Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

Aika moni distro vaatii/alkaa vaatia x86-64-v2 ja -v3 -featureita prossulta, eli Ryzeniä (vai Excavatoria?) edeltävät AMD:t ja Haswelliä edeltävät Intelit ovat off-the-table näiden uusimpien/tulevien kanssa, kannattaa tsekata distrokohtaisesti vaatimukset ja verrata prossusta löytyviin täppiin.

Edit: enkä tarkoita maalata piruja seinille, edelleen tulee löytymään kauan aikaa distroja, jotka toimivat jeesuksen aikaisella raudallakin, mutta OSASSA noita vaatimuksia on. RHEL 10 tulee olemaan vaativa, ja esim. A6-3400M-prossulliseen Aceriin ei Alma Linux 9:kään uponnut (8 kyllä meni).
 
Kernelistä tiputettiin hiljattain tuki 486 ja 586:lle Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista Eli ainakaan tuolle raudalle ei joidenkin vuosien päästä löydy enää uutta kerneliä. Tosin LTS-kernelit, joista tuki edelleen löytyy, on tuettuna pitkälle 30-lukua, joten ei tässä nyt välitöntä hätää ole tuonkaan raudan kanssa.
Tuohon 32-bittisyyteen se raja käytännössä alkaa muodostua. 5 vuoden päästä saattaa olla jo vaikeuksia löytää 32 bittistä jakelua.
Tukea ei vielä tiputettu. Ehdotus tästä vasta etenee.
EDIT: Vielä tarkennus, asettavatko DE:t (desktop environments) jotain rajoituksia millä raudalla/näyttöpiirillä suostuvat pyörimään, vai pyöriikö viimeisin XFCE tai KDE tai Gnome tai mikälien suunnilleen millä tahansa raudalla, millä itse Linux kernel suostuu pyörimään? Vai meneekö tässä ehkä joku raja että joku Wayland toimii vain tietynlaisella raudalla jne.?
KMS ainakin on jo melkoinen vaatimus nykyaikaiselle työpöydälle. OpenGL/Vulkan-tuki myös tulisi olla. OpenGL:n tuki ei ole pakollinen, kun sitä voi emuloida CPU:lla tai Vulkanilla jne. KMS-ajureita on aika vähän tehty vanhalle raudalle, vaikka noidenhan osalta on vähemmän tekemistä. Geneerisellä VESA-ajurilla voi tehdä jotain, mutta onhan se toivottoman hidas vaikkapa videon soittamiseen. Enpä silti tiedä, odottaako kukaan edes että 486SX:llä ja puolen megan muistilla olevalla koneella toimii H.265 4k-resolla ja 10b väreillä.

Työpöydistä raspillekin tehdyt kioskityöpöydät lienevät kevyimmästä päästä. Tosi vanhojen työpöytien osaltahan on niin, että jos kone oli 2005 jo liian hidas ajamaan XFCE:tä, niin on se edelleen. Puhutaan niin noista 1980- ja 90-luvun laitteista.
 
Aika moni distro vaatii/alkaa vaatia x86-64-v2 ja -v3 -featureita prossulta, eli Ryzeniä (vai Excavatoria?) edeltävät AMD:t ja Haswelliä edeltävät Intelit ovat off-the-table näiden uusimpien/tulevien kanssa, kannattaa tsekata distrokohtaisesti vaatimukset ja verrata prossusta löytyviin täppiin.

Edit: enkä tarkoita maalata piruja seinille, edelleen tulee löytymään kauan aikaa distroja, jotka toimivat jeesuksen aikaisella raudallakin, mutta OSASSA noita vaatimuksia on. RHEL 10 tulee olemaan vaativa, ja esim. A6-3400M-prossulliseen Aceriin ei Alma Linux 9:kään uponnut (8 kyllä meni).

Mihin ne distrot noita ominaisuuksia tarvitsevat? Ei kuulosta siltä että kyseessä olisivat jokaista työpöytäkäyttäjää hyödyttävät ominaisuudet. Liittynevätköhän levyjen rautasalaukseen jotenkin?
 
Mihin ne distrot noita ominaisuuksia tarvitsevat? Ei kuulosta siltä että kyseessä olisivat jokaista työpöytäkäyttäjää hyödyttävät ominaisuudet. Liittynevätköhän levyjen rautasalaukseen jotenkin?

