Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[Barbarossa]

Muuten, Thomas Crider aka GloriousEggroll, sekä Lutriksen, Heroic Launcherin ja Bottlesin kehittäjistä koostuva porukka on lyönyt viisaat päänsä yhteen yhtenäistääkseen launchereidensa Wine/Proton-käyttöä. Tuloksena umu-launcher joka tulenee kaikkien näiden launchereiden taustalle jollakin aikataululla.

Tähän on lainattu Steamista osia ja tavoite on että sillä voi ajaa Steamin ulkopuolisia pelejä Protonilla samaan tapaan kuin Steam tekee, mutta ilman Steamia. Ja koska se tulee olemaan kaikkien ym. launchereiden taustalle, ei pitäisi enää tarvita launcher-kohtaisia virityksiä vaan kaikilla näillä pitäisi saman pelin toimia samalla tavalla.

GloriousEggroll on jo laittanut Wine-GE-Protonin kehityksen jäihin ja arkistoinut Github repon, sen jäädessä tarpeettomaksi unified launcherin myötä.

Mielenkiinnolla odottelen asioiden etenemistä.

 

[love_doctor]

Muuten, Thomas Crider aka GloriousEggroll, sekä Lutriksen, Heroic Launcherin ja Bottlesin kehittäjistä koostuva porukka on lyönyt viisaat päänsä yhteen yhtenäistääkseen launchereidensa Wine/Proton-käyttöä. Tuloksena umu-launcher joka tulenee kaikkien näiden launchereiden taustalle jollakin aikataululla.

Tähän on lainattu Steamista osia ja tavoite on että sillä voi ajaa Steamin ulkopuolisia pelejä Protonilla samaan tapaan kuin Steam tekee, mutta ilman Steamia. Ja koska se tulee olemaan kaikkien ym. launchereiden taustalle, ei pitäisi enää tarvita launcher-kohtaisia virityksiä vaan kaikilla näillä pitäisi saman pelin toimia samalla tavalla.

GloriousEggroll on jo laittanut Wine-GE-Protonin kehityksen jäihin ja arkistoinut Github repon, sen jäädessä tarpeettomaksi unified launcherin myötä.

Mielenkiinnolla odottelen asioiden etenemistä.

Wineen ja pelaamiseen liittyen oli pari muutakin uutista viikon sisään. Winen versiossa 10 on mm. natiivi Wayland-tuki. SDL:n versiossa 3 PipeWire-tuki (ja toki myös Wayland). SDL2-ohjelmat saadaan toimimaan pian yhteensopivuuskerroksen kautta. Ehkä SDL1 sitten vielä tämän päälle kyhätyllä yhteensopivuuskerroksella kuten SDL2:n kanssakin.

 

[TemeV]

Muuten, Thomas Crider aka GloriousEggroll, sekä Lutriksen, Heroic Launcherin ja Bottlesin kehittäjistä koostuva porukka on lyönyt viisaat päänsä yhteen yhtenäistääkseen launchereidensa Wine/Proton-käyttöä. Tuloksena umu-launcher joka tulenee kaikkien näiden launchereiden taustalle jollakin aikataululla.

Tähän on lainattu Steamista osia ja tavoite on että sillä voi ajaa Steamin ulkopuolisia pelejä Protonilla samaan tapaan kuin Steam tekee, mutta ilman Steamia. Ja koska se tulee olemaan kaikkien ym. launchereiden taustalle, ei pitäisi enää tarvita launcher-kohtaisia virityksiä vaan kaikilla näillä pitäisi saman pelin toimia samalla tavalla.

GloriousEggroll on jo laittanut Wine-GE-Protonin kehityksen jäihin ja arkistoinut Github repon, sen jäädessä tarpeettomaksi unified launcherin myötä.

Mielenkiinnolla odottelen asioiden etenemistä.

Tämähän kuulostaa hyvältä kehitykseltä.

Ei nyt ihan kauheasti vaikuta omiin pelailuihini, kun ei oo pakko pelata mitään mitä ei löydy Steamista. Ja lienen liian laiska, että avaisin tiliä mihinkään muuhun kauppaan Hyvä kuitenkin että muut pelikaupat tulee paremmin tuetuksi.

 

[Sir Lancelot]

Olipas positiviinen kokemus, Linuxia ollut käytössä vuosia jo epäsäännöllisen säännöllisesti, pöytäkoneen hävitin ja tilalle ultrabook x1 carbon gen5, kun sai halvalla. Win11 hiukan tukkoisen oloinen oli tähän rautaan niimpä Fedora 41 sisään ja kaikki toimi suoraan ilman ajureita! Akkukestokin paljon parempi.Ubiquitin controlleri pitäisi värkätä ja ilmeisesti Fedoralla ei mikään helppo rasti.

 

[Pörkyle]

Olipas positiviinen kokemus, Linuxia ollut käytössä vuosia jo epäsäännöllisen säännöllisesti, pöytäkoneen hävitin ja tilalle ultrabook x1 carbon gen5, kun sai halvalla. Win11 hiukan tukkoisen oloinen oli tähän rautaan niimpä Fedora 41 sisään ja kaikki toimi suoraan ilman ajureita! Akkukestokin paljon parempi.Ubiquitin controlleri pitäisi värkätä ja ilmeisesti Fedoralla ei mikään helppo rasti.

Joo ei se niin helppoa ole kuin debian/ubuntu ja muutamalle muulle distrolle joille kätevä scripti tehty.

https://community.ui.com/questions/UniFi-Installation-Scripts-or-UniFi-Easy-Update-Script-or-UniFi-Lets-Encrypt-or-UniFi-Easy-Encrypt-/ccbc7530-dd61-40a7-82ec-22b17f027776

Docker yks vaihtoehto Fedoralle https://hub.docker.com/search?q=unifi

Arch pohjaisille löytyy AUR paketeista. AUR (en) - unifi

 

[rick79]

Uusin Ubuntu server asennettu ja siihen CasaOs sekä Jellyfin server. Jostain syystä en saa C-state ei toimi. Kahlannut nettiä kaksi päivää ja kokeillut kaikkea mahdollista. Myöskään Powertopin autotune asetukset ei tallennu, vaikka nekin tehnyt ohjeiden mukaan. Rupee ideat ja jopa netin ohjeet loppumaan. Bios:sta enabloitu c-state 8:n asti. Ohessa kuva Powertopista.

Rauta:
Asus Z270-A
I3-7100t

 

[Sir Lancelot]

Joo ei se niin helppoa ole kuin debian/ubuntu ja muutamalle muulle distrolle joille kätevä scripti tehty.

https://community.ui.com/questions/UniFi-Installation-Scripts-or-UniFi-Easy-Update-Script-or-UniFi-Lets-Encrypt-or-UniFi-Easy-Encrypt-/ccbc7530-dd61-40a7-82ec-22b17f027776

Docker yks vaihtoehto Fedoralle https://hub.docker.com/search?q=unifi

Arch pohjaisille löytyy AUR paketeista. AUR (en) - unifi

Kiitos, kokeilen vielä Dockerin läpi, juuri tämä on se Linuxin riippakivi, aina 25 eri ohjetta eriversiolle ja silti ei toimi omassa setupissa. Windows ohjeet toimii kymmenen vuoden takaakin. Toki jälleen "speciaali tarve" valjastelinkin jo vaimon läppäriä conffaus käyttöön ei ole joka viikkoinen tai kuukausittainen tarve onneksi. Toki olisi voinut pitäytyä Ubuntu/Debian jakeluissa, mutta Fedora muuten vakuuttava ilmestys out of box toimi kaikki.

 

[flamma]

Uusin Ubuntu server asennettu ja siihen CasaOs sekä Jellyfin server. Jostain syystä en saa C-state ei toimi. Kahlannut nettiä kaksi päivää ja kokeillut kaikkea mahdollista. Myöskään Powertopin autotune asetukset ei tallennu, vaikka nekin tehnyt ohjeiden mukaan. Rupee ideat ja jopa netin ohjeet loppumaan. Bios:sta enabloitu c-state 8:n asti. Ohessa kuva Powertopista.

Rauta:
Asus Z270-A
I3-7100t

Nämä on vmäisiä. Itsellä Ubuntu 24.04 LTS jumittui täysin käsittämättömästi. Loppujen lopuksi löysin vastaavia kokemuksia emolevyn valmistajan (AsRock) foorumilta. Ratkaisuna koko C6 pois päältä. Vähän raaka peli, mutta ei tuo sähkö nyt niin paljoa maksa.

 

[tilaus]

Linux Mint 22.1 ja päivitysten automatisointi ilman salasanan kyselyä. Kun automatisoinnin asetukset on valittuna ja palautuspisteiden polut määritelty, pitäisikö päivitysten joita tulee jatkuvasti, asentua ilman salasanaa?
Entä jos timeshiftin poistaa kokonaan käytöstä, haitanneeko

 

[rick79]

Nämä on vmäisiä. Itsellä Ubuntu 24.04 LTS jumittui täysin käsittämättömästi. Loppujen lopuksi löysin vastaavia kokemuksia emolevyn valmistajan (AsRock) foorumilta. Ratkaisuna koko C6 pois päältä. Vähän raaka peli, mutta ei tuo sähkö nyt niin paljoa maksa.

Värkkäämällä Bios:a lisää sain C3:n päälle. Nyt pitää vielä koittaa eri asetuksia, että sais C6. Hiukan itseä huojensi se, että kyseessä on ilmeisesti Bios ongelma eikä softapuolen ongelma.

 

[love_doctor]

Kiitos, kokeilen vielä Dockerin läpi, juuri tämä on se Linuxin riippakivi, aina 25 eri ohjetta eriversiolle ja silti ei toimi omassa setupissa. Windows ohjeet toimii kymmenen vuoden takaakin. Toki jälleen "speciaali tarve" valjastelinkin jo vaimon läppäriä conffaus käyttöön ei ole joka viikkoinen tai kuukausittainen tarve onneksi. Toki olisi voinut pitäytyä Ubuntu/Debian jakeluissa, mutta Fedora muuten vakuuttava ilmestys out of box toimi kaikki.

Mitä asiaa katsoin, tuossa vika on ihan valmistajan kun näyttää tarjoavan vain Debianille ja Ubuntulle tukea. On niitä valmistajia myös jotka tarjoavat paketit muille distroille, esim. Zoomilla on 9 eri distroa tuettuna latauslistalla. deb- ja rpm-pohjaisten tuki on ollut viimeiset 25 vuotta sellainen "standardi", että voi sanoa tuen olevan kunnossa.

 

[Barbarossa]

Mitä asiaa katsoin, tuossa vika on ihan valmistajan kun näyttää tarjoavan vain Debianille ja Ubuntulle tukea. On niitä valmistajia myös jotka tarjoavat paketit muille distroille, esim. Zoomilla on 9 eri distroa tuettuna latauslistalla. deb- ja rpm-pohjaisten tuki on ollut viimeiset 25 vuotta sellainen "standardi", että voi sanoa tuen olevan kunnossa.

Tämä ei ole mitenkään tavatonta proprietarysoftan kanssa.

Parhaimmissa vastaantulleissa tuettuna ollut pari (antiikkista) Ubuntun versiota ja sillä sipuli. Paketit tarjolla niille eikä uudempaan Ubuntuun edes asennu. Dependencyinä tavaraa jota ei välttämättä uudemmista löydy tai jos kaikki muu olisikin staattisesti linkitettyä, viimeistään homma karahtaa kivikkoon kun linkitetty glibc on vanha kuin taivas. Muille distroille häkkäämisen toivottomuudesta puhumattakaan.

Äkkiä tulee todettua että en minä tätä softaa oikeastaan tarvitsekaan...

 

[JRan]

Mitä asiaa katsoin, tuossa vika on ihan valmistajan kun näyttää tarjoavan vain Debianille ja Ubuntulle tukea. On niitä valmistajia myös jotka tarjoavat paketit muille distroille, esim. Zoomilla on 9 eri distroa tuettuna latauslistalla. deb- ja rpm-pohjaisten tuki on ollut viimeiset 25 vuotta sellainen "standardi", että voi sanoa tuen olevan kunnossa.

Niin oikea ongelma nk. tuen puutteelle taitaa olla ihan puhtaasti lisenssit. Eli Fedorahan noudattaa tiukasti periaateitaan, joihin esimerkiksi tämä softa riippuvuuksineen (mongodb) ei mene.

Everything included is open source and free software — not only is it available at no cost to you, but you can share, remix, and modify.

Näin sanoo Fedoran oma wiki mongodb:stä:

Fedora has determined that the Server Side Public Licensev1 (SSPL) is not a Free Software License. Therefore, we need to drop MongoDB from Fedora or never update it again. Never updating it would bring security issues, hence we decided to remove it.

Eli on toki hankalaa tukea softaa distrossa, mihin ei voi asentaa riippuvuuksia.

Eli eihän näissä ole käytännössä koskaan kyse siitä, etteikö joku paketteja voisi tehdä, vaan siitä, että mitä tietystä distrosta puuttuu ihan tarkoituksella. Toki mikäänhän ei estä käyttämästä third-party repoja (tässä tapauksessa niitä tarvii ehkä 2 kpl). Näissä toki ylläpitäjä saattaa olla yksittäinen henkilö, joka kyllästyy, kun esimerkiksi itse lopettaa kyseisen softan käytön.

Edit: @Barbarossa oli vähän nopeampi, mutta sentään vähän eri sanoilla.

 

[Low Life]

Jotenkin kyllä huvittavaa että vuonna 2025 noinkin "iso" ja käsittääkseni säätäjien suosiossa oleva firma tarjoaa "Linux-versiona" suoraa linkkiä .deb-tiedostoon.

Docker toki monesti pelastaa, tosin tuon Unifin softan kanssa ilmeisesti pitää vähän kaivella että löytää toimivan kontin ja senkin jälkeen vaatii keskimääräistä enemmän säätöä.

 

[TemeV]

Kai sinne Dockeriin voi myös laittaa sen tuetun Ubuntu-version pohjalle ja sitten itse asentaa tuon .debin ja dependencyt sinne. Ei pitäisi periaatteessa erota siitä, että ajaa sitä distroa natiivina. (Korjatkaa jos olen väärässä, en käytä Dockeria kovin paljoa)

 

[warses]

Jotenkin kyllä huvittavaa että vuonna 2025 noinkin "iso" ja käsittääkseni säätäjien suosiossa oleva firma tarjoaa "Linux-versiona" suoraa linkkiä .deb-tiedostoon.

Docker toki monesti pelastaa, tosin tuon Unifin softan kanssa ilmeisesti pitää vähän kaivella että löytää toimivan kontin ja senkin jälkeen vaatii keskimääräistä enemmän säätöä.

Kyllä niiltä löytyy repo noille debian pohjaisille distroille. Ainoat ongelmat mitä itsellä oli liittyi tuohon mongodb. Koska niillä oli aika pitkään tuki ainoastaan todella vanhalle versiolle, jota ei esim. ubuntu 24.04 tue.

 

[love_doctor]

Parhaimmissa vastaantulleissa tuettuna ollut pari (antiikkista) Ubuntun versiota ja sillä sipuli. Paketit tarjolla niille eikä uudempaan Ubuntuun edes asennu. Dependencyinä tavaraa jota ei välttämättä uudemmista löydy tai jos kaikki muu olisikin staattisesti linkitettyä, viimeistään homma karahtaa kivikkoon kun linkitetty glibc on vanha kuin taivas. Muille distroille häkkäämisen toivottomuudesta puhumattakaan.

Joo tässä on aika monta asiaa jo pielessä. Parhaiten nämä toimisi, jos vähän avaisi sitä prosessia tai sitten käyttää vähemmän ongelmallisia kieliä, joissa on hajoamisherkkä linkitys. Noita kaupallisiakin ohjelmia on, jotka toimivat ja siitäkin huolimatta, että voivat tarvita kerneliinkin vielä moduuleja. Esim. glibc ei nyt ihan totaalisesti mene rikki joka vuosi. Tietty huonoa tuuria jos sattui käyttämään juuri niitä funktioita, jotka hajosivat kun uusi versio on 99,96% yhteensopiva (esim. 2.34 -> 2.35). Glibc on kyllä hiukan hankala laittaa staattisesti mukaan.

Niin oikea ongelma nk. tuen puutteelle taitaa olla ihan puhtaasti lisenssit. Eli Fedorahan noudattaa tiukasti periaateitaan, joihin esimerkiksi tämä softa riippuvuuksineen (mongodb) ei mene.

Mutta tässä nyt oli kyse juuri distron ulkopuolisen ohjelman asentamisesta? Esim. tuo firma voisi tarjota oman softansa ja mongon oman repon kautta.

Eli eihän näissä ole käytännössä koskaan kyse siitä, etteikö joku paketteja voisi tehdä, vaan siitä, että mitä tietystä distrosta puuttuu ihan tarkoituksella. Toki mikäänhän ei estä käyttämästä third-party repoja (tässä tapauksessa niitä tarvii ehkä 2 kpl). Näissä toki ylläpitäjä saattaa olla yksittäinen henkilö, joka kyllästyy, kun esimerkiksi itse lopettaa kyseisen softan käytön.

Niin tässä oli kyse nyt ko. ohjelman taustalla olevan firman omista repoista. Siellä on Ubuntulle / Debianille vain.

 

[warses]

Mutta tässä nyt oli kyse juuri distron ulkopuolisen ohjelman asentamisesta? Esim. tuo firma voisi tarjota oman softansa ja mongon oman repon kautta.

Niin tässä oli kyse nyt ko. ohjelman taustalla olevan firman omista repoista. Siellä on Ubuntulle / Debianille vain.

Firman omat laitteet jossa tuo controller on, pyörivät debianilla. Ne tarjoavat myös asiakkaalle mahdollisuuden asentaa sen omalle raudalle. Eli epäilen niiden mielenkiintoa käyttää resursseja ylläpitää erillistä fedora versiota, kun pitäisi vastata myös tuon mongon päivityksistä. Etenkin kun mongon pois tiputtaminen on ollut fedoran oma ratkaisu.

 

[JRan]

Mutta tässä nyt oli kyse juuri distron ulkopuolisen ohjelman asentamisesta? Esim. tuo firma voisi tarjota oman softansa ja mongon oman repon kautta.

Toki Mongon ylläpitäminen voi olla hiukan työlästä, jos se on itselle täysin kaiken ulkopuolella. Eli sen paketin ylläpitäminen on toki ihan eri operaatio, kuin sen käyttäminen.

Etenkin kun mongon pois tiputtaminen on ollut fedoran oma ratkaisu.

Niin tämähän ei toki ole ihan näin suoraviivaista, eli tämähän ei ole varsinaisesti Fedoran oma ratkaisu, vaan johtuu Mongon lisenssistä, joka ei enää sovi Fedoraan. Fedoran "paketissa" lukee, että kaikki on ilmaista ja vapaata, jota saa jakaa, muokata jne. niin olisi se vähän ikävä yllätys, jos paketin sisällä olisi jotain mitä ei ole ilmaista, saa jakaa tai muokata.

Tätähän voisi kai verrata siihen, että menet ostamaan kaupasta suomalaista lihaa (paketissa lukee siis näin) ja paketissa on sisällä puolalaista lihaa, pitäisikö myyjän myydä tätä vai poistaa tuote myynnistä, koska paketin sisällä on jotain mikä sinne ei kuulu?

 

[Barbarossa]

Niin tämähän ei toki ole ihan näin suoraviivaista, eli tämähän ei ole varsinaisesti Fedoran oma ratkaisu, vaan johtuu Mongon lisenssistä, joka ei enää sovi Fedoraan.

Distrot ylipäätään tuppaavat suhtautumaan penseästi lisensseihin jotka eivät ole open sourcea ja/tai sisältävät open sourcen kanssa ristiriidassa olevia vastuita. Fedoran linja näissä on varsin tarkka, niin kuin on myös patenttien suhteen.

Mutta MongoDB:n tapauksessa uskallan epäillä että kovin monen distron omissa virallisissa paketeissa ei löydy kovin tuoretta versiota lisenssimuutoksen jälkeen.

 

[love_doctor]

Distrot ylipäätään tuppaavat suhtautumaan penseästi lisensseihin jotka eivät ole open sourcea ja/tai sisältävät open sourcen kanssa ristiriidassa olevia vastuita. Fedoran linja näissä on varsin tarkka, niin kuin on myös patenttien suhteen.

Fedora on ehkä anaalisimmasta päästä. Esim. mp3:n osalta monet patentit vanhenivat jo ennen kuin Fedora suostui pistämään mp3-tuen päälle paketeista. Monella toisella distrolla on ollut logiikkana, että ne ketkä haluavat, voivat omalla vastuulla käyttää. Tuon mp3:n osalta oli vielä se, että alkuperäinen CBR-koodekki ja purku oli vuodelta 1993 jos oikein muistan ja patenttien kesto 20 vuotta, joten 2013 olisi jo vanhentunut yksinkertainen soitto, mikä olisi riittänyt monelle. Tuossa on vielä uutinen 6 kk virallisen patenttien vanhenemisen uutisoinnin jälkeen, jossa kerrotaan, että /pian/ tuki on päällä. Eipä siinä, jokainen valikoi mitä distroa käyttää.

 

[TemeV]

Fedora on ehkä anaalisimmasta päästä. Esim. mp3:n osalta monet patentit vanhenivat jo ennen kuin Fedora suostui pistämään mp3-tuen päälle paketeista. Monella toisella distrolla on ollut logiikkana, että ne ketkä haluavat, voivat omalla vastuulla käyttää. Tuon mp3:n osalta oli vielä se, että alkuperäinen CBR-koodekki ja purku oli vuodelta 1993 jos oikein muistan ja patenttien kesto 20 vuotta, joten 2013 olisi jo vanhentunut yksinkertainen soitto, mikä olisi riittänyt monelle. Tuossa on vielä uutinen 6 kk virallisen patenttien vanhenemisen uutisoinnin jälkeen, jossa kerrotaan, että /pian/ tuki on päällä. Eipä siinä, jokainen valikoi mitä distroa käyttää.

Fedorassahan saa RPM Fusionista useimmat paketit, mitkä ei patenttien takia ole Fedoran omissa repoissa. MongoDB:tä ei näytä tosin kukaan sinne paketoineen, mutta googlen mukaan MongoDB:n RHEL:lle tekemä paketti toimisi myös Fedorassa.

 

[herra57]

Minusta on ihan luonnollista että firmat eivät lähde väkisin tunkemaan jotakin johonkin distroon joka sanoo että me ei tätä haluta ja se on meidän moraalikäsityksiä vastaan.

Firmat haluaa että heidän yhteistyökumppaninsa tukevat tämän firman toimintaa esim siten että jos tämä firma kohtaa teknisiä vaikeuksia niin he voivat soittaa tälle yhteistyökumppanille että voisitteko jeesata tällaisessa pienessä jutussa. Fedoran kanssa kun on oletettavissa luuri korvaan ja kiroilua päälle niin miksi joku firma väkisin tällaista haluaisi tehdä? Ne asiakkaat joitten moraalikäsityksiin sopii mongodb käyttäminen ovat varmaan suurelta osin jossakin muualla ja sieltä muualta heitä on kustannustehokkaampaa kalastella ja onnistua saamaan kaikkien osapuolten kokemukset positiivisiksi.

 

[JRan]

Minusta on ihan luonnollista että firmat eivät lähde väkisin tunkemaan jotakin johonkin distroon joka sanoo että me ei tätä haluta ja se on meidän moraalikäsityksiä vastaan.

Millään firmalla tai kehittäjäporukalla ei ole mitään mahdollisuuksia tällaista tehdä. Eli ne tietyn distron kehittäjät ihan itse päättää omista asioistaan, jos Oraclen MySQL on lisenssoitu väärin, niin silloin sitä ei paketoida mukaan. Ei tässä Oracle voisi asiaan millään muulla vaikuttaa, kuin muuttamalla lisenssejään, joka voi olla taas mahdotonta, koska heidän tuote saattaa käyttää jotain mihin vain heillä on oikeus, tai he on maksaneet siitä niin kovan hinnan, että ei halua sitä antaa ilmaiseksi kenelläkään, jne.

 

[love_doctor]

Fedorassahan saa RPM Fusionista useimmat paketit, mitkä ei patenttien takia ole Fedoran omissa repoissa. MongoDB:tä ei näytä tosin kukaan sinne paketoineen, mutta googlen mukaan MongoDB:n RHEL:lle tekemä paketti toimisi myös Fedorassa.

Niin tuo on yhteisön ylläpitämä erillinen pakettivarasto. Ei se poista sitä faktaa että Fedorassa on tiukka politiikka sen omille paketeille. Tuo RPM Fusion ei ole osa Fedoraa. Monissa muissa distroissa esim. mp3-tuki on ollut mukana patenttihuolista huolimatta. Ubuntu taisi tarjota erillistä kaupallista pakettia, mutta kuitenkin.

 

[JRan]

Niin tuo on yhteisön ylläpitämä erillinen pakettivarasto. Ei se poista sitä faktaa että Fedorassa on tiukka politiikka sen omille paketeille. Tuo RPM Fusion ei ole osa Fedoraa. Monissa muissa distroissa esim. mp3-tuki on ollut mukana patenttihuolista huolimatta. Ubuntu taisi tarjota erillistä kaupallista pakettia, mutta kuitenkin.

Juuri näin, politiikka on todella tiukka ja ne lisenssit todellakin luetaan läpi, jotta se oma lupaus ja lisenssi sille koko distrolle on edelleen validi ja pätevä. Tosiaan RPM Fusionilla ei ole mitään tekemistä Fedoran kanssa, ihan yhtä pätevä on kenen tahansa oma repo.

Tämä on juuri se asia mikä erottaa Fedoran monesta muusta distrosta, joissa ei ole "mitään" politiikkaa, vaan jokainen softa/paketti käy.

Fedora tuskin on paras distro sille "asensin ensimmäisen Linuxin ja antakaa kaikki mulle heti nyt" tyyppiselle käyttäjälle. Toisaalta Fedora toimii hyvin sitten taas käyttäjälle, joka haluaa uusimmat paketit nopeasti käyttöön on valmis vähän säätämään jos tarvii jotain distron ulkopuolelta jne.

Ihan yleisellä tasolla ajateltuna jos distron idea on alusta asti ollut toimia tietyllä tavalla, niin eikö se ole hieno asia, että näin toimitaan edelleen yli 20 vuotta ensimmäisen julkaisun jälkeen?

Kai tätä voisi seuraavaksi verrata vaikka vaimoon, jos hän on luvannut olla uskollinen ja on sitä edelleen 20 vuoden jälkeen, niin tuskin siitä nyt voi kovin vihainenkaan olla.

 

[TemeV]

Ei sillä nyt ihan valtavaa merkitystä ole, onko se RPM fusion Fedoran ylläpitämä vai ei. Sen käyttöönotto on helppoa ja se toimii ihan hyvin. Kaikissa distroissa on tapansa tarjota yhteisön ylläpitämiä paketteja. Ubuntussa ppa:t, Archissa AUR jne.

 

[Barbarossa]

Juuri näin, politiikka on todella tiukka ja ne lisenssit todellakin luetaan läpi, jotta se oma lupaus ja lisenssi sille koko distrolle on edelleen validi ja pätevä.

Ei tässä taida olla mistään ideologiasta tai lupauksista kyse. Fedora kun ei ole mikään säätiön tai yhteisön ylläpitämä distro, vaan sen takana on yhtiö joka on ottanut itseään (ja asiakkaitaan?) suojatakseen linjauksen etteivät hyväksy mitään millä on lisenssien, patenttien tai minkä tahansa kautta mahdollisuus oikeudelliseen tai taloudelliseen vastuuseen kolmannen osapuolen kanssa ilman erillistä sopimusta.

 

[JRan]

Ei tässä taida olla mistään ideologiasta tai lupauksista kyse. Fedora kun ei ole mikään säätiön tai yhteisön ylläpitämä distro, vaan sen takana on yhtiö joka on ottanut itseään (ja asiakkaitaan?) suojatakseen linjauksen etteivät hyväksy mitään millä on lisenssien, patenttien tai minkä tahansa kautta mahdollisuus oikeudelliseen tai taloudelliseen vastuuseen kolmannen osapuolen kanssa ilman erillistä sopimusta.

Itseasiassa Fedora on juuri vain ja ainoastaan yhteisön ylläpitämä distro. Jolla on neljä F:llä alkavaa pääperiaatetta (Freedom, Friends, Features, First)

Fedora’s Mission and Foundations

Learn more about Fedora Linux, the Fedora Project & the Fedora Community.

docs.fedoraproject.org

Is the Fedora Project independent of Red Hat, Inc.?​

The Fedora Project is a community project, separate from Red Hat, but Red Hat sponsors the Fedora Project and provides a great deal of valuable management and resources to the Fedora Project. Red Hat uses the material that the Fedora Project produces to develop its enterprise platform offerings. Red Hat has a strong interest in Fedora, and the success of the Fedora Project has been thanks to the great contributions of Red Hat.

FAQ - Fedora Project Wiki

fedoraproject.org

Eli Red Hat sponsoroi projektia taloudellisesti, tarjoaa infraa ylläpitoon, pakettien kääntämiseen jne. 35% inputista tulee Red Hat:in suunnasta ja yhteisöön kuuluu kuitenkin myös tuhansia ulkopuolisia kehittäjiä. Mikäänhän ei siis estä Red Hat:tia palkkaamasta työntejöitä jotka ovat mukana kyseisessä yhteisössä ja projektissa. Toki myös Red Hat käyttää Fedoraa oman RHEL distronsa pohjana, kehittää/testaa samaa reittiä omia muita open source projektejaan, jne. joka on kohtuullisen hyvä syy sponsoroida ja osallistua kyseiseen yhteisöön. Esimerkiksi Google tekee tätä täysin samaa hyvinkin monen projektin kanssa.

Todellisuudessa Red Hat Inc. (tämä projektia sponsoroiva IBM:n tytäryhtiö) ei tulisi ikinä ottamaan mitään taloudellista vastuuta, tai olemaan missään oikeudenkäynneissä mukana, jos "Fedora Project nimisellä pulkalla ajettaisiin seinään". Työntekijöille voisi jotain ikävää käydä, mutta niinhän se toki tässä maailmassa muutenkin menee, että jos yrityksen työntekijä tekee jotain rikollista ja haastetaan oikeuteen, niin harvoin siellä yritys on mukana, jos tämä ei siis koske kyseisen yhtiön toimintaa.

Edit: lisättäköön vielä, että @Barbarossa ymmärrän pointtisi (ja en ole varsinaisesti eri mieltä syistä), mutta itse uskon enemmänkin, että se "pelko" on eri tasolla (vasta siinä mitä päätyy RHELiin). Tällä mallilla pystytään kaikki viemään suoraan siihen kaupalliseen distroon ja ei tarvitse pelätä, että sen kanssa tulee mitään ikäviä yllätyksiä omalle yritykselle / maksaville asiakkaille. Eli tämä "freedom" on siksi niin tärkeä Fedorassa.

 

[Barbarossa]

Itseasiassa Fedora on juuri vain ja ainoastaan yhteisön ylläpitämä distro. Jolla on neljä F:llä alkavaa pääperiaatetta (Freedom, Friends, Features, First)

Fedora’s Mission and Foundations

Learn more about Fedora Linux, the Fedora Project & the Fedora Community.

docs.fedoraproject.org

FAQ - Fedora Project Wiki

fedoraproject.org

Eli Red Hat sponsoroi projektia taloudellisesti, tarjoaa infraa ylläpitoon, pakettien kääntämiseen jne. 35% inputista tulee Red Hat:in suunnasta ja yhteisöön kuuluu kuitenkin myös tuhansia ulkopuolisia kehittäjiä. Mikäänhän ei siis estä Red Hat:tia palkkaamasta työntejöitä jotka ovat mukana kyseisessä yhteisössä ja projektissa. Toki myös Red Hat käyttää Fedoraa oman RHEL distronsa pohjana, kehittää/testaa samaa reittiä omia muita open source projektejaan, jne. joka on kohtuullisen hyvä syy sponsoroida ja osallistua kyseiseen yhteisöön. Esimerkiksi Google tekee tätä täysin samaa hyvinkin monen projektin kanssa.

Todellisuudessa Red Hat Inc. (tämä projektia sponsoroiva IBM:n tytäryhtiö) ei tulisi ikinä ottamaan mitään taloudellista vastuuta, tai olemaan missään oikeudenkäynneissä mukana, jos "Fedora Project nimisellä pulkalla ajettaisiin seinään". Työntekijöille voisi jotain ikävää käydä, mutta niinhän se toki tässä maailmassa muutenkin menee, että jos yrityksen työntekijä tekee jotain rikollista ja haastetaan oikeuteen, niin harvoin siellä yritys on mukana, jos tämä ei siis koske kyseisen yhtiön toimintaa.

Ja Red Hat, Inc. on myös juridinen organisaatio jonka alla Fedora Project on. Ei ole erillistä oikeushenkilöä tai organisaatiota, Fedora Project on Red Hat, Inc. Tuo jälkimmäinen linkkisi sanoo että Fedora on erillinen projekti Red Hatista, mutta ei itseasiassa vastaa kysymykseen sanomalla että Fedora on riippumaton Red Hat, Inc.:stä.

Fedora and Red Hat Enterprise Linux

What is the difference between Fedora and Red Hat Enterprise Linux? Relationship between Fedora and RHEL Red Hat Enterprise Linux (RHEL) and Fedora both are open source operating systems. They…

docs.fedoraproject.org

Red Hat Enterprise Linux (RHEL) and Fedora both are open source operating systems. They are related projects, with Fedora being "upstream" of Red Hat Enterprise Linux. Whereas Fedora is a community-supported project suitable for different kinds of users, Red Hat Enterprise Linux is enterprise business-oriented software supported via commercial subscription options.

Mutta tämä on jo turhaa saivartelua, sovitaan että tulkitaan tätä suhdetta eri tavalla kun muusta kuitenkin ollaan nähtävästi samoilla linjoilla.

Niin tuo on yhteisön ylläpitämä erillinen pakettivarasto. Ei se poista sitä faktaa että Fedorassa on tiukka politiikka sen omille paketeille. Tuo RPM Fusion ei ole osa Fedoraa. Monissa muissa distroissa esim. mp3-tuki on ollut mukana patenttihuolista huolimatta. Ubuntu taisi tarjota erillistä kaupallista pakettia, mutta kuitenkin.

Eihän itseasiassa Debianissakaan ole main repossa mitään muuta kuin vapaata softaa. Erikseen on contrib vapaalle mutta vähemmän vapaasta riippuvalle ja non-free sellaiselle jossa on lisenssien tms kautta rajoitteita. Tämän vuoksi puristit eivät enää Debianiakaan käytä. Stallmankin tiettävästi ajelee nykyään Trisquelia...

Ei sillä nyt ihan valtavaa merkitystä ole, onko se RPM fusion Fedoran ylläpitämä vai ei. Sen käyttöönotto on helppoa ja se toimii ihan hyvin. Kaikissa distroissa on tapansa tarjota yhteisön ylläpitämiä paketteja. Ubuntussa ppa:t, Archissa AUR jne.

Taitavat Fedoran kehittäjätkin tehdä RPM fusioniin sellaista mitä eivät Fedoraan kelpuuta, ei ehkä ole virallinen Fedora repo mutta parempaakaan ei ole.

 

[JRan]

Mutta tämä on jo turhaa saivartelua, sovitaan että tulkitaan tätä suhdetta eri tavalla kun muusta kuitenkin ollaan nähtävästi samoilla linjoilla.

Juuri näin, ehdottomasti samoilla linjoilla ja en edes rehellisesti tiedä, että kumpi on oikea tulkinta (en edes ennen tätä keskustelua tajunnut ajatella sitä toisin), mutta sillä tosiaan tuskin on edes mitään merkitystä. Päämäärä on varmasti sama, eli auttaa omaa bisnestä ja samalla suojata sitä, eikä siinäkään toki mitään väärää ole. Etenkin jos vielä kaataa "saavilla" tätä tienattua rahaa ja työaikaa projektiin (projekteihin), mitä muutkin voi vapaasti hyödyntää ja käyttää.

Eihän itseasiassa Debianissakaan ole main repossa mitään muuta kuin vapaata softaa. Erikseen on contrib vapaalle mutta vähemmän vapaasta riippuvalle ja non-free sellaiselle jossa on lisenssien tms kautta rajoitteita. Tämän vuoksi puristit eivät enää Debianiakaan käytä. Stallmankin tiettävästi ajelee nykyään Trisquelia...

Tässä tullaan oikeastaan siihen, että nyky Linux-käyttäjä määrittää Linux distron hyvyyden sen mukaan, kuinka helposti saan asennettua ohjelman X. "Distro Y on todella huono, kun siihen on vaikea asentaa ohjelma X." Tämä kaikki on suoraan sieltä Windows / MacOS maailmasta, jossa lähtökohtaisesti asennustapoja on yksi (klikkaa installeria), mikään ei ole open sourcea, ei käyttöjärjestelmät tai ne niissä käytettävät ohjelmat. Ainoa periaate on se, että tämän pitää olla mahdollisimman helppoa, ihan sama, vaikka sitoutuisin jakamaan softantekijän kanssa rahani ja elämäni.

 

[herra57]

Tähän kohtaan voisi mainita että monet ja mukaanlukien minä boikotoidaan redhattia siksi että ibm/redhat käyttäytyy tosi paskamaisesti gpl lisenssin suhteen rajoittamalla jollakin lakiteknisellä kikkailulla redhat distron sorsien jakelua/käyttöä. Siksi katson karsaasti myös tuota että he toisaalta ovat paaviakin paavillisempia toiseen suuntaan. Kaksinaamaista touhua pahimmillaan.

 

[herra57]

Minä katson että redhat niinkuin kaikki distrot ovat derivative works niistä tuhansista gpl lisensoiduista paketeista joista se koostuu ja siis gpl lisenssi määrää miten ibm/redhatin pitää tehdä koko distron sorsien suhteen ja siis he eivät saa rajoittaa miten yksikään heidän asiakkaansa käyttää niitä sorsia jotka redhat on pakotettu kaikille asiakkailleen antamaan. Redhat ei siis saa rajoittaa ketään asiakasta jakamasta näitä sorsia edelleen vapaasti kenelle tahansa mitä tahansa tarkoitusta varten mukaanlukien derivative distron tekeminen. Jos redhat poikkeaa tästä niin silloin minun mielestäni redhatilta lakkaa oikeus käyttää niitä gpl lisensoituja paketteja joista heidän distronsa koostuu.

Jostakin syystä jota en ymmärrä ibm/redhattia ei ole tästä haastettu oikeuteen.

Nämä porukat jotka sinisilmäisesti ovat maksimoimassa vapautta tekemällä ja käyttämällä Fedoraa ovat tukemassa tätä varsinaista redhatin businesta joka rikkoo gpl lisenssiä ja mitä anaalisemmin Fedora suhtautuu gpl lisenssiin sitä paremmin se tukee tätä gpl rikkomusta josta redhat rahansa tekee.

 

[love_doctor]

Juuri näin, politiikka on todella tiukka ja ne lisenssit todellakin luetaan läpi, jotta se oma lupaus ja lisenssi sille koko distrolle on edelleen validi ja pätevä. Tosiaan RPM Fusionilla ei ole mitään tekemistä Fedoran kanssa, ihan yhtä pätevä on kenen tahansa oma repo.

Esim. mp3:n tapauksessa se mp3-ohjelman (lame) lisenssi on kyllä vapaa. Patentit on hiukan hankalampi juttu. Ihan lähtökohtaisesti patentit eivät päde yksityisessä käytössä, joten ainakin itse närkästyn aika paljon jos distro puolestani päättää ettei pakettia tipu. Olen 20 vuotta sitten käyttänyt gentoota ja silloin oli monet patentit vielä voimassa (jenkeissä). Esim. ttf-tavukoodi, s3tc, mp3, aac jne. Nämä sai kyllä käännettyä päälle ja melkeinpä helpommin kuin Fedorassa. Fedoran kanssa itselle on eniten tullut tukipyyntöjä siitä, miten perusjutut saa toimimaan kun kaikki patentoitu on kielletty.

Nythän esim. h264 on tällainen ongelma monen arjessa. Monet viihdepalvelut ovat vaihtaneet h264-koodekkiin ja vaikka sillä ei ole tietääkseni kotikäyttäjiä rahastettu suoraan ikinä, niin distro voi olla ylivarovainen sen tarjoamisen suhteen. Osahan voi kieltää tuen vaikka distron ei tarvitsisi edes tarjota koodekkia vaan pelkästään ohjata se bittivirta GPU:n purkuyksikölle, josta on lisenssi maksettu jo oston yhteydessä.

 

[JRan]

@herra57 tämähän ei toki ole ihan näin mustavalkoista. EL on ihan vapaata riistaa ja kaikkea saa käyttää, tästä osoituksena ihan verrattain hyvin toimivat distrot, CentOS, Rocky Linux, Alma Linux, Oracle Linux, ClearLinux, jne.

Sitten taas mitään mikä on Red Hatin omaisuutta ei tietenkään saa käyttää, koska siihen ei ole muilla lupaa. Vertaa Android / Google, Android on vapaata riistaa kaikille, mutta esimerkiksi Play Store on Googlen omaisuutta.

Jos siellä on jotain muuta epäselvää, niin se tuskin on edes meidän asia, koska veikkaan, että niistä 19000 työntekijästä varmasti iso joukko on tulkinnut ne lisenssit oikein ja lisenssoinut oman softan oikein ja yritys toimii niiden puitteissa, vaikka se saattaa epäreilulta tuntuukin.

Esim. mp3:n tapauksessa se mp3-ohjelman (lame) lisenssi on kyllä vapaa. Patentit on hiukan hankalampi juttu. Ihan lähtökohtaisesti patentit eivät päde yksityisessä käytössä, joten ainakin itse närkästyn aika paljon jos distro puolestani päättää ettei pakettia tipu. Olen 20 vuotta sitten käyttänyt gentoota ja silloin oli monet patentit vielä voimassa (jenkeissä). Esim. ttf-tavukoodi, s3tc, mp3, aac jne. Nämä sai kyllä käännettyä päälle ja melkeinpä helpommin kuin Fedorassa. Fedoran kanssa itselle on eniten tullut tukipyyntöjä siitä, miten perusjutut saa toimimaan kun kaikki patentoitu on kielletty.

Nythän esim. h264 on tällainen ongelma monen arjessa. Monet viihdepalvelut ovat vaihtaneet h264-koodekkiin ja vaikka sillä ei ole tietääkseni kotikäyttäjiä rahastettu suoraan ikinä, niin distro voi olla ylivarovainen sen tarjoamisen suhteen. Osahan voi kieltää tuen vaikka distron ei tarvitsisi edes tarjota koodekkia vaan pelkästään ohjata se bittivirta GPU:n purkuyksikölle, josta on lisenssi maksettu jo oston yhteydessä.

Juu tämä on toki ihan oma soppansa ja helppo ymmärtää turhautuminen. En edes rehellisesti paljoa tiedä koko sotkusta, mutta se on pakko mainita, että itsekin olin aikanaan Gentoo käyttäjä silloin vuosituhannen taitteessa muutaman vuoden, kun Gentoo julkaistiin. Mahtavia aikoja Linux-historiassa.

 

[herra57]

Mikä on derivative work ja mikä ei ole on tietysti tulkintakysymys mutta minun oma määritelmäni on niin että tuo Googlen play store ei ole edes lähellä koska sen koodi on todennäköisesti täysin sekä Linuxista että myös androidin koodista riippumatonta. Hyvin pienellä muutoksella se sama play store voisi sisältää myös PC softaa ja sekä Linuxin ja androidin katoaminen maan päältä ei välttämättä vaikuta play storeen mitenkään.

Distrot sensijaan ovat arvottomia ilman tuhansia gpl paketteja ja distrojen omat koodit on lähinnä skriptejä ja konffaustiedostoja joilla valitaan joitakin patcheja mukaan käännöksiin. Nämä ei ole mitenkään riippumattomia.

Sallin täysin distrojen kehittämät esim omat päivityssoftat esim snapit ja muut ja ne saa pitää omilla lisensseillään. En väitä näitä laittomiksi mutta minulla on oikeus näitäkin halutessani boikotoida ja niin teenkin. Tällaisten yleistyminen ei ole linux ekosysteemi etujen mukaista.

Ylipäätään näen että debian/Ubuntu on liian dominoiva ja tämä on käyttömieltymyksien lisäksi osana syitä miksi käytän desktopilla minttiä. Olen toki myös pakotettu pragmaattisuuteen ja servereillä pyörii Ubuntu.

On melko varmaa että 10 vuoden sisällä joku tarjoaa tarpeeksi miljardeja jotta debian/ubuntu tekee saman kuin red hat ja jos nämä on liian dominoivat ilman vaihtoehtoisia käyttäjäkeskittymiä jotka voisi nousta eturiviiin niin linux ekosysteemit on vaarassa.

Ymmärrän että jollakulla voi olla erilainen tulkinta mutta minulla on myös oikeus omaan tulkintaani ja katson että se on paljon parempi kuin joku toinen mielipide joka vaikuttaisi syntyneen pelkästään mainospuheista kun joku paasaa kuinka he ovat parhaat tavalla X jossa totuus taitaa olla lähinnä päinvastoin.

Tuo argumentti että joku lakimies on jotakin todennut on minulle täysin arvoton. Tiedän faktaksi että eräässä suomalaisessa eturivin firmassa insinöörit sai lakimiehiltä suullisesti tiedoksi että patentteja saa rikkoa täysin vapaasti ja jos tulee ongelmia niin lakimiehet jotenkin ne ratkaisee sitten joskus. Tämä on paljon kustannustehokkaampaa kuin että insinöörit käyttäisi työaikaa patenttitietokantojen selaamiseen ja tällainen on kiellettyä. IBM:llä on varmasti tarpeeksi isot muskelit että voi voimalla jyrätä pienet miljoonaluokan ongelmat osana kustannuksia miljardibusineksessä.

Toinen ehkä parempi esimerkki ison firman toiminnasta on miten PayPal vähät välittää miten Honey browser extension on aivan törkeän selvästi aivan törkeän laiton.

 

[Mukava]

Ihan kivaa tavaraa sieltä RH:ltä kuitenkin valuu kaikkien käytettäväksi.

Viimeisimpinä mm. podman, bootc, rpm-ostree jne jne, tästä nyt ihan viime aikoina, noista kaksi ensimmäistä annettiin KubeCon:ssa juuri CNCF:n haltuun. Ja tuottavat jo nyt ihan mukavaa hedelmää (esim universal-blue projektin muodossa + monia muita vastaavia).

Se, että jossain suomalaisessa firmassa lakimies toteaa että voi rikkoa patentteja on sitten sen firman asia. Fedoralla / RedHatilla asia on nähty toisin, eli vaikka luultavasti mitään ongelmaa ei tulisikaan, niin eivät halua lähteä edes sohimaan sitä mahdollista ampiaspesää.

Ei ainakaan itseä ainakaan nappaa pätkääkään jos sulla on joku antipatia Redhatia kohtaan, siinäpä on ja voit sen pitää ihan vapaasti. Turha sitä tänne tulla kuitenkaan saarnaamaan jonain "oikeana totuutena".

 

[JRan]

Distrot sensijaan ovat arvottomia ilman tuhansia gpl paketteja ja distrojen omat koodit on lähinnä skriptejä ja konffaustiedostoja joilla valitaan joitakin patcheja mukaan käännöksiin. Nämä ei ole mitenkään riippumattomia.

Niin toisaalta taas myös se Android taitaa olla aika arvoton ilman miljoonia sovelluksia, joita voi sieltä Play Storesta asentaa. En ole vuosiin Androidia käyttänyt, mutta jos olen oikein ymmärtänyt, niin aika hiljaista olisi jos esimerkiksi Play Store ja muut Googlen softat otettaisiin pois? Vaihtoehdoksi jäisi apk-pakettien latailu sieltä sun täältä ja saattaisi hiukan haitata käyttökokemusta, kun kartalla ei enää pystyisikään navigoida. Kännykkää ei pystyisi liittämään autoon jne.

Sallin täysin distrojen kehittämät esim omat päivityssoftat esim snapit ja muut ja ne saa pitää omilla lisensseillään. En väitä näitä laittomiksi mutta minulla on oikeus näitäkin halutessani boikotoida ja niin teenkin. Tällaisten yleistyminen ei ole linux ekosysteemi etujen mukaista.

Toki, etenkin Suomi on vapaa maa, täällä saa boikotoida jokainen mitä haluaa.

On melko varmaa että 10 vuoden sisällä joku tarjoaa tarpeeksi miljardeja jotta debian/ubuntu tekee saman kuin red hat ja jos nämä on liian dominoivat ilman vaihtoehtoisia käyttäjäkeskittymiä jotka voisi nousta eturiviiin niin linux ekosysteemit on vaarassa.

Ubuntuhan on tehnyt tämän jo aikaa sitten. Samoin SUSE.

Tässä vielä Ubuntun vastaava, kuin RHEL:

Enterprise open source support | Ubuntu

Ubuntu Pro with Enterprise Open Source Support offers the most comprehensive Linux, open source infrastructure & applications security and support in the industry. Available at simple per-node, pricing, it supports infrastructure solutions such as OpenStack and Kubernetes, as well as...

ubuntu.com

Ja hinnat:

Ubuntu Pro | plans and pricing | Ubuntu

Ubuntu Pro, the expanded security maintenance and compliance subscription is now available for data centres and workstations. Ubuntu Pro expands security coverage for critical, high and medium Common Vulnerabilities and Exposures (CVEs) to thousands of applications and toolchains including...

ubuntu.com

Ymmärrän että jollakulla voi olla erilainen tulkinta mutta minulla on myös oikeus omaan tulkintaani ja katson että se on paljon parempi kuin joku toinen mielipide joka vaikuttaisi syntyneen pelkästään mainospuheista kun joku paasaa kuinka he ovat parhaat tavalla X jossa totuus taitaa olla lähinnä päinvastoin.

No itse olen joutunut muodostamaan omat mielipiteeni ihan kokemuksen pohjalta. Nyt aktiivisesti käyttänyt Linuxia -96 vuodesta asti ja yhden työtarjouksen olen 2010 vuonna saanut Saksan Red Hatilta (ihan pyytämättä), mutta jouduin kieltäytymään, koska olisi vaatinut muuttamista Saksaan. Olin kyllä silloin toki erittäin aktiivinen muutaman Fedoraan liittyvän projektin parissa, mutta muutto ei ollut perhesyistä mahdollinen, muuten olisin ehkä tarjoukseen tarttunut. Eli olen toki tutustunut Red Hattiin muutenkin, kuin vain mainospuheiden muodossa.

Tuo argumentti että joku lakimies on jotakin todennut on minulle täysin arvoton.

Eli tämä on arvoton argumentti, vaikka hyvinkin todennäköisesti kaikki tehdään tämän kokoluokan yrityksissä by the books juuri siitä syystä, että se on silti helpompaa ja halvempaa, kuin ottaa ne oikeusjutut jenkeissä tai menettää kerralla tuhansia leikin maksavia asiakkaita ympäri maailmaa.

 

[herra57]

En haluaisi sanoa mitään varmaksi kun just siitä valitettiin vaikka tarkistuslaskennankin jälkeen suunilleen jokaisessa kappaleessa korostin että kyse on henk. koht. mielipiteestä mutta tämä että isot firmat noudattaa kaikkia lakeja ja sopimuksia erityisesti jenkeissä on täyttä sanonko mitä. Suomessa voi joku firma näin tehdä mutta tällaista isoa miljardiluokan firmaa ei jenkeistä löydy ja tämä on se ehdoton totuus.

 

[asddsa]

Ylipäätään näen että debian/Ubuntu on liian dominoiva ja tämä on käyttömieltymyksien lisäksi osana syitä miksi käytän desktopilla minttiä. Olen toki myös pakotettu pragmaattisuuteen ja servereillä pyörii Ubuntu.

Tässä nyt ei kyllä taida olla kauheasti järkeä, kun se Mint kuitenkin käsittääkseni on tehty Ubuntun pohjalta.

Jotenkin kyllä huvittavaa että vuonna 2025 noinkin "iso" ja käsittääkseni säätäjien suosiossa oleva firma tarjoaa "Linux-versiona" suoraa linkkiä .deb-tiedostoon.

Docker toki monesti pelastaa, tosin tuon Unifin softan kanssa ilmeisesti pitää vähän kaivella että löytää toimivan kontin ja senkin jälkeen vaatii keskimääräistä enemmän säätöä.

Docker kyllä vähän syljettää omalla kohdalla. En oikein tykkää siitä, että se oletuksena pyörii roottina ja tekee muutoksia palomuuriin ja mitä lie. Muutenkin vähän tuntuu, että jos jotain softaa ei saa toimimaan ilman dockeria, niin se on yleensä lähtökohtaisesti aikamoista ripulia.

 

[Barbarossa]

Docker kyllä vähän syljettää omalla kohdalla. En oikein tykkää siitä, että se oletuksena pyörii roottina ja tekee muutoksia palomuuriin ja mitä lie. Muutenkin vähän tuntuu, että jos jotain softaa ei saa toimimaan ilman dockeria, niin se on yleensä lähtökohtaisesti aikamoista ripulia.

Containerit on ihan kätevä tapa esim. buildiympäristöjen pystyttämiseen kun saa hostista riippumatta toolchainit sun muut vakioitua. Tai joidenkin softien ajamiseen parempi ratkaisu kun saastuttaa järjestelmää epämääräisillä Python-pökäleillä, kovakoodatuilla kirjastoversioilla tai muulla roskalla.

Docker kyllä vituttaa itseänikin, mutta Podman on omiin tarpeisiin ajanut saman asian jopa suoraan dockerhubin imageja käyttäen.