Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[takomo]

Kyllä, mutta multiseat on tässä se olennainen juttu.

Linux on laaja ja eri ympäristöissä on hyvinkin erilaiset tarpeet. Mitä tarkoitat multiseat-ympäristöllä? Jotain ssh:n yli käytettävää etäpalvelinta? Etäkäytössä konsoli ei tietenkään ole etäkäyttäjillä vaan ylläpitäjillä, jos näilläkään.

Tuskin kukaan ehdottomasti haluaa sellaisia käytettävyyttä laskevia ominaisuuksia, jotka haittaavat normaalia käyttöä. Linuxissa (tai siis distroissa ja työpöydissä) on jonkinlainen tuki, mutta sitä ei ole ikinä viety loppuun asti. VT ja konsoliin printtaaminen on monella tavalla ollut ongelmallinen ja tahtotila on päästä siitä eroon.

Mitä ongelmia taustalla oleviin konsoleihin tuleva tulostus muka aiheuttaa työpöydän käyttäjälle? Ainakaan yhden käyttäjän työasemalla tässä ei ole koskaan ongelmaa, vaan päinvastoin tulosteista on pelkkää hyötyä tai ne on harmittomia.

Magic sysrq taas on sellainen, että nykyään kun on atomiset journaloivat cow-tiedostojärjestelmät ja backupit, niin aika kylmästi voi painaa resettiä r-e-i-s-u-b:n sijaan.

Aika kevytmielistä on edes ehdottaa kylmää resetiä. Juurihan tässäkin ketjussa @asentaja1'lta pimentyi muistitikku kylmäbootin yhteydessä.

 

[ississ]

En aio jankata enempää mutta jos kone on kotioloissa multiseat niin kuulostaa oudolta tarttua terminaalin tuöostuksiin tai turvallisuuteen, käyttäjienhän pitäisi kai asua samassa taloudessa.
Tietysti jos ei ole luottoa... niin kannattaa suosiolla hommata useampi kone.
Ja jos joku murtautuu paikalle niin todennäköisesti kertaluokkaa isompi vahinko kävi jo.

Työkäyttöön ilman muuta erilliset koneet niin ei tarvitse edes miettiä jaetun ympäristön turvaa. Sama juttu toimistolla/vastaavassa ympäristössä.

 

[love_doctor]

Linux on laaja ja eri ympäristöissä on hyvinkin erilaiset tarpeet. Mitä tarkoitat multiseat-ympäristöllä? Jotain ssh:n yli käytettävää etäpalvelinta? Etäkäytössä konsoli ei tietenkään ole etäkäyttäjillä vaan ylläpitäjillä, jos näilläkään.

Multiseat configuration - Wikipedia

en.wikipedia.org

En taida tuosta jatkaa kun ei mene millään jakeluun.

Mitä ongelmia taustalla oleviin konsoleihin tuleva tulostus muka aiheuttaa työpöydän käyttäjälle? Ainakaan yhden käyttäjän työasemalla tässä ei ole koskaan ongelmaa, vaan päinvastoin tulosteista on pelkkää hyötyä tai ne on harmittomia.

Aiemmin rt-ominaisuuksien blokkina on ollut mm. synkroniset printk-kutsut. Nykyisin sekin on saatu korjattua, mutta viivästytti reaaliaikatuen saamista useilla kuukausilla tai jopa vuosilla. Vaikea laskea kerrannaisvaikutusta.

 

[takomo]

Multiseat configuration - Wikipedia

en.wikipedia.org

En taida tuosta jatkaa kun ei mene millään jakeluun.

Siis käytetään Linuxia kuin minikonetta kasarilla: samassa keskusyksikössä on monta käyttäjää kiinni päätteillä? Tämähän on moniajo-käyttiksen natiivi käyttötapa; päätteet on olleet sarjaportilla kiinni keskusyksikössä. Miten tämä toteutetaan nykyään ja mikä siinä oikein on ongelmana?

Virtuaalipäätteethän on loogisesti ehtaa multiseatia, kun käyttäjällä on kuusi riippumatonta "terminaalia" Alt-F1..6 takana. Jonkinlaisella nypläyksellä voi X-sessioitakin käsittääkseni olla useampia. Myös fyysisiä COM-päätteitä voi myös olla useampia mutta niille on ollut vähänlaisesti kysyntää viime vuosina.

Aiemmin rt-ominaisuuksien blokkina on ollut mm. synkroniset printk-kutsut. Nykyisin sekin on saatu korjattua, mutta viivästytti reaaliaikatuen saamista useilla kuukausilla tai jopa vuosilla. Vaikea laskea kerrannaisvaikutusta.

RT:n saaminen yleiskäyttöiseen kerneliiin voi olla aika tekemätön paikka, jos kerneliä ei ole alusta pitäen RT:ksi suunniteltu. Voisitko muistuttaa, missä työpöytäkäyttäjä tarvitsee RT:a?

Yleisesti ottaen on aivan varmaa, että uusissa erikoissovelluksissa vanhat ominaisuudet voi muodostua tavalla tai toisella rajoitteiksi. Ihmeen moneen Linux on kyllä vuosien saatossa venynyt.

 

[love_doctor]

Siis käytetään Linuxia kuin minikonetta kasarilla: samassa keskusyksikössä on monta käyttäjää kiinni päätteillä? Tämähän on moniajo-käyttiksen natiivi käyttötapa; päätteet on olleet sarjaportilla kiinni keskusyksikössä. Miten tämä toteutetaan nykyään ja mikä siinä oikein on ongelmana?

Ajatellaan että sulla on vaikka 4 samanaikaisen käyttäjän kone. Eli koneessa neljä GPU:ta ja vastaavasti näppikset ja hiiret jokaiselle. Vaikkapa luokkahuoneessa on ihan käyttökelvoton tilanne, että yksi käyttäjä pakottaa muut katsomaan mustaa ruutua, kun itse äheltää VT:ssä. Ongelma tietty korostuu mitä useampia käyttäjiä on. Toki tuon voi ohittaa jos tekee multiseatin hypervisor-tasolla ja Linuxit on vain guest-käyttiksiä, mutta miksei käytä Linuxin suoraa tukea jos on..

Virtuaalipäätteethän on loogisesti ehtaa multiseatia, kun käyttäjällä on kuusi riippumatonta "terminaalia" Alt-F1..6 takana. Jonkinlaisella nypläyksellä voi X-sessioitakin käsittääkseni olla useampia. Myös fyysisiä COM-päätteitä voi myös olla useampia mutta niille on ollut vähänlaisesti kysyntää viime vuosina.

Kannattaa ottaa vähän selvää mistä puhuu. Esim. X:ssä on luokkaa 10 vuotta ollut tuo multiseat-tuki vakiona (tarkoittaa ettei tarvi xorg.confien kanssa äheltää vaan loginctl:llä tai udev-säännöllä luo vaan seatin) ja juuri nuo useat instanssit käyttävät sitä nykyään. Toisaalta nykyään ollaan myös siirtymässä Waylandiin.

RT:n saaminen yleiskäyttöiseen kerneliiin voi olla aika tekemätön paikka, jos kerneliä ei ole alusta pitäen RT:ksi suunniteltu. Voisitko muistuttaa, missä työpöytäkäyttäjä tarvitsee RT:a?

Vaikkapa DAW, CNC ja robotiikka. Ei nyt edes mitään uusi juttu, esim. LinuxCNC - Wikipedia on ollut olemassa vuosikaudet. Samoin on Ubuntu Studiota jne.

Tuosta vielä

Aika kevytmielistä on edes ehdottaa kylmää resetiä. Juurihan tässäkin ketjussa @asentaja1'lta pimentyi muistitikku kylmäbootin yhteydessä.

Reset-napin painaminen ei ole cold boot.

"A cold boot (or hard boot) is starting a computer from a completely powered-off state, unlike a warm boot (restart), which reboots a running system. This process involves the full Power-On Self-Test (POST) to initialize all hardware and load the operating system from scratch, effectively clearing memory and resolving many software glitches. It's performed by pressing the power button after a full shutdown or pulling the power, and it's crucial for troubleshooting unresponsive systems"

Cold Boot vs. Warm Boot

- Cold Boot: Power off, then power on. Full system check. Solves deeper issues.
- Warm Boot: Restart (Ctrl+Alt+Del, reset button). Bypasses some hardware checks, faster but less thorough.

 

[ississ]

Vaikkapa DAW, CNC ja robotiikka. Ei nyt edes mitään uusi juttu, esim. LinuxCNC - Wikipedia on ollut olemassa vuosikaudet. Samoin on Ubuntu Studiota jne

Vähän ehkä offtopic mutta missään nimessä mitään vakavasti otettavaa cnc/robotiikkajuttua ei todellakaan kannata edes miettiä koneeseen jossa on enemmän kuin 1 näyttö koneen vieressä, 1 käyttäjä ja se laitetta ohjaava ohjelmisto näkyvissä. En laskisi enää työpöytäkäytöksi.

Musiikkijuttuihin en ota kantaa kun niistä ei ole kokemusta. Kuulostaa kyllä järkevältä että voi vaatia rt- toiminnallisuuksia mutta luulisi siihenkin hommaan löytyvän dsp/vastaavia jotka vähentää ohjaavan koneen rt-vaatimuksia kuten cnc- puolellakin.

