Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[Algron28]

Vastaavaa on kaikissa, esimerkkinä win jossa download menee aina ensin temppiin ja vasta sitten eteenpäin. Tai zippien purku file exploderilla...

Minusta vain tuntuu että suurin osa Linuxin kanssa tulevista ongelmista on juuri sellaisia joita ei ikikuuna päivänä ole windowsin kanssa sattunut tulemaan vastaan samoissa asioissa ongelmaa. Vaikka kyseessä kuinka olisi peruskäytön tilanteet järjestelmässä jossa muuten ei ole tehty isompia sorvauksia. Esimerkiksi päivitysten suhteen en edes muista koska olisi windowsin kanssa ongelmia ollut vaikka vuosikaudet on useampia windows koneita käyttänyt. Vastaavasti Linuxin kanssa useita kertoja ollut jos jonkinlaista ongelmaa päivitysten kanssa. Sitten kun on linuxin kanssa niin vitun käsi niin tuntuu että siinä vianselvityksessä saa monesti laitteen vaan enemmän solmuun kun löydetty ohje A toimi vain osittain ja löydetty ohje B vain osittain ja ohje C teki jotain mutta antoi taas tuuden virheen.

Edit: Älkää ymmärtäkö siis väärin. Arvostan täällä saamaani apua ja olen kiitollinen siitä. Tuo pingviinin kanssa yhteiselo tahtoo välillä nostaa vain verenpainetta ja turhauttaa. Helposti vielä googlettaessa tahtoo hukkua siihen tiedonpaljouteen. Hakutuloksia kyllä löytyy paljon, mutta ensin pitäisi löytää juuri omalle variaatiolle tarkoitettu ohje ja sitten vielä sellainen joka ei liian vanha ole, sillä oman kokemuksen mukaan yli pari vuotta vanhojen ohjeiden toimiminen on vähän niin ja näin monesti. Ja sitten kun ei ymmärrä täysin mitä kaikki komennot tekee eikä peruuttaa osaa niin jo vain ollaan solmussa.

 

[ississ]

Minusta vain tuntuu että suurin osa Linuxin kanssa tulevista ongelmista on juuri sellaisia joita ei ikikuuna päivänä ole windowsin kanssa sattunut tulemaan vastaan samoissa asioissa ongelmaa. Vaikka kyseessä kuinka olisi peruskäytön tilanteet järjestelmässä jossa muuten ei ole tehty isompia sorvauksia. Esimerkiksi päivitysten suhteen en edes muista koska olisi windowsin kanssa ongelmia ollut vaikka vuosikaudet on useampia windows koneita käyttänyt. Vastaavasti Linuxin kanssa useita kertoja ollut jos jonkinlaista ongelmaa päivitysten kanssa. Sitten kun on linuxin kanssa niin vitun käsi niin tuntuu että siinä vianselvityksessä saa monesti laitteen vaan enemmän solmuun kun löydetty ohje A toimi vain osittain ja löydetty ohje B vain osittain ja ohje C teki jotain mutta antoi taas tuuden virheen.

Joo, kummassakin tulee välillä outoja virheitä, tässä reilun 20 vuoden työuralla niitä on ollut kaikissa käyttiksissä.
Toisaalta omissa koneissa on ollut vain yksi hankala ja sekin windowsin puolella johtuen liian pienestä partitiosta.

Monen vain linux- ohjelman ongelma taitaa olla että kukaan ei maksa dokumentaation ja ohjeiden tekemistä niin ne saattaa olla olemattomia tai jonkun muun kuin ohjelman tekijän.
Ja vaikka toimisi useammassa käyttiksessä vain se ensimmäinen on kunnolla dokumentoitu.

Sitten päälle nuo flatpak/vastaavat jotka ovat ilmeisesti jonkinlaisia kontteja tuovat omat haasteensa päälle.
Ja vaikka aloitin linux- käytön joskun 90- luvun alussa kirjakaupan cdllä niin perushommat on tietysti tuttuja mutta softat muuttuu ja osa tiedosta vanhenee yllättävän nopeastikin.

 

[jak_pdgm]

Minusta vain tuntuu että suurin osa Linuxin kanssa tulevista ongelmista on juuri sellaisia joita ei ikikuuna päivänä ole windowsin kanssa sattunut tulemaan vastaan samoissa asioissa ongelmaa. Vaikka kyseessä kuinka olisi peruskäytön tilanteet järjestelmässä jossa muuten ei ole tehty isompia sorvauksia. Esimerkiksi päivitysten suhteen en edes muista koska olisi windowsin kanssa ongelmia ollut vaikka vuosikaudet on useampia windows koneita käyttänyt. Vastaavasti Linuxin kanssa useita kertoja ollut jos jonkinlaista ongelmaa päivitysten kanssa. Sitten kun on linuxin kanssa niin vitun käsi niin tuntuu että siinä vianselvityksessä saa monesti laitteen vaan enemmän solmuun kun löydetty ohje A toimi vain osittain ja löydetty ohje B vain osittain ja ohje C teki jotain mutta antoi taas tuuden virheen.

Edit: Älkää ymmärtäkö siis väärin. Arvostan täällä saamaani apua ja olen kiitollinen siitä. Tuo pingviinin kanssa yhteiselo tahtoo välillä nostaa vain verenpainetta ja turhauttaa. Helposti vielä googlettaessa tahtoo hukkua siihen tiedonpaljouteen. Hakutuloksia kyllä löytyy paljon, mutta ensin pitäisi löytää juuri omalle variaatiolle tarkoitettu ohje ja sitten vielä sellainen joka ei liian vanha ole, sillä oman kokemuksen mukaan yli pari vuotta vanhojen ohjeiden toimiminen on vähän niin ja näin monesti. Ja sitten kun ei ymmärrä täysin mitä kaikki komennot tekee eikä peruuttaa osaa niin jo vain ollaan solmussa.

Nii emt. minä olen kyllä nähnyt nykyisissäkin windowseissa usein sellaista, että päivitykset ei vaan lähde asentumaan ja yhdessä uudessa asennuksessa en jostain syystä saanut wingetiä millään toimimaan, en enää muista selvisikö syy joskus. Windowsissa vaan asioille ei oikein osaa tehdä mitään muuta kuin yrittää googlettaa jotain ja toivoa parasta, tai ehkä joku guru osaisi mutta minä en.

 

[Emeron]

Nii emt. minä olen kyllä nähnyt nykyisissäkin windowseissa usein sellaista, että päivitykset ei vaan lähde asentumaan ja yhdessä uudessa asennuksessa en jostain syystä saanut wingetiä millään toimimaan, en enää muista selvisikö syy joskus. Windowsissa vaan asioille ei oikein osaa tehdä mitään muuta kuin yrittää googlettaa jotain ja toivoa parasta, tai ehkä joku guru osaisi mutta minä en.

Miten eroaa Linux ongelmista?

 

[Hyrava]

Minusta vain tuntuu että suurin osa Linuxin kanssa tulevista ongelmista on juuri sellaisia joita ei ikikuuna päivänä ole windowsin kanssa sattunut tulemaan vastaan samoissa asioissa ongelmaa. Vaikka kyseessä kuinka olisi peruskäytön tilanteet järjestelmässä jossa muuten ei ole tehty isompia sorvauksia. Esimerkiksi päivitysten suhteen en edes muista koska olisi windowsin kanssa ongelmia ollut vaikka vuosikaudet on useampia windows koneita käyttänyt. Vastaavasti Linuxin kanssa useita kertoja ollut jos jonkinlaista ongelmaa päivitysten kanssa. Sitten kun on linuxin kanssa niin vitun käsi niin tuntuu että siinä vianselvityksessä saa monesti laitteen vaan enemmän solmuun kun löydetty ohje A toimi vain osittain ja löydetty ohje B vain osittain ja ohje C teki jotain mutta antoi taas tuuden virheen.

Edit: Älkää ymmärtäkö siis väärin. Arvostan täällä saamaani apua ja olen kiitollinen siitä. Tuo pingviinin kanssa yhteiselo tahtoo välillä nostaa vain verenpainetta ja turhauttaa. Helposti vielä googlettaessa tahtoo hukkua siihen tiedonpaljouteen. Hakutuloksia kyllä löytyy paljon, mutta ensin pitäisi löytää juuri omalle variaatiolle tarkoitettu ohje ja sitten vielä sellainen joka ei liian vanha ole, sillä oman kokemuksen mukaan yli pari vuotta vanhojen ohjeiden toimiminen on vähän niin ja näin monesti. Ja sitten kun ei ymmärrä täysin mitä kaikki komennot tekee eikä peruuttaa osaa niin jo vain ollaan solmussa.

Minä olen käyttänyt linuxia pääkäyttiksenä about 20v ja nyt kun rupesin yhtä konetta asentelemaan winkkarille niin täytyy sanoa että kun on linuxiin tottunut niin suunnilleen joka asia tuntuu haraavan vastaan. Tuo on siis ihan tottumuskysymys, molemmat toimivat aika eri tyylillä ja molemmissa on omat ongelmansa. Todennäköisesti pitäisin noita windowsin kiukutteluita ihan normaalina jos olisin sitä ajanut viimeiset 20v mutta linux-käyttäjänä pidän esimerkiksi hyvin outona että suunnilleen joka laitteen tai softan asennuksen jälkeen pitää bootata kone että se toimii oikein. samoin itselleni monet windowsin "ominaisuudet" ovat ihan käsittämättömiä, "Miksi tämä pitää tehdä näin? Eikö tätä saa komentoriviltä tehtyä helposti? Eikö nämä kirjastot/asiat asentuneetkaan automaattisesti? Miten tämä päivitys voi kestää näin v*tun kauan?" jne.

 

[JRan]

Minä olen käyttänyt linuxia pääkäyttiksenä about 20v ja nyt kun rupesin yhtä konetta asentelemaan winkkarille niin täytyy sanoa että kun on linuxiin tottunut niin suunnilleen joka asia tuntuu haraavan vastaan. Tuo on siis ihan tottumuskysymys, molemmat toimivat aika eri tyylillä ja molemmissa on omat ongelmansa. Todennäköisesti pitäisin noita windowsin kiukutteluita ihan normaalina jos olisin sitä ajanut viimeiset 20v mutta linux-käyttäjänä pidän esimerkiksi hyvin outona että suunnilleen joka laitteen tai softan asennuksen jälkeen pitää bootata kone että se toimii oikein. samoin itselleni monet windowsin "ominaisuudet" ovat ihan käsittämättömiä, "Miksi tämä pitää tehdä näin? Eikö tätä saa komentoriviltä tehtyä helposti? Eikö nämä kirjastot/asiat asentuneetkaan automaattisesti? Miten tämä päivitys voi kestää näin v*tun kauan?" jne.

Juuri näinhän se menee. Itsekin käyttänyt Linuxia 1996 vuodesta, (hitto ensi vuonna tulee 30-vuotta täyteen, ei se aika niinkään, vaan oma ikä), niin kyllähän se Windows tosiaan kummalliselta tuntuu. Nyt joutunut Windows 11 käyttämään parissa jutussa ja on se toki selkeästi eteenpäin mennyt. Viime vuosina työkäytössä (siis desktop/laptop) ollut vain Applea (serverit toki Linuxeja), niin kyllä se Apple sopii huomattavasti paremmin Linux ihmiselle Windowssiin verrattuna.

Eli jos jollekin EI tekniselle ihmiselle pitäisi suositella tietokonetta, niin kyllä oma suositus olisi nykyään M-prossulla varustettu MacBook. Kone käyntiin ja kovaa ajoa.

 

[love_doctor]

Miten tämä päivitys voi kestää näin v*tun kauan?" jne.

Linux-distroissakin on valtavia eroja päivitysten nopeudessa. Esim. Arch ja Alpine asentavat paketit paljon nopeammin kuin vaikkapa Fedora tai Debian. Tilanne on voinut Fedoran osalta muuttua, mutta ainakin pari vuotta sitten vielä oli näin. Tuossa on mittauksia eri pakettihallinnoista. Olen itse tehnyt distron rakentimia, jotka generoivat levykuvan CI/CD-putkessa ja nuo erot ovat ihan massiivisia.

Sitten on vielä se ero, että Arch ja Alpine tukevat sitä, että paketit saa asennettua pacstrapilla tai staattisella apk:lla käytännössä tyhjästä ja samalla kertaa voi antaa koko pakettilistan, kun esim. Debianissa debootstrapilla pääsee alkuun ja sitten aptilla pitää asentaa lisää, kun kaikkea ei saa kerrallaan ja tulee ihmeellisiä ongelmia syklisistä riippuvuuksista yms.

Sama juttu myös vaikka bootloadereissa. U-Boot, syslinux ja systemd-boot asentuvat nopeasti ja varsinkin debian-pohjaisissa on grubiin ihme kötöstyksiä, jotka kestävät. Myös initramfs-generoinnit voivat kestää yllättävän paljon ja samaan aikaan esim. 16-ytiminen Ryzen 5950X kääntää jo tmpfs:ssä melkein koko kernelin. Etuna vielä se, että tilantarve vähenee 90%.

 

[JRan]

Linux-distroissakin on valtavia eroja päivitysten nopeudessa. Esim. Arch ja Alpine asentavat paketit paljon nopeammin kuin vaikkapa Fedora tai Debian. Tilanne on voinut Fedoran osalta muuttua, mutta ainakin pari vuotta sitten vielä oli näin. Tuossa on mittauksia eri pakettihallinnoista. Olen itse tehnyt distron rakentimia, jotka generoivat levykuvan CI/CD-putkessa ja nuo erot ovat ihan massiivisia.

Sitten on toki vielä ihan oma lukunsa esimerkiksi Clear Linux OS:än swupd, jolla päivitysten nopeus perustuu binääri-deltoihin ja se Office päivittyy parhaimmillaan 10kt:n lataamisella koko binääri-paketin sijasta.

 

[herra57]

Nuo kaikki linuxien päivitysajat oli mitattu sekunneissa. Mä olen viime aikoina joutunut kärsimään W11 2H24 päivityspaketista parille koneelle jotka on kestänyt valehtelematta noin 6 tuntia molemmilla koneilla ja toinen oli jopa aika tuore 13 gen prossu SSD levyillä että ei edes mikään antiikkitapaus. Just pitäisi mennä sallimaan kolmannen koneen päivitys ja lähteä itse kaupungille kun ei sitä muuten kestä.

Täysin käsittämättömältä tuntuu lisäksi että W11 ei ole oppinut tekemään niinkin uutta ja harvinaista juttua kuin NAS levyjen mounttaus luotettavasti vaan suunilleen aina 3 eri NAS asemasta jää joku yksi löytymättä verkosta ja sitten sitä ei saa käsin mountattua mitenkään kun se vaan valittaa että "aseman kirjain on käytössä" ja sitä vanhaa kirjainta ei saa vapautettua mitenkään ja se NAS pitäisi vissiin mountata eri kirjaimelle jolloin esim automaaginen backup ohjelma pitäisi konffata uusiksi käyttämään sitä uutta kirjainta. Joko näin tai joku muu ongelma löytyy aina kun 3 kuukauden välein on pakko dualbootata koneita windowssiin jokun typerän jutun takia.

Tämä aseman kirjainjuttu on myös täysi katastrofi kun täysin sama USB kovalevy on toisinaan E: asema ja toisinaan G: asema ja joka kerta pitää sovelluksia konffata uusiksi että ne löytää tämän yhden ja saman levyn eri paikoista. Sen sijaan että tälle olisi keksitty joku toimiva korvaava ratkaisu GUI muutetaan joka ikinen vuosi enemmän käyttökelvottomaksi jossa esim file managerin kaikkein eniten fileille käytetyt komennot piilotetaan kakkosmenuun ja ykkösmenussa on asioita joita mä en ole käyttänyt kertaakaan.

Linuxit sensijaan on toimineet kuin junan vessa ikuisuuksia.

 

[SamCer]

Pääosa noista Windows-käyttäjien narina Linuxista johtuu ihan puhtaasti siittä, että Linux ei ole Windows, eli totuttu käyttämään sitä Windowssia ja ratkomaan sen ongelmia. Nyt kun se Linux ei olekkaan Windows ja joutuu opettelemaan uutta, niin alkaa valitus kun on niin hankalaa ja mikään ei toimi.

 

[JRan]

Pääosa noista Windows-käyttäjien narina Linuxista johtuu ihan puhtaasti siittä, että Linux ei ole Windows, eli totuttu käyttämään sitä Windowssia ja ratkomaan sen ongelmia. Nyt kun se Linux ei olekkaan Windows ja joutuu opettelemaan uutta, niin alkaa valitus kun on niin hankalaa ja mikään ei toimi.

Niin ja se on hyvä huomata, että ei Linux yritäkään olla Windows, eikä sen ole tarkoitus olla sitä. Olen tässä vuosien varrella kuullut huomattavan määrän seuraavan tyyppisiä lausahduksia:
"Linux ei voi ikinä olla yhtä suosittu, kuin Windows jos...[tähän mitä vaan on milloinkin keksitty]"

Itse en ole koskaan ymmärtänyt, että miksi maailman suosituimman ja eniten käytetyimmän käyttöjärjestelmän pitäisi olla kuin Windows. Linux desktop käyttäjät on marginaaliporukka, joka on toki kasvanut viime vuosina Internetin ansiosta.

Yleensä sieltä Windows maailmasta Linux maailmaan tulevat näkyvimmät henkilöt (jotka siis huutaa koviten Internetissä) on seuraavanlaisia:
- valittajia, jotka ei tiedä mitään, eikä halua oppia mitään uutta vaan kaiken pitäisi toimia, kuin Windowssissa
- lähetyssaarnaajia, jotka ei tiedä mitään, mutta luulevat tietävänsä kaikesta kaiken, kun on saanut hypittyä distrosta toiseen pää märkänä sen pari kuukautta tai puoli vuotta

Sitten ne jotka on aiheesta oikeasti kiinnostuneita, tarvitsevat Linuxia, haluaa vaihtaa käyttöjärjestelmää, jne. Niin he opiskelee komentorivin käytön, ongelmien ratkaisun, etsii tietoa netistä, kysyy jne.

 

[love_doctor]

Nuo kaikki linuxien päivitysajat oli mitattu sekunneissa. Mä olen viime aikoina joutunut kärsimään W11 2H24 päivityspaketista parille koneelle jotka on kestänyt valehtelematta noin 6 tuntia molemmilla koneilla ja toinen oli jopa aika tuore 13 gen prossu SSD levyillä että ei edes mikään antiikkitapaus. Just pitäisi mennä sallimaan kolmannen koneen päivitys ja lähteä itse kaupungille kun ei sitä muuten kestä.

Tuossa linkkaamassani qemun asentaminen kesti melkein minuutin Fedoralla. Tuo 9900k on ollut aika tehokas prosessori kuitenkin aikoinaan. Samoin SSD:n speksattu kirjoitusnopeus on 4 GB/s. Kokonainen käyttisasennus voi olla pari tuhatta pakettia ja viikottainen päivitys pari sataa pakettia. Eli kyllä siihen voi aikaa mennä. Sitten taas jos asentaa Alpinen asennuksen ja tekee sen esim. zram-pakatussa tmpfs:ssä, niin parissa minuutissa on asennettu aika raskaskin työpöytädistro kaikkine paketteineen. Monella internet on siinä pullonkaula.

Tämä aseman kirjainjuttu on myös täysi katastrofi kun täysin sama USB kovalevy on toisinaan E: asema ja toisinaan G: asema ja joka kerta pitää sovelluksia konffata uusiksi että ne löytää tämän yhden ja saman levyn eri paikoista. Sen sijaan että tälle olisi keksitty joku toimiva korvaava ratkaisu GUI muutetaan joka ikinen vuosi enemmän käyttökelvottomaksi jossa esim file managerin kaikkein eniten fileille käytetyt komennot piilotetaan kakkosmenuun ja ykkösmenussa on asioita joita mä en ole käyttänyt kertaakaan.

Tähän on Linuxilla tosiaan nykyään ratkaisuja, mutta vielä 10-20 vuotta sitten näki (lähes pelkästään) perinteisiä asennuksia, joissa luotettiin levyjen kirjaimiin ja hotplugin sijaan kone piti käynnistää uudestaan. UUID-pohjaiset tunnistukset ja hotplug yleistyivät udevin myötä ja melkein voisi sanoa, että järjestelmän boottaamisessakin piti odottaa UEFI/GPT-pohjaisia ratkaisuja ennen kuin kötöstykset oikeasti lähtivät toimimaan. Joskus 2000-luvun lopulla ainakin omassa Gentoossa oli vielä ongelmina, että vaikka tiedostomanageriin ilmestyi usb-levyn kuva, niin sitä ei saanut klikkaamalla mountattua vaan piti mennä komentoriville ja kirjoittaa sudo mount /dev/sdX. Nykyäänkin on vielä hiukan haasteita jos on kryptattuja levyjä, kun se varsinainen UUID ei näy ennen kuin kryptattu levy on avattu - jos on kokolevyn salaus. Ja jos on monen levyn kokonaisuuksia (esim. mergerfs), niin vaatii vielä vähän askartelua. Saa nuo silti automatisoitua systemd:llä helposti.

 

[jak_pdgm]

Miten eroaa Linux ongelmista?

Ei mitenkään, mutta oma fiilis on sellainen että linuxia ja sen ongelmia on ainakin helpompi ymmärtää ja ehkä korjatakin. Tai jos ei ymmärrä, niin yleensä googlella löytyy joku joka ymmärtää.

 

[jak_pdgm]

Linux-distroissakin on valtavia eroja päivitysten nopeudessa. Esim. Arch ja Alpine asentavat paketit paljon nopeammin kuin vaikkapa Fedora tai Debian. Tilanne on voinut Fedoran osalta muuttua, mutta ainakin pari vuotta sitten vielä oli näin. Tuossa on mittauksia eri pakettihallinnoista. Olen itse tehnyt distron rakentimia, jotka generoivat levykuvan CI/CD-putkessa ja nuo erot ovat ihan massiivisia.

Sitten on vielä se ero, että Arch ja Alpine tukevat sitä, että paketit saa asennettua pacstrapilla tai staattisella apk:lla käytännössä tyhjästä ja samalla kertaa voi antaa koko pakettilistan, kun esim. Debianissa debootstrapilla pääsee alkuun ja sitten aptilla pitää asentaa lisää, kun kaikkea ei saa kerrallaan ja tulee ihmeellisiä ongelmia syklisistä riippuvuuksista yms.

Sama juttu myös vaikka bootloadereissa. U-Boot, syslinux ja systemd-boot asentuvat nopeasti ja varsinkin debian-pohjaisissa on grubiin ihme kötöstyksiä, jotka kestävät. Myös initramfs-generoinnit voivat kestää yllättävän paljon ja samaan aikaan esim. 16-ytiminen Ryzen 5950X kääntää jo tmpfs:ssä melkein koko kernelin. Etuna vielä se, että tilantarve vähenee 90%.

Joo mutta linuxissa on yleensä jokin käsitys siitä missä kohtaa päivitystä ollaan menossa ja mikä siellä maksaa.

 

[SamCer]

Sattuisko keltää löytymään tietoa miksi Jellyfin 10.10.3 alko yhtäkkiä näyttämään kaiken tekstin kursiivina? Sisältää tekstitykset, valikot, jne. Se on Ubuntu 24.04:n päällä ja kaikki päivitykset on asennettu.

Kokeiltu uudelleenkäynnistää Jellyfiniä ja itse servua ja ei apua. Tutkinu asetuksia, mutta mitään en oikeen löydä sieltä mikä tuon vois aiheuttaa.

 

[Algron28]

Niin ja se on hyvä huomata, että ei Linux yritäkään olla Windows, eikä sen ole tarkoitus olla sitä. Olen tässä vuosien varrella kuullut huomattavan määrän seuraavan tyyppisiä lausahduksia:
"Linux ei voi ikinä olla yhtä suosittu, kuin Windows jos...[tähän mitä vaan on milloinkin keksitty]"

Itse en ole koskaan ymmärtänyt, että miksi maailman suosituimman ja eniten käytetyimmän käyttöjärjestelmän pitäisi olla kuin Windows. Linux desktop käyttäjät on marginaaliporukka, joka on toki kasvanut viime vuosina Internetin ansiosta.

Yleensä sieltä Windows maailmasta Linux maailmaan tulevat näkyvimmät henkilöt (jotka siis huutaa koviten Internetissä) on seuraavanlaisia:
- valittajia, jotka ei tiedä mitään, eikä halua oppia mitään uutta vaan kaiken pitäisi toimia, kuin Windowssissa
- lähetyssaarnaajia, jotka ei tiedä mitään, mutta luulevat tietävänsä kaikesta kaiken, kun on saanut hypittyä distrosta toiseen pää märkänä sen pari kuukautta tai puoli vuotta

Sitten ne jotka on aiheesta oikeasti kiinnostuneita, tarvitsevat Linuxia, haluaa vaihtaa käyttöjärjestelmää, jne. Niin he opiskelee komentorivin käytön, ongelmien ratkaisun, etsii tietoa netistä, kysyy jne.

Mistä sitä opettelee jos valtaosa netin ohjeista on vanhentuneita kun jatkuvuudella tai yhdenmukaisuudella ei tunnu välillä olevan mitään väliä. Taikka sitten dokumentaatio on väliltä tupakka askin kansi - ei mitään. Ja vaikka suoraan ohjeesta katsoisi niin ei toimi välttämättä siltikään.

 

[jak_pdgm]

Mistä sitä opettelee jos valtaosa netin ohjeista on vanhentuneita kun jatkuvuudella tai yhdenmukaisuudella ei tunnu välillä olevan mitään väliä. Taikka sitten dokumentaatio on väliltä tupakka askin kansi - ei mitään. Ja vaikka suoraan ohjeesta katsoisi niin ei toimi välttämättä siltikään.

Niiden vanhojen ja puutteellisten ohjeiden avulla se linux, kuten kaikki muukin, on opeteltava. Täydellisessä maailmassa olisi tietysti helpompaa. Sama ongelma tosin windowsissakin, usein kun olen googlettanut mistä säädetään asiaa x (vaikka hiiren osoittimen kokoa), niin koko asetusvalikko on venkslattu moneen kertaan uusiksi sen jälkeen kun ko. ohje on tehty, eikä sitä voi enää sellaisenaan noudattaa. Jokin aika sitten en osannut enää kirjautua windowsista ulos, kun kyseinen nappi oli siirretty triple dot menun alle.

 

[flamma]

Mistä sitä opettelee jos valtaosa netin ohjeista on vanhentuneita kun jatkuvuudella tai yhdenmukaisuudella ei tunnu välillä olevan mitään väliä. Taikka sitten dokumentaatio on väliltä tupakka askin kansi - ei mitään. Ja vaikka suoraan ohjeesta katsoisi niin ei toimi välttämättä siltikään.

Tämä on ihan relevantti ongelma Linuxin opiskelussa. Pienet asiat vaihtelevat distorojen välillä merkittävästi. Dokumentaatiota kyllä on, mutta usein se on vanhentunutta tai koskee eri distroa, eikä toimi suoraan toisessa.

Kannattaa keskittyä alussa yhteen distroon. Esim. RedHat/Rocky on aika varma valinta. Suurin osa RedHatin ohjeista on ilmaisia ja toimivat takuuvarmasti.

 

[JRan]

Mistä sitä opettelee jos valtaosa netin ohjeista on vanhentuneita kun jatkuvuudella tai yhdenmukaisuudella ei tunnu välillä olevan mitään väliä. Taikka sitten dokumentaatio on väliltä tupakka askin kansi - ei mitään. Ja vaikka suoraan ohjeesta katsoisi niin ei toimi välttämättä siltikään.

Juu, oma kommenttini oli vaan vastaus/näkemys @SamCer käyttäjän kommenttiin se ei sisältänyt mitään henkilökohtaista.

Jos sitten pohditaan kysymystäsi, että mistä sitä opettelee, niin kyllä silti itse menisin sinne distron manuaalien pariin ja jos ne ei toimi tai on aina vanhentuneita, niin suosittelen ehdottomasti distron vaihtoa. Itse olen vuosien varrella lueskellut Debianin, Red Hatin (RHEL ja Fedora), Gentoon, Archin ja LFSn manuaaleja ja niistä kyllä yleensä löytyy hyvinkin ajantasaista tietoa. Näkisin mielelläni jonkun ohjeen, joka esimerkiksi edellämainittujen distrojen sivuilla on niin virheellinen, että se ei toimi tai sillä ei tee mitään?

Sitten taas mitä tulee esimerkiksi komentorivin käyttöön ja shell-komentoihin, niin niihin kannattaa varmaan napata joku cheat sheet, tyyliin:

GitHub - RehanSaeed/Bash-Cheat-Sheet: A cheat sheet for bash commands.

A cheat sheet for bash commands. Contribute to RehanSaeed/Bash-Cheat-Sheet development by creating an account on GitHub.

github.com

Sitten tähän päälle toki ihan Google (tai mikä vaan hakukone) ja sen sijaan, että ajaa sokkona 25 komentoa roottina joltain sivulta, niin yrittää edes ymmärtää, että miksi mikäkin ajetaan, mitä ne tekee, mikä mahdollisesti feilaa jne.

 

[Algron28]

Kun esimerkiksi windowsissa jos ohje on windows 7:aan niin ainakin oman kokemuksen mukaan se toimii siinä läpi koko sen eliniän joka oli kuitenkin 10 vuoden luokkaa. Jos mennään vähän toisaalle, ja esim Ciscon komennot ja logiikka on pysynyt samana läpi vuosien ja mikäli laitteesta tuettu ominaisuus löytyy niin parikymmentä vuotta sitten tehdyt ohjeet toimivat vieläkin monessa kohtaa.

Toki sitten tähän päälle se dokumentaatio on aivan eri tasoa ja ennenkaikkea ajantasaista.

 

[Mukava]

Vähän vaikea tuollaiseen noin karkeaan yleistykseen kommentoida, mutta riippuen mitä tässä nyt halutaan tehdä / mikä ongelma oikeasti oli, niin kyllä ne se Linuxin pohja siellä on aika samanlaisena sinällään pysynyt ettei ne kaikki ohjeet nyt täysin pielessä ole.

Etenkin kun pysyttelee saman distron sisällä ohjeiden osalta. Ja aika yleisesti googlella kyllä löytyy virheilmoituksella joku muukin joka asiaan törmännyt, ei ehkä ihan täysin saman asian osalta, mutta yleisesti.

 

[JRan]

Kun esimerkiksi windowsissa jos ohje on windows 7:aan niin ainakin oman kokemuksen mukaan se toimii siinä läpi koko sen eliniän joka oli kuitenkin 10 vuoden luokkaa. Jos mennään vähän toisaalle, ja esim Ciscon komennot ja logiikka on pysynyt samana läpi vuosien ja mikäli laitteesta tuettu ominaisuus löytyy niin parikymmentä vuotta sitten tehdyt ohjeet toimivat vieläkin monessa kohtaa.

Toki sitten tähän päälle se dokumentaatio on aivan eri tasoa ja ennenkaikkea ajantasaista.

Oikeastaan onkin ehkä hyvä kerrata ihan alkuun se asia mikä on ensin ymmärrettävä, ennenkuin voi ymmärtää, miksi ohjeet on Linux-maailmassa erittäin sekalaisia.

Jos nyt otetaan se Windows, joka on MS:n tekemä monoliitti. Kukaan (ulkopuolinen) ei voi mennä muokkaamaan vaikka tietyn menun toimintaa erilaiseksi, vaan se toimii kaikilla samalla tavalla.

Linux on taas pienistä paloista koostettu käyttöjärjestelmä, johon "kotikoodari John" on saattanut koodata hienon "jutun", jokainen distro on jopa saattanut ottaa tämän saman käyttöön ja tehnyt siitä oman version, joka poikkeaa alkuperäisestä. Kaikki ok, lisenssi sanoi, että näin voi Johnin koodille tehdä, sen voi ottaa, sitä voi muokata ja sitä saa käyttää. Nyt taho X on kirjoittanut ohjeen miten heidän versiota käytetään ja taho Y on taas poistanut puolet ominaisuuksista turhina, joten X:n dokumentaatio ei toimi enää Y:n version kanssa.

Edellinen esimerkki oli jäävuoren huippu, mutta sama pätee kaikkeen, jokainen ohjelma on eri tahojen tekemä, jokainen työpöytä on eri tahojen tekemä, jokainen käyttää täysin omaa versiota kernelistä, lista on loputon. Avoimen lähdekoodin maailmassa yleensä kaikkea muokataan siihen omaan buildiin. Jos ottaa minkä tahansa, vaikka Fedoran RPM paketin spec-filen, niin todennäköisesti listattuna löytyy muutamia, kymmeniä tai satoja pätchejä jotka muokkaa alkuperäistä koodia siihen suuntaan mitä sen halutaan olevan. Sama tietysti pätee jokaiselle distrolla tai muulla taholla, jotka softia pakkaa.

Tämän lisäksi voi vielä ottaa itse lähdekoodit ja kääntää saman omilla pätcheillä tai ilman.

Nämä kaikki on ominaisuuksia ja mahdollisuuksia ja syy siihen miksi asiat menee eteenpäin. Eli kukaan ei voi missään kirjoittaa kaiken kattavaa dokumentaatiota, vaan käyttäjän on ymmärrettävä asiasta sekä dokumentaatiosta ja osattava soveltaa sitä siihen omaan asiaan / ongelmaan.

Edit: typot ja vielä muutama

 

[Algron28]

Oikeastaan onkin ehkä hyvä kerrata ihan alkuun se asia mikä on ensin ymmärrettävä, ennenkuin voi ymmärtää, miksi ohjeet on Linux-maailmassa erittäin sekalaisia.

Jos nyt otetaan se Windows, joka on MS:n tekemä monoliitti. Kukaan (ulkopuolinen) ei voi mennä muokkaamaan vaikka tietyn menun toimintaa erilaiseksi, vaan se toimii kaikilla samalla tavalla.

Linux on taas pienistä paloista koostettu käyttöjärjestelmä, johon "kotikoodari John" on saattanut koodata hienon "jutun", jokainen distron on jopa ottanut tämän saman käyttöön ja tehnyt siitä oman version, joka poikkeaa alkuperäisestä. Kaikki ok, lisenssi sanoi, että näin voi Johnin koodille tehdä, sen voi ottaa, sitä voi muokata ja sitä saa käyttää. Nyt taho X on kirjoittanut ohjeen miten heidän versiota käytetään ja taho Y on taas poistanut puolet ominaisuuksista turhina, joten X:n dokumentaatio ei toimi enää Y:n version kanssa.

Edellinen esimerkiksi oli jäävuoren huippu, mutta sama pätee kaikkeen, jokainen ohjelma on eri tahojen tekemä, jokainen työpöytä on eri tahojen tekemä, jokainen käyttää täysin omaa versiota kernelistä, lista on loputon. Avoimen lähdekoodin maailmassa yleensä kaikkea muokataan siihen omaan buildiin. Jos ottaa minkä tahansa, vaikka Fedoran RPM paketin spec-filen, niin todennäköisesti listattuna löytyy muutamia, kymmeniä tai satoja pätchejä jotka muokkaa alkuperäistä koodia siihen suuntaan mitä sen halutaan olevan. Sama tietysti pätee jokaiselle distrolla tai muulla taholla, jotka softia pakkaa.

Tämän lisäksi voi vielä ottaa itse lähdekoodit ja kääntää saman omilla pätcheillä tai ilman.

Nämä kaikki on ominaisuuksia ja mahdollisuuksia ja syy siihen miksi asiat menee eteenpäin. Eli kukaan ei voi missään kirjoittaa kaiken kattavaa dokumentaatiota, vaan käyttäjän on ymmärrettävä asiasta sekä dokumentaatiosta ja osattava soveltaa sitä siihen omaan asiaan / ongelmaan.

Edit: typot

Tämä oli ihan hyvin selkeyttävä. Sellaisen voisin vielä tarkennuksen kysyä että kuinka merkittävä tuo työpöytäympäristö on näiden muutosten osalta noin niinkuin yleensä. Eli jos mietitään esim Ubuntu/Kubuntu/Lubuntu. Kaksi jälkimmäistähän perustuu ensimmäiseen niin onko noilla kuinka isoja eroavaisuuksia puukottaessa keskenään? Noissahan on ilmeisesti suurimpana erona vaan eri työpöytäympäristö.

 

[JRan]

Tämä oli ihan hyvin selkeyttävä. Sellaisen voisin vielä tarkennuksen kysyä että kuinka merkittävä tuo työpöytäympäristö on näiden muutosten osalta noin niinkuin yleensä. Eli jos mietitään esim Ubuntu/Kubuntu/Lubuntu. Kaksi jälkimmäistähän perustuu ensimmäiseen niin onko noilla kuinka isoja eroavaisuuksia puukottaessa keskenään? Noissahan on ilmeisesti suurimpana erona vaan eri työpöytäympäristö.

Joo siis kyllähän noissa kaikissa se sama Ubuntu paketteineen on pohjana, eli esimerkiksi kerneli on sama ja muutenkin kaikki on aika varmastikin samaa paitsi se työpöytä. Toki se työpöytä voi aiheuttaa jotain vaatimuksia, mutta yleensä nämä paketoidaan niin, että voit myös asentaa kaikki kolme "samaan asennukseen", eli asennat lisää paketteja ja vaihdat display managerin, niin Ubuntu muuntuu Kubuntuksi ja/tai Lubuntuksi. Sitten taas jos haluat asentaa, vaikka Firefoxin, niin se on kuitenkin vaan yksi ja sama paketti, joka kuuluu niihin peruspaketteihin mistä noi kaikki rakentuu.

 

[love_doctor]

Tämä oli ihan hyvin selkeyttävä. Sellaisen voisin vielä tarkennuksen kysyä että kuinka merkittävä tuo työpöytäympäristö on näiden muutosten osalta noin niinkuin yleensä. Eli jos mietitään esim Ubuntu/Kubuntu/Lubuntu. Kaksi jälkimmäistähän perustuu ensimmäiseen niin onko noilla kuinka isoja eroavaisuuksia puukottaessa keskenään? Noissahan on ilmeisesti suurimpana erona vaan eri työpöytäympäristö.

Kannattaa ekana tehdä selväksi, että *buntut ei ole työpöytäympäristöjä. Ubuntussa on varmaan Gnome, Kubuntussa KDE ja Lubuntussa LxQt? Sitten on vielä Xubuntu, jossa on Xfce4. *buntuissa on ainakin se iso ero muihin verrattuna, että snap-paskaa tungetaan joka paikkaan. Ne snap-ohjelmat eivät toimi niin kuin muissa distroissa ja miten tekijät alunperin niitä suunnittelivat käytettävän.

 

[love_doctor]

Mistä sitä opettelee jos valtaosa netin ohjeista on vanhentuneita kun jatkuvuudella tai yhdenmukaisuudella ei tunnu välillä olevan mitään väliä. Taikka sitten dokumentaatio on väliltä tupakka askin kansi - ei mitään. Ja vaikka suoraan ohjeesta katsoisi niin ei toimi välttämättä siltikään.

Linuxin kanssa on valitettavasti niin, että resursseja ei vaan riitä kovin viimeisteltyjen ja ajan tasalla olevien ohjeiden tekoon. Aika moni komponentti rakentuu vapaaehtoistyönä. Toinen on se, että komponentteja ei edes rakenneta aloittelijoille, joten niiden opastaminen yksinkertaisesti on hiukan hankalaa.

Hyvä esimerkki voisi olla, jos haluat muuttaa Kodi-soittimen niin että se menee kiinni suoraan exit-nappia painamalla eikä näytä lopetusvalikkoa. Tämän saamiseksi pitää editoida /usr:stä admin-oikeuksilla tiettyä xml-tiedostoa oikeasta kohtaa, koska kyseessä on "ohjelmakoodia" sisältävä "skripti". Ja muistaa että seuraava päivitys ylikirjoittaa nuo muutokset. Sitten on vielä se, että tämä koodi riippuu käytetystä gui-teemasta ja Kodi itsekin on vaihtanut teemaa vuosien varrella. Eri teemojen skripti on eri tiedostossa. Ja mikä tahansa päivitys voi muokata tuota tiedostoa niin ettei ohjeisiin kirjoitetut rivinumerot päde enää. Eli pitäisi laatia joka versiolle ja distrolle omat ohjeet ja katsoa joka päivityksen jälkeen että kaikki ohjeet pätevät. Ja tosiaan operaatio on silti aika haastava asioista tietämättömille, vaikka olisikin ohjeet. Ja tosiaan kun noilla tiedostoilla voi kustomoida miljoonaa eri asiaa, se ohjekirja olisi varmaan miljoonia sivuja pitkä.

Tietenkin se oikea ratkaisu tähän olisi, että asetukset saisi helposti editoitua käyttöliittymän kautta, mutta kustomoitavaa on vaan ihan liikaa. Toistaiseksi näihin on ratkaisu opetella ajattelemaan enemmän kuin koodari ja ymmärtämään järjestelmätason kokonaisuuksia ja joskus vähän yksityiskohtiakin. Aika nopeasti hommassa alkaa olla järkeä, jos vaikka kirjaa muistiin aina kun tekee jotain ja virhetilanteissa vaikka vaan googlaa virheilmoituksia.

 

[oongee]

Tuota osittaista dokumentaation puutetta korvaa se, että kaikesta on lähdekoodi saatavillla, joten sieltä katsomalla viimeistään selviää, miten joku asia toimii. Samoin nuo distrojen käännöskonfiguraatiot ja patchit ovat helposti nähtävillä, jos haluaa katsoa miten joku paketti on tuotettu. Tässä on ymmärrettävästi jonkinlainen kynnys sellaiselle, jolle ohjelmointikielet eivät ole tuttuja.

 

[JRan]

Tuota osittaista dokumentaation puutetta korvaa se, että kaikesta on lähdekoodi saatavillla, joten sieltä katsomalla viimeistään selviää, miten joku asia toimii. Samoin nuo distrojen käännöskonfiguraatiot ja patchit ovat helposti nähtävillä, jos haluaa katsoa miten joku paketti on tuotettu. Tässä on ymmärrettävästi jonkinlainen kynnys sellaiselle, jolle ohjelmointikielet eivät ole tuttuja.

Se menee juuri näin. Onhan se toki ihan liikaa vaadittu siltä työpöytä-käyttäjältä, että hän pystyisi tutkimaan millä asetuksilla sekä optioilla ja pätcheillä joku RPM paketti on käännetty. Ehkä muokkaamaan sitä ja vaikka asentamaan+konfiguroimaan mock:in ja kääntämään siitä oman version.

Tämä on juuri se mihin viittasin aikaisemmissa viesteissäni, eli se nyky Linux käyttäjä tulee paikalle ovet paukkuen. Linuxin asentaminen oli helppoa, taidan olla luonnonlahjakkuus tässä! Sitten alkaakin ongelmat, kun joku laite ei suoraan toimi tai jotain sopivaa ohjelmaa ei distrosta löydy. Tämän jälkeen yleensä asennetaan seuraava distro missä tämä puuttuva ominaisuus saattaa olla valmiina ja sitten tätä toistetaan (vaihdetaan seuraavaan distroon) ymmärtämättä, että minkä tahansa Linuxin saa toimimaan samalla tavalla.

Toki jos käytössä on 10-vuotta vanhat paketit niin silloin niitä eroja löytyy ja kerneliin asioiden tuominen onkin sitten oikeasti jo monimutkaista. Konffeja voi muutella ja kääntää kernelin uudestaan, mutta jos pitäisi backportata joku ominaisuus uudesta kernelistä vanhaan, niin sitten mennään jo vähän eri tasolle. Pitäisi ymmärtää oikeasti ohjelmoinnista ja Linux kernelistä verrattain paljon.

Edit: typo

 

[JiiPee]

Tuossa linkkaamassani qemun asentaminen kesti melkein minuutin Fedoralla.

dnf5 jota Fedora 41 alkoi käyttää on täysin uudistettu.

root@nas:~# time dnf upgrade -y
Updating and loading repositories:
Repositories loaded.
Package                                      Arch      Version                               Repository            Size
Upgrading:
 akonadi-calendar                            x86_64    24.12.1-1.fc41                        updates            3.5 MiB
   replacing akonadi-calendar                x86_64    24.12.0-1.fc41                        updates            3.5 MiB
 --- SNIP ---
 wine-wingdings-fonts                        noarch    10.0-0.7rc4.fc41                      updates           35.1 KiB
   replacing wine-wingdings-fonts            noarch    10.0-0.6rc3.fc41                      updates           35.1 KiB

Transaction Summary:
 Upgrading:        311 packages
 Replacing:        311 package

Total size of inbound packages is 747 MiB. Need to download 747 MiB.
After this operation, 2 MiB extra will be used (install 3 GiB, remove 3 GiB).
[  1/311] akonadi-import-wizard-0:24.12.1-1.fc41.x86_64                        100% |   1.3 MiB/s | 769.7 KiB |  00m01s
--- SNIP ---
Complete!

real    2m19.139s
user    0m38.952s
sys     0m43.004s
root@nas:~# file /bin/dnf5
/bin/dnf5: ELF 64-bit LSB pie executable, x86-64, version 1 (SYSV), dynamically linked, interpreter /lib64/ld-linux-x86-64.so.2, BuildID[sha1]=25c8cbeb62193f81c41cb99e2c7417fd71b12075, for GNU/Linux 3.2.0, stripped
root@nas:~# file /bin/dnf4
/bin/dnf4: symbolic link to dnf-3
root@nas:~# file /bin/dnf-3
/bin/dnf-3: Python script, ASCII text executable

311 puketin päivitys siis vei 2min 20sec kaikkine latauksineen päivineen niin ei tuo miusta nyt kovin huono nopeudeltaan ole.

 

[Barbarossa]

dnf5 jota Fedora 41 alkoi käyttää on täysin uudistettu.

Ja parannus dnf4:ään on melko tuntuva. Aikaisemmin ne jotka kaipasivat ripeämpää päivittelyä ym. purkkasivat käyttöön containereihin tarkoitetun minimaalisen microdnf:n. Enää ei tarvitse, dnf5 on riittävän nopea.


Sivumennen, henkilökohtaisesti vituttaa äärettömästi kun käyttösoftaa tehdään kielillä joita ei alunperin sellaiseen ole tarkoitettu. Sen takia saadaan nauttia turvonneista bloattipaskeista joiden resurssintarve suorituskykyyn nähden on täysin naurettavaa. Tuo dnf4:kin oli Pythonilla väännettyä purkkaa, dnf5 on puhtaalta pöydältä C/C++:lla.

Ihan näppärä scriptikieli Python on mutta ei sillä mitään oikeita ohjelmistoja pitäisi sötöstellä, lopputulos on parhaimmillaankin välttävä.

 

[Algron28]

Se menee juuri näin. Onhan se toki ihan liikaa vaadittu siltä työpöytä-käyttäjältä, että hän pystyisi tutkimaan millä asetuksilla sekä optioilla ja pätcheillä joku RPM paketti on käännetty. Ehkä muokkaamaan sitä ja vaikka asentamaan+konfiguroimaan mock:in ja kääntämään siitä oman version.

Tämä on juuri se mihin viittasin aikaisemmissa viesteissäni, eli se nyky Linux käyttäjä tulee paikalle ovet paukkuen. Linuxin asentaminen oli helppoa, taidan olla luonnonlahjakkuus tässä! Sitten alkaakin ongelmat, kun joku laite ei suoraan toimi tai jotain sopivaa ohjelmaa ei distrosta löydy. Tämän jälkeen yleensä asennetaan seuraava distro missä tämä puuttuva ominaisuus saattaa olla valmiina ja sitten tätä toistetaan (vaihdetaan seuraavaan distroon) ymmärtämättä, että minkä tahansa Linuxin saa toimimaan samalla tavalla.

Toki jos käytössä on 10-vuotta vanhat paketit niin silloin niitä eroja löytyy ja kerneliin asioiden tuominen onkin sitten oikeasti jo monimutkaista. Konffeja voi muutella ja kääntää kernelin uudestaan, mutta jos pitäisi backportata joku ominaisuus uudesta kernelistä vanhaan, niin sitten mennään jo vähän eri tasolle. Pitäisi ymmärtää oikeasti ohjelmoinnista ja Linux kernelistä verrattain paljon.

Edit: typo

Minusta kuitenki peruskäytössä jossa ei siis haluta tehdä mitään hienosäätämistä tai virittämistä tehojen suhteen se käytön helppous on kuitenki itselle se numero 1. Vähän niinkuin autoissakin. Ei mulla sinäänsä kiinosta mitä konepellin alla on ja mitä siellä tapahtuu. Tärkeintä on että sillä pääsee paikasta A paikkaan B, sen käyttäminen on helppoa ja mutkatonta ja että siihen mahtuu tarvittaessa hieman tavaraa ja ihmisiä kyytiin ja voi kytkeä peräkärryn. Voisi esimerkiksi kysyä niinpäin että kuinka moni teistä on sitä mieltä että se on hienoa kun auton käyttöohje pitäisi ensin lukea täisin läpi ja vielä sisäistä ennenkuin pystyisitte sillä ajamaan yhtään?

Sen ymmärrän että säätäminen ja virittäminen vaativat taitoa ja osaamista, mutta sitä en ymmärrä kenen mielestä on hyvä filosofia että yksinkertaisimmatkin perusasiat vaativat kauheasti perehtymistä.

 

[JRan]

Minusta kuitenki peruskäytössä jossa ei siis haluta tehdä mitään hienosäätämistä tai virittämistä tehojen suhteen se käytön helppous on kuitenki itselle se numero 1. Vähän niinkuin autoissakin. Ei mulla sinäänsä kiinosta mitä konepellin alla on ja mitä siellä tapahtuu. Tärkeintä on että sillä pääsee paikasta A paikkaan B, sen käyttäminen on helppoa ja mutkatonta ja että siihen mahtuu tarvittaessa hieman tavaraa ja ihmisiä kyytiin ja voi kytkeä peräkärryn. Voisi esimerkiksi kysyä niinpäin että kuinka moni teistä on sitä mieltä että se on hienoa kun auton käyttöohje pitäisi ensin lukea täisin läpi ja vielä sisäistä ennenkuin pystyisitte sillä ajamaan yhtään?

Sen ymmärrän että säätäminen ja virittäminen vaativat taitoa ja osaamista, mutta sitä en ymmärrä kenen mielestä on hyvä filosofia että yksinkertaisimmatkin perusasiat vaativat kauheasti perehtymistä.

Tämä on validi kysymys, kun lataat ISO imagen, teet siitä UBS-tikun ja alat asentamaan Linuxia.

Puhuin aiemmin jäävuoren huipuista, ja tavallaan tämä käyttäjä USB-tikku kädessä on yksi niistä Linux-maailmassa.

Hänellä on kuitenkin kädessä käyttöjärjestelmä, joka voi pyörittää maailman tehokkainta supertietokonetta, "Google"-hakua, kännykkää, mikroaaltouunia, pyykinpesukonetta, auton älyllistä osaa, 99,5% Internetistä, Osuunpankin tilitapahtumia, ohjata lentoliikennettä/junia/laivoja, ohjata droneja/satelliitteja/mannerten välisiä ohjuksia, pyörittää pelikonsolia, TV:tä ja mitä vaan, lista on vaikuttava ja loputon.

Se että Linuxia voi käyttää myös työpöytä-käyttöjärjestelmänä on vanha juttu, mutta sieltä 90-luvulta käyttäjäkunta on ollut marginaalinen. Tästä ketjusta löytyy selkeästi ihmisiä jotka on kulkenut Linuxin kanssa saman tyyppisen reitin, kuin itse. Osa oman harrastuneisuuden ja mielenkiinnon vuoksi, osa töiden vuoksi ja osa vielä molempia. Sitten taas vaikka Suomesta näitä henkilöitä löytyy ehkä satoja.

Itse käytin ihan rehellisesti OpenBoxia sieltä sen julkaisusta aina sinne asti, kun sitä on kehitetty. Oma työpöytä näytti / näyttää vieläkin siltä että siinä on kasa terminaaleja, joissa pyörii, tekstieditoreita, ssh-clientteja, komentoja valmiina ajettaviksi, screenejä, toppeja, logien "tail"-eja, watcheja (millä seurata eri komentojen outputteja), psql-clientteja, pine-sähköposti, irssi jne. Ja selain missä saattaa olla satoja tabeja, jossa joutuu aina käyttämään hakua tabeista, että löytää sen oikein.

Tavallaan tähän ei ole tarvinut mitään käyttöliittymä-nippelien säätämistä koskaan, vaan hiton yksinkertaisen ikkunointi-systeemin, jolla voi vaihtaa niitä ikkunoita. Oma hunch tästä asiasta on se, että ne jotka kehittää niitä työpöytiä ei edes itse tarvi niitä mihinkään, joten heidän voi olla vaikea ymmärtää (ainakin välillä) että niiden käyttäjät tulevat jostain täysin eri maailmasta, missä käyttöjärjestelmä == työpöytä.

Kuten tiedämme niin tilanne on toki parantunut huomattavasti viimeisen 10-20 vuoden aikana ja voihan se olla, että vielä jonain päivänä tilanne on sellainen, että kaikki toimii sille Windows maailmasta tulevalle käyttäjälle maagisesti juuri "oikein". Itse en pidätä vielä hengitystä tämän suhteen.

Haluan vielä vastata auto esimerkkiisi, koska edellistä kirjoittaessa muotoilin tätä hetken mielessäni. Asiaa pitää ehkä miettiäkin näin, mitä jos se auto pihassasi ei olisikaan auto joka on niinkuin Windows, se yksinkertainen simppeli auto, jota melkein kaikki osaa käyttää, vaan se olisikin niinkuin Linux. Sama laite (eli se auto) toimii lentokoneena, helikopterina, kaivinkoneena, sukellusveneenä, valtamerilaivana, junana, metsäkoneena ja vaikka traktorina. Siihen voi kytkeä peräkärryn lisäksi, junanvaunuja, erilaisia kauhoja, niittokoneen, auran jne. Siihen voisi myös kytkeä vaikka kodin lämmityksen tai sähköt. Mutta sillä voi myös ajaa niinkuin henkilöautolla.

Uskon, että tässä kohdassa olisi ihan perusteltua tutustua tähän laitteeseen vähän tarkemmin (lukea manuaaleja, opiskella jne.), vaikka melkein jokainen meistä osaisi hankkia sen ja käyttää sitä niinkuin autoa.

Edit: typot ja pieni lisäys

 

[oongee]

Tavallaan tähän ei ole tarvinut mitään käyttöliittymä-nippelien säätämistä koskaan, vaan hiton yksinkertaisen ikkunointi-systeemin, jolla voi vaihtaa niitä ikkunoita. Oma hunch tästä asiasta on se, että ne jotka kehittää niitä työpöytiä ei edes itse tarvi niitä mihinkään, joten heidän voi olla vaikea ymmärtää (ainakin välillä) että niiden käyttäjät tulevat jostain täysin eri maailmasta, missä käyttöjärjestelmä == työpöytä.

Jep, hyvä kirjoitus kokonaisuudessaan. Itse käytän Gnomea, mutta käytän sitä käytännössä vain ikkunamanagerina, jolla vaihdan selaimen ja terminaali-ikkunoiden välillä useammalla työpöydällä, eli hyvä jos 1% koko Gnomen ominaisuuksista on käytössä. En juuri muita graafisia sovelluksia aja, joten minulta menee täysin ohi keskustelut näiden ominaisuuksien paremmuudesta. En kuitenkaan jaksa virittää enää nykypäivänä minkään perinteisen old-school window managerin kanssa, joten siirryin joskus vuosia sitten vaan vakio-Gnomeen ja opettelin käyttämään siinä toimivia ikkunan ja työpöydän vaihtavia pikanäppäimiä ja se on tuntunut tarpeisiini sopivalta.

 

[Algron28]

Tämä on validi kysymys, kun lataat ISO imagen, teet siitä UBS-tikun ja alat asentamaan Linuxia.

Puhuin aiemmin jäävuoren huipuista, ja tavallaan tämä käyttäjä USB-tikku kädessä on yksi niistä Linux-maailmassa.

Hänellä on kuitenkin kädessä käyttöjärjestelmä, joka voi pyörittää maailman tehokkainta supertietokonetta, "Google"-hakua, kännykkää, mikroaaltouunia, pyykinpesukonetta, auton älyllistä osaa, 99,5% Internetistä, Osuunpankin tilitapahtumia, ohjata lentoliikennettä/junia/laivoja, ohjata droneja/satelliitteja/mannerten välisiä ohjuksia, pyörittää pelikonsolia, TV:tä ja mitä vaan, lista on vaikuttava ja loputon.

Se että Linuxia voi käyttää myös työpöytä-käyttöjärjestelmänä on vanha juttu, mutta sieltä 90-luvulta käyttäjäkunta on ollut marginaalinen. Tästä ketjusta löytyy selkeästi ihmisiä jotka on kulkenut Linuxin kanssa saman tyyppisen reitin, kuin itse. Osa oman harrastuneisuuden ja mielenkiinnon vuoksi, osa töiden vuoksi ja osa vielä molempia. Sitten taas vaikka Suomesta näitä henkilöitä löytyy ehkä satoja.

Itse käytin ihan rehellisesti OpenBoxia sieltä sen julkaisusta aina sinne asti, kun sitä on kehitetty. Oma työpöytä näytti / näyttää vieläkin siltä että siinä on kasa terminaaleja, joissa pyörii, tekstieditoreita, ssh-clientteja, komentoja valmiina ajettaviksi, screenejä, toppeja, logien "tail"-eja, watcheja (millä seurata eri komentojen outputteja), psql-clientteja, pine-sähköposti, irssi jne. Ja selain missä saattaa olla satoja tabeja, jossa joutuu aina käyttämään hakua tabeista, että löytää sen oikein.

Tavallaan tähän ei ole tarvinut mitään käyttöliittymä-nippelien säätämistä koskaan, vaan hiton yksinkertaisen ikkunointi-systeemin, jolla voi vaihtaa niitä ikkunoita. Oma hunch tästä asiasta on se, että ne jotka kehittää niitä työpöytiä ei edes itse tarvi niitä mihinkään, joten heidän voi olla vaikea ymmärtää (ainakin välillä) että niiden käyttäjät tulevat jostain täysin eri maailmasta, missä käyttöjärjestelmä == työpöytä.

Kuten tiedämme niin tilanne on toki parantunut huomattavasti viimeisen 10-20 vuoden aikana ja voihan se olla, että vielä jonain päivänä tilanne on sellainen, että kaikki toimii sille Windows maailmasta tulevalle käyttäjälle maagisesti juuri "oikein". Itse en pidätä vielä hengitystä tämän suhteen.

Haluan vielä vastata auto esimerkkiisi, koska edellistä kirjoittaessa muotoilin tätä hetken mielessäsi. Asiaa pitää ehkä miettiäkin näin, mitä jos se auto pihassasi ei olisikaan auto joka on niinkuin Windows, se yksinkertainen simppeli auto, jota melkein kaikki osaa käyttää, vaan se olisikin niinkuin Linux. Sama laite (eli se auto) toimii lentokoneena, helikopterina, kaivinkoneena, sukellusveneenä, valtamerilaivana, junana, metsäkoneena ja vaikka traktorina. Siihen voi kytkeä peräkärryn lisäksi, junanvaunuja, erilaisia kauhoja, niittokoneen, auran jne. Siihen voisi myös kytkeä vaikka kodin lämmityksen tai sähköt. Mutta sillä voi myös ajaa niinkuin henkilöautolla.

Uskon, että tässä kohdassa olisi ihan perusteltua tutustua tähän laitteeseen vähän tarkemmin (lukea manuaaleja, opiskella jne.), vaikka melkein jokainen meistä osaisi hankkia sen ja käyttää sitä niinkuin autoa.

Edit: typot ja pieni lisäys

Nuo satelliitit, supertietokoneet yms on sinäänsä yhdentekiä tässä keskustelussa koska ne on kuitenkin sellaisia suljettuja käyttötarkoituksia joissa se varsinainen järjestelmään koskeva loppukäyttäjien joukko on pieni. Se voi siis olla vaikka kuinka puukotettu ja säädetty juuri sellaiseksi kuin sen tarvii olla ja näissä ilmeisesti juuri se vapaa muokattavuus on se positiivinen tekijä. Esimerkiksi RAY:n peilkoneissa ainakin joskus aikaan juoksi linux mutta se varsinainen pelaajahan ei tätä tiennyt eikä sillä tuskin edes kiinnostanut millä keijupölyllä se toimii. Pääasia oli että asiakas pystyi tekemään sen mitä vehkeeltä halusi. Mutta toisaalta sen pelaajan ei tarvinnut tietää mitän linuxista ja toisaalta se joukko jonka tarvi tietää miten se kone toimi oli todennäköisesti rajattu vain RAY:n kehittäjiin jotka varmaan homman osasivat.

Kokeilin ensimmäisen kerran Linuxia joskus 2000 vuoden tienoolla kun sain tutulta vanhan PC:n romun jossa ei ollut käyttistä. Itsellä oli vielä eka win95 kone käytössä. Asentelinkohan tuohon jonkun Redhatin tai Susen jonka netistä löysin ja olihan se käyttökokemus Windowsiin tottuneelle karu. Itselle ei esim avautunut sellaisen konseptin hienous miksi CD piti ensin unmountata ennenkuin sen sai CD asemasta ulos. Tätä kun ei windowsissa tarvinnut tehdä. Siis konseptina sen jostain kyllä luin sitten, mutta se miksi tätä ei oltu voitu automatisoida jotenkin ei auennut.

Varsinkin tuossa terminaalin käytössä mättää se sama homma kuin mitä verkkolaitteiden konsolikäytössä. Jos teet hommaa jatkusvasti niin kyllä ne komennot mieleen jää, mutta sitten jos vain kerran kesässä pitää jotain säätää niin se tulee olemaan hapuilua maailman tappiin asti. Graafisessa liittymässä kuitenkin monesti voi olla esim valikoita jolloin tarvitsee useimiten tietää vain kohtaa tuleva haluttu arvo (kun kohdan sille voi monesti päätellä. Toki joskus on tullut vastaan sellaisia laitteita joissa se graafinen käyttölliittymä on ollut melkein pelkkä sarja tyhjiä kenttiö). Samoin mahdollisia valikoita voi helposti pläräillä läpi. Jos hyvin käy niin konsolissa on jonkinlainen sisäinen help komento tms joka hyvin toteutettuna voi olla avulias esim näyttämällä missä muodossa komento pitää antaa tai mitä syntakseja siinä on mahdollisia. Sitten se voi olla niinkuin joissain kiinalaisissa halpamerkeissä eli täyttä paskaa ja täysin hyödytön. Tai sitten sitä ei ole tehty ollenkaan. Verkkolaitteiden etu kuitenkin yleensä on se että olevasta konffista voi apinoida.

 

[JRan]

Nuo satelliitit, supertietokoneet yms on sinäänsä yhdentekiä tässä keskustelussa koska ne on kuitenkin sellaisia suljettuja käyttötarkoituksia joissa se varsinainen järjestelmään koskeva loppukäyttäjien joukko on pieni. Se voi siis olla vaikka kuinka puukotettu ja säädetty juuri sellaiseksi kuin sen tarvii olla ja näissä ilmeisesti juuri se vapaa muokattavuus on se positiivinen tekijä. Esimerkiksi RAY:n peilkoneissa ainakin joskus aikaan juoksi linux mutta se varsinainen pelaajahan ei tätä tiennyt eikä sillä tuskin edes kiinnostanut millä keijupölyllä se toimii. Pääasia oli että asiakas pystyi tekemään sen mitä vehkeeltä halusi. Mutta toisaalta sen pelaajan ei tarvinnut tietää mitän linuxista ja toisaalta se joukko jonka tarvi tietää miten se kone toimi oli todennäköisesti rajattu vain RAY:n kehittäjiin jotka varmaan homman osasivat.

Tässä tullaan juuri siihen, että Linux kykenee tähän koska vaan ja hyvinkin helposti.

Se RAY:n käyttöliittymä ja kosketusnäyttö on hyvä esimerkki. Toinen esimerkki voisi olla se Android kännykkä, joita löytyy miljardeja ja ei niissäkään mitään suurta ongelmaa kai ole, harva tietää käyttävänsä Linuxia, harva tietää, että root-käyttäjänä siinäkin puhelimessa voisi tehdä hyvinkin eksoottisia juttuja jne.

Jos tämän saman mallin haluaisi viedä Linux käyttäjille työpöytäkäyttöön, niin se vaatisi sitä, että tulee joku taho, kuten Google Androidin kanssa tai RAY oman käyttöliittymänsä kanssa ja lukitsee kaiken siten, että on ennalta määritelty mitä käyttöjärjestelmällä voi ja saa tehdä, eli se Linux pitäisi muuntaa sillä Microsoftin tavalla muottiin, jossa kukaan ulkopuolinen ei voi muokata kerneliä tai asentaa softaa lähdekoodista, saati hääräillä komentorivillä oikealla root-accountilla. Linux kyllä tukee tätä, kuten edellä mainitusta on helppo päätellä. Se, että onko se Linuxin tulevaisuus niin en usko, distroja tulee edelleen uusia päivittäin/viikottain ja niitä on jo valmiiksi tuhansia, käyttäjät on halukkaita näitä kokeilemaan ja jokaiselle löytyy jotain mikä miellyttää.

Kaupallisia toimijoita löytyy toki jo, kuten Red Hat, heiltä voit ostaa lisenssejä RHEL käyttöjärjestelmälle ja saada tukea rahalla sen käytössä, jos ongelmia ilmenee, eli hyvin samankaltainen kokemus, kuin vaikka se Microsoft Windowssin kanssa.

Eli siihen asti, kun raha ei liiku, niin tällaista on turha odottaa. Debian kehittäjät tuskin haluavat siirtyä koodarista mikrotukihenkilöiksi, unohtaa innovaatiot, unohtaa uudet jutut, jotka mullistaa maailmaa ja palvella chatissa kuvitteellista "Seppoa", joka ei osaa tulostaa Linuxillaan. Toki jos korvaus on kohdallaan, niin tämä varmasti onnistuu, mutta onko "Seppo" valmis maksamaan tästä esimerkiksi 185€, joka kerta kun päivittää Linux versiota tai 35€, jotta saa yhteyden tukeen.

 

[TemeV]

Minusta kuitenki peruskäytössä jossa ei siis haluta tehdä mitään hienosäätämistä tai virittämistä tehojen suhteen se käytön helppous on kuitenki itselle se numero 1. Vähän niinkuin autoissakin. Ei mulla sinäänsä kiinosta mitä konepellin alla on ja mitä siellä tapahtuu. Tärkeintä on että sillä pääsee paikasta A paikkaan B, sen käyttäminen on helppoa ja mutkatonta ja että siihen mahtuu tarvittaessa hieman tavaraa ja ihmisiä kyytiin ja voi kytkeä peräkärryn. Voisi esimerkiksi kysyä niinpäin että kuinka moni teistä on sitä mieltä että se on hienoa kun auton käyttöohje pitäisi ensin lukea täisin läpi ja vielä sisäistä ennenkuin pystyisitte sillä ajamaan yhtään?

Sen ymmärrän että säätäminen ja virittäminen vaativat taitoa ja osaamista, mutta sitä en ymmärrä kenen mielestä on hyvä filosofia että yksinkertaisimmatkin perusasiat vaativat kauheasti perehtymistä.

No mutta eihän se Linuxin käyttäminen tarvi manuaalin lukemista. Distron valitseminen ja asentaminen vaatii jonkin verran perehtymistä, mutta eipä peruskäyttäjä sellaista tee kuitenkaan. Jos sen joku asentaa valmiiksi, tai ostaa vaikkapa Tuxedon ja System76:n läppärin, joissa Linux on vakiona, niin ei siinä käyttäjä kyllä perushommiin tarvi mitään opiskelua.

 

[Algron28]

No mutta eihän se Linuxin käyttäminen tarvi manuaalin lukemista. Distron valitseminen ja asentaminen vaatii jonkin verran perehtymistä, mutta eipä peruskäyttäjä sellaista tee kuitenkaan. Jos sen joku asentaa valmiiksi, tai ostaa vaikkapa Tuxedon ja System76:n läppärin, joissa Linux on vakiona, niin ei siinä käyttäjä kyllä perushommiin tarvi mitään opiskelua.

Siihen asti kunnes seuraava päivitys jotain särkee. Ja toki, jos tarvitsee mitään ohjelmaa mitä valmiina ei ole eikä sitä suoraan löydy distron ohjelmakatalogista niin siina kohtaa tarvitsee.

 

[TemeV]

Siihen asti kunnes seuraava päivitys jotain särkee. Ja toki, jos tarvitsee mitään ohjelmaa mitä valmiina ei ole eikä sitä suoraan löydy distron ohjelmakatalogista niin siina kohtaa tarvitsee.

Mutta eihän tämä eroa mitenkään muista käyttöjärjestelmistä.

 

[JRan]

Mutta eihän tämä eroa mitenkään muista käyttöjärjestelmistä.

Niin huonompi tilanne se taitaa olla esimerkiksi Windowsin kanssa, jos olen oikein ymmärtänyt, niin suurin osa ohjelmista asennetaan edelleen netistä ladattavalla installereilla? Tässä jää käyttäjälle hurja vastuu. Jos käyttäjä ei tunnista oikeaa nettipankkia väärästä, niin mistä se voisi tunnistaa oikean exen väärästä?

Itse teen tätä samaa Linuxissa, asentelen softaa netistä, jos saan siitä jotain etua, esimerkiksi jonkun softan beta version käyttöön. Saatan seurailla jonkun ohjelman git masteria ja kääntää itselle käyttöön uusimman version jos päivitykset miellyttää.

 

[Algron28]

Ehkä se on ne teidän säätämiset mitkä särkee sen windowsin kun itsellä ei oikeastaan xp:n ajan jälkeen muistu että olisi ollut ongelmaa windowsin päivityksessä, vaikka mikään windows säätäjä en ole myöskään. Kerran taisi 7:ssa joku epäonnistua. Mutta windows osasi automaattisen rollbacking ja seuraavalla kerralla meni läpi ongelmitta.

 

[TemeV]

Ehkä se on ne teidän säätämiset mitkä särkee sen windowsin kun itsellä ei oikeastaan xp:n ajan jälkeen muistu että olisi ollut ongelmaa windowsin päivityksessä, vaikka mikään windows säätäjä en ole myöskään. Kerran taisi 7:ssa joku epäonnistua. Mutta windows osasi automaattisen rollbacking ja seuraavalla kerralla meni läpi ongelmitta.

Ehkä se on ne sun säätämiset, mikä rikkoo Linuxin, kun ei mulla oo koskaan ongelmia Linuxien päivityksissä. Ei tosin oo ollut Windowsin kanssakaan.

 

[love_doctor]

Ja parannus dnf4:ään on melko tuntuva. Aikaisemmin ne jotka kaipasivat ripeämpää päivittelyä ym. purkkasivat käyttöön containereihin tarkoitetun minimaalisen microdnf:n. Enää ei tarvitse, dnf5 on riittävän nopea.


Sivumennen, henkilökohtaisesti vituttaa äärettömästi kun käyttösoftaa tehdään kielillä joita ei alunperin sellaiseen ole tarkoitettu. Sen takia saadaan nauttia turvonneista bloattipaskeista joiden resurssintarve suorituskykyyn nähden on täysin naurettavaa. Tuo dnf4:kin oli Pythonilla väännettyä purkkaa, dnf5 on puhtaalta pöydältä C/C++:lla.

Ihan näppärä scriptikieli Python on mutta ei sillä mitään oikeita ohjelmistoja pitäisi sötöstellä, lopputulos on parhaimmillaankin välttävä.

Pythonin kanssa tuossa on vielä se, että siinä saattaa olla enemmän riippuvuuksia (on c/c++-paketit ja sitten niiden wrapperit ja muutenkin python-runtimea). Eli on isompi riski, että koko paketinhallinta voi hajota ja käyttis muuttua käyttökelvottomaksi ilman jotain rescue-boottausta. Esim. Alpinessa on tosiaan saatavilla staattinen binääri, jonka avulla saa asennettua käyttiksen tyhjästä. Ihan eritason robustius, jos käyttis on esim. bzImage + busybox + apk. Jonkinlainen init-skripti vielä tarvitaan, mutta muuten nuo saa kopioitua vaikka ram-muistiin niin että vaikka levy hajoaisi, niin käyttis vielä on pelastettavissa.

 

[Algron28]

Ehkä se on ne sun säätämiset, mikä rikkoo Linuxin, kun ei mulla oo koskaan ongelmia Linuxien päivityksissä. Ei tosin oo ollut Windowsin kanssakaan.

Sehän se on kun ei ole säätänyt, kun ei ole uskaltanut. Ja silti on rikki.

Sehän se ihmetyttää, että kun ubuntua on ollut vuosien varrella vanhoissa läppäreissä joiden ainoa funktio on ollut netin selaaminen. Eli niihin ei ole tehty siis mitään säätöä. On vain asennettu kerran ja käytetty selainta sen jälkeen. Ja varsinkin aikanaan ollut Fujitsu merkkinen läppäri ja se tuntui sekoavan aina kun tuli versiopäivitys ja sen jälkeen heitti päivittymästä täysin ja antoi jotain virhettä aina kun koitti päivityksiä asentaa. Loppupeleissä meni sitten siihen ettei enää jaksanut edes yrittää päivitellä. En tiedä mikä tuossa särki aina homman.

 

[love_doctor]

Sehän se on kun ei ole säätänyt, kun ei ole uskaltanut. Ja silti on rikki.

Sehän se ihmetyttää, että kun ubuntua on ollut vuosien varrella vanhoissa läppäreissä joiden ainoa funktio on ollut netin selaaminen. Eli niihin ei ole tehty siis mitään säätöä. On vain asennettu kerran ja käytetty selainta sen jälkeen. Ja varsinkin aikanaan ollut Fujitsu merkkinen läppäri ja se tuntui sekoavan aina kun tuli versiopäivitys ja sen jälkeen heitti päivittymästä täysin ja antoi jotain virhettä aina kun koitti päivityksiä asentaa. Loppupeleissä meni sitten siihen ettei enää jaksanut edes yrittää päivitellä. En tiedä mikä tuossa särki aina homman.

Ubuntussa on paljon isompia nuo päivitykset vs rolling release -distrot. Ehkä hulluin päivitys mitä joskus itse tehnyt oli ubuntu joskus noin 15 vuotta sitten. Piti kerralla päivittää useampi vuosi eteenpäin ei-lts-versiota. Jokainen puolivuosittainen päivitys piti ajaa läpi ja jossain kohtaa se kaatui sitten. Oli helpompi asentaa kokonaan uudestaan. Kuluttaa valtavasti levyäkin ja fragmentoi järjestelmän jos turhaan asentaa kaiken uudestaan ja uudestaan. Epäironisesti esim. Arch Linuxissa on päivitykset olleet aina helpompia. Oikeastaan ainut ongelma Archissa on ollut avainnipun resetointi välillä ja ihan pari kertaa tyyliin 15 vuoden aikana pitänyt downgradettaa paketteja. Viimeisimpänä ehkä zoom-pakettien takia pipewire-kirjastot, mutta nyt sekin toimii. Haluaisin sanoa Gentoosta samaa, mutta ~x86-paketeilla se kyllä jätti kääntämättä aina välillä paketteja.

 

[Algron28]

Nyt ei kyllä taas ymmärrä. Fefora software paikasta asennettu Audacity alkoi kaatuilla kun audiota koittaa ajaa normalize pluginin läpi. Vielä pari päivää sitten tuo toimi. Toki voi olla audacityn ongelma.

 

[SamCer]

Ehkä se on ne teidän säätämiset mitkä särkee sen windowsin kun itsellä ei oikeastaan xp:n ajan jälkeen muistu että olisi ollut ongelmaa windowsin päivityksessä, vaikka mikään windows säätäjä en ole myöskään. Kerran taisi 7:ssa joku epäonnistua. Mutta windows osasi automaattisen rollbacking ja seuraavalla kerralla meni läpi ongelmitta.

Aika pieni otanta kun sulla itsellä ei ole tullut ongelmia. Kun verrataan nyt vaikka tätä Linux-ketjua noihin Windows-ketjuihin, niin käy nopeesti selväksi kummassa niitä ongelmia on enemmän päivitysten kanssa.

 

[Algron28]

Nyt ei kyllä taas ymmärrä. Fefora software paikasta asennettu Audacity alkoi kaatuilla kun audiota koittaa ajaa normalize pluginin läpi. Vielä pari päivää sitten tuo toimi. Toki voi olla audacityn ongelma.

Onko näissä raporteissa mikä nyt se kohta jolla näitä kannattaa googlettaa? Ilmeisesti tuo SIGABRT viittaa vain että ohjelma itse päätti kellahtaa

Dying by SIGABRT most likely happens when the program itself decides to, well, abort.

Edit: Jaa. tästä on vissii uusi versio tullut. Lienee liittyvän siihen.

 

[love_doctor]

Onko näissä raporteissa mikä nyt se kohta jolla näitä kannattaa googlettaa? Ilmeisesti tuo SIGABRT viittaa vain että ohjelma itse päätti kellahtaa



Edit: Jaa. tästä on vissii uusi versio tullut. Lienee liittyvän siihen.

Tuossa _nl_load_domain.cold on ehkä ainut, mistä saa jotain irti ja käyttisversio. Coredump.zst on käypä myöhempää analysointia varten. Toi _nl_load_domain taitaa viitata monikielisyysfunktioon eli voi liittyä ohjelman tekstikäännöksiin.

 

[Emeron]

Aika pieni otanta kun sulla itsellä ei ole tullut ongelmia. Kun verrataan nyt vaikka tätä Linux-ketjua noihin Windows-ketjuihin, niin käy nopeesti selväksi kummassa niitä ongelmia on enemmän päivitysten kanssa.

Tai kummassa on enemmän käyttäjiä

 

[JiiPee]

Pythonin kanssa tuossa on vielä se, että siinä saattaa olla enemmän riippuvuuksia (on c/c++-paketit ja sitten niiden wrapperit ja muutenkin python-runtimea). Eli on isompi riski, että koko paketinhallinta voi hajota ja käyttis muuttua käyttökelvottomaksi ilman jotain rescue-boottausta.

Noo periaatteessa tuota vaaraa ei Fedorassa ollut taikka ole koska siellä under the hood rpm on se todellinen pakettien hanskaaja. Toi dnf on periaatteessa vain apuri joka hoitaa pakettien latauksen ja riippuvuuksien selvityksen.
Koko dnf ei välttämättä tartte vaan kaiken sen minkä dnf tekee voi tehdä käsin rpm:n kanssa jos on masokisti.

Jos onnistuu jotenkin poistamaan tai saattamaan rpm / rpm-libs toimimattomaan tilaan niin sitten olet kusessa ja niiden korjaaminen vaatii sitten jo kikkailia.