihin jonne se alkuperäinen kysymys hukkuu kuin kyynel Atlantin valtamereen .

 

[Juha Uotila]

Eipä tuo Archin käyttö enää paljoa vaadi, asentaa vaikka Manjaron tai AntergOS:n niin asennuskin on helppoa ja sen jälkeen on suoraan työpöytä vastassa. Apuja löytyy niin Archin wikistä, Manjaron/antergosin wikistä sekä foorumeilta.

Manjarossa ainakin periaatteessa "vakaus" on valttia kun ne taitaa tarkastaa vielä erikseen nuo Arch:n stableen paketit ennenkuin lähtevät laittamaan jakoon omaan repoonsa.

 

[Asiantuntija]

Eipä tuo Archin käyttö enää paljoa vaadi, asentaa vaikka Manjaron tai AntergOS:n niin asennuskin on helppoa ja sen jälkeen on suoraan työpöytä vastassa. Apuja löytyy niin Archin wikistä, Manjaron/antergosin wikistä sekä foorumeilta.

Manjarossa ainakin periaatteessa "vakaus" on valttia kun ne taitaa tarkastaa vielä erikseen nuo Arch:n stableen paketit ennenkuin lähtevät laittamaan jakoon omaan repoonsa.

Paitsi Manjarossa taitaa olla yksi kehittäjä, joka noita päivityksiä tarkistelee ja mikäli hänellä on muita kiireitä niin uusia päivityksiä ei välttämättä tule hetkeen. Toisaalta tuo on ongelma ainoastaan joitain 0day-hyökkäyksiä vastaan.