 

[love_doctor]

Musiikkijuttuihin en ota kantaa kun niistä ei ole kokemusta. Kuulostaa kyllä järkevältä että voi vaatia rt- toiminnallisuuksia mutta luulisi siihenkin hommaan löytyvän dsp/vastaavia jotka vähentää ohjaavan koneen rt-vaatimuksia kuten cnc- puolellakin.

Musapuolelle on aika monenlaista laitetta nykyään alkaen pienen kännykän kokoisista, joihin voi ladata efektit ja soitella bändikämpillä tai keikalla. Tietenkin laitteet kannataa hankkia tarpeen mukaan.

DAW-käyttöön tietokone on edelleen loogisin valinta. DAW ei vaadi mitään ihmeellistä nykymittapuulla PC:n raudalta ja nykyään RT-paikat on jo kernelissä, joten yhtään mitään ei tarvi tehdä. Halvimmillaan kympin audio interface aliexpressistä ja kitaraan kiinni. 96 kHz näytteistys ja 24-bit dynamiikka vaatii luokkaa 2,5 Mbps kaistaa. Pian 25 vuotta täyttävässä USB2:ssa on efektiivistä kaistaa vajaa 300 Mbps. En minä estämään jos välttämättä haluat ostaa erilliset laitteet. Veikkaisin, että nyt kun distroihin alkaa vakiintua tuet, niin Linux yleistyy näissäkin asioissa.

 

[takomo]

Ajatellaan että sulla on vaikka 4 samanaikaisen käyttäjän kone. Eli koneessa neljä GPU:ta ja vastaavasti näppikset ja hiiret jokaiselle. Vaikkapa luokkahuoneessa on ihan käyttökelvoton tilanne, että yksi käyttäjä pakottaa muut katsomaan mustaa ruutua, kun itse äheltää VT:ssä.

Jotain tämmöistä vähän epäilinkin, luokka/toimisto/callcenter, jossa yksi kone jaetaan monelle. Monessa näyttökortissa on 4 lähtöä, jolloin yksikin GPU voi tukea 4 näyttöä. Olettaisin, että on vain konffauskysymys saada jaettua nämä neljälle käyttäjälle. Jos taas yhteydet otetaan ssh:n yli, käyttäjiä voi olla hyvinkin paljon, mutta käyttäjällä pitää olla vähintään joku thin-client. Tai kyllähän old-skool-X toimi iloisesti verkon ylikin ilman ssh:a.

Jos yksi käyttäjä menee tekstikonsolille, blokkaako se X:n muilta? Olen olettanut, että X toimii taustalla normaalisti vaikka käyttäjä olisi välillä konsolia näpräämässä. Toisaalta miksi kukaan menisi tekstikonsolille tällaisesssa ympäristössä varsinkaan kun kaikki tekevät jotain? Ehkä räätälöity kernel auttaisi?

Kannattaa ottaa vähän selvää mistä puhuu. Esim. X:ssä on luokkaa 10 vuotta ollut tuo multiseat-tuki vakiona (tarkoittaa ettei tarvi xorg.confien kanssa äheltää vaan loginctl:llä tai udev-säännöllä luo vaan seatin) ja juuri nuo useat instanssit käyttävät sitä nykyään.

X on lähtökohtaisesti suunniteltu verkon yli toimivaksi multiseat-ympäristöksi. Missä nyt oikein on ongelma?

Vaikkapa DAW, CNC ja robotiikka. Ei nyt edes mitään uusi juttu, esim. LinuxCNC - Wikipedia on ollut olemassa vuosikaudet. Samoin on Ubuntu Studiota jne.

Tämmöisiin tarkoituksiin voi useimmiten käyttää hyvin pitkälle räätälöityä kerneliä, jossa on mukana vain aivan välttämätön.

Reset-napin painaminen ei ole cold boot.

Tästä olen eri mieltä. Reset-nappi vetää fyysisesti alas emolevyn RESET-linjan, joka palauttaa jokaisen komponentin kylmäkäynnistystilaan. Käynnistys menee samalla prosessilla kuin virtojen tullessa päälle. Toki erona on se, että data säilyy rekistereissä ja muistissa mutta sitä pitäisi käsitellä korruptoituneena.

 

[love_doctor]

Jotain tämmöistä vähän epäilinkin, luokka/toimisto/callcenter, jossa yksi kone jaetaan monelle. Monessa näyttökortissa on 4 lähtöä, jolloin yksikin GPU voi tukea 4 näyttöä. Olettaisin, että on vain konffauskysymys saada jaettua nämä neljälle käyttäjälle.

Saa sen näinkin, mutta menee hyvin paljon vaikeammaksi.

Jos yksi käyttäjä menee tekstikonsolille, blokkaako se X:n muilta? Olen olettanut, että X toimii taustalla normaalisti vaikka käyttäjä olisi välillä konsolia näpräämässä. Toisaalta miksi kukaan menisi tekstikonsolille tällaisesssa ympäristössä varsinkaan kun kaikki tekevät jotain?

Voit ihan kokeilla esim. koneessa, jossa CPU:lla on iGPU ja sitten laitat erillisen GPU:n rinnalle niin että molemmista saat kuvaa samaan aikaan. Tähän nyt löytyy monesta koneesta tuki. Toinen vaihtoehto on pari näytönohjainta jos koneessa on noita 16x paikkoja useampia. Tuo ctrl-alt-fX vaihtaa kuvaa kaikkien näytönohjaimien ja kaikkien käyttäjien osalta - myös silloin kun eri käyttäjillä on eri X-instanssi. Mikä tässä on niin vaikeaa tajuta? Toki se X pyörii taustalla, mutta se ei paljon lohduta jos yllättäen asiaan liittymättömältä käyttäjältä katoaa kuva.

X on lähtökohtaisesti suunniteltu verkon yli toimivaksi multiseat-ympäristöksi. Missä nyt oikein on ongelma?

En tiedä haluatko tahallaan sotkea keskustelua, mutta VT:t on lokaalien terminaalien ominaisuus. Ei kannata sotkea verkkoyhteyksiä tähän. VT-säädöt eivät tosiaan vaikuta etäyhteyksiin ja miksi pitäisikään? Jos ajan ssh:n yli X-ohjelmia etänä, niin se X on ihan eri koneellakin, niin miten VT:n ja X:n välillä voisi olla mitään yhteyttä?

Tämmöisiin tarkoituksiin voi useimmiten käyttää hyvin pitkälle räätälöityä kerneliä, jossa on mukana vain aivan välttämätön.

Tästä olen eri mieltä. Reset-nappi vetää fyysisesti alas emolevyn RESET-linjan, joka palauttaa jokaisen komponentin kylmäkäynnistystilaan. Käynnistys menee samalla prosessilla kuin virtojen tullessa päälle. Toki erona on se, että data säilyy rekistereissä ja muistissa mutta sitä pitäisi käsitellä korruptoituneena.

Oheislaitteissa (esim. USB) on omat firmikset, jotka voivat toimia täysin itsenäisesti ja esim. datan korruptoituminen vähenee huomattavasti, kun virta ei katkea. Et oikein taida ymmärtää sulautettujen järjestelmien toimintaa, jos ajattelet, että ei ole mitään eroa katkaiseeko esim. USB-laitteesta virrat kokonaan vai resetoi CPU:n. Kokeilepa vaikka kytkeä RPi zero tai vastaava usb-porttiin ja kokeile miten toiminta eroaa kun otat töpselin irti seinästä minuutiksi vs painat minuutin kotelon reset-nappia.

 

[takomo]

Tuo ctrl-alt-fX vaihtaa kuvaa kaikkien näytönohjaimien ja kaikkien käyttäjien osalta - myös silloin kun eri käyttäjillä on eri X-instanssi. Mikä tässä on niin vaikeaa tajuta? Toki se X pyörii taustalla, mutta se ei paljon lohduta jos yllättäen asiaan liittymättömältä käyttäjältä katoaa kuva.

No tätäpä en ole tiennytkään, eikä ole missään tullut vastaan. Vaikuttaa kyllä vähän kludgelta, että saman koneen videoportteihin kytketään useita, eri käyttäjien terminaaleja. Jos sosiaalinen kontrolli ei riitä, niin tämmöisessä erikoiskäytössä räätälöity kernel varmaan auttaa?

Joka tapauksessa on suhteetonta kärpäsen ampumista tykillä yrittää poistaa virtuaaliterminaalit kokonaan siksi, että jossain erityiskäytössä niistä on harmia. Se riittää, että VT:t voi poistaa lipulla kerneliä käännettäessä.

En tiedä haluatko tahallaan sotkea keskustelua, mutta VT:t on lokaalien terminaalien ominaisuus. Ei kannata sotkea verkkoyhteyksiä tähän. VT-säädöt eivät tosiaan vaikuta etäyhteyksiin ja miksi pitäisikään? Jos ajan ssh:n yli X-ohjelmia etänä, niin se X on ihan eri koneellakin, niin miten VT:n ja X:n välillä voisi olla mitään yhteyttä?

Pointti on siinä, että lokaali graafinen multiseat (monta käyttäjää kiinni saman koneen videoporteissa) ei varmaankaan ole ollut mikään suunnittelukriteeri Linuxin toteutukselle. X:n tapa multiseatille on se, että käyttäjät on yhteydessä koneeseen verkon yli, ja vieläpä niin että ssh on kludge ja salaamattomat yhteydet on normi.

Oheislaitteissa (esim. USB) on omat firmikset, jotka voivat toimia täysin itsenäisesti ja esim. datan korruptoituminen vähenee huomattavasti, kun virta ei katkea. Et oikein taida ymmärtää sulautettujen järjestelmien toimintaa, jos ajattelet, että ei ole mitään eroa katkaiseeko esim. USB-laitteesta virrat kokonaan vai resetoi CPU:n.

USB:ssa ei ole RESET-signaalia, joten tieto kovasta resetistä ei välity oheislaitteille sellaisenaan, joten näiden osalta on varmastikin väliä IVO-Resetin ja napin välillä. Toisaalta USB-laitteen olisi hyvä sietää jotenkin hallitusti sitä, että se irrotetaan odottamatta.

 

[Makis]

Mitä etua tuosta on, että samassa koneessa on monta näytönohjainta? Hinta? Paljonko tuossa säästää vs. neljä halpaa konetta?

 

[JiiPee]

Tästä olen eri mieltä. Reset-nappi vetää fyysisesti alas emolevyn RESET-linjan, joka palauttaa jokaisen komponentin kylmäkäynnistystilaan. Käynnistys menee samalla prosessilla kuin virtojen tullessa päälle. Toki erona on se, että data säilyy rekistereissä ja muistissa mutta sitä pitäisi käsitellä korruptoituneena.

Kyllä sillä on eroa vetääkö powerit alas vaiko vain reset nappia tarjoaa. Tämän huomaa parhaiten sellaisen koneen kanssa jossa on hiukan enempi asemia kun niitä asemia sitten ajetaan ylös niin kestää tovin. Resetin kanssa taas tuota ylösajoa ei tapahdu.

Mitä etua tuosta on, että samassa koneessa on monta näytönohjainta? Hinta? Paljonko tuossa säästää vs. neljä halpaa konetta?

Vähän niche kuviolta toi mielestäni vaikuttaa. Siinä on toki hyötynsä mutta myös haittansa. Hyötynä heti tulee mieleen ylläpidon helppous kun on vaan yksi romu jota ylläpitää. Haittana helposti tulee mieleen että on monimutkainen viriteltävä käyttöön ja toki se että sitten kun se romu hajoaa niin on kaikilta hommat seis.

 

[Wilds]

Windows kymppi hukkasi wifin, niin tuli sitten asennettua läppäriin Linux Mint Xfce jo etuajassa.

Neljän gigan muisti riittää hyvin Braven ja Chromen rinnakkaiseen ajeluun ja asennus onnistui helposti. Jotain piti säätää ohjelmistolähteistä, jotta nuo kaupalliset selaimet löytyivät, mutta onnistui.

Käyttöliittymä oli ensin vähän pieni isoresoluutioisella näytöllä, mutta löytyi osittain korjausta. Asuksen akun terveys -ominaisuudelle löytyi jopa Linux-ohjelma, jolla voi rajoittaa latausta (esim. 80 prosenttiin). Hyvä!

Pääasiallinen käyttö nettiselailua, jossa varmasti toimii Windowsin lailla. Nopea käynnistymään ja sammumaan, kevyt tämä Mintin Xfce-versio. Toivottavasti toimii vielä vuosia ilman suurempaa säätöä.

 

[ississ]

En minä estämään jos välttämättä haluat ostaa erilliset laitteet. Veikkaisin, että nyt kun distroihin alkaa vakiintua tuet, niin Linux yleistyy näissäkin asioissa.

Tietyissä tapauksissa koneet kyllä kannattaa olla erillisiä, kuten cnc ja vastaavat ohjaimet.
Toinen mahdollinen syy on tietoturva.

Ja kyllä, mieluummin laitan erilliset jos vaihtoehtona on iso säätäminen tai epävarmuus jonkin toiminnasta.

 

[acethaman]

Oisaisko täällä joku auttaa, miten steam pelit sais toimimaan eri käyttäjillä.

Mitä olen tehnyt, asensin pelit omalla käyttäjällä steamillä. oon tehnyt games groupin mihin molemmat käyttäjät kuuluvat ja täydet oikeudet kansioihin( ei toimi), antanut kaikille käyttäjille täydet oikeudet noihin kansioihin( ei toimi ). Toisella käyttäjällä lähtee lataamaan peliä ja sitten vain lopettaa. Tämä ongelma steam peleissä, muuten kyllä "suoraan" asennetut pelit toimii, esim. World of tanks toimii kun asensin suoraan ja ajaa winellä mutta ei steamin kautta.

Mitä eri paikosita tuota lueskellu, jotku sanoo että /tmp kansion oikeuksista kiinni, eipä sekään auttanut. Jotain steamin cfg filuja ajetaan tuolta ilmeisesti

E: niin ja Ubuntu 24.04

Jos saat tämän toimimaan Steamissa niin kerro minullekin. Mun selvittelyjen mukaan ongelma on Steamissa, joka näkee kaikki /home ulkopuoliset hakemistot ulkoisina levyinä ja sitten laittaa pelin prefixin mukaan sen pelin asennuksen kylkeen. No tämähän ei toimi jos luot itsellesi prefixin ja sitten toinen käyttäjä yrittää sitä käyttää niin munilleen menee. Homma toimii sillä toisella käyttäjällä jos käyt vaan poistamassa käsin prefixin ja ajat pelin, niin prefix luodaan uudestaan toiselle käyttäjälle, mutta sitten ei toimi taas sun käyttäjällä.

Kaiken muun olen testannut, mutta nyt tuli mieleen jos vaan hardlinkkaisi ulkoisen pelihakemiston omaan kotihakemistoon..

 

[Karonkka]

Windows kymppi hukkasi wifin, niin tuli sitten asennettua läppäriin Linux Mint Xfce jo etuajassa.

Neljän gigan muisti riittää hyvin Braven ja Chromen rinnakkaiseen ajeluun ja asennus onnistui helposti. Jotain piti säätää ohjelmistolähteistä, jotta nuo kaupalliset selaimet löytyivät, mutta onnistui.

Käyttöliittymä oli ensin vähän pieni isoresoluutioisella näytöllä, mutta löytyi osittain korjausta. Asuksen akun terveys -ominaisuudelle löytyi jopa Linux-ohjelma, jolla voi rajoittaa latausta (esim. 80 prosenttiin). Hyvä!

Pääasiallinen käyttö nettiselailua, jossa varmasti toimii Windowsin lailla. Nopea käynnistymään ja sammumaan, kevyt tämä Mintin Xfce-versio. Toivottavasti toimii vielä vuosia ilman suurempaa säätöä.

Jos konettasi ei ole pilattu NoVideon näytönohjaimella, niin naksun parempi vaihtoehto on LMDE7, jos Cinnamon työpöytänä ei haittaa. Muistaakseni siinä on Flatpakit enabloitu valmiiksi, mutta voin muistaa väärinkin.

 

[Wilds]

Jos konettasi ei ole pilattu NoVideon näytönohjaimella, niin naksun parempi vaihtoehto on LMDE7, jos Cinnamon työpöytänä ei haittaa. Muistaakseni siinä on Flatpakit enabloitu valmiiksi, mutta voin muistaa väärinkin.

Erittäin vähäisellä Linux-tuntemuksella mennään, lähinnä tavoitteena oli saada "surffilauta" eli selaimet toimimaan. Ja hyvin onnistui.

Joskus vuosia sitten oli Lubuntu asennettuna, nyt siis Linux Mint Xfce. Muista työpöytäympäristöistä ei hajua, eikä edes tarkkaan mikä on flatpak (tai siis ei tullut vastaan, vaikka tajunnen idean). Keveys oli tärkeää, mutta varmaan muutkin Mint-työpöydät olisivat toimineet.

Mutta eiköhän tuo toimi tuossa käytössä hyvin ilman suurta Linux-tehokäyttäjyyttä. Selaimet käynnistyvät ja toimivat, kirjanmerkit ja salasanat synkronisoituvat Windowsin ja Androidin kanssa.

 

[Emeron]

Jos konettasi ei ole pilattu NoVideon näytönohjaimella, niin naksun parempi vaihtoehto on LMDE7, jos Cinnamon työpöytänä ei haittaa. Muistaakseni siinä on Flatpakit enabloitu valmiiksi, mutta voin muistaa väärinkin.

Oletan että puhut nvidian ohjaimesta, mikä siinä niin tökkii vastaan? Useampi distro käytössä, ubuntu 24.04 pelikoneessa eikä mulla ongelmia ole?

 

[Karvalärvi]

onko kenelläkään hajua löytyykö linuxille fancontrollia vastaava ohjelma?

joku kaunis päivä kun jaksaa on tarkoitus asennella bazzite tai cachyos mutta tarvitsisi jonkun ohjelman säätämään tuulettimia ja nimenomaan gpu lämpöjen mukaan. gpu on deshroudattu ja tuulettimet on kiinni emossa joten esim biosin kautta ei onnistu. en ainakaan tällä erää jaksa lähteä ostelemaan jotain adapteria tuulettimille. bonuksena kotelotuulettimien säätökin gpu mukaan olisi hyvä mutta ne saa tarvittaessa biosin kautta jotenkuten järkevästi.

x670 tomahawk ja 4090 gaming trio x leluina jos niillä on väliä.

 

[jkaart]

onko kenelläkään hajua löytyykö linuxille fancontrollia vastaava ohjelma?

joku kaunis päivä kun jaksaa on tarkoitus asennella bazzite tai cachyos mutta tarvitsisi jonkun ohjelman säätämään tuulettimia ja nimenomaan gpu lämpöjen mukaan. gpu on deshroudattu ja tuulettimet on kiinni emossa joten esim biosin kautta ei onnistu. en ainakaan tällä erää jaksa lähteä ostelemaan jotain adapteria tuulettimille. bonuksena kotelotuulettimien säätökin gpu mukaan olisi hyvä mutta ne saa tarvittaessa biosin kautta jotenkuten järkevästi.

x670 tomahawk ja 4090 gaming trio x leluina jos niillä on väliä.

lm-sensor ja siihen joku GUI? CoolerControl?

 

[Karvalärvi]

lm-sensor ja siihen joku GUI? CoolerControl?

tattis pitääpä tutkia tuota

 

[Pörkyle]

onko kenelläkään hajua löytyykö linuxille fancontrollia vastaava ohjelma?

joku kaunis päivä kun jaksaa on tarkoitus asennella bazzite tai cachyos mutta tarvitsisi jonkun ohjelman säätämään tuulettimia ja nimenomaan gpu lämpöjen mukaan. gpu on deshroudattu ja tuulettimet on kiinni emossa joten esim biosin kautta ei onnistu. en ainakaan tällä erää jaksa lähteä ostelemaan jotain adapteria tuulettimille. bonuksena kotelotuulettimien säätökin gpu mukaan olisi hyvä mutta ne saa tarvittaessa biosin kautta jotenkuten järkevästi.

x670 tomahawk ja 4090 gaming trio x leluina jos niillä on väliä.

CoolerControllin lisäksi nämä myös osunu silmään, tosin ei mitään kokemusta itellä noista.
Fan Control on Linux | Flathub (AUR Repo)

GitHub - Maldela/fancontrol-gui (AUR Repo)

 

[EliEli]

Onko nykyään Linuxille kaupallisia ohjelmia? Joskus aikoinaanhan oli Borlandin Kylix tms ja myöskin muistan että WordPerfect Office olisi ollut joskus saatavilla, mutta nykyään?

Lasketaanko Steamin kaikki Linuxilla toimivat pelit sellaisiksi? Steamissa saattaa olla muitakin applikaatioita kuin vain pelejä, myös Linuxille.

Jotain muitakin tulee mieleen, muistaakseni Bitdefender maksullinen versio oli ehkä saatavilla Linuxille, ja esim. Fortinet:n maksullisista VPN-clienteista näkyisi myös olevan Linux-versioita tarjolla.

 

[EliEli]

Tilasin pari viikkoa sitten uuden SSD:n ja aattelin että nyt alkaa Linux kausi. Asentelin mintin ja siihen mennessä kaikki meni hyvin kunnes piti pelejä testata, toinen näytöistäni on 60hz ja päänäyttö 144hz ja kummatkin oli lukittu 60hz pelin aikana. Hetken säätelyn jälkeen sain 144hz toimimaan mutta anti aliasing puuttui kokonaan, sen jälkeen kun sain sen toimimaan niin FPS oli laskenut aika jyrkästi

Päätin luovuttaa ja siirtyä takaisin winukkaan, ehkä vähän liian nopea luovutus mutta kärsivällisyys loppui en tiedä onko NVIDIA paras Linuxille vai olisiko bazzite ollut parempi valinta pelaamisen kannalta

Muistatko otitko käyttöön NVidian omat viralliset ajurit?

Jos käytössä olivat Mint:ssäkin luultavasti defaulttina asennetut epäviralliset (nouveau?) ajurit, niillä ainakin on odotettavissa huomattavastikin heikompaa tehoa peleissä ja ehkä grafiikkavirheitäkin, ainakin itse törmäsin sellaisiin.

Mint:ssä NVidia-ajureiden valinta oli muistaakseni aika helppoa, löytyi jonkun "Driver Manager" tms. applikaation takaa ja sieltä vaan valitsee listalta viralliset ajurit epävirallisten open source-ajureiden sijaan. Joissakin muissa distroissa virallisten NVidia-ajureiden asentaminen voi olla työläämpää, pitää googlettaa että saa oikeat toimivat ohjeet asennukseen.

 

[Pizzan ystävä]

Lasketaanko Steamin kaikki Linuxilla toimivat pelit sellaisiksi? Steamissa saattaa olla muitakin applikaatioita kuin vain pelejä, myös Linuxille.

Jotain muitakin tulee mieleen, muistaakseni Bitdefender maksullinen versio oli ehkä saatavilla Linuxille, ja esim. Fortinet:n maksullisista VPN-clienteista näkyisi myös olevan Linux-versioita tarjolla.

Lisätään maksullisten listalle audiotyöasema Reaper, jota tosin voi sharewaremaisesti kokeilla ilmaiseksi 60 päivän ajan.

 

[EliEli]

Kiinnostaisi Linuxin ajaminen päivittäiseen työkäyttöön, surffailuun jne. ja sitten olosuhteiden pakosta Win11 ajaminen pelaamiseen. Senverta laiska ja haluaa hommien toimivan nopeasti, että dual boot ratkaisu minusta aika kökkö, että aina tarttis bootata toisesta toiseen, kun aktiviteettia vaihtaa. Ei riittävän käytönnällinen minusta.
Mikä olisi paras tapa ajaa kuvainnollisesti molempia järjestelmiä samaan aikaan ja vaihtaminen toisesta toiseen olisi luokkaan ALT+Tab tai vain ikkunan vaihto? Nopeasti katsottuna näyttäisi, että linux voisi ajaa VM:nä windowsin sisällä, mutta tämä ei oikein houkuta tai ainakin tuntuu kans vähän kököltä. Perusteluja miksi ei olisi otetaan vastaan, jos on.

Miksi työasioiden hoito samasta Windowsista missä pelit pyörivät ei ole vaihtoehto?
Sitä vasten pystyy sitten arvioimaan onko järkeä yrittää ajaa työ-Linuxia Windowsissa VM:ssä, eli onko sille jokin todellinen tarve.

Minulla on juuri toisinpäin kuin sinulla, eli on Bitlockerilla kryptattu työ-Windows yhdellä osiolla jonne en mitään ylimääräistä asenna (varsinkaan pelejä), ja toisella osiolla on sitten omaan käyttöön OpenSUSE Linux (sekin kryptattu, LUKS). Molempien kryptauksella varmistan etteivät ne näe toistensa osioiden tiedostoja missään vaiheessa. Periaatteessa pystyn tekemään työhommia myös Linuxista ja olenkin kovasti miettinyt pitäisikö heittää Windows kokonaan pois koneelta, mutta mennään nyt tällä niin on työ ja hupi eriytetty, vaikka joskus saattaa työ-Windowsissa jotain Youtubea tai Hesaria katsoakin.

Buutissa tosiaan pitää päättää kumpaan menen, defaulttina menee 5 s odottelun jälkeen työ-Windowsiin.

Ovathan nuo eri henkilöiden omien pelien yms. asentelut työ-Windowsiin aiheuttaneet kaikenlaisia mielenkiintoisia tilanteita, pari mieleen muistuvaa jostain menneisyydestä:

1. Firman antivirus antoi ylläpidolle hälytyksen malwaresta eräällä Windows-palvelimella. Paljastui nopeasti että kyseinen tiedosto ei suoranaisesti ollut kyseisellä Windows-palvelimella vaan kun yksi työntekijä oli ottanut RDP:llä yhteyden palvelimeen siten että hänen läppärinsä C-asema näkyi RDP yli palvelimella, palvelimen virusskanneri oli havainnut ko. levyllä jonkun Pokemon-pelin kräkin josta oli antanut hälytyksen ylläpidolle.

2. Jonkun Windows-työläppärille asennettu Epic Games Store-clientti skannasi jatkuvasti työpaikan verkkoja ja siitä tuli ylläpidolle tietoturvahälytys. Tämä siitä huolimatta ettei kyseinen EGS-clientti ollut edes päällä, mutta se riitti että se oli edes asennettu, joku sen kilke ilmeisesti aina on päällä skannaamassa verkkoja varsin aggressiivisesti.

 

[Wilds]

Esittelin vanhalle äidilleni tuota Linux Mint Xfce:tä. Ja jos ei todellakaan ole "diginatiivi", niin ovathan pienetkin muutokset käyttöliittymässä jo vähän vaikeita. Ei ole tietoteknisia mentaalisia malleja ja osaamista. Mikä tarkoittaa mitäkin, miten jokin toimii?

Sisäänkirjautumisessa täytyy osata huomata valita oikea käyttäjä (jos ei valinta ole valmiiksi oman tunnuksen kohdalla). Ja on vaikeutta sammuttaa kone, kun vasemman alareunan LM-logo (starttivalikko) on erilainen ja tuntematon kuin Windowsissa.

Mutta vanhakin oppii, kun opastaa.

Jossain ChromeOS:ssä saattaisi olla vielä vähän vähemmän uusia klikkauksia opeteltavaksi.

 

[EliEli]

Työkäyttöön ilman muuta erilliset koneet niin ei tarvitse edes miettiä jaetun ympäristön turvaa. Sama juttu toimistolla/vastaavassa ympäristössä.

Vastaperusteluja:

- Kaksi konetta (eri käyttöön) maksaa enemmän kuin yksi kone kaikkeen käyttöön, ja pöytäkoneina vievät myös paljon enemmän tilaa.

- Jos tulee ulkomaanmatka tai menee kesämökille, ei tarvitse kuljettaa repussaan kahta läppäriä mukanaan, jos haluaa matkalle sekä viihdykettä että mahdollisuuden tarvittaessa tehdä töitä. On minut parillakin kesälomalla hälytetty kesken Thaimaan lomareissun korjaamaan jokin asiakkaan kiireellinen ongelma johon töissäolleilla ei juuri silloin ollut rahkeita, sen varalta olin työläppärin ottanutkin matkalle mukaan.

Eli vähän sama asia miksi itse kieltäydyin erillisestä työpuhelimesta ja jopa SIM:stä, mieluummin niin että on yksi numero ja puhelin sekä työ- että vapaa-ajan käyttöön. Eipähän tarvitse kahta puhelinta kuljettaa kaiken varalta mukanaan kaikkialle ja muistaa ladata molempia, ja säästän myös rahallisesti kun en joudu maksamaan omasta SIM:stä johon työnantaja kuitenkin joskus hätätapauksissa soittaisi siviilinumeroon vaikka kytkisin työ-SIM:n pois päältä. Eikä minunkaan tarvitse muistaa että minulla on kaksi eri numeroa.

Tietenkin jos puhutaan normitapauksesta missä läppäri on saatu työnantajalta työkäyttöön ja työnantaja on selkeästi linjannut että koneelle ei saa asentaa tai ajaa mitään työhönkuulumatonta (mihin lukeutuu myös dualboottina tai virtuaalina ajettava pelikäyttis), sitten homma sen osalta selvä ja pulinat pois, oma eri kone hupikäyttöön.

Moni tosin rikkoo tätäkin sääntöä katsomalla työkoneessa selaimessa Hesaria tai Youtubea, ne pitäisi oikeasti tehdä vain omalla koneellaan jos eivät liity suoraan työntekoon. Se on työnantajan tarjoamien resurssien tuhlausta omaan käyttöön.

 

[EliEli]

Sisäänkirjautumisessa täytyy osata huomata valita oikea käyttäjä (jos ei valinta ole valmiiksi oman tunnuksen kohdalla).

Mielestäni tuo ei eroa Windowsista. Minullakin on poikien Windows 10 läppäreillä sekä lapsien omat että minun käyttäjätilini, ja siinäkin heidän pitää osata ensin valita oma käyttäjänsä jos minä olen juuri heitä ennen käynyt tekemässä siellä huoltotoimenpiteitä.

Ilmeisesti mummollasi on Windowsissa ollut aiemmin vain yksi (oma) käyttäjä joten tuosta ei ole ollut aiemmin "harmia".

Oikeastaan Windows on tuossa suhteessa jopa huonompi koska jostain syystä Windows aina valittaa koneen sammutuksen yhteydessä "toinen käyttäjä on kiinni koneellasi, uskallatko varmasti sammuttaa?", vaikka toinen käyttäjä eli minä ei olisi koneella aikoihin edes käynyt. En tiedä miksi Windows tuollaista turhaa kyselee, ymmärtäisin sen jos se olisi joku Windows-palvelin johon on samanaikaisesti monia loggautunut sisään RDP:llä etänä, mutta en kotikoneessa missä siihen ollaan vain lokaalisti kiinni yksi käyttäjä kerrallaan.

 

[Wilds]

Mielestäni tuo ei eroa Windowsista. Minullakin on poikien Windows 10 läppäreillä sekä lapsien omat että minun käyttäjätilini, ja siinäkin heidän pitää osata ensin valita oma käyttäjänsä jos minä olen juuri heitä ennen käynyt tekemässä siellä huoltotoimenpiteitä.

Sinänsä toiminnallisuus ei eroa, mutta Windowsin ja Linux Mint Xfce:n kirjautumisruudut näyttävät kuitenkin sen verran erilaisilta, että siinä tuli ongelma.

Xfce:ssä valittu tunnus ei eroa visuaalisesti ehkä niin selkeästi kuin Windowsissa. Ei niin selkeää korostusta. Tai jo pelkkä pieni ero voi aiheuttaa ongelman, jos sitä ei huomaa.

Pointti siis, että ei-osaajalle pienetkin käyttöliittymäerot voivat hankaloittaa. Vaikka tämä pätee myös eroihin jo Windows 10:n ja Windows 11 välillä. Ja Windows 11 jossakin päivityksessä muuttivat uloskirjautumista eri kohtaan, jolloin oli ollut vaikeuksia löytää sitä.

 

[EliEli]

Aika kevytmielistä on edes ehdottaa kylmää resetiä. Juurihan tässäkin ketjussa @asentaja1'lta pimentyi muistitikku kylmäbootin yhteydessä.

Tuohon sen verran että juuri tällaisten takia minulla on tapana sekä Windowsissa että Linuxissa käydä muuttamassa power-asetuksia ainakin sen verran että power-nappulan painaminen ajaa shutdownin, ei sleep kuten molemmissa käyttiksissä tuntuu olevan oletuksena.

Windowsissa pitää tuon lisäksi käydä muuttamassa asetus ettei "Fast startup" tms. ole käytössä, eli että kun ajetaan shutdown, ajetaan oikeasti shutdown eikä se kummallinen pseudo-hibernate-tila mikä Windowsissa on oletuksena, joka ei ole todellinen shutdown.

Eli jos kaikki muu tuntuu epäonnistuvan eli ei näe koneessa juuri mitään eloa, ehkä hiiri liikkuu mutta Linuxiinkaan ei pääse ssh kautta (joko sshd on unohtunut laittaa päälle tai ei vain vastaa kun on niin jumissa, tai ei näe mistään mikä IP-osoite ko. koneella on että saisi yhteyden), ja Windowsiinkaan ei pääse edes sen vertaa, niin hallitun shutdownin ajaminen power-nappulaa painamalla on viimeinen oljenkorsi, ilman pelkoa että jäisi jotkut kirjoittelut tms. kesken ja tiedostojärjestelmä menisi solmuun. On auttanut minua todella monissa tilanteissa.

Toissaviikolla siskon mies soitti apuun kun ei saa vuodenvaihteen tilityksiä lähtemään firmastaan verottajalle koska Windows on jumissa eikä edes powerin painaminen auta, tulee aina pelkkä musta ruutu jossa liikkuu hiiriosoitin. Hän oli jo varma että kone on mennyt rikki ja pitää ostaa uusi, juuri kiireisimpään aikaan vuodesta.

Korjaukseksi riitti että Ctrl-Alt-Del kautta sain ajettua restartin koneelle, ja ongelma hävisi. Kävin tarkistamassa koneen power-asetukset ja kyllä, siellä oli määritelty että power-nappulan painaminen ajaa koneen sleep-tilaan, ei sammuta konetta. Kyseessä on vanha pöytäkone, ei akulla toimiva läppäri, joten koko sleep-tila on aika älytön mielestäni siinä.

Korjasin tuon että powerin asetuksissa:
- powerin painaminen ajaa shutdownin (ei sleep)
- varmistin ettei fast startup ole käytössä, eli että shutdown on ihan oikea shutdown eikä mikään typerä välitila missä päälläolevat ongelmat jäävät olemaan uudelleenkäynnistyksessä.

Jos nuo asetukset olisivat olleet valmiiksi noin, ei hänen olisi tarvinnut hälyttää minua apuun vaan ongelma olisi poistunut kun hän koitti painaa power-nappulaa, ilman pelkoa tiedostojärjestelmän menemisestä solmuun.

 

[Makis]

Eikö tuota Mintiä olisi voinut konffata auto-loggaamaan mummon tunnuksella?

 

[EliEli]

Pääasiallinen käyttö nettiselailua, jossa varmasti toimii Windowsin lailla. Nopea käynnistymään ja sammumaan, kevyt tämä Mintin Xfce-versio. Toivottavasti toimii vielä vuosia ilman suurempaa säätöä.

"Suurempi säätö" voi tulla siinä vaiheessa kun haluat päivittää uudempaan Mint major releaseen, esim. 22.x => 23.x tms.

Parhaimmassa tapauksessa se ei ole muuta kuin parin komennon ajamista ohjeiden mukaan, ja odottellua.
"Pahimmassa" tapauksessa, riippuen mitä Mintiin on asennettu, saattaa valittaa jostain riippuvaisuuksista tai joku ei ole enää tuettu uudessa releasessa tms., ja saattaa joutua käsin hieman korjaamaan jotain, tai asentamaan joku softa uudelleen.
Oikeasti pahimmassa tapauksessa kone ei enää toimi kunnolla ja pitää asentaa koko käyttis uudestaan tai jotenkin muuten korjata. Tätä ei Mint:ssä ole minulle tapahtunut, KERRAN on kauan sitten Ubuntun release upgradessa (oliko Ubuntu 16 => 18) yhdellä virtuaalikoneella mennyt grub jotenkin rikki ja se aiheutti enemmän harmia että sai korjattua.

Kolmelle tai neljälle läppärille olen tehnyt Mint 21.x => 22.x release upgraden, ne menivät ok läpi, jollakin niistä valitti muistaakseni ettei jollekin asennetulle softalle löydy heittämällä sopivia repositoryja tms. mutta ei vaikuttanut olevan tärkeä softa joten poistin, taisi olla joku itse erikseen asentamani TeamViewer tai AnyDesk tai Solaar (käytetään langattomille Logitech-hiirille ja näppiksille, mutta taitavat ne nykyisin toimia ilmankin tuota Solaar-apuohjelmaa). Yhdelle noista läppäreistä tein peräjälkeen kaksi release upgradea, 20 => 21 => 22.

Nykyisen Linux Mint 22.x kohdalla end-of-life on 30 Apr 2029, eli silloin viimeistään pitää alkaa miettiä major release päivitystä sille.

Minä toisaalta halusin kokonaan pois noista release upgradeista joten nyt käytän enemmän OpenSUSE Tumbleweed joka on rolling release eli päivittyy "koko ajan" eikä ole erillisiä major release päivityksiä joidenkin vuosien välein. Toki siinä on sitten omat harminsa välillä, kun ajan päivitykset ja jos se varoittaa jostain riippuvuuksista että ovat epäsynkassa, yleensä jätän kaiken varalta päivitykset kokonaan siltä kerralta väliin ja koitan uudestaan parin päivän tai viikon kuluttua. Yleensä silloin tuo epäsynkka on poistunut jonkun kilkkeen päivityttyä siinä ajan tasalle, ja uskallan ajaa päivitykset läpi.

Ehkä naapurin mummolle en rolling release suosittele, mieluummin tuollainen staattisempi Mint johon tulevan peruspäivitykset automaattisesti ja käy sitten 2029 päivittämässä mummon koneen 23.x releaseen, jos on vielä hengissä (sekä kone että mummo).

 

[Wilds]

Eikö tuota Mintiä olisi voinut konffata auto-loggaamaan mummon tunnuksella?

Kaipa voisi, mutta koko Linux-ympäristö sen verran tuntematonta, ettei tullut tuollainen mieleen. Ja pitäisi kaivaa jostain ohjeita. Mutta hyvä idea sinänsä.

"Suurempi säätö" voi tulla siinä vaiheessa kun haluat päivittää uudempaan Mint major releaseen, esim. 22.x => 23.x tms.

Eipä tästäkään ole tietoa, mutta toivottavasti Mintin Päivitysten hallinta hoitaa mahdollisimman helposti päivitykset. Hyvä varoitus silti, että joskus ongelmia voi tulla.

 

[ississ]

Vastaperusteluja:

- Kaksi konetta (eri käyttöön) maksaa enemmän kuin yksi kone kaikkeen käyttöön, ja pöytäkoneina vievät myös paljon enemmän tilaa.

- Jos tulee ulkomaanmatka tai menee kesämökille, ei tarvitse kuljettaa repussaan kahta läppäriä mukanaan, jos haluaa matkalle sekä viihdykettä että mahdollisuuden tarvittaessa tehdä töitä. On minut parillakin kesälomalla hälytetty kesken Thaimaan lomareissun korjaamaan jokin asiakkaan kiireellinen ongelma johon töissäolleilla ei juuri silloin ollut rahkeita, sen varalta olin työläppärin ottanutkin matkalle mukaan.

Eli vähän sama asia miksi itse kieltäydyin erillisestä työpuhelimesta ja jopa SIM:stä, mieluummin niin että on yksi numero ja puhelin sekä työ- että vapaa-ajan käyttöön. Eipähän tarvitse kahta puhelinta kuljettaa kaiken varalta mukanaan kaikkialle ja muistaa ladata molempia, ja säästän myös rahallisesti kun en joudu maksamaan omasta SIM:stä johon työnantaja kuitenkin joskus hätätapauksissa soittaisi siviilinumeroon vaikka kytkisin työ-SIM:n pois päältä. Eikä minunkaan tarvitse muistaa että minulla on kaksi eri numeroa.

Tietenkin jos puhutaan normitapauksesta missä läppäri on saatu työnantajalta työkäyttöön ja työnantaja on selkeästi linjannut että koneelle ei saa asentaa tai ajaa mitään työhönkuulumatonta (mihin lukeutuu myös dualboottina tai virtuaalina ajettava pelikäyttis), sitten homma sen osalta selvä ja pulinat pois, oma eri kone hupikäyttöön.

Moni tosin rikkoo tätäkin sääntöä katsomalla työkoneessa selaimessa Hesaria tai Youtubea, ne pitäisi oikeasti tehdä vain omalla koneellaan jos eivät liity suoraan työntekoon. Se on työnantajan tarjoamien resurssien tuhlausta omaan käyttöön.

No joo, käyttötapauksia on monia.
Itsellä on ollut jo kauan firman toimittama työkone (läppäri) ja omiin hommiin tehokkaampi pöytäkone (ja mopo läppäri koska välillä pitää olla kone mukana). On myös oma pöytä omille ja firman hommille niin säästyy järjestelyltä...
Tietysti on varmasti niitäkin jotka käyttävät omaa konetta töiden tekoon.

Ainakin omalla kohdalla varsinkin töissä tietoturva on tärkeä ja siksi erilliset on oikein hyvä ratkaisu, ei mene edes vahingossa sekaisin.

Keskusteluhan lähti liikkeelle multiseat- ympäristön tietoturvasta eri käyttäjien välillä ja siihen liittyen erilliset koneet on varmasti helpompi ratkaisu ja tarvittavista tehoista riippuen ei välttämättä edes kovin paljon kalliimpi.
Varsinkin jos saman koneen käyttäjät ovat töissä eri firmoissa.

Ja töihin liittyen, kun on lomalla niin on lomalla, ei silloin kuulu tehdä töitä
Poikkeuksena tietysti päivystystarve/vastaavat.
En omista puhelinta, sekin yksi käytössä oleva on firman omaisuutta. Eikä kyllä kukaan nykyään soitakaan, ~kaikki tulee postilla/teams/jne niin ei häiritse ollenkaan. Toisilla tietysti voi olla hyvinkin eri tilanne.

Koneita yleensä kertyy, junioreillakin on omat pelikelpoiset koneet ja koulu toimittaa läppärin. Kaikilla kolmella cnc- koneella on omat koneet ja lisäksi vielä yksi joka vain soittaa musiikkia.
Ennemmin ajattelen niin että yksi kone hoitaa tietyn homman ja speksit sen mukaan niin ei sotke muita ja asioita voi tehdä samaan aikaan. Tai yksi hajoaa niin ei vaikuta muihin.

 

[Grizzle]

toivottavasti Mintin Päivitysten hallinta hoitaa mahdollisimman helposti päivitykset.

Ei liity isompaan versiopäivitykseen, vaan tavallisten päivitysten asentamiseen. Säädä Unattended upgrades asentamaan kaikki päivitykset automaattisesti ja siivoamaan vanhat riippuvuudet pois, kun kone sammutetaan. En tiedä Mintistä, mutta *buntuissa on tiedosto etc/apt/apt.conf.d/50unattended-upgrades joka on aika selkeä säädettävä. Näin normi päivitykset asentuvat automaattisesti ja turvallisesti.

Sammutukseen kannattaa tehdä pikakuvake työpöydälle.

 

[Mukava]

Eikö jollekin tälläisellä "vanhemmalle" henkilölle kannattaisi laittaa joku "no-hands" versio, joka siis hoitaa tälläiset mietinnät automaattisesti.

Tietysti oma bias tässä mukana, mutta en ainakaan itse edes miettisi omille vanhemmille mitään "normaalia distroa" jossa joutuu miettimään miten päivitykset menee. Varsinkin kun noilla on jossain vaiheessa tapana hajota jos tulee joku pakettikonflikti niin saattaa päivitykset lakata sitten kokonaan ellei tee vaadittavia toimenpiteitä. Noh lähinnä tämä on Arch-pohjaisten ongelma jos paketteja nimetään uudstaan tai splitataan, mutta onhan noita tainnut olla Fedorallakin.

 

[Wilds]

Eikö jollekin tälläisellä "vanhemmalle" henkilölle kannattaisi laittaa joku "no-hands" versio, joka siis hoitaa tälläiset mietinnät automaattisesti.

Ajattelin hoitaa Mintin päivitykset aina välillä itse eli muutaman viikon välein viimeistään. Läppäri ei välttämättä ole aina päivittäiskäytössä (pöytäkone sitä varten), vaan enemmänkin varalla satunnaiskäytössä. Laitoin siis tuon Päivitysten hallinnan pois muilta käyttäjätunnuksilta kuin omalta, jolla hoidan päivitykset. Ei muiden tarvitse ihmetellä noita juttuja tai ruudulle pomppaavia päivitysdialogeja.

Vai mitenkähän tuo Päivitysten hallinta näkyy käyttäjälle? Ajetaanko taustalla vai tarvitseeko odotella, klikkailla jotain? Windowshan tekee taustalla aika näkymättömästi. Mitään päivityksiähän ei ole vielä tullut, niin ei tiedä, miltä näyttää ja mitä pitää käyttäjän tuolloin tehdä.

Laitoin myös kalenteriin huhtikuulle 2029 merkinnän, että viimeistään päivitän tuon läppärin Mintin ison major-version tuolloin. Se siis ilmeisesti vaatii komentoriviä (mintupgrade).

 

[EliEli]

Eipä tästäkään ole tietoa, mutta toivottavasti Mintin Päivitysten hallinta hoitaa mahdollisimman helposti päivitykset. Hyvä varoitus silti, että joskus ongelmia voi tulla.

Kun 22.x => 23.x release upgrade tulee, se tehdään eri tavalla kuin normi päivitykset tai edes minor release päivitykset (esim. 22.2 => 22.3). Googlettamalla esim. "linux mint 23 release upgrade" tms. päätynee oikeiden ohjeiden äärelle, kun tuollaiset ohjeet on saatavilla.

Siinä otetaan ennen päivitystä ohjeiden mukaan snapshot koneesta joten jos jotain on vialla päivityksen jälkeen, pystyy palaamaan tilanteeseen ennen sitä. Taisin näin siinä yhdessä päivityksessä tehdäkin eli kun valitti joistakin tietyistä asentamistani applikaatioista, päätin lopulta palata tilanteeseen ennen päivitystä, poistin kyseiset applikaatiot repositoreineen koska en kokenut niitä enää tarpeellisiksi, ja ajoin release upgrade uudestaan ilman valituksia. Jos tulee niille softille joskus vielä tarve niin googletan saako niitä asennettua Mint 22:seen ja ohjeet sille.

Ennen oli Mint:ssäkin huonommin kun he itsekin ehdottivat että vaikka release upgrade periaatteessa on mahdollinen, he suosittelevat mieluummin käyttiksen asentamista alusta uudestaan kun haluaa päivittää uuteen major-releaseen. Eli tuli kuva etteivät itsekään luottaneet kaiken välttämättä menevän ok, tai ehkä pelkäsivät ne muutamat epäonnistuneet päivitykset poikivat oikeustapauksia tms. Nyt tuollainen disclaimer tuntuu poistuneen eivätkä varoittele enää release upgrade vaarallisuudesta.

 

[EliEli]

Ja töihin liittyen, kun on lomalla niin on lomalla, ei silloin kuulu tehdä töitä
Poikkeuksena tietysti päivystystarve/vastaavat.

Riippuu tietysti firmasta ja sen koosta. Pienemmässä firmassa kun on työskennellyt ja kokee että työnantaja on reilu sinua kohtaan, saatan olla samalla tavalla reilu ja sanoa että jos tulee oikeasti paha tilanne niin saa ainakin laittaa tekstaria että onko mahdollista katsoa jossain vaiheessa. En tietysti lupaa että pystyn tekemään, voihan olla että olen vuoristossa patikoimassa tai makaan baarin lattialla tiedottomassa tilassa.

Esim. edellisessä pikkufirmassa jos kahdella isolla asiakkaalla tuli ongelmia Oracle-tietokantojensa kanssa, kyllä meillä oli tasan yksi henkilö (en minä) joka Oracle-tietokannoista yleensäkään mitään tiesi. Ja jos todella oli joku tilanne päällä virka-ajan ulkopuolella tai loma-aikoina, kyllä hänkin tuntui aina pitävän läppäriä ainakin lähimaastossa (esim. autossaan) mukanaan ja lupasi tarkastaa asiaa kun ehtii. Joskus siihen meni tunteja ennenkuin ehti.

Isommissa firmoissa varmaankin aina oletetaan ettei mikään homma ole koskaan yhdestä kiinni ja aina on paikalla joku joka tietää jotain tietystä asiasta. Oracle tietokantavelhojakin lienee palkattu pari kolme kymppitonnin kuukausipalkalla vai mitä ne oracle-hemmot palveluksistaan veloittavatkaan.

 

[hants]

Miksi työasioiden hoito samasta Windowsista missä pelit pyörivät ei ole vaihtoehto?
Sitä vasten pystyy sitten arvioimaan onko järkeä yrittää ajaa työ-Linuxia Windowsissa VM:ssä, eli onko sille jokin todellinen tarve.

Minulla on juuri toisinpäin kuin sinulla, eli on Bitlockerilla kryptattu työ-Windows yhdellä osiolla jonne en mitään ylimääräistä asenna (varsinkaan pelejä), ja toisella osiolla on sitten omaan käyttöön OpenSUSE Linux (sekin kryptattu, LUKS). Molempien kryptauksella varmistan etteivät ne näe toistensa osioiden tiedostoja missään vaiheessa. Periaatteessa pystyn tekemään työhommia myös Linuxista ja olenkin kovasti miettinyt pitäisikö heittää Windows kokonaan pois koneelta, mutta mennään nyt tällä niin on työ ja hupi eriytetty, vaikka joskus saattaa työ-Windowsissa jotain Youtubea tai Hesaria katsoakin.

Buutissa tosiaan pitää päättää kumpaan menen, defaulttina menee 5 s odottelun jälkeen työ-Windowsiin.

Ovathan nuo eri henkilöiden omien pelien yms. asentelut työ-Windowsiin aiheuttaneet kaikenlaisia mielenkiintoisia tilanteita, pari mieleen muistuvaa jostain menneisyydestä:

1. Firman antivirus antoi ylläpidolle hälytyksen malwaresta eräällä Windows-palvelimella. Paljastui nopeasti että kyseinen tiedosto ei suoranaisesti ollut kyseisellä Windows-palvelimella vaan kun yksi työntekijä oli ottanut RDP:llä yhteyden palvelimeen siten että hänen läppärinsä C-asema näkyi RDP yli palvelimella, palvelimen virusskanneri oli havainnut ko. levyllä jonkun Pokemon-pelin kräkin josta oli antanut hälytyksen ylläpidolle.

2. Jonkun Windows-työläppärille asennettu Epic Games Store-clientti skannasi jatkuvasti työpaikan verkkoja ja siitä tuli ylläpidolle tietoturvahälytys. Tämä siitä huolimatta ettei kyseinen EGS-clientti ollut edes päällä, mutta se riitti että se oli edes asennettu, joku sen kilke ilmeisesti aina on päällä skannaamassa verkkoja varsin aggressiivisesti.

Ei siihen ole mitään selkää syytä ja miltä vaikuttaa niin helpompi jatkaa näin kun on aina ollutkin, mutta nikkarointi, foliohattuilu, open source tukeminen tai vaan vaihtelu varmaan ne suurimmat teemat miksi kiinnostaa. Ajatuksen tasolla pidän siitä, että laajemassa mittakaavassa se pohja (käyttöjärjestelmä) olisi täysin avointa lähdekoodia. Jos pelkkää työtä ja surffailua tekisin niin todennäköisesti linuxia pääsääntöisesti ajaisin jo.

 

[Wilds]

Kun 22.x => 23.x release upgrade tulee, se tehdään eri tavalla kuin normi päivitykset tai edes minor release päivitykset (esim. 22.2 => 22.3). Googlettamalla esim. "linux mint 23 release upgrade" tms. päätynee oikeiden ohjeiden äärelle, kun tuollaiset ohjeet on saatavilla.

Linux Mintin Upgrades-sivulta näyttää löytävän ohjeita päivityksiin.

Voisi kuvitella, että nykyisen 22:n päivitys seuraavaan tulevaisuudessa on (ehkä?) melko samanlainen kuin edellisen major-päivityksen ohje ("How to upgrade to Linux Mint 22"). Upgrade tool pitää käynnistää komentoriviltä tuossa ohjeessa.

Ennen oli Mint:ssäkin huonommin kun he itsekin ehdottivat että vaikka release upgrade periaatteessa on mahdollinen, he suosittelevat mieluummin käyttiksen asentamista alusta uudestaan kun haluaa päivittää uuteen major-releaseen.

Hyvä, että kehitys on kehittynyt ja isotkin päivitykset nykyään onnistuvat Mintissä.

 

[love_doctor]

Mitä etua tuosta on, että samassa koneessa on monta näytönohjainta? Hinta? Paljonko tuossa säästää vs. neljä halpaa konetta?

Pointti tuossa on, että Linuxissa on ihan oletusarvoisesti mahdollista jakaa näyttikset niin että yksi näyttis per työpöytä/käyttäjä-kombo. Vähän vastaava systeemihän on matalammalla tasolla bindata toinen ohjain virtuaalikoneelle ohi isäntäkäyttiksen (ja jokin BIOS/UEFI kai mahdollistaa tuon niin että voi suoraan bootatessa osioida laitteistoa). Toinen vaihtoehtohan joskus oli jatkaa samaa työpöytää useampaan ulostuloon, mutta nykyään on 4+ ulostulon ohjaimia paljon ja monen ohjaimen käytöstä tulee vähän penaltyä. Näihin kaikkiin on ollut tukea jo hyvin pitkään ja libglvnd-tuen jälkeen joskus 10 vuotta sitten sai myös yhdisteltyä eri valmistajien ohjaimia myös kiihdytetysti.

Koneen jakamisella saa etuja resurssikulutuksessa ja haitta jakamisesta on erittäin pieni. Esim. jos mietit muistin käyttöä, eri käyttäjät voi kontittaa ja silti jos ladataan samoja ohjelmia levyltä, samat cachet on jaettu käyttiksen päällä. Eli jos kaksi käyttäjää tarvii eri koneilla 2 + 2 gigaa muistia, samalla voi riittää hatusta heitettynä 2,5-3. Levyllä tarvii olla yksi käyttiskopio. Myös virtalähteen, kotelon ja emolevyn voi jakaa. Yhteensä näissä yleensä tulee kustannussäästöjä.

Tuo onnistuu myös yhdellä näyttiksellä, mutta yleensä se vaatii sen että luodaan virtuaalityöpöytiä ikkunoihin ja jaetaan niitä putken yli. Siitä tulee kyllä penaltyä eikä se eristä resursseja samalla tavalla.

 

[Makis]

En edelleenkään näe tuossa enää nykypäivänä hyötyä. Tarvitset kuitenkin järeämpää rautaa, varsinkin näytönohjaimen osalta, eli ei se säästö suoraan tule. Ja tuossa on enemmän säätämistä, eli siitäkin tulee kustannuksia. Resursseja voi jakaa joko dedikoidulla serverillä, joka ei vaadi näytönohjainta, tai jos nyt ihan pakko on, niin samaan tapaan kuin silloin kun itse ekaa kertaa pääsin käpälöimään Unixia. Silloin oli koneet vielä niin kalliita, että oli erilliset tyhmät X-päätteet ja jossain nurkassa/toisessa huoneessa hyrisi joku DEC:n tai Sunin serveri.

 

[love_doctor]

En edelleenkään näe tuossa enää nykypäivänä hyötyä. Tarvitset kuitenkin järeämpää rautaa, varsinkin näytönohjaimen osalta, eli ei se säästö suoraan tule.

En tarvi. Mistä ihmeestä tuollaista keksit? Sanotaan että vertailukohtana on kaksi konetta, joissa on

- kotelot 2 x 100 eur
- virtalähde 2 x 110 eur (esim. 650W)
- emolevy 2 x 200 eur
- muistit 2 x 32 GB setit ~500 eur (huhhuh nykyhintoja)
- prosessorit 2 x 315 eur (R7 9700X)
- näytönohjaimet 2 x 370 eur (9060 XT)
- SSD 2 x 120 eur (1 TB NVMe)
- näyttö
- näppis ja hiiri
- jne.

Ja yhdistettynä samaan koneeseen

- kotelo 1 x ~100 eur
- virtalähde 1 x ~130 eur (esim. 750-850W *)
- emolevy 1 x ~210 eur (kaksi 16x paikkaa)
- muistit 1 x 64 GB setti ~1000 eur (huhhuh nykyhintoja)
- prosessori 1 x 575 eur (R9 9950X)
- näytönohjaimet 2 x 370 eur (9060 XT **)
- SSD 1 x 220 eur (2 TB NVMe)
- näyttö
- näppis ja hiiri
- jne.

Saan tästä itse reilut 450 eur halvemman jos pelkkää keskusyksikköä katsoo. Tuossakin vertailu on epäreilu, kun eri koneilla muistia menee hukkaan paljon enemmän ja myös levytilaa.

*) tosin CPU:n TDP on 170W ja GPU:iden 2 x 160W joten 650W riittänee myös ja varsinkin jos ei koneella pelata samaan aikaan. Virtalähteen PCIe-johtojen riittävyyden takia ei voi hankkia ihan kalleimpia näytönohjaimia
**) 16x-väylän voi joutua jakamaan ainakin toisella ohjaimella, mutta seatit voi sopia niin että nopeampi on pelaamiseen ensisijaisesti. Toisaalta jos emolevyllä on uudet PCIe-väylästandardit, niin keskihintaisella ohjaimella ero on pienehkö.

Ja tuossa on enemmän säätämistä, eli siitäkin tulee kustannuksia.

Lasket tuntihintaa omalle vapaa-ajalle vai? Ei sen loginctl attach:n ajaminen nyt niin ylivoimaisen vaikeaa voi olla.

Resursseja voi jakaa joko dedikoidulla serverillä, joka ei vaadi näytönohjainta, tai jos nyt ihan pakko on, niin samaan tapaan kuin silloin kun itse ekaa kertaa pääsin käpälöimään Unixia.

Niin ja erillinen serveri on täysin ilmainen vai? Ei se osa halpene yhtään siitä, että sen siirtää serveriin ja jos koitat jollain kevytpäätteellä säästää, niin latenssi yms. kasvaa ja maksaa se päätekin. Tietenkin jos sulla on nopea näytönohjain ja kone, niin haluat käyttää sitä lokaalisti eikä striimata lagista ja palikkaista h264-kuvaa jonkun ethernetin yli. Tämä on jännä miten ei mene kaaliin. Ei ole mikään pakko vaan ihan vapaaehtoinen juttu. Kiinnostaa säästää monta sataa euroa aina kun uusii laitteita.

Silloin oli koneet vielä niin kalliita, että oli erilliset tyhmät X-päätteet ja jossain nurkassa/toisessa huoneessa hyrisi joku DEC:n tai Sunin serveri.

Koitapa ajaa uusimpia Vulkan-pelejä HDR 4k-resolla X-yhteydellä verkon yli. Jälleen ihan typerä vertailu. Tuossa lokaalissa multiseatissa se oleellisin juttu on nimenomaan nopea GPU-yhteys. Tottakai voit tehdä myös omnissa horizon-tyyppisen palvelun verkkoonkin ja sekin on ihan kätevä, mutta ihan eri käyttötarkoitus. Siihenkin Linux tarjoaa kyllä hyvät välineet.

 

[herra57]

Kuulostaa niin "niche of a niche of a niche" käyttötapaukselta tämä multiseat-gaming että onkohan maailmassa yli kymmentä käyttäjää tälläisella ja sekin muka turvallisuusongelma mitä on kuulostaa väkisin väännetyltä ja helposti ratkaistavalta ongelmalta. Olisi vähän yllättävää jos tällaisen takia poistettaisiin tekstikonsoli ominaisuus jolla on miljoonia sitä oikeasti tarvitsevia käyttäjiä päivittäin ja minäkin käytän suunilleen joka viikko ja kovasti kiroan jos se poistettaisiin jonkun tyhmän syyn takia että tekstikonsolia ei voi innokkaat ohjelmoijat vääntää graafiseksi konsoliksi kun se että se on tekstikonsoli ilman grafiikkaa on just se pointti miksi se on käyttökelpoinen.

 

[Vaateri]

Tässä on muuten video, jossa rakennetaan multi-seat-kone kahdella GPU:lla:

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://youtu.be/OSodGduWeL0?si=kzOlZNu363gPyX-V

 

[Makis]

Koitapa ajaa uusimpia Vulkan-pelejä HDR 4k-resolla X-yhteydellä verkon yli. Jälleen ihan typerä vertailu. Tuossa lokaalissa multiseatissa se oleellisin juttu on nimenomaan nopea GPU-yhteys. Tottakai voit tehdä myös omnissa horizon-tyyppisen palvelun verkkoonkin ja sekin on ihan kätevä, mutta ihan eri käyttötarkoitus. Siihenkin Linux tarjoaa kyllä hyvät välineet.

Ihan uteliaisuuttani, olet siis ajanut useampaa nykyaikasta Vulkan-peliä HDR 4k-resolla yhtä aikaa samalta koneelta?

 

[EliEli]

Linux Mintin Upgrades-sivulta näyttää löytävän ohjeita päivityksiin.

Voisi kuvitella, että nykyisen 22:n päivitys seuraavaan tulevaisuudessa on (ehkä?) melko samanlainen kuin edellisen major-päivityksen ohje ("How to upgrade to Linux Mint 22"). Upgrade tool pitää käynnistää komentoriviltä tuossa ohjeessa.

Joo yritin aiempaan viestiini löytää noita ohjeita mutta silloin en jostain syystä päässyt ko. sivuille, mietin jo onko taas joku Cloudfare tms. alhaalla kun sivun haku tyssäsi johonkin.

 

[love_doctor]

Ihan uteliaisuuttani, olet siis ajanut useampaa nykyaikasta Vulkan-peliä HDR 4k-resolla yhtä aikaa samalta koneelta?

Minulla ei ole HDR-laitteita, mutta pystyn laskemaan että hankalaksi menee ihan jo siitä, että X:llä pelkkää verkkoliikennettä tulee luokkaa 500 Mbps. Aika paljon myös kokemusta erilaisista etätekniikoista (X, NX, VNC, RDP, horizon, guacamole, jne.) ja näkee ihan heti, ettet oikein tiedä mistä puhut. Ylipäänsä ihan absurdia ehdottaa jotain X:ää, kun minulla ei edes ole X-serveriä koneella ja esim. Gnome 49 ei enää edes tue X-työpöytää. Aika lailla mennyttä aikaa.

Mutta jos koitan vastata tuohon kahden nykyaikaisen vulkan-pelin pelaamiseen samaan aikaan, niin se kyllä toimii nykyään. Valitettavasti ei ole laitteistoa pelata teknisesti vaativimpia pelejä maksimiasetuksilla, mutta vähän kevyemmät pelit toimivat kyllä ihan ok. Se ei tarkoita, että vain kevyet pelit (lue miinaharava ja pasianssi) toimivat, vaan minulla ei ole tarvetta ja laitteita testata enempää.