Jos kaikki distron binaarit käännetään geneeriselle x86-64-v3 arkkitehtuurille niin kääntäjä voi huoletta jättää tekemättä optimoinnit jotka hyödyttävät vanhempia arkkitehtuureja ja niihin perustuvia prosessoreita, mutta joista ei ole hyötyä tai jopa on haittaa uudemmilla. Lopputuloksena keskimäärin parempi optimointi vaikka uusia käskyjä ei olisi tilaisuuttakaan käyttää.

Joku lähtökohta sille on otettava, x86-64-v3:tta tukemattomat prosessorit ovat tässä vaiheessa jo pitkälle toista kymmentä vuotta vanhaa serriä. Jos oma valinta on käyttää sellaista niin sopii sitten valita distrokin sen mukaan, ei sellaisen tuen raahaaminen mukana tasan tarkkaan hyödytä "jokaista työpöytäkäyttäjää" nykypäivän käyttöön tarkoitetulla distrolla.
 
Jos kaikki distron binaarit käännetään geneeriselle x86-64-v3 arkkitehtuurille niin kääntäjä voi huoletta jättää tekemättä optimoinnit jotka hyödyttävät vanhempia arkkitehtuureja ja niihin perustuvia prosessoreita, mutta joista ei ole hyötyä tai jopa on haittaa uudemmilla. Lopputuloksena keskimäärin parempi optimointi vaikka uusia käskyjä ei olisi tilaisuuttakaan käyttää.

Joku lähtökohta sille on otettava, x86-64-v3:tta tukemattomat prosessorit ovat tässä vaiheessa jo pitkälle toista kymmentä vuotta vanhaa serriä. Jos oma valinta on käyttää sellaista niin sopii sitten valita distrokin sen mukaan, ei sellaisen tuen raahaaminen mukana tasan tarkkaan hyödytä "jokaista työpöytäkäyttäjää" nykypäivän käyttöön tarkoitetulla distrolla.
Summa summarum, vanhaa voi vielä tekohengittää valitsemalla distronsa oikein. Esim. mainitsemani Q4OS Linux Trinity-työpöydällä tukee ilmeisesti edelleen 32-bittisiä prossuja 2028 asti (ehkä pidempäänkin jos niin päättävät), eli varmaan edelleenkin pyörisi tuolla ikivanhalla 32-bittisella 1GB RAM läppärillä joka tuossa hyllyssä vielä on eikä ole toimivaa kiintolevyä (paitsi jos buuttaa ulkoiselta muistitikulta tai HDD:lta USB:lla, toimii!). 486-koneiden perään en toki enää itke, omakin sellainen viimeinen retro-PC:ni hajosi jo varmaan 10 vuotta sitten.

Mielestäni ihan kiva että näin, vähän erilainen tatsi kuin kuinka ihmiset heittävät vanhoja toimivia telkkareitaan kierrätykseen nyt kun on vain HD-piirto (toki voisihan digiboksillakin selvitä vanhan telkun kanssa), tai varsinkin nyt kuinka Windows 11 tekee suuren määrän vanhoja mutta vielä toimivia PC:eitä romuksi (mulla on perheessä ainakin kolme läppäriä aktiivikäytössä joihin Windows 11 ei suostu asentumaan, niissä on sitten Windows 10 ja/tai Linux).

Jotenkin voisin kuvitella että taas n vuoden kuluttua joku uusi Windows vaatii että PC:stä pitää löytyä joku Copilot AI-piiri, muuten ei suostu edes asentumaan. Taas menee iso läjä PC:eitä kierrätykseen. Linux tuskin tulee tällaista vaatimaan, vaikka ehkä AI-piirejä tukisikin. Saa nähdä miten käy vai käykö kuinkaan.


Niin ja tuli tuossa mieleenkin että kun Windows 11 24H2 päivitys rikkoi monia pelejä, esim. Demonicon ei toimi enää ollenkaan sillä millään 24H2-koneella... taas Linux pelastaa, kyseinen peli pyörii hienosti WINE:llä/Lutriksella Linuxissa. No, pelataan peli siellä sitten läpi, jollei sitteni jollain vanhoista Windows 10 koneista tuen loppumisen jälkeen.
 
Summa summarum, vanhaa voi vielä tekohengittää valitsemalla distronsa oikein. Esim. mainitsemani Q4OS Linux Trinity-työpöydällä tukee ilmeisesti edelleen 32-bittisiä prossuja 2028 asti (ehkä pidempäänkin jos niin päättävät), eli varmaan edelleenkin pyörisi tuolla ikivanhalla 32-bittisella 1GB RAM läppärillä joka tuossa hyllyssä vielä on eikä ole toimivaa kiintolevyä (paitsi jos buuttaa ulkoiselta muistitikulta tai HDD:lta USB:lla, toimii!). 486-koneiden perään en toki enää itke, omakin sellainen viimeinen retro-PC:ni hajosi jo varmaan 10 vuotta sitten.
Iso ongelmahan noissa on että käyttöjärjestelmiin kertyy ajan saatossa paikkoja arkkitehtuurien puutteille ja virheille. Esim. CMPXCHG8B-bugi, FDIV-bugi jne. Toki myös uudemmat Meltdown, Spectre jne. 2025 voi olla vaikea nähdä, miksi uusien prosessorien ajurikoodia tehdessä pitää huomioida 30 vuotta vanhojen koneiden bugit, jotka on raudalla korjattu jo 28 vuotta sitten.

Osahan x86:n workaroundeista liittyy rautaan, jossa oli rajoitteita ennen 386-aikaa ja 386 on eka CPU, mitä Linux on ikinä tukenut. Tuntuu hassulta, että 512-bittisistä AVX-käskyistä kiinnostuneiden pitää huomioida 8- ja 16-bittisten paska-arkkitehtuurien paskakoodia. Ihan jo väylien tasolla nykykoneissa SATA, USB ja PCI jo jakavat x86-koneita niin, että näitä aiempia laitestandardeja on aika vähän käytössä. Olisi tietty helpompaa, jos käyttöjärjestelmäkin olisi mikrokerneli ja modulaarinen. Linux nyt ei sellainen ole.
 
Asensin tänään Linux Mintin. Asennusohjelma osasi asentaa myös Nvidian ajurit. Asennusohjelma ei kuitenkaan antanut valita tallennusmediaa. Laitto 4T kiintolevylle vaikka 1T m.2 olisi ollut käytettävissä.
 
Se asennusohjelma kysyy melko alkuvaiheessa haluatko antaa asennusohjelman tehdä homman automaattisesti vai haluatko itse määritellä mille levylle asennetaan ja minkälaiset partitiot tehdään. Tarkoitatko että tällaista valintaa ei ollut vaiko että manuaalinen levyjen ja partitioitten määrittely ei toiminut?
 
Se asennusohjelma kysyy melko alkuvaiheessa haluatko antaa asennusohjelman tehdä homman automaattisesti vai haluatko itse määritellä mille levylle asennetaan ja minkälaiset partitiot tehdään. Tarkoitatko että tällaista valintaa ei ollut vaiko että manuaalinen levyjen ja partitioitten määrittely ei toiminut?
Siellä oli sellainen toiminto, mutta mistään ei voinut valia sitä 1T:n m.2:sta.
 
Se manuaalinen levyn valinta voi näyttää hiukan mystiseltä kun se käyttää hiukan kummallisia merkintöjä levyistä että ehkä sitä voisi katsoa uudestaan ja pidempään että josko se silti siellä olisi.

Tai sitten linux ei ole jotenkin löytänyt tätä levyä jolloin ongelma on vaikeampi.

Jos tämä on pöytäkone niin ehkä sen 4t kovalevyn voi napata irti asennuksen ajaksi jolloin se automaaginen asennus pitäisi mennä sille toiselle ainoalle kiinniolevalle levylle.
 
Asensin tänään Linux Mintin. Asennusohjelma osasi asentaa myös Nvidian ajurit. Asennusohjelma ei kuitenkaan antanut valita tallennusmediaa. Laitto 4T kiintolevylle vaikka 1T m.2 olisi ollut käytettävissä.
Aika erikoinen automatiikka. Asennusohjelman olisi kyllä järkevä suosia aina nvme-levyä. Oletan nyt että m.2 oli nvme. Muutenhan ne voivat näkyä sata-levyinä molemmat ja tuo lopputulema mahdollinen.
 
Se manuaalinen levyn valinta voi näyttää hiukan mystiseltä kun se käyttää hiukan kummallisia merkintöjä levyistä että ehkä sitä voisi katsoa uudestaan ja pidempään että josko se silti siellä olisi.

Tai sitten linux ei ole jotenkin löytänyt tätä levyä jolloin ongelma on vaikeampi.

Jos tämä on pöytäkone niin ehkä sen 4t kovalevyn voi napata irti asennuksen ajaksi jolloin se automaaginen asennus pitäisi mennä sille toiselle ainoalle kiinniolevalle levylle.
En katsonut Linuxin levyille antamia koodeja. Ainoastaan kokoa.

Sinun idealla koneeseen saadaan yksi Windows ja kaksi Linuxia. Dual/tripla käynnistysvalikko saattaisi mennä solmuun. Jatketaan nykyisellä asennuksella.
 
Jotenkin kuulostaa että edelleen on ongelma olemassa että sille m.2 levylle ei ole onnistuttu asentamaan linuxia ja se ei näy linuxin asennusohjelman manuaalisessa partitiovalinnassa.

Tuo minun vihje yrittää ottaa 4t kovalevy irti oli yritys selvittää miksi näin on ja erityisesti että onko rauta siten että linux ylipäätään osaa nähdä sen m.2 levyn. Jos 4t kovalevyn irtiottamisen jälkeen asennus ei onnistu koska m.2 levyä ei näy niin tällätavoin pääsee nopeasti oikean ongelman juurisyyn selvittelyn alkuun. Jos taas asennus onnistuu niin sehän kait oli just se mitä sinä halusit.

Se mitä 4t levyllä tällähetkellä on on vähän epäselvää mutta oletan että siellä on kenties turha linux asennuspartitio mutta senhän voi sieltä poistaa. Ihan samallatavalla sen kait sieltä haluat ja joudut poistamaan jos vaikka onnistutkin asentamaan linuxin myös sille m.2 levylle tällä taktiikalla millä näytät etenevän.

Se oikea ongelma joka tuosta minun 4t levyn irtiottoideasta seuraa että jos asennat linuxin m2. levylle näin ja jos windows asennus on sillä 4t levyllä niin asennuksen jälkeen systeemi on linux singleboot tilassa mutta sen saaminen dualboottaamaan sen jälkeen kun 4t levy laitetaan uudestaan kiinni ei ole vaikeaa vaan ihanvaan grub configuraattorilla menee helposti sen jälkeen kun muutat koneen buuttausjärjestyksen että se buuttaa m.2 levyltä ensin.

Jos taas windows on m.2 levyllä ja kone siis jo ennestään buuttaa ensin m.2 levyltä niin silloinhan dualboot tulee kerralla kuntoon ja sun tarttee vain deletoida se 4t levyn linux osio ettei siitä ole harmia tulevaisuudessa mutta senhän haluat tehdä joka tapauksessa?

Triplakäynnistysvalikko tai vaikka monimutkaisempikaan ei sinällään ole mitenkään ihmeellistä vaan sellaisia on monella ihmisellä ihan halun vuoksi jos vaikka haluavat testata 12 erilaista käyttöjärjestelmää eri partitioilla ja heillä on siis dozenboot valikko.

Mutta ihan miten vaan haluat.
 
En katsonut Linuxin levyille antamia koodeja. Ainoastaan kokoa.

Sinun idealla koneeseen saadaan yksi Windows ja kaksi Linuxia. Dual/tripla käynnistysvalikko saattaisi mennä solmuun. Jatketaan nykyisellä asennuksella.
Ei selvinnyt alkuperäisestä viestistä: oliko tarkoituksenasi asentaa Linux Mint olemassaolevan Windows-asennuksen rinnalle dualboottiin, vai ainoaksi käyttikseksi tyhjälle tietokoneelle jolla on sekä (täysin tyhjät) SSD että HDD levyt (ja ymmärrettävästi haluat Linuxin nopeammalle levylle)?

Jos siellä on jo Windows, millä levyllä se on? SSD?

Molemmissa ylläolevissa tapauksissa herra57 ajatus olisi se mitä itsekin yrittäisin, jotta voisi todentaa eikö Linux Mintin asennusmedia jostain syystä näe SSD-levyä ollenkaan. Jos taas nykyinen Windows on asennettu hitaalle HDD:lle ja Linuxin haluat rinnalle tyhjälle SSD:lle, sitten tuo idea ei toimi.

Mahdollisia lisäkommerverkkeja:

1. Onko SecureBoot päällä? Sinänsä Linux Mint pitäisi osata hanskata se mutta aloitteleva voi mennä vikaan kun SecureBoot alkaa pyytää jotain MOK-avaimia uudelleenkäynnistyessään eikä ole varma miten edetä; io-techin aiemmin ketjussa ollut Linux-testi taisi törmätä juuri tähän kun ottivat NVidian proprietary-ajurit käyttöön, valitsivat kai väärän option eivätkä saaneet Linuxia toimimaan ennenkuin SecureBoot laitettiin kokonaan pois päältä.

Tosin en tiedä aiheuttaisiko SecureBoot tuollaista ettei toinen levy (SSD) näy Linuxille asennuksessa, mutta mistä näitä tietää varmasti.

2. Joku toinen oli mielessä mutta meni jo.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
277 628
Viestejä
4 784 987
Jäsenet
77 638
Uusin jäsen
shadowdragon

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom