Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[Hyrava]

Minusta vain tuntuu että suurin osa Linuxin kanssa tulevista ongelmista on juuri sellaisia joita ei ikikuuna päivänä ole windowsin kanssa sattunut tulemaan vastaan samoissa asioissa ongelmaa. Vaikka kyseessä kuinka olisi peruskäytön tilanteet järjestelmässä jossa muuten ei ole tehty isompia sorvauksia. Esimerkiksi päivitysten suhteen en edes muista koska olisi windowsin kanssa ongelmia ollut vaikka vuosikaudet on useampia windows koneita käyttänyt. Vastaavasti Linuxin kanssa useita kertoja ollut jos jonkinlaista ongelmaa päivitysten kanssa. Sitten kun on linuxin kanssa niin vitun käsi niin tuntuu että siinä vianselvityksessä saa monesti laitteen vaan enemmän solmuun kun löydetty ohje A toimi vain osittain ja löydetty ohje B vain osittain ja ohje C teki jotain mutta antoi taas tuuden virheen.

Edit: Älkää ymmärtäkö siis väärin. Arvostan täällä saamaani apua ja olen kiitollinen siitä. Tuo pingviinin kanssa yhteiselo tahtoo välillä nostaa vain verenpainetta ja turhauttaa. Helposti vielä googlettaessa tahtoo hukkua siihen tiedonpaljouteen. Hakutuloksia kyllä löytyy paljon, mutta ensin pitäisi löytää juuri omalle variaatiolle tarkoitettu ohje ja sitten vielä sellainen joka ei liian vanha ole, sillä oman kokemuksen mukaan yli pari vuotta vanhojen ohjeiden toimiminen on vähän niin ja näin monesti. Ja sitten kun ei ymmärrä täysin mitä kaikki komennot tekee eikä peruuttaa osaa niin jo vain ollaan solmussa.

Minä olen käyttänyt linuxia pääkäyttiksenä about 20v ja nyt kun rupesin yhtä konetta asentelemaan winkkarille niin täytyy sanoa että kun on linuxiin tottunut niin suunnilleen joka asia tuntuu haraavan vastaan. Tuo on siis ihan tottumuskysymys, molemmat toimivat aika eri tyylillä ja molemmissa on omat ongelmansa. Todennäköisesti pitäisin noita windowsin kiukutteluita ihan normaalina jos olisin sitä ajanut viimeiset 20v mutta linux-käyttäjänä pidän esimerkiksi hyvin outona että suunnilleen joka laitteen tai softan asennuksen jälkeen pitää bootata kone että se toimii oikein. samoin itselleni monet windowsin "ominaisuudet" ovat ihan käsittämättömiä, "Miksi tämä pitää tehdä näin? Eikö tätä saa komentoriviltä tehtyä helposti? Eikö nämä kirjastot/asiat asentuneetkaan automaattisesti? Miten tämä päivitys voi kestää näin v*tun kauan?" jne.

 

[JRan]

Minä olen käyttänyt linuxia pääkäyttiksenä about 20v ja nyt kun rupesin yhtä konetta asentelemaan winkkarille niin täytyy sanoa että kun on linuxiin tottunut niin suunnilleen joka asia tuntuu haraavan vastaan. Tuo on siis ihan tottumuskysymys, molemmat toimivat aika eri tyylillä ja molemmissa on omat ongelmansa. Todennäköisesti pitäisin noita windowsin kiukutteluita ihan normaalina jos olisin sitä ajanut viimeiset 20v mutta linux-käyttäjänä pidän esimerkiksi hyvin outona että suunnilleen joka laitteen tai softan asennuksen jälkeen pitää bootata kone että se toimii oikein. samoin itselleni monet windowsin "ominaisuudet" ovat ihan käsittämättömiä, "Miksi tämä pitää tehdä näin? Eikö tätä saa komentoriviltä tehtyä helposti? Eikö nämä kirjastot/asiat asentuneetkaan automaattisesti? Miten tämä päivitys voi kestää näin v*tun kauan?" jne.

Juuri näinhän se menee. Itsekin käyttänyt Linuxia 1996 vuodesta, (hitto ensi vuonna tulee 30-vuotta täyteen, ei se aika niinkään, vaan oma ikä), niin kyllähän se Windows tosiaan kummalliselta tuntuu. Nyt joutunut Windows 11 käyttämään parissa jutussa ja on se toki selkeästi eteenpäin mennyt. Viime vuosina työkäytössä (siis desktop/laptop) ollut vain Applea (serverit toki Linuxeja), niin kyllä se Apple sopii huomattavasti paremmin Linux ihmiselle Windowssiin verrattuna.

Eli jos jollekin EI tekniselle ihmiselle pitäisi suositella tietokonetta, niin kyllä oma suositus olisi nykyään M-prossulla varustettu MacBook. Kone käyntiin ja kovaa ajoa.

 

[love_doctor]

Miten tämä päivitys voi kestää näin v*tun kauan?" jne.

Linux-distroissakin on valtavia eroja päivitysten nopeudessa. Esim. Arch ja Alpine asentavat paketit paljon nopeammin kuin vaikkapa Fedora tai Debian. Tilanne on voinut Fedoran osalta muuttua, mutta ainakin pari vuotta sitten vielä oli näin. Tuossa on mittauksia eri pakettihallinnoista. Olen itse tehnyt distron rakentimia, jotka generoivat levykuvan CI/CD-putkessa ja nuo erot ovat ihan massiivisia.

Sitten on vielä se ero, että Arch ja Alpine tukevat sitä, että paketit saa asennettua pacstrapilla tai staattisella apk:lla käytännössä tyhjästä ja samalla kertaa voi antaa koko pakettilistan, kun esim. Debianissa debootstrapilla pääsee alkuun ja sitten aptilla pitää asentaa lisää, kun kaikkea ei saa kerrallaan ja tulee ihmeellisiä ongelmia syklisistä riippuvuuksista yms.

Sama juttu myös vaikka bootloadereissa. U-Boot, syslinux ja systemd-boot asentuvat nopeasti ja varsinkin debian-pohjaisissa on grubiin ihme kötöstyksiä, jotka kestävät. Myös initramfs-generoinnit voivat kestää yllättävän paljon ja samaan aikaan esim. 16-ytiminen Ryzen 5950X kääntää jo tmpfs:ssä melkein koko kernelin. Etuna vielä se, että tilantarve vähenee 90%.

 

[JRan]

Linux-distroissakin on valtavia eroja päivitysten nopeudessa. Esim. Arch ja Alpine asentavat paketit paljon nopeammin kuin vaikkapa Fedora tai Debian. Tilanne on voinut Fedoran osalta muuttua, mutta ainakin pari vuotta sitten vielä oli näin. Tuossa on mittauksia eri pakettihallinnoista. Olen itse tehnyt distron rakentimia, jotka generoivat levykuvan CI/CD-putkessa ja nuo erot ovat ihan massiivisia.

Sitten on toki vielä ihan oma lukunsa esimerkiksi Clear Linux OS:än swupd, jolla päivitysten nopeus perustuu binääri-deltoihin ja se Office päivittyy parhaimmillaan 10kt:n lataamisella koko binääri-paketin sijasta.

 

[herra57]

Nuo kaikki linuxien päivitysajat oli mitattu sekunneissa. Mä olen viime aikoina joutunut kärsimään W11 2H24 päivityspaketista parille koneelle jotka on kestänyt valehtelematta noin 6 tuntia molemmilla koneilla ja toinen oli jopa aika tuore 13 gen prossu SSD levyillä että ei edes mikään antiikkitapaus. Just pitäisi mennä sallimaan kolmannen koneen päivitys ja lähteä itse kaupungille kun ei sitä muuten kestä.

Täysin käsittämättömältä tuntuu lisäksi että W11 ei ole oppinut tekemään niinkin uutta ja harvinaista juttua kuin NAS levyjen mounttaus luotettavasti vaan suunilleen aina 3 eri NAS asemasta jää joku yksi löytymättä verkosta ja sitten sitä ei saa käsin mountattua mitenkään kun se vaan valittaa että "aseman kirjain on käytössä" ja sitä vanhaa kirjainta ei saa vapautettua mitenkään ja se NAS pitäisi vissiin mountata eri kirjaimelle jolloin esim automaaginen backup ohjelma pitäisi konffata uusiksi käyttämään sitä uutta kirjainta. Joko näin tai joku muu ongelma löytyy aina kun 3 kuukauden välein on pakko dualbootata koneita windowssiin jokun typerän jutun takia.

Tämä aseman kirjainjuttu on myös täysi katastrofi kun täysin sama USB kovalevy on toisinaan E: asema ja toisinaan G: asema ja joka kerta pitää sovelluksia konffata uusiksi että ne löytää tämän yhden ja saman levyn eri paikoista. Sen sijaan että tälle olisi keksitty joku toimiva korvaava ratkaisu GUI muutetaan joka ikinen vuosi enemmän käyttökelvottomaksi jossa esim file managerin kaikkein eniten fileille käytetyt komennot piilotetaan kakkosmenuun ja ykkösmenussa on asioita joita mä en ole käyttänyt kertaakaan.

Linuxit sensijaan on toimineet kuin junan vessa ikuisuuksia.

 

[SamCer]

Pääosa noista Windows-käyttäjien narina Linuxista johtuu ihan puhtaasti siittä, että Linux ei ole Windows, eli totuttu käyttämään sitä Windowssia ja ratkomaan sen ongelmia. Nyt kun se Linux ei olekkaan Windows ja joutuu opettelemaan uutta, niin alkaa valitus kun on niin hankalaa ja mikään ei toimi.

 

[JRan]

Pääosa noista Windows-käyttäjien narina Linuxista johtuu ihan puhtaasti siittä, että Linux ei ole Windows, eli totuttu käyttämään sitä Windowssia ja ratkomaan sen ongelmia. Nyt kun se Linux ei olekkaan Windows ja joutuu opettelemaan uutta, niin alkaa valitus kun on niin hankalaa ja mikään ei toimi.

Niin ja se on hyvä huomata, että ei Linux yritäkään olla Windows, eikä sen ole tarkoitus olla sitä. Olen tässä vuosien varrella kuullut huomattavan määrän seuraavan tyyppisiä lausahduksia:
"Linux ei voi ikinä olla yhtä suosittu, kuin Windows jos...[tähän mitä vaan on milloinkin keksitty]"

Itse en ole koskaan ymmärtänyt, että miksi maailman suosituimman ja eniten käytetyimmän käyttöjärjestelmän pitäisi olla kuin Windows. Linux desktop käyttäjät on marginaaliporukka, joka on toki kasvanut viime vuosina Internetin ansiosta.

Yleensä sieltä Windows maailmasta Linux maailmaan tulevat näkyvimmät henkilöt (jotka siis huutaa koviten Internetissä) on seuraavanlaisia:
- valittajia, jotka ei tiedä mitään, eikä halua oppia mitään uutta vaan kaiken pitäisi toimia, kuin Windowssissa
- lähetyssaarnaajia, jotka ei tiedä mitään, mutta luulevat tietävänsä kaikesta kaiken, kun on saanut hypittyä distrosta toiseen pää märkänä sen pari kuukautta tai puoli vuotta

Sitten ne jotka on aiheesta oikeasti kiinnostuneita, tarvitsevat Linuxia, haluaa vaihtaa käyttöjärjestelmää, jne. Niin he opiskelee komentorivin käytön, ongelmien ratkaisun, etsii tietoa netistä, kysyy jne.

 

[love_doctor]

Nuo kaikki linuxien päivitysajat oli mitattu sekunneissa. Mä olen viime aikoina joutunut kärsimään W11 2H24 päivityspaketista parille koneelle jotka on kestänyt valehtelematta noin 6 tuntia molemmilla koneilla ja toinen oli jopa aika tuore 13 gen prossu SSD levyillä että ei edes mikään antiikkitapaus. Just pitäisi mennä sallimaan kolmannen koneen päivitys ja lähteä itse kaupungille kun ei sitä muuten kestä.

Tuossa linkkaamassani qemun asentaminen kesti melkein minuutin Fedoralla. Tuo 9900k on ollut aika tehokas prosessori kuitenkin aikoinaan. Samoin SSD:n speksattu kirjoitusnopeus on 4 GB/s. Kokonainen käyttisasennus voi olla pari tuhatta pakettia ja viikottainen päivitys pari sataa pakettia. Eli kyllä siihen voi aikaa mennä. Sitten taas jos asentaa Alpinen asennuksen ja tekee sen esim. zram-pakatussa tmpfs:ssä, niin parissa minuutissa on asennettu aika raskaskin työpöytädistro kaikkine paketteineen. Monella internet on siinä pullonkaula.

Tämä aseman kirjainjuttu on myös täysi katastrofi kun täysin sama USB kovalevy on toisinaan E: asema ja toisinaan G: asema ja joka kerta pitää sovelluksia konffata uusiksi että ne löytää tämän yhden ja saman levyn eri paikoista. Sen sijaan että tälle olisi keksitty joku toimiva korvaava ratkaisu GUI muutetaan joka ikinen vuosi enemmän käyttökelvottomaksi jossa esim file managerin kaikkein eniten fileille käytetyt komennot piilotetaan kakkosmenuun ja ykkösmenussa on asioita joita mä en ole käyttänyt kertaakaan.

Tähän on Linuxilla tosiaan nykyään ratkaisuja, mutta vielä 10-20 vuotta sitten näki (lähes pelkästään) perinteisiä asennuksia, joissa luotettiin levyjen kirjaimiin ja hotplugin sijaan kone piti käynnistää uudestaan. UUID-pohjaiset tunnistukset ja hotplug yleistyivät udevin myötä ja melkein voisi sanoa, että järjestelmän boottaamisessakin piti odottaa UEFI/GPT-pohjaisia ratkaisuja ennen kuin kötöstykset oikeasti lähtivät toimimaan. Joskus 2000-luvun lopulla ainakin omassa Gentoossa oli vielä ongelmina, että vaikka tiedostomanageriin ilmestyi usb-levyn kuva, niin sitä ei saanut klikkaamalla mountattua vaan piti mennä komentoriville ja kirjoittaa sudo mount /dev/sdX. Nykyäänkin on vielä hiukan haasteita jos on kryptattuja levyjä, kun se varsinainen UUID ei näy ennen kuin kryptattu levy on avattu - jos on kokolevyn salaus. Ja jos on monen levyn kokonaisuuksia (esim. mergerfs), niin vaatii vielä vähän askartelua. Saa nuo silti automatisoitua systemd:llä helposti.

 

[jak_pdgm]

Miten eroaa Linux ongelmista?

Ei mitenkään, mutta oma fiilis on sellainen että linuxia ja sen ongelmia on ainakin helpompi ymmärtää ja ehkä korjatakin. Tai jos ei ymmärrä, niin yleensä googlella löytyy joku joka ymmärtää.

 

[jak_pdgm]

Linux-distroissakin on valtavia eroja päivitysten nopeudessa. Esim. Arch ja Alpine asentavat paketit paljon nopeammin kuin vaikkapa Fedora tai Debian. Tilanne on voinut Fedoran osalta muuttua, mutta ainakin pari vuotta sitten vielä oli näin. Tuossa on mittauksia eri pakettihallinnoista. Olen itse tehnyt distron rakentimia, jotka generoivat levykuvan CI/CD-putkessa ja nuo erot ovat ihan massiivisia.

Sitten on vielä se ero, että Arch ja Alpine tukevat sitä, että paketit saa asennettua pacstrapilla tai staattisella apk:lla käytännössä tyhjästä ja samalla kertaa voi antaa koko pakettilistan, kun esim. Debianissa debootstrapilla pääsee alkuun ja sitten aptilla pitää asentaa lisää, kun kaikkea ei saa kerrallaan ja tulee ihmeellisiä ongelmia syklisistä riippuvuuksista yms.

Sama juttu myös vaikka bootloadereissa. U-Boot, syslinux ja systemd-boot asentuvat nopeasti ja varsinkin debian-pohjaisissa on grubiin ihme kötöstyksiä, jotka kestävät. Myös initramfs-generoinnit voivat kestää yllättävän paljon ja samaan aikaan esim. 16-ytiminen Ryzen 5950X kääntää jo tmpfs:ssä melkein koko kernelin. Etuna vielä se, että tilantarve vähenee 90%.

Joo mutta linuxissa on yleensä jokin käsitys siitä missä kohtaa päivitystä ollaan menossa ja mikä siellä maksaa.

 

[SamCer]

Sattuisko keltää löytymään tietoa miksi Jellyfin 10.10.3 alko yhtäkkiä näyttämään kaiken tekstin kursiivina? Sisältää tekstitykset, valikot, jne. Se on Ubuntu 24.04:n päällä ja kaikki päivitykset on asennettu.

Kokeiltu uudelleenkäynnistää Jellyfiniä ja itse servua ja ei apua. Tutkinu asetuksia, mutta mitään en oikeen löydä sieltä mikä tuon vois aiheuttaa.

 

[Algron28]

Niin ja se on hyvä huomata, että ei Linux yritäkään olla Windows, eikä sen ole tarkoitus olla sitä. Olen tässä vuosien varrella kuullut huomattavan määrän seuraavan tyyppisiä lausahduksia:
"Linux ei voi ikinä olla yhtä suosittu, kuin Windows jos...[tähän mitä vaan on milloinkin keksitty]"

Itse en ole koskaan ymmärtänyt, että miksi maailman suosituimman ja eniten käytetyimmän käyttöjärjestelmän pitäisi olla kuin Windows. Linux desktop käyttäjät on marginaaliporukka, joka on toki kasvanut viime vuosina Internetin ansiosta.

Yleensä sieltä Windows maailmasta Linux maailmaan tulevat näkyvimmät henkilöt (jotka siis huutaa koviten Internetissä) on seuraavanlaisia:
- valittajia, jotka ei tiedä mitään, eikä halua oppia mitään uutta vaan kaiken pitäisi toimia, kuin Windowssissa
- lähetyssaarnaajia, jotka ei tiedä mitään, mutta luulevat tietävänsä kaikesta kaiken, kun on saanut hypittyä distrosta toiseen pää märkänä sen pari kuukautta tai puoli vuotta

Sitten ne jotka on aiheesta oikeasti kiinnostuneita, tarvitsevat Linuxia, haluaa vaihtaa käyttöjärjestelmää, jne. Niin he opiskelee komentorivin käytön, ongelmien ratkaisun, etsii tietoa netistä, kysyy jne.

Mistä sitä opettelee jos valtaosa netin ohjeista on vanhentuneita kun jatkuvuudella tai yhdenmukaisuudella ei tunnu välillä olevan mitään väliä. Taikka sitten dokumentaatio on väliltä tupakka askin kansi - ei mitään. Ja vaikka suoraan ohjeesta katsoisi niin ei toimi välttämättä siltikään.

 

[jak_pdgm]

Mistä sitä opettelee jos valtaosa netin ohjeista on vanhentuneita kun jatkuvuudella tai yhdenmukaisuudella ei tunnu välillä olevan mitään väliä. Taikka sitten dokumentaatio on väliltä tupakka askin kansi - ei mitään. Ja vaikka suoraan ohjeesta katsoisi niin ei toimi välttämättä siltikään.

Niiden vanhojen ja puutteellisten ohjeiden avulla se linux, kuten kaikki muukin, on opeteltava. Täydellisessä maailmassa olisi tietysti helpompaa. Sama ongelma tosin windowsissakin, usein kun olen googlettanut mistä säädetään asiaa x (vaikka hiiren osoittimen kokoa), niin koko asetusvalikko on venkslattu moneen kertaan uusiksi sen jälkeen kun ko. ohje on tehty, eikä sitä voi enää sellaisenaan noudattaa. Jokin aika sitten en osannut enää kirjautua windowsista ulos, kun kyseinen nappi oli siirretty triple dot menun alle.

 

[flamma]

Mistä sitä opettelee jos valtaosa netin ohjeista on vanhentuneita kun jatkuvuudella tai yhdenmukaisuudella ei tunnu välillä olevan mitään väliä. Taikka sitten dokumentaatio on väliltä tupakka askin kansi - ei mitään. Ja vaikka suoraan ohjeesta katsoisi niin ei toimi välttämättä siltikään.

Tämä on ihan relevantti ongelma Linuxin opiskelussa. Pienet asiat vaihtelevat distorojen välillä merkittävästi. Dokumentaatiota kyllä on, mutta usein se on vanhentunutta tai koskee eri distroa, eikä toimi suoraan toisessa.

Kannattaa keskittyä alussa yhteen distroon. Esim. RedHat/Rocky on aika varma valinta. Suurin osa RedHatin ohjeista on ilmaisia ja toimivat takuuvarmasti.

 

[JRan]

Mistä sitä opettelee jos valtaosa netin ohjeista on vanhentuneita kun jatkuvuudella tai yhdenmukaisuudella ei tunnu välillä olevan mitään väliä. Taikka sitten dokumentaatio on väliltä tupakka askin kansi - ei mitään. Ja vaikka suoraan ohjeesta katsoisi niin ei toimi välttämättä siltikään.

Juu, oma kommenttini oli vaan vastaus/näkemys @SamCer käyttäjän kommenttiin se ei sisältänyt mitään henkilökohtaista.

Jos sitten pohditaan kysymystäsi, että mistä sitä opettelee, niin kyllä silti itse menisin sinne distron manuaalien pariin ja jos ne ei toimi tai on aina vanhentuneita, niin suosittelen ehdottomasti distron vaihtoa. Itse olen vuosien varrella lueskellut Debianin, Red Hatin (RHEL ja Fedora), Gentoon, Archin ja LFSn manuaaleja ja niistä kyllä yleensä löytyy hyvinkin ajantasaista tietoa. Näkisin mielelläni jonkun ohjeen, joka esimerkiksi edellämainittujen distrojen sivuilla on niin virheellinen, että se ei toimi tai sillä ei tee mitään?

Sitten taas mitä tulee esimerkiksi komentorivin käyttöön ja shell-komentoihin, niin niihin kannattaa varmaan napata joku cheat sheet, tyyliin:

GitHub - RehanSaeed/Bash-Cheat-Sheet: A cheat sheet for bash commands.

A cheat sheet for bash commands. Contribute to RehanSaeed/Bash-Cheat-Sheet development by creating an account on GitHub.

github.com

Sitten tähän päälle toki ihan Google (tai mikä vaan hakukone) ja sen sijaan, että ajaa sokkona 25 komentoa roottina joltain sivulta, niin yrittää edes ymmärtää, että miksi mikäkin ajetaan, mitä ne tekee, mikä mahdollisesti feilaa jne.

 

[Algron28]

Kun esimerkiksi windowsissa jos ohje on windows 7:aan niin ainakin oman kokemuksen mukaan se toimii siinä läpi koko sen eliniän joka oli kuitenkin 10 vuoden luokkaa. Jos mennään vähän toisaalle, ja esim Ciscon komennot ja logiikka on pysynyt samana läpi vuosien ja mikäli laitteesta tuettu ominaisuus löytyy niin parikymmentä vuotta sitten tehdyt ohjeet toimivat vieläkin monessa kohtaa.

Toki sitten tähän päälle se dokumentaatio on aivan eri tasoa ja ennenkaikkea ajantasaista.

 

[Mukava]

Vähän vaikea tuollaiseen noin karkeaan yleistykseen kommentoida, mutta riippuen mitä tässä nyt halutaan tehdä / mikä ongelma oikeasti oli, niin kyllä ne se Linuxin pohja siellä on aika samanlaisena sinällään pysynyt ettei ne kaikki ohjeet nyt täysin pielessä ole.

Etenkin kun pysyttelee saman distron sisällä ohjeiden osalta. Ja aika yleisesti googlella kyllä löytyy virheilmoituksella joku muukin joka asiaan törmännyt, ei ehkä ihan täysin saman asian osalta, mutta yleisesti.

 

[JRan]

Kun esimerkiksi windowsissa jos ohje on windows 7:aan niin ainakin oman kokemuksen mukaan se toimii siinä läpi koko sen eliniän joka oli kuitenkin 10 vuoden luokkaa. Jos mennään vähän toisaalle, ja esim Ciscon komennot ja logiikka on pysynyt samana läpi vuosien ja mikäli laitteesta tuettu ominaisuus löytyy niin parikymmentä vuotta sitten tehdyt ohjeet toimivat vieläkin monessa kohtaa.

Toki sitten tähän päälle se dokumentaatio on aivan eri tasoa ja ennenkaikkea ajantasaista.

Oikeastaan onkin ehkä hyvä kerrata ihan alkuun se asia mikä on ensin ymmärrettävä, ennenkuin voi ymmärtää, miksi ohjeet on Linux-maailmassa erittäin sekalaisia.

Jos nyt otetaan se Windows, joka on MS:n tekemä monoliitti. Kukaan (ulkopuolinen) ei voi mennä muokkaamaan vaikka tietyn menun toimintaa erilaiseksi, vaan se toimii kaikilla samalla tavalla.

Linux on taas pienistä paloista koostettu käyttöjärjestelmä, johon "kotikoodari John" on saattanut koodata hienon "jutun", jokainen distron on jopa ottanut tämän saman käyttöön ja tehnyt siitä oman version, joka poikkeaa alkuperäisestä. Kaikki ok, lisenssi sanoi, että näin voi Johnin koodille tehdä, sen voi ottaa, sitä voi muokata ja sitä saa käyttää. Nyt taho X on kirjoittanut ohjeen miten heidän versiota käytetään ja taho Y on taas poistanut puolet ominaisuuksista turhina, joten X:n dokumentaatio ei toimi enää Y:n version kanssa.

Edellinen esimerkiksi oli jäävuoren huippu, mutta sama pätee kaikkeen, jokainen ohjelma on eri tahojen tekemä, jokainen työpöytä on eri tahojen tekemä, jokainen käyttää täysin omaa versiota kernelistä, lista on loputon. Avoimen lähdekoodin maailmassa yleensä kaikkea muokataan siihen omaan buildiin. Jos ottaa minkä tahansa, vaikka Fedoran RPM paketin spec-filen, niin todennäköisesti listattuna löytyy muutamia, kymmeniä tai satoja pätchejä jotka muokkaa alkuperäistä koodia siihen suuntaan mitä sen halutaan olevan. Sama tietysti pätee jokaiselle distrolla tai muulla taholla, jotka softia pakkaa.

Tämän lisäksi voi vielä ottaa itse lähdekoodit ja kääntää saman omilla pätcheillä tai ilman.

Nämä kaikki on ominaisuuksia ja mahdollisuuksia ja syy siihen miksi asiat menee eteenpäin. Eli kukaan ei voi missään kirjoittaa kaiken kattavaa dokumentaatiota, vaan käyttäjän on ymmärrettävä asiasta sekä dokumentaatiosta ja osattava soveltaa sitä siihen omaan asiaan / ongelmaan.

Edit: typot

 

[Algron28]

Oikeastaan onkin ehkä hyvä kerrata ihan alkuun se asia mikä on ensin ymmärrettävä, ennenkuin voi ymmärtää, miksi ohjeet on Linux-maailmassa erittäin sekalaisia.

Jos nyt otetaan se Windows, joka on MS:n tekemä monoliitti. Kukaan (ulkopuolinen) ei voi mennä muokkaamaan vaikka tietyn menun toimintaa erilaiseksi, vaan se toimii kaikilla samalla tavalla.

Linux on taas pienistä paloista koostettu käyttöjärjestelmä, johon "kotikoodari John" on saattanut koodata hienon "jutun", jokainen distron on jopa ottanut tämän saman käyttöön ja tehnyt siitä oman version, joka poikkeaa alkuperäisestä. Kaikki ok, lisenssi sanoi, että näin voi Johnin koodille tehdä, sen voi ottaa, sitä voi muokata ja sitä saa käyttää. Nyt taho X on kirjoittanut ohjeen miten heidän versiota käytetään ja taho Y on taas poistanut puolet ominaisuuksista turhina, joten X:n dokumentaatio ei toimi enää Y:n version kanssa.

Edellinen esimerkiksi oli jäävuoren huippu, mutta sama pätee kaikkeen, jokainen ohjelma on eri tahojen tekemä, jokainen työpöytä on eri tahojen tekemä, jokainen käyttää täysin omaa versiota kernelistä, lista on loputon. Avoimen lähdekoodin maailmassa yleensä kaikkea muokataan siihen omaan buildiin. Jos ottaa minkä tahansa, vaikka Fedoran RPM paketin spec-filen, niin todennäköisesti listattuna löytyy muutamia, kymmeniä tai satoja pätchejä jotka muokkaa alkuperäistä koodia siihen suuntaan mitä sen halutaan olevan. Sama tietysti pätee jokaiselle distrolla tai muulla taholla, jotka softia pakkaa.

Tämän lisäksi voi vielä ottaa itse lähdekoodit ja kääntää saman omilla pätcheillä tai ilman.

Nämä kaikki on ominaisuuksia ja mahdollisuuksia ja syy siihen miksi asiat menee eteenpäin. Eli kukaan ei voi missään kirjoittaa kaiken kattavaa dokumentaatiota, vaan käyttäjän on ymmärrettävä asiasta sekä dokumentaatiosta ja osattava soveltaa sitä siihen omaan asiaan / ongelmaan.

Edit: typot

Tämä oli ihan hyvin selkeyttävä. Sellaisen voisin vielä tarkennuksen kysyä että kuinka merkittävä tuo työpöytäympäristö on näiden muutosten osalta noin niinkuin yleensä. Eli jos mietitään esim Ubuntu/Kubuntu/Lubuntu. Kaksi jälkimmäistähän perustuu ensimmäiseen niin onko noilla kuinka isoja eroavaisuuksia puukottaessa keskenään? Noissahan on ilmeisesti suurimpana erona vaan eri työpöytäympäristö.

 

[JRan]

Tämä oli ihan hyvin selkeyttävä. Sellaisen voisin vielä tarkennuksen kysyä että kuinka merkittävä tuo työpöytäympäristö on näiden muutosten osalta noin niinkuin yleensä. Eli jos mietitään esim Ubuntu/Kubuntu/Lubuntu. Kaksi jälkimmäistähän perustuu ensimmäiseen niin onko noilla kuinka isoja eroavaisuuksia puukottaessa keskenään? Noissahan on ilmeisesti suurimpana erona vaan eri työpöytäympäristö.

Joo siis kyllähän noissa kaikissa se sama Ubuntu paketteineen on pohjana, eli esimerkiksi kerneli on sama ja muutenkin kaikki on aika varmastikin samaa paitsi se työpöytä. Toki se työpöytä voi aiheuttaa jotain vaatimuksia, mutta yleensä nämä paketoidaan niin, että voit myös asentaa kaikki kolme "samaan asennukseen", eli asennat lisää paketteja ja vaihdat display managerin, niin Ubuntu muuntuu Kubuntuksi ja/tai Lubuntuksi. Sitten taas jos haluat asentaa, vaikka Firefoxin, niin se on kuitenkin vaan yksi ja sama paketti, joka kuuluu niihin peruspaketteihin mistä noi kaikki rakentuu.