Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

Ps. Eee 900 -Atom läppärillä joskus jälkikasvua viihdytti Tuxpaint, jaksoi pyörittää ja löytyy suoraan Debianin repoista. Uskoisin että toimii sekin tuolla Autologin-kikalla.
Itsekin olen opettanut meidän 3-vuotiaalle hiiren ja kosketuslevyn käyttöä tässä hiljan tuxpaintin avulla. :thumbsup:
 
Palaan vielä tuohon, kaikesta huolimatta värkkäsin nyt kuitenkin Ubuntu Server 16.04 LTS:n tohon sisään (viimeinen versio, josta on 32-bittinen). "Oikea läppäri" tulossa myöhemmin, mitä voi olla jopa miellyttävä käyttää, joten tällä "kirjoituskoneella" pitäisi nyt vaan saada tuo auto-login ja nano pelaamaan. Auto-loginin sain pelaamaan tällä ohjeella vallan mainiosti:

Nyt jos vielä tuon nanon saisi käynnistymään automaagisesti, niin olisi täydellistä :) Kuinka edetä?
 
Palaan vielä tuohon, kaikesta huolimatta värkkäsin nyt kuitenkin Ubuntu Server 16.04 LTS:n tohon sisään (viimeinen versio, josta on 32-bittinen). "Oikea läppäri" tulossa myöhemmin, mitä voi olla jopa miellyttävä käyttää, joten tällä "kirjoituskoneella" pitäisi nyt vaan saada tuo auto-login ja nano pelaamaan. Auto-loginin sain pelaamaan tällä ohjeella vallan mainiosti:

Nyt jos vielä tuon nanon saisi käynnistymään automaagisesti, niin olisi täydellistä :) Kuinka edetä?

.bashrc tuli itselle mieleen, ja samaan päätyi ChatGPT:kin

To execute Nano automatically after implementing automatic login on Ubuntu 16, as described in the guide from KISPHP, you can modify the ~/.bash_profile or ~/.bashrc file of the user who is automatically logging in. By adding the command nano (or nano [filename] if you want to open a specific file) at the end of one of these files, Nano will be executed as soon as the user logs in to the shell.
 
Onko tyypeillä kokemusta nixosstä. Itse asentelin tuon eräälle läppärille ja vaikuttaa hyvin lupaavalta vaikka oppimiskynnys on suhteellisen jyrkkä, Deklaratiivinen pakettienhallinta on oikein kiva ja muutenkin homma vaikuttaa mietityltä, saattaa olla, että tästä tulee allekirjoittaneen päädistro, tätä ennen pysynyt tiiviisti debianissa.
 
Onko tyypeillä kokemusta nixosstä. Itse asentelin tuon eräälle läppärille ja vaikuttaa hyvin lupaavalta vaikka oppimiskynnys on suhteellisen jyrkkä, Deklaratiivinen pakettienhallinta on oikein kiva ja muutenkin homma vaikuttaa mietityltä, saattaa olla, että tästä tulee allekirjoittaneen päädistro, tätä ennen pysynyt tiiviisti debianissa.

Tuli testattua. Idea on tavallaan nerokas, mutta en sitten kuitenkaan saanut tuota myytyä ittelleni. Niin harvoin on tarve asennella koko paskaa uusiksi että ei tuosta ominaisuudesta ittelle oikein iloa ole.

Sitten toiseen aiheeseen.


Nyt se on sitten bcachefs virallisesti osa kerneliä. Kyllä se kesti ja olihan tuossa loppumetreillä aikamoista draamaakin. Oli tuon tekiä jo aikeissa heittää pyyhkeen kehään mutta vedettyään viikon verran happea, jatkoi ponnisteluita ja se kannatti.
 
Tuli testattua. Idea on tavallaan nerokas, mutta en sitten kuitenkaan saanut tuota myytyä ittelleni. Niin harvoin on tarve asennella koko paskaa uusiksi että ei tuosta ominaisuudesta ittelle oikein iloa ole.

Sitten toiseen aiheeseen.


Nyt se on sitten bcachefs virallisesti osa kerneliä. Kyllä se kesti ja olihan tuossa loppumetreillä aikamoista draamaakin. Oli tuon tekiä jo aikeissa heittää pyyhkeen kehään mutta vedettyään viikon verran happea, jatkoi ponnisteluita ja se kannatti.
Itselläni lähtee kyllä bcachefs ehdottomasti testiin, , sen verran mielenkiintoiselta vaikuttaa.
Eipä systeemiä joudu uudelleenasentelemaan kovinkaan usein, kun kyseessä on linux, mutta näen nixosssä muitakin etuja, konffit eivät ole sekaisin ympäri järjestelmää ja systeemi on mukavan looginen, varsinkin jos hallitset isompaa määrää servereitä näen tuosta pelkkää etua, voisiko sanoa, että ansible sisäänrakennettuna järjestelmään, mutta eihän tuo kaikille tietenkään ole tarkoitettu.
 
Itselläni lähtee kyllä bcachefs ehdottomasti testiin, , sen verran mielenkiintoiselta vaikuttaa.
Eipä systeemiä joudu uudelleenasentelemaan kovinkaan usein, kun kyseessä on linux, mutta näen nixosssä muitakin etuja, konffit eivät ole sekaisin ympäri järjestelmää ja systeemi on mukavan looginen, varsinkin jos hallitset isompaa määrää servereitä näen tuosta pelkkää etua, voisiko sanoa, että ansible sisäänrakennettuna järjestelmään, mutta eihän tuo kaikille tietenkään ole tarkoitettu.

En nopealla silmäilyllä huomannut onko asia ratkaistu jotenkin, mutta jos ja kun tuossa määritellään tarkat dependencyt, niin tietoturvapäivitykset dependencyihin oletettavasti vaativat päivityksen ohjeman pakettiin, että ne tulevat käyttöön?
 
En nopealla silmäilyllä huomannut onko asia ratkaistu jotenkin, mutta jos ja kun tuossa määritellään tarkat dependencyt, niin tietoturvapäivitykset dependencyihin oletettavasti vaativat päivityksen ohjeman pakettiin, että ne tulevat käyttöön?
Dependencyjä en ainakaan itse ole huomannut määritettävän, pelkät asennettavat paketit, aivan kuten ansiblessa tai puppetissa.
 
Dependencyjä en ainakaan itse ole huomannut määritettävän, pelkät asennettavat paketit, aivan kuten ansiblessa tai puppetissa.

Varmaan ihan hyvä. Tulkitsin varmaan liian vahvasti noi "Nix builds packages in isolation from each other. This ensures that they are reproducible and don't have undeclared dependencies, so if a package works on one machine, it will also work on another." ja " Nix ensures that installing or upgrading one package cannot break other packages."

e. En kaiketi tulkinnut väärin, tulee rebuildi paketeille? Timely updates for NixOS
 
Viimeksi muokattu:
Miten 3D-renderöinti onnistuu nykyään etänä, jos haluaa hyödyntää GPU-kiihdytystä? Viimeksi kun asiaa selvittelin joitakin vuosia sitten, niin en löytänyt mitään ratkaisua, mutta mä en myöskään ole koskaan ymmärtänyt että mikä siinä on tarkalleen ottaen se tekninen haaste. Tarkoitan siis tilannetta, jossa renderöinti tapahtuu joka tapauksessa "offscreen" (eli ruudulle ei piirretä mitään, vaan kuvat tallennetaan suoraan levylle), mutta GPU-kiihdytys on saatavilla ainoastaan jos käyttää näppäimistöä, joka on fyysisesti kytketty siihen renderöintikoneeseen. Jos ottaa yhteyden esim. ssh:n avulla, niin renderöinnin saa toimimaan esim. xvfb (X virtual frame buffers) -ohjelmaa käyttämällä, mutta GPU-kiihdytys ei tällöin ole käytössä. Eli olisi kiva, jos xvfb:lle olisi joku vaihtoehto, joka tukisi laitteistokiihdytystä.

Tässä esim. täysin sama tilanne (kysyjä sai homman tehtyä ilman GPU:ta, eli mun kysymys jäi avoimeksi):
 
Moi, millä koodinpätkällä sitä saikaan linuxissa (ubuntu) wi-fin pysymään päällä, vaikka sen vahingossa sulkee? Tahtoo olla vanhuksilla tapana se saada kiinni ja sitten kone onkin rikki jne. Kiitos. Siis wi-fi täytyy käydä taas käsin laittamassa päälle. Muuten kyllä yhdistää normaalisti.


Bash:
#!/bin/bash

# Check if NetworkManager is running
if systemctl is-active --quiet NetworkManager; then
    echo "NetworkManager is running"
else
    # Start NetworkManager
    sudo systemctl start NetworkManager
    echo "NetworkManager has been started"
fi

No piti koettaa copilottia. Ei taida ihan pelkästään tuolla toimia? Hitsi kun ei muista miten tuosta sai jonkun klikattavan napin pöydälle. Edit: No kuulema ihan shortcutti ja clic kun on chmod +x tehty. Mites tää teidän silmiin näyttää, toimisko?
 
Viimeksi muokattu:
Moi, millä koodinpätkällä sitä saikaan linuxissa (ubuntu) wi-fin pysymään päällä, vaikka sen vahingossa sulkee? Tahtoo olla vanhuksilla tapana se saada kiinni ja sitten kone onkin rikki jne. Kiitos. Siis wi-fi täytyy käydä taas käsin laittamassa päälle. Muuten kyllä yhdistää normaalisti.


Bash:
#!/bin/bash

# Check if NetworkManager is running
if systemctl is-active --quiet NetworkManager; then
    echo "NetworkManager is running"
else
    # Start NetworkManager
    sudo systemctl start NetworkManager
    echo "NetworkManager has been started"
fi

No piti koettaa copilottia. Ei taida ihan pelkästään tuolla toimia? Hitsi kun ei muista miten tuosta sai jonkun klikattavan napin pöydälle. Edit: No kuulema ihan shortcutti ja clic kun on chmod +x tehty. Mites tää teidän silmiin näyttää, toimisko?

Yks vaihtoehto ois heittää NetworkManager mäkeen ja käyttää NetPlan+systemd-networkdiä niin yhteyttä ei saa poikki GUI:n kautta ilman lisäohjelmia.

[edit] Ja jos wlanin sulkee, niin eihän siinä kait silloin itse NetworkManager sulkeudu, niin silloin ei varmaan toi sudo systemctl start NetworkManager ei taida auttaa.
 
Moi, millä koodinpätkällä sitä saikaan linuxissa (ubuntu) wi-fin pysymään päällä, vaikka sen vahingossa sulkee? Tahtoo olla vanhuksilla tapana se saada kiinni ja sitten kone onkin rikki jne. Kiitos. Siis wi-fi täytyy käydä taas käsin laittamassa päälle. Muuten kyllä yhdistää normaalisti.

Ota tumpelo käyhttäjältä pois mahdollisuus conffailla sitä netwörkkiä?


Jotain tuommosta.

EDIT: Itseasiassa tässä parempi ratkaisu
 
Viimeksi muokattu:
Mistähän mahtaa johtua, että Ubuntu 22.04:ssa ei aina toimi ctrl + alt alta tulevat erikoismerkit?
Siis nämä @, € ja £ yms. merkit.
Nämäkin yo. merkit joutu googlesta kopoimaan ja liittämään, kun näppis ei niitä suostunut kirjoittamaan.

Ja myöskin Firefoxissa joutuu aika usein valitsemaan eka ikkunan johon haluaa liittää kopioidun tekstin ennenkuin se antaa sitä liittää.
Onkohan tämä joku Firefoxin ominaisuus vai mikähän mahtaa olla vikana?
 
Mistähän mahtaa johtua, että Ubuntu 22.04:ssa ei aina toimi ctrl + alt alta tulevat erikoismerkit?
Siis nämä @, € ja £ yms. merkit.
Nämäkin yo. merkit joutu googlesta kopoimaan ja liittämään, kun näppis ei niitä suostunut kirjoittamaan.

Ja myöskin Firefoxissa joutuu aika usein valitsemaan eka ikkunan johon haluaa liittää kopioidun tekstin ennenkuin se antaa sitä liittää.
Onkohan tämä joku Firefoxin ominaisuus vai mikähän mahtaa olla vikana?

Eikös nuo perinteisesti tule Alt Gr:n takaa?
 
Eikös nuo perinteisesti tule Alt Gr:n takaa?
No ei toimi senkään takaa, jos päättää olla toimimatta. Minusta bootin jälkeen aina toimii, mutta sitten jossain vaiheessa lakkaa toimimasta kun käyttäny konetta jonkun tunnin.
Edit: joo, nyt kun reboottasin niin taas toimii jonkuin aikaa.
 
No ei toimi senkään takaa, jos päättää olla toimimatta. Minusta bootin jälkeen aina toimii, mutta sitten jossain vaiheessa lakkaa toimimasta kun käyttäny konetta jonkun tunnin.
Edit: joo, nyt kun reboottasin niin taas toimii jonkuin aikaa.
Voisiko olla itse näppäimistössä vikaa? Korjaantuuko jos bootin sijasta otatkin näppiksen piuhan irti ja takaisin kiinni?
 
Voisiko olla itse näppäimistössä vikaa? Korjaantuuko jos bootin sijasta otatkin näppiksen piuhan irti ja takaisin kiinni?
No minkä takia muut näppäimet sitten toimii ja esim. keyboard layoutissa kun testaa niin kuitenkin rekisteröi tuon näppäin yhdistelmän, mutta ei näppäimistöstä saa mitään kyseisiä erikoismerkkejä ulos.
Edit: Niin ja onko se hiirikin sitten rikki kun ei copy-paste toimi ja sekin tuntuu rebootin jälkeen pelaavan ilman ongelmia? :smoke:
 
Viimeksi muokattu:
No minkä takia muut näppäimet sitten toimii ja esim. keyboard layoutissa kun testaa niin kuitenkin rekisteröi tuon näppäin yhdistelmän, mutta ei näppäimistöstä saa mitään kyseisiä erikoismerkkejä ulos.
Edit: Niin ja onko se hiirikin sitten rikki kun ei copy-paste toimi ja sekin tuntuu rebootin jälkeen pelaavan ilman ongelmia? :smoke:
Logeja kannattaa mennä läpi, kun tuo ongelma ilmestyy, josko sieltä löytyisi vinkkejä....
Enempi softapuolen ongelmalta vaikuttaa ja siihen ny voi vaikuttaa ties mikä asia, jota koneella on.
 
Ajaako täällä moni Discordia linux desktopilla? Minua häiritsee apparmor, joka spämmää /var/log/syslog :in täyteen traceilla estäessään Discordia tekemästä jotain:
Koodi:
apparmor="DENIED" operation="ptrace" class="ptrace" profile="snap.discord.discord" pid=26882 comm="Utils" requested_mask="read" denied_mask="read" peer="unconfined"

Lueskelin tuosta ja en saanut loppumaan ottamalla Discordin asetuksista pois päältä "activity status" tilan jakamisen. Ei kiinnostaisi lähteä säätämään apparmor logituksen kanssa, kun siihen on niin erilaisia ohjeita heitelty netissä.

Kysymys oikeastaan on: jos on Ubuntua tai muuta distroa ajossa, missä on apparmor JA Discord asennettuna muuten kuin snap -pakettina , niin onko silti lokit täynnä DENIED tracea? Jos tuosta pääsisi eroon heivaamalla snapin pois, niin sen toin tehdä. Vaikka nyt ihan tarkoituksella otin sen halutessani kokeilla sovellusten ajoa hiekkalaatikossa ja Canonicalin varmistamasta reposta (näin ainakin oletan).
Jos et oo ratkasua löytäny vielä niin tolla ohjeella sain ite pois ton kyseisen logi spämmin.
Eli siis:
Koodi:
sudo auditctl -a exit,never -F exe=/snap/discord/current/usr/share/discord/Discord
Tarkista toi Discordin polku sitten, että se on oikein.
Ja saatat joutua asentamaan ton auditd paketin, kun mulla ei ainakaan oletuksen ole tuota asennettuna.
 
Mistähän mahtaa johtua, että Ubuntu 22.04:ssa ei aina toimi ctrl + alt alta tulevat erikoismerkit?
Siis nämä @, € ja £ yms. merkit.
Nämäkin yo. merkit joutu googlesta kopoimaan ja liittämään, kun näppis ei niitä suostunut kirjoittamaan.

Ja myöskin Firefoxissa joutuu aika usein valitsemaan eka ikkunan johon haluaa liittää kopioidun tekstin ennenkuin se antaa sitä liittää.
Onkohan tämä joku Firefoxin ominaisuus vai mikähän mahtaa olla vikana?
Ei ratkaise ongelmaa, mutta voi ehkä auttaa eteenpäin. Mitä xev sanoo kun painat vaikka AltGr silloin kun se toimii ja sen jälkeen kun ei toimi? Onko vika myös terminaalin puolella vai vain työpöytäympäristön puolella?
 
Ei ratkaise ongelmaa, mutta voi ehkä auttaa eteenpäin. Mitä xev sanoo kun painat vaikka AltGr silloin kun se toimii ja sen jälkeen kun ei toimi? Onko vika myös terminaalin puolella vai vain työpöytäympäristön puolella?
Nämä kaks eventtiä silloin kun toimii
Koodi:
KeyPress event, serial 38, synthetic NO, window 0x4a00001,
    root 0x1d0, subw 0x0, time 23120482, (487,380), root:(488,442),
    state 0x10, keycode 108 (keysym 0xfe03, ISO_Level3_Shift), same_screen YES,
    XKeysymToKeycode returns keycode: 92
    XLookupString gives 0 bytes: 
    XmbLookupString gives 0 bytes: 
    XFilterEvent returns: False

KeyRelease event, serial 38, synthetic NO, window 0x4a00001,
    root 0x1d0, subw 0x0, time 23120607, (487,380), root:(488,442),
    state 0x90, keycode 108 (keysym 0xfe03, ISO_Level3_Shift), same_screen YES,
    XKeysymToKeycode returns keycode: 92
    XLookupString gives 0 bytes: 
    XFilterEvent returns: False
Ja toimimattomana ei oo vielä päässy testaamaan, kun tää on tällä kertaa toiminu niinkuin kuuluukin.
Pitää koittaa terminaalin puolella kuhan taas ilmenee ongelma.
 
Noniin, nyt se taas teki sen!
Terminaalissa toimi, työpöydällä ei.
Helvetin hauska kirjottaa VS Codessa koodia kun ei toimi hakasulut ja aaltosulut. :smoke:

Siinä olis xev ulostus tällä kertaa:

Koodi:
KeyPress event, serial 38, synthetic NO, window 0x6e00001,
    root 0x1d0, subw 0x0, time 11202072, (155,-24), root:(158,140),
    state 0x10, keycode 108 (keysym 0xfe03, ISO_Level3_Shift), same_screen YES,
    XKeysymToKeycode returns keycode: 92
    XLookupString gives 0 bytes:
    XmbLookupString gives 0 bytes:
    XFilterEvent returns: False

KeyRelease event, serial 38, synthetic NO, window 0x6e00001,
    root 0x1d0, subw 0x0, time 11202301, (155,-24), root:(158,140),
    state 0x98, keycode 108 (keysym 0xfe03, ISO_Level3_Shift), same_screen YES,
    XKeysymToKeycode returns keycode: 92
    XLookupString gives 0 bytes:
    XFilterEvent returns: False
 
Noniin, nyt se taas teki sen!
Terminaalissa toimi, työpöydällä ei.
Helvetin hauska kirjottaa VS Codessa koodia kun ei toimi hakasulut ja aaltosulut. :smoke:

Siinä olis xev ulostus tällä kertaa:

Koodi:
KeyPress event, serial 38, synthetic NO, window 0x6e00001,
    root 0x1d0, subw 0x0, time 11202072, (155,-24), root:(158,140),
    state 0x10, keycode 108 (keysym 0xfe03, ISO_Level3_Shift), same_screen YES,
    XKeysymToKeycode returns keycode: 92
    XLookupString gives 0 bytes:
    XmbLookupString gives 0 bytes:
    XFilterEvent returns: False

KeyRelease event, serial 38, synthetic NO, window 0x6e00001,
    root 0x1d0, subw 0x0, time 11202301, (155,-24), root:(158,140),
    state 0x98, keycode 108 (keysym 0xfe03, ISO_Level3_Shift), same_screen YES,
    XKeysymToKeycode returns keycode: 92
    XLookupString gives 0 bytes:
    XFilterEvent returns: False
Omaan silmään nuo xev-tulosteet näyttävät sinänsä samoilta etten näe niissä mitään eroa mikä tuon toiminnan rikkoisi.

Ei sulla satu olemaan useampaa keymappia asennettuna? Olikohan Gnomessa joku Super+Space tai Super+Shift+Space -näppäinyhdistelmä joka vaihtaa keymappia ja tuli mieleen että jos tuo keymap vaihtuisi jostain syystä ja sen takia erikoismerkit ei toimi oikein.
 
Omaan silmään nuo xev-tulosteet näyttävät sinänsä samoilta etten näe niissä mitään eroa mikä tuon toiminnan rikkoisi.

Ei sulla satu olemaan useampaa keymappia asennettuna? Olikohan Gnomessa joku Super+Space tai Super+Shift+Space -näppäinyhdistelmä joka vaihtaa keymappia ja tuli mieleen että jos tuo keymap vaihtuisi jostain syystä ja sen takia erikoismerkit ei toimi oikein.

Mietin jo aikaisemmin, että mulla oli jonkun remote desktop softan kanssa ongelmia, sen ollessa käynnissä alt-gr ei joskus toiminut. En kirjoittanut aikaisemmin, kun en muista, että oliko tuo Linuxilla vai Windowsilla, mutta heitetään nyt ilmoille.
 
Omaan silmään nuo xev-tulosteet näyttävät sinänsä samoilta etten näe niissä mitään eroa mikä tuon toiminnan rikkoisi.

Ei sulla satu olemaan useampaa keymappia asennettuna? Olikohan Gnomessa joku Super+Space tai Super+Shift+Space -näppäinyhdistelmä joka vaihtaa keymappia ja tuli mieleen että jos tuo keymap vaihtuisi jostain syystä ja sen takia erikoismerkit ei toimi oikein.
Ei minusta pitäs olla kuin pelkkä finnish ja ei oo kyllä mitään keymapin vaihto näppäinyhdistelmääkään käytössä. Ja työpöytänähän on siis Mate
 
Mietin jo aikaisemmin, että mulla oli jonkun remote desktop softan kanssa ongelmia, sen ollessa käynnissä alt-gr ei joskus toiminut. En kirjoittanut aikaisemmin, kun en muista, että oliko tuo Linuxilla vai Windowsilla, mutta heitetään nyt ilmoille.
Ei nyt oo ollu mitää remote desktop softaakaan käynnissä.
 
Ei minusta pitäs olla kuin pelkkä finnish ja ei oo kyllä mitään keymapin vaihto näppäinyhdistelmääkään käytössä. Ja työpöytänähän on siis Mate
Näköjään ongelmaa on muillakin ainakin googlen perusteella, ainakin hakusanoilla "ubuntu mate altgr not working" tulee kaikenlaisia mystisiä ongelmia vaikka kuin paljon. Saattaapi olla siis Maten joku oma bugi tms.
 
Mulla on mekaanisilla näppäimillä heitellyt ihan eri kielille kuin koneessa on. Jotkut saa resetoituu joistain ei tiiä. Itsekin siirryin pyyttoniin noiden hakasulkujen takia :D
 
@jkaart
Mulla oli joku halpis mekaaninen näppäimistö joka sopivalla kombinaatiolla uudelleenmäppäsi shift / alt / tab / ctrl kombinaatioita jolloin kävi niin että muun muassa altgr ei toiminut kuten piti.
Nopealla googlauksella joku vastaava ratkaisu: AltGr randomly stops working on windows 10

En muista mikä kombinaatio omalla oli, ei kuitenkaan kiinalaisten tuottamasta manuaalista selvinnyt vaan lopulta ratkaisu löytyi redditistä.

Tuo paske mikä mulla oli siis vaihtoi keskenään esim altin ja shiftin tai vaikka shiftin ja capslockin paikkaa mikä teki näppäimistön käytöstä hieman hankalaa.

EDIT: ja oli siis käyttöjärjestelmäriippumaton, samat uudelleenmäppäykset linuxissa ja windowsissa
 
Tuli tässä mieleen, että johtuukohan tosta samasta alt gr ongelmasta myös se, että aika usein mulla heittää aaltoviivan eli ~ merkin rivin alkuun eikä siihen kohtaan jossa on kursori. Alt gr:n altahan tuokin merkki tulee.
Silloin kun toimii noi muut erikoismerkit niin toimii myös toi aaltoviiva oikein tai ainakin luulisin niin.

Edit: niin ja minusta tämä koko ongelma on ilmestyny tässä viimesimmän käyttiksen uudelleen asennuksen jälkeen eli viime syksystä eteen päin ja oikeastaan suurempaa muutosta ei ole kuin uudempi kernel. Aikasemmin oli 6.2.x kernel versiot (jos en nyt aivan väärin muista) ja nyt 6.5.x, mutta sama Ubuntu 22.04 Maten työpöydällä.
Edit2: se olikin 5.15.x kernel versiot missä se toimi vielä ilman ongelmia.
 
Viimeksi muokattu:
Mietin jo aikaisemmin, että mulla oli jonkun remote desktop softan kanssa ongelmia, sen ollessa käynnissä alt-gr ei joskus toiminut. En kirjoittanut aikaisemmin, kun en muista, että oliko tuo Linuxilla vai Windowsilla, mutta heitetään nyt ilmoille.
Win remote desk tekee tuota välillä kun remote ikkuna ei ole aktiivinen. Siitä pääsee yleensä eroon käymällä remoten puolella painamassa alt tai alt gr.
Linuxissa en ole koskaan törmännyt vastaavaan
 
Tuli tässä mieleen, että johtuukohan tosta samasta alt gr ongelmasta myös se, että aika usein mulla heittää aaltoviivan eli ~ merkin rivin alkuun eikä siihen kohtaan jossa on kursori. Alt gr:n altahan tuokin merkki tulee.
Silloin kun toimii noi muut erikoismerkit niin toimii myös toi aaltoviiva oikein tai ainakin luulisin niin.

Edit: niin ja minusta tämä koko ongelma on ilmestyny tässä viimesimmän käyttiksen uudelleen asennuksen jälkeen eli viime syksystä eteen päin ja oikeastaan suurempaa muutosta ei ole kuin uudempi kernel. Aikasemmin oli 6.2.x kernel versiot (jos en nyt aivan väärin muista) ja nyt 6.5.x, mutta sama Ubuntu 22.04 Maten työpöydällä.
Edit2: se olikin 5.15.x kernel versiot missä se toimi vielä ilman ongelmia.

Jos se on kernelistä kiinni niin sama ongelma pitäisi olla myös terminaalissa ilman mate/jne.
Jos terminaali toimii ja graafinen ei niin ongelma on X/wayland tai ikkunamanageri.
 
En ole varma sopivatko nämä kysymykset tähän ketjuun, haun perusteella täällä on hyvin vähän Linux aloittelijan näkökulmasta kysymyksiä? Pitäisikö luoda uusi ketju aloittelijoiden kysymyksille?

Tausta:

Kymmenen vuotta sitten testasin uteliaisuudesta Ubuntua, mutta en nähnyt vaihtamista järkeväksi. Sen jälkeen Apple on muuttanut suuntaansa ja harkitsen vakavasti vaihtamista macOS käyttöjärjestelmästä Linuxiin. Testasin suurimman osan aloittelijoille suositelluista distroista Virtualboxissa. Olen skeptinen rullaavien distrojen suhteen, niissä on aloittelijan näkökulmasta liian isoja riskejä. En ole koodari. Komentoriviä käytän vain jos on pakko, mieluummin ei.

Tavoite:

Parhaimmat palat Macistä Linuxiin mahdollisemman pienellä säätämisellä. Jätän MacOS ulkonäön väliin, koska yksikään siihen pyrkivistä teemoista ei näytä toimivan kunnolla. Löysin korvikkeet Dockille (Plank), Spotlightille (Albert) ja valikkorivin yläpaneeliin (Vala Panel).
Työpöytäympäristöistä XFCE ja Mate sopivat parhaiten. Plasma ja Budgie vähän huonommin. Pantheon näyttää hyvältä mutta on liian rajoitettu, Deepin on liian raskas, Cinnamon on liian Windows ja Gnome liian iPad.

Kysymykset:

1. Ajattelin laittaa erillisen Home osion, niin varmuuskopiointi on helpompaa ja voin tarvittaessa vaihtaa distron helpommin. Onko muuta mitä kannattaisi huomioida?

Virtualbox testauksen perusteella sopivimmilta distroilta vaikuttavat MX Linux, Linux Mint XFCE, Debian ja Opensuse Leap. Suunnitelmana on testata kaikki ulkoisella SSD levyllä Mac Minissä ja asentaa sen jälkeen parhaiten sopiva pidempään testiin.

2. QuickLook vastine. Onko Mate tai XFCE työpöytäympäristöille mitään vastaavaa?

Painamalla välilyöntiä voi esikatsella Finderissä PDF, tekstin, valokuvan, musiikin, videon yms. avaamatta muuta ohjelmaa. Plasman esikatseluikkuna on paljon pienempi, eikä tue niin suurta määrää eri formaatteja kuin QuickLook. Plasmalle näyttää löytyvän Dolphin ja Gnomelle Sushi.

Päivityshistorian perusteella Sushi hajoaa Gnomessa jokaisen suuren päivityksen jälkeen, ei oikein innosta. Toisaalta Dolphinin voisi asentaa toiseen työpöytäympäristöön, mutta vaatisi ison kasan palikoita Plasmasta… :(

3. Varmuuskopiointi. Löytyykö Applen Time Machinen tapaista, mutta luotettavampaa ohjelmaa Linuxille?

Korvasin Time Machinen vuosia sitten Qrecall ohjelmalla, joka on Time Machinea monipuolisempi. En ole löytänyt vastaavaa ohjelmaa Linuxille.
Time Machine for Linux vaikuttaa turhan suppealta. Oleellista on varmuuskopion automaattinen tarkistus ja ajoitus sopivaan ajankohtaan. Automaattinen tuplakopioiden poisto on plussaa. Mielellän ilmainen, mutta voin harkita kohtuuhintaista maksullista ohjelmaa. Vorta voisi olla sopiva?

Mikä ohjelma olisi SuperDuper vastine kloonaukseen?

Alternativeto.net sivulta löytyi Weresync, kotisivun mukaan se pystyy kopioimaan tiedot käytössä olevalta osiolta ja vaikuttaisi Superduperin kaltaiselta? Clonezilla tai Resquezilla eivät pysty varmuuskopioimaan käytössä olevaa osiota toisin kuin SuperDuper.

4. Näppäinoikotiet. Linux distroissa ne näyttävät vaihtelevan ärsyttävän paljon ohjelmasta riippuen. Vaihtoehto 1: Käytän tunteja niiden vaihtamiseen käsipelillä. Ei hirveästi innosta. Vaihtoehto 2: Kinto. Sillä pystyy helposti vaihtamaan näppäinoikotiet Mac tai Windows tyylisiksi. Onko sen asentaminen riski? Se toimi Virtualbox testauksessa.

5. Automator ohjelman korvaaja. Sillä pystyy automatisoimaan eri ohjelmien toimintaa vedä ja pudota periaatteella. Toiminnot järjestetään listaksi ja tarvittaessa niihin voi lisätä AppleScriptejä. Lopputulos tallennetaan ohjelmaksi. Actiona, Sikulix, Autokey, Repeat ja PyGuibot ovat liian monimutkaisia. Onko Linuxille mitään yksinkertaisempaa ohjelmaa?

6. Erikoismerkit. Macissä saa nappiin liittyvät erikoismerkit näkyviin pitämällä napin pohjassa. Esim. e napin pohjaan laittamalla avautuu valikko, josta löytyy vaihtoehdot é ja è. En ole löytänyt Linuxille mitään vastaavaa?

LibreOfficessa erikoismerkit löytyvät insert valikosta, mutta olisi kätevämpää jos ne saisi näkyviin kaikissa ohjelmissa.

Muokkaus 29.1: lisätty Vorta.
 
Viimeksi muokattu:
En ole varma sopivatko nämä kysymykset tähän ketjuun, haun perusteella täällä on hyvin vähän Linux aloittelijan näkökulmasta kysymyksiä? Pitäisikö luoda uusi ketju aloittelijoiden kysymyksille?

En vastaa kysymyksiisi, mutta kun katson niitä, vaikuttaa sille, että haluat Applen käyttöjärjestelmän ja valitettavasti Linux ei ole Mac OSX. Kannattaa pysyä OSX:ssä koska tulet pettymään siihen, että Linux on Linux ja Apple on Apple.

Jos haluaa siirtyä linuxin käyttöön, kannattaa valita joku isommista jakeluversio ja tutustua siihen. Näin oppii sen omat ominaisuudet ja ei tule pettymään siihen, että oma jakeluversio on "köyhän miehen" Windows tai Mac OSX.
 
En vastaa kysymyksiisi, mutta kun katson niitä, vaikuttaa sille, että haluat Applen käyttöjärjestelmän ja valitettavasti Linux ei ole Mac OSX. Kannattaa pysyä OSX:ssä koska tulet pettymään siihen, että Linux on Linux ja Apple on Apple.

Jos haluaa siirtyä linuxin käyttöön, kannattaa valita joku isommista jakeluversio ja tutustua siihen. Näin oppii sen omat ominaisuudet ja ei tule pettymään siihen, että oma jakeluversio on "köyhän miehen" Windows tai Mac OSX.

Suurin syy miksi harkitsen Linux siirtymää on ettei Applen valitsema suunta näytä sopivalta tarpeisiini. Voin olla väärässä, mutta Mac näyttää vähitellen muuttuvan jättikokoiseksi iPadiksi. En halua käyttää iPadia vaan tietokonetta. En oleta Linuxin toimivan kaikilta osin samalla tavalla kuin Mac mutta käyttöjärjestelmät ovat aina lainanneet toisiltaan parhaimpia paloja.

Luin aikaisemmin monia englanninkielisiä ja muutaman suomenkielisen Linux keskustelupalstan. Kaikissa pisti silmään että suurin osa keskustelijoista suhtautuu aloittelijoihin ymmärtävästi. Siksi ajattelin tietotekniikkaan keskittyvän keskustelupalstan sopivan kysymyksille.
 
Suurin syy miksi harkitsen Linux siirtymää on ettei Applen valitsema suunta näytä sopivalta tarpeisiini. Voin olla väärässä, mutta Mac näyttää vähitellen muuttuvan jättikokoiseksi iPadiksi. En halua käyttää iPadia vaan tietokonetta.
Miksi näin ajattelet? Itse olen käyttänyt macOS:ää 2016 vuodesta asti, enkä ole kyllä itse huomannut tämän suuntaista kehitystä.
 
En ole varma sopivatko nämä kysymykset tähän ketjuun, haun perusteella täällä on hyvin vähän Linux aloittelijan näkökulmasta kysymyksiä? Pitäisikö luoda uusi ketju aloittelijoiden kysymyksille?

Tausta:

Kymmenen vuotta sitten testasin uteliaisuudesta Ubuntua, mutta en nähnyt vaihtamista järkeväksi. Sen jälkeen Apple on muuttanut suuntaansa ja harkitsen vakavasti vaihtamista macOS käyttöjärjestelmästä Linuxiin. Testasin suurimman osan aloittelijoille suositelluista distroista Virtualboxissa. Olen skeptinen rullaavien distrojen suhteen, niissä on aloittelijan näkökulmasta liian isoja riskejä. En ole koodari. Komentoriviä käytän vain jos on pakko, mieluummin ei.

Tavoite:

Parhaimmat palat Macistä Linuxiin mahdollisemman pienellä säätämisellä. Jätän MacOS ulkonäön väliin, koska yksikään siihen pyrkivistä teemoista ei näytä toimivan kunnolla. Löysin korvikkeet Dockille (Plank), Spotlightille (Albert) ja valikkorivin yläpaneeliin (Vala Panel).
Työpöytäympäristöistä XFCE ja Mate sopivat parhaiten. Plasma ja Budgie vähän huonommin. Pantheon näyttää hyvältä mutta on liian rajoitettu, Deepin on liian raskas, Cinnamon on liian Windows ja Gnome liian iPad.

Kysymykset:

1. Ajattelin laittaa erillisen Home osion, niin varmuuskopiointi on helpompaa ja voin tarvittaessa vaihtaa distron helpommin. Onko muuta mitä kannattaisi huomioida?

Virtualbox testauksen perusteella sopivimmilta distroilta vaikuttavat MX Linux, Linux Mint XFCE, Debian ja Opensuse Leap. Suunnitelmana on testata kaikki ulkoisella SSD levyllä Mac Minissä ja asentaa sen jälkeen parhaiten sopiva pidempään testiin.

2. QuickLook vastine. Onko Mate tai XFCE työpöytäympäristöille mitään vastaavaa?

Painamalla välilyöntiä voi esikatsella Finderissä PDF, tekstin, valokuvan, musiikin, videon yms. avaamatta muuta ohjelmaa. Plasman esikatseluikkuna on paljon pienempi, eikä tue niin suurta määrää eri formaatteja kuin QuickLook. Plasmalle näyttää löytyvän Dolphin ja Gnomelle Sushi.

Päivityshistorian perusteella Sushi hajoaa Gnomessa jokaisen suuren päivityksen jälkeen, ei oikein innosta. Toisaalta Dolphinin voisi asentaa toiseen työpöytäympäristöön, mutta vaatisi ison kasan palikoita Plasmasta… :(

3. Varmuuskopiointi. Löytyykö Applen Time Machinen tapaista, mutta luotettavampaa ohjelmaa Linuxille?

Korvasin Time Machinen vuosia sitten Qrecall ohjelmalla, joka on Time Machinea monipuolisempi. En ole löytänyt vastaavaa ohjelmaa Linuxille.
Time Machine for Linux vaikuttaa turhan suppealta. Oleellista on varmuuskopion automaattinen tarkistus ja ajoitus sopivaan ajankohtaan. Automaattinen tuplakopioiden poisto on plussaa. Mielellän ilmainen, mutta voin harkita kohtuuhintaista maksullista ohjelmaa. Vorta voisi olla sopiva?

Mikä ohjelma olisi SuperDuper vastine kloonaukseen?

Alternativeto.net sivulta löytyi Weresync, kotisivun mukaan se pystyy kopioimaan tiedot käytössä olevalta osiolta ja vaikuttaisi Superduperin kaltaiselta? Clonezilla tai Resquezilla eivät pysty varmuuskopioimaan käytössä olevaa osiota toisin kuin SuperDuper.

4. Näppäinoikotiet. Linux distroissa ne näyttävät vaihtelevan ärsyttävän paljon ohjelmasta riippuen. Vaihtoehto 1: Käytän tunteja niiden vaihtamiseen käsipelillä. Ei hirveästi innosta. Vaihtoehto 2: Kinto. Sillä pystyy helposti vaihtamaan näppäinoikotiet Mac tai Windows tyylisiksi. Onko sen asentaminen riski? Se toimi Virtualbox testauksessa.

