Wineen ja pelaamiseen liittyen oli pari muutakin uutista viikon sisään. Winen versiossa 10 on mm. natiivi Wayland-tuki. SDL:n versiossa 3 PipeWire-tuki (ja toki myös Wayland). SDL2-ohjelmat saadaan toimimaan pian yhteensopivuuskerroksen kautta. Ehkä SDL1 sitten vielä tämän päälle kyhätyllä yhteensopivuuskerroksella kuten SDL2:n kanssakin.
Tämähän kuulostaa hyvältä kehitykseltä.
Hyvä kuitenkin että muut pelikaupat tulee paremmin tuetuksi.
Kiitos, kokeilen vielä Dockerin läpi, juuri tämä on se Linuxin riippakivi, aina 25 eri ohjetta eriversiolle ja silti ei toimi omassa setupissa. Windows ohjeet toimii kymmenen vuoden takaakin. Toki jälleen "speciaali tarve" valjastelinkin jo vaimon läppäriä conffaus käyttöön ei ole joka viikkoinen tai kuukausittainen tarve onneksi. Toki olisi voinut pitäytyä Ubuntu/Debian jakeluissa, mutta Fedora muuten vakuuttava ilmestys out of box toimi kaikki.
Uusin Ubuntu server asennettu ja siihen CasaOs sekä Jellyfin server. Jostain syystä en saa C-state ei toimi. Kahlannut nettiä kaksi päivää ja kokeillut kaikkea mahdollista. Myöskään Powertopin autotune asetukset ei tallennu, vaikka nekin tehnyt ohjeiden mukaan. Rupee ideat ja jopa netin ohjeet loppumaan. Bios:sta enabloitu c-state 8:n asti. Ohessa kuva Powertopista.
Rauta:
Asus Z270-A
I3-7100t
Värkkäämällä Bios:a lisää sain C3:n päälle. Nyt pitää vielä koittaa eri asetuksia, että sais C6. Hiukan itseä huojensi se, että kyseessä on ilmeisesti Bios ongelma eikä softapuolen ongelma.
Mitä asiaa katsoin, tuossa vika on ihan valmistajan kun näyttää tarjoavan vain Debianille ja Ubuntulle tukea. On niitä valmistajia myös jotka tarjoavat paketit muille distroille, esim. Zoomilla on 9 eri distroa tuettuna latauslistalla. deb- ja rpm-pohjaisten tuki on ollut viimeiset 25 vuotta sellainen "standardi", että voi sanoa tuen olevan kunnossa.
Niin oikea ongelma nk. tuen puutteelle taitaa olla ihan puhtaasti lisenssit. Eli Fedorahan noudattaa tiukasti periaateitaan, joihin esimerkiksi tämä softa riippuvuuksineen (mongodb) ei mene.
Näin sanoo Fedoran oma wiki mongodb:stä:
Eli on toki hankalaa tukea softaa distrossa, mihin ei voi asentaa riippuvuuksia.
Kyllä niiltä löytyy repo noille debian pohjaisille distroille. Ainoat ongelmat mitä itsellä oli liittyi tuohon mongodb. Koska niillä oli aika pitkään tuki ainoastaan todella vanhalle versiolle, jota ei esim. ubuntu 24.04 tue.
Joo tässä on aika monta asiaa jo pielessä. Parhaiten nämä toimisi, jos vähän avaisi sitä prosessia tai sitten käyttää vähemmän ongelmallisia kieliä, joissa on hajoamisherkkä linkitys. Noita kaupallisiakin ohjelmia on, jotka toimivat ja siitäkin huolimatta, että voivat tarvita kerneliinkin vielä moduuleja. Esim. glibc ei nyt ihan totaalisesti mene rikki joka vuosi. Tietty huonoa tuuria jos sattui käyttämään juuri niitä funktioita, jotka hajosivat kun uusi versio on 99,96% yhteensopiva (esim. 2.34 -> 2.35). Glibc on kyllä hiukan hankala laittaa staattisesti mukaan.
Mutta tässä nyt oli kyse juuri distron ulkopuolisen ohjelman asentamisesta? Esim. tuo firma voisi tarjota oman softansa ja mongon oman repon kautta.
Niin tässä oli kyse nyt ko. ohjelman taustalla olevan firman omista repoista. Siellä on Ubuntulle / Debianille vain.
Firman omat laitteet jossa tuo controller on, pyörivät debianilla. Ne tarjoavat myös asiakkaalle mahdollisuuden asentaa sen omalle raudalle. Eli epäilen niiden mielenkiintoa käyttää resursseja ylläpitää erillistä fedora versiota, kun pitäisi vastata myös tuon mongon päivityksistä. Etenkin kun mongon pois tiputtaminen on ollut fedoran oma ratkaisu.
Toki Mongon ylläpitäminen voi olla hiukan työlästä, jos se on itselle täysin kaiken ulkopuolella. Eli sen paketin ylläpitäminen on toki ihan eri operaatio, kuin sen käyttäminen.
Niin tämähän ei toki ole ihan näin suoraviivaista, eli tämähän ei ole varsinaisesti Fedoran oma ratkaisu, vaan johtuu Mongon lisenssistä, joka ei enää sovi Fedoraan. Fedoran "paketissa" lukee, että kaikki on ilmaista ja vapaata, jota saa jakaa, muokata jne. niin olisi se vähän ikävä yllätys, jos paketin sisällä olisi jotain mitä ei ole ilmaista, saa jakaa tai muokata.
Fedora on ehkä anaalisimmasta päästä. Esim. mp3:n osalta monet patentit vanhenivat jo ennen kuin Fedora suostui pistämään mp3-tuen päälle paketeista. Monella toisella distrolla on ollut logiikkana, että ne ketkä haluavat, voivat omalla vastuulla käyttää. Tuon mp3:n osalta oli vielä se, että alkuperäinen CBR-koodekki ja purku oli vuodelta 1993 jos oikein muistan ja patenttien kesto 20 vuotta, joten 2013 olisi jo vanhentunut yksinkertainen soitto, mikä olisi riittänyt monelle. Tuossa on vielä uutinen 6 kk virallisen patenttien vanhenemisen uutisoinnin jälkeen, jossa kerrotaan, että /pian/ tuki on päällä. Eipä siinä, jokainen valikoi mitä distroa käyttää.
Fedorassahan saa RPM Fusionista useimmat paketit, mitkä ei patenttien takia ole Fedoran omissa repoissa. MongoDB:tä ei näytä tosin kukaan sinne paketoineen, mutta googlen mukaan MongoDB:n RHEL:lle tekemä paketti toimisi myös Fedorassa.
Millään firmalla tai kehittäjäporukalla ei ole mitään mahdollisuuksia tällaista tehdä. Eli ne tietyn distron kehittäjät ihan itse päättää omista asioistaan, jos Oraclen MySQL on lisenssoitu väärin, niin silloin sitä ei paketoida mukaan. Ei tässä Oracle voisi asiaan millään muulla vaikuttaa, kuin muuttamalla lisenssejään, joka voi olla taas mahdotonta, koska heidän tuote saattaa käyttää jotain mihin vain heillä on oikeus, tai he on maksaneet siitä niin kovan hinnan, että ei halua sitä antaa ilmaiseksi kenelläkään, jne.
Niin tuo on yhteisön ylläpitämä erillinen pakettivarasto. Ei se poista sitä faktaa että Fedorassa on tiukka politiikka sen omille paketeille. Tuo RPM Fusion ei ole osa Fedoraa. Monissa muissa distroissa esim. mp3-tuki on ollut mukana patenttihuolista huolimatta. Ubuntu taisi tarjota erillistä kaupallista pakettia, mutta kuitenkin.
Juuri näin, politiikka on todella tiukka ja ne lisenssit todellakin luetaan läpi, jotta se oma lupaus ja lisenssi sille koko distrolle on edelleen validi ja pätevä. Tosiaan RPM Fusionilla ei ole mitään tekemistä Fedoran kanssa, ihan yhtä pätevä on kenen tahansa oma repo.
Itseasiassa Fedora on juuri vain ja ainoastaan yhteisön ylläpitämä distro. Jolla on neljä F:llä alkavaa pääperiaatetta (Freedom, Friends, Features, First)
Itseasiassa Fedora on juuri vain ja ainoastaan yhteisön ylläpitämä distro. Jolla on neljä F:llä alkavaa pääperiaatetta (Freedom, Friends, Features, First)
Fedora’s Mission and Foundations
Learn more about Fedora Linux, the Fedora Project & the Fedora Community.docs.fedoraproject.org
FAQ - Fedora Project Wiki
fedoraproject.org
Eli Red Hat sponsoroi projektia taloudellisesti, tarjoaa infraa ylläpitoon, pakettien kääntämiseen jne. 35% inputista tulee Red Hat:in suunnasta ja yhteisöön kuuluu kuitenkin myös tuhansia ulkopuolisia kehittäjiä. Mikäänhän ei siis estä Red Hat:tia palkkaamasta työntejöitä jotka ovat mukana kyseisessä yhteisössä ja projektissa. Toki myös Red Hat käyttää Fedoraa oman RHEL distronsa pohjana, kehittää/testaa samaa reittiä omia muita open source projektejaan, jne. joka on kohtuullisen hyvä syy sponsoroida ja osallistua kyseiseen yhteisöön. Esimerkiksi Google tekee tätä täysin samaa hyvinkin monen projektin kanssa.
Todellisuudessa Red Hat Inc. (tämä projektia sponsoroiva IBM:n tytäryhtiö) ei tulisi ikinä ottamaan mitään taloudellista vastuuta, tai olemaan missään oikeudenkäynneissä mukana, jos "Fedora Project nimisellä pulkalla ajettaisiin seinään". Työntekijöille voisi jotain ikävää käydä, mutta niinhän se toki tässä maailmassa muutenkin menee, että jos yrityksen työntekijä tekee jotain rikollista ja haastetaan oikeuteen, niin harvoin siellä yritys on mukana, jos tämä ei siis koske kyseisen yhtiön toimintaa.
Fedora and Red Hat Enterprise Linux
What is the difference between Fedora and Red Hat Enterprise Linux? Relationship between Fedora and RHEL Red Hat Enterprise Linux (RHEL) and Fedora both are open source operating systems. They…docs.fedoraproject.org
Juuri näin, ehdottomasti samoilla linjoilla ja en edes rehellisesti tiedä, että kumpi on oikea tulkinta (en edes ennen tätä keskustelua tajunnut ajatella sitä toisin), mutta sillä tosiaan tuskin on edes mitään merkitystä. Päämäärä on varmasti sama, eli auttaa omaa bisnestä ja samalla suojata sitä, eikä siinäkään toki mitään väärää ole. Etenkin jos vielä kaataa "saavilla" tätä tienattua rahaa ja työaikaa projektiin (projekteihin), mitä muutkin voi vapaasti hyödyntää ja käyttää.
Tässä tullaan oikeastaan siihen, että nyky Linux-käyttäjä määrittää Linux distron hyvyyden sen mukaan, kuinka helposti saan asennettua ohjelman X. "Distro Y on todella huono, kun siihen on vaikea asentaa ohjelma X." Tämä kaikki on suoraan sieltä Windows / MacOS maailmasta, jossa lähtökohtaisesti asennustapoja on yksi (klikkaa installeria), mikään ei ole open sourcea, ei käyttöjärjestelmät tai ne niissä käytettävät ohjelmat. Ainoa periaate on se, että tämän pitää olla mahdollisimman helppoa, ihan sama, vaikka sitoutuisin jakamaan softantekijän kanssa rahani ja elämäni.
Esim. mp3:n tapauksessa se mp3-ohjelman (lame) lisenssi on kyllä vapaa. Patentit on hiukan hankalampi juttu. Ihan lähtökohtaisesti patentit eivät päde yksityisessä käytössä, joten ainakin itse närkästyn aika paljon jos distro puolestani päättää ettei pakettia tipu. Olen 20 vuotta sitten käyttänyt gentoota ja silloin oli monet patentit vielä voimassa (jenkeissä). Esim. ttf-tavukoodi, s3tc, mp3, aac jne. Nämä sai kyllä käännettyä päälle ja melkeinpä helpommin kuin Fedorassa. Fedoran kanssa itselle on eniten tullut tukipyyntöjä siitä, miten perusjutut saa toimimaan kun kaikki patentoitu on kielletty.
Juu tämä on toki ihan oma soppansa ja helppo ymmärtää turhautuminen. En edes rehellisesti paljoa tiedä koko sotkusta, mutta se on pakko mainita, että itsekin olin aikanaan Gentoo käyttäjä silloin vuosituhannen taitteessa muutaman vuoden, kun Gentoo julkaistiin. Mahtavia aikoja Linux-historiassa.
Niin toisaalta taas myös se Android taitaa olla aika arvoton ilman miljoonia sovelluksia, joita voi sieltä Play Storesta asentaa. En ole vuosiin Androidia käyttänyt, mutta jos olen oikein ymmärtänyt, niin aika hiljaista olisi jos esimerkiksi Play Store ja muut Googlen softat otettaisiin pois? Vaihtoehdoksi jäisi apk-pakettien latailu sieltä sun täältä ja saattaisi hiukan haitata käyttökokemusta, kun kartalla ei enää pystyisikään navigoida. Kännykkää ei pystyisi liittämään autoon jne.
Toki, etenkin Suomi on vapaa maa, täällä saa boikotoida jokainen mitä haluaa.
Ubuntuhan on tehnyt tämän jo aikaa sitten. Samoin SUSE.
ubuntu.com
ubuntu.com
No itse olen joutunut muodostamaan omat mielipiteeni ihan kokemuksen pohjalta. Nyt aktiivisesti käyttänyt Linuxia -96 vuodesta asti ja yhden työtarjouksen olen 2010 vuonna saanut Saksan Red Hatilta (ihan pyytämättä), mutta jouduin kieltäytymään, koska olisi vaatinut muuttamista Saksaan. Olin kyllä silloin toki erittäin aktiivinen muutaman Fedoraan liittyvän projektin parissa, mutta muutto ei ollut perhesyistä mahdollinen, muuten olisin ehkä tarjoukseen tarttunut. Eli olen toki tutustunut Red Hattiin muutenkin, kuin vain mainospuheiden muodossa.
Eli tämä on arvoton argumentti, vaikka hyvinkin todennäköisesti kaikki tehdään tämän kokoluokan yrityksissä by the books juuri siitä syystä, että se on silti helpompaa ja halvempaa, kuin ottaa ne oikeusjutut jenkeissä tai menettää kerralla tuhansia leikin maksavia asiakkaita ympäri maailmaa.
Tässä nyt ei kyllä taida olla kauheasti järkeä, kun se Mint kuitenkin käsittääkseni on tehty Ubuntun pohjalta.
Docker kyllä vähän syljettää omalla kohdalla. En oikein tykkää siitä, että se oletuksena pyörii roottina ja tekee muutoksia palomuuriin ja mitä lie. Muutenkin vähän tuntuu, että jos jotain softaa ei saa toimimaan ilman dockeria, niin se on yleensä lähtökohtaisesti aikamoista ripulia.
Onhan tuolla Dockerille oma paikkansa ja on se joissain tilanteissa kätevä. Vaikea tuosta vain on kyllä tykätä, ja mielellään vältän sen kokonaan jos mahdollista. Tulee lähinnä mieleen, että se kaikista helpoin tapa tehdä asioita ei ole välttämättä aina oikein.
Itse on asettunut Gnomen käyttäjäksi. Tuolla tweaksilla saa tosiaan muutamia kivoja juttuja käyttöön. Kyllähän tämän käyttö vaatii hieman tottumista eikä varmasti sovi kaikille ollenkaan, mutta oman kokemuksen perusteella tämä on yleisesti ottaen kaikista vakain ja luotettavin työpöytäympäristö. Vähiten epämääräisiä ongelmia.
Samasta asiasta näissä on kyse, konteista. Lxc, lxd, podman, docker, systemd-nspawn jne. ovat vaan eri brändejä, joilla saavuttaa sama asia.
Tarkoitan tästä näkökulmasta, että jos ei halua sotkea lokaalin asennuksen paketteja, nuo kaikki pystyttävät erillisen ympäristön, joka on irti siitä varsinaisesta käyttiksen ohjelmistovalikoimasta. Jos jotain pientä skriptiä ajaa kotikoneellaan säätämisen välttämiseksi, niin on aika pieni ero, tekeekö sen vaikka nyt podmanilla vai dockerilla. Muiten kanssa on hiukan enemmän sovittamista, jos haluaa käyttää jotain valmista Dockerfileä. Periaatteessa ihan chroot voisi riittää, mutta nykyään nuo työkalut ovat aika suoraviivaisia.
LMDE on tehty Debianiin ja on kyllä helpointa mitä Linux voi loppukäyttäjille tarjota.
Nojoo, voihan sen noinkin ajatella. Työpöydällä mulla ei ole dockeria (tai muutakaan vastaavaa työkalua) asennettuna ja konttien käyttäminen jonkun työpöytäsovelluksen ajamiseen olisi kyllä ihan viimeinen vaihtoehto, mutta kotipalvelimen pyörittämisessä nuo ovat olleet korvaamaton apu. Toki sielläkin pitäisi varmaan siirtyä dockerista podmaniin tms. joskus kun jaksaa säätää. Nyt jos lähtisin nollista niin laittaisin todennäköisesti palvelimen käyttöjärjestelmäksikin MicroOS:n tai vastaavan.