5. Automator ohjelman korvaaja. Sillä pystyy automatisoimaan eri ohjelmien toimintaa vedä ja pudota periaatteella. Toiminnot järjestetään listaksi ja tarvittaessa niihin voi lisätä AppleScriptejä. Lopputulos tallennetaan ohjelmaksi. Actiona, Sikulix, Autokey, Repeat ja PyGuibot ovat liian monimutkaisia. Onko Linuxille mitään yksinkertaisempaa ohjelmaa?

6. Erikoismerkit. Macissä saa nappiin liittyvät erikoismerkit näkyviin pitämällä napin pohjassa. Esim. e napin pohjaan laittamalla avautuu valikko, josta löytyy vaihtoehdot é ja è. En ole löytänyt Linuxille mitään vastaavaa?

LibreOfficessa erikoismerkit löytyvät insert valikosta, mutta olisi kätevämpää jos ne saisi näkyviin kaikissa ohjelmissa.

Muokkaus 29.1: lisätty Vorta.

Mäkissä oli paljon hyvää itsellekin, mutta kun ohjelmien vanhempien versioiden tuki pikkuhiljaa huononi jokaisen macOS:n version myötä luovuin Applen koneista. Täysin toimivat ohjelmat lakkasivat toimimasta jos halusi päivittää käyttöjärjestelmän. Ikävä tuli iMovieta, GarageBandiä ja Auromatoria / Appleskriptejä, mutta oppinut sittemmin elämään ilmankin. Linuxissa ei niin intutiivisesti tai yhtenäisesti toimi käyttöliittymä läpi eri ohjelmien kuin mäkeissä. Joten enemmän ollut opettelemista ja kokeilemista, että löytyi mleuisia ohjelmia korvaamaan niitä joita käytin macOS:ssä.

Jonkin aikaa kesti aluksi itselle sisäistää tuota, että tää ei ole Apple, että pitää nyt vain jaksaa opetella tämä uusi käyttöjärjestelmä ja tuunata sen ehdoilla sitä itselle mieluisammaksi. Ja jaksaa kokeilla useita ohjemia, että mikä itselle on toimivin tai loogisin / helpoin.

Samoilla linjoilla kuin @topiv tuossa ylempänä, että kannattaa valita noita suosituimpia jakeiluita kokeiluun. Ja valita niistä se mikä eniten miellyttää tai vähiten tökkii. Niissä varmempaa pitkäaikainen olemassaolo ja tuki (niin kehittäjiltä kuin käyttäjiltä) sekä parempi testaus ja maltillisemmat muutokset kun käyttöjärjestelmäversio päivittyy uudempaan.

Minä päädyin aikoinani korvaaman mäkin Linux Mintillä. Windowsmaisena heti suht intuitiivinen kulkea valikoissa ja hakemistoissa ym. (koska koulussa ja töissä on Winukkaa aina joutunut käyttämään). Asetukset monipuoliset ja loogiset sekä jättäen tilaa helpolle muokkaamiselle ja omien kikkareiden lisäämiselle.

2. QuickLook vastine:
En ole syvemmin perehtynyt, mutta jokaisella distrolla on omat filemanagerit, joihin leivottu erinäisiä toiminnallisuuksia, mutta rinnalle voi asentaa jonkun toisenkin filemanagerin, jos oletus-filemanagerista ei toivottua toimintoa löydy. Oletus-filemanageria en kuitenkaan suosittele poistamaan, sillä siihen voi olla leivottu jotain toiminnallisuuksia, joita distro hyödyntää muuallakin kuin tiedostojenhallinnassa.

5. Automator korvaaja:
Bash scripteillä olen saanut viriteltyä samanlaisia kikkareita kuin AppleScriptillä - ei toki niin helppoa kuin Automatorilla poimia valmiita "makroja", mutta kun Bash scriptiä vähän oppi, niin ne ovat monipuolisia käyttää. Voi laittaa ajettavaksi käynnistymisen tai kirjautumisen yhteydessä, työpöytäkuvakkeiksi tai "dockiin" sovelmiksi (pienoisohjelmiksi) - tai vaikka työpöydällekin käynnistyskuvakkeiksi. Bash on vieläpä niin käytetty, että ei-koodarina olen netistä löytänyt kikkareisiini ratkaisut, tai vähintääkin kiertotiet haluamani automatisointien / sovelmien toteuttamiseksi.
 
Viimeksi muokattu:
Luin aikaisemmin monia englanninkielisiä ja muutaman suomenkielisen Linux keskustelupalstan. Kaikissa pisti silmään että suurin osa keskustelijoista suhtautuu aloittelijoihin ymmärtävästi. Siksi ajattelin tietotekniikkaan keskittyvän keskustelupalstan sopivan kysymyksille.
Älä huoli. Minusta postauksesi oli todella mielenkiintoinen vaikka en osaa kunnolla vastatakaan. Google-haullahan löytyy juttua linux-jakeluista, joissa työpöydän saa ulkoasultaan muistuttamaan Applea. Ei kuitenkaan löytynyt yhtäkään, joka olisi pohtinut ja kokeillut asioita yhtä hyvin kuin kysymyksessäsi on tehty.

4. Näppäinoikotiet.
Liittyen Kintoon ja sen turvallisuuteen, yleisesti olen miettinyt softan riskiä katsomalla Githubissa tilastoja. Kintolla on 3900 tähteä ja 200 forkkia. Vaikka projekti on kohtuullisen hiljainen ollut viimeiset kaksi vuotta, on siinä kuitenkin muutamia uudempia committeja. Ja vieläpä uusin commit on projektin omistajalta ja ihan tuore. Itse uskaltaisin ajaa Kintoa (uusin release, ei master-haaran kärki)
Yleisesti varoisin Github-projekteja kolmesta eri syystä: 1. projekti on uusi, 2. projektilla on kovin vähän tähtiä ja 3. projekti on ollut pitkään kuollut ja sitten ohjakset on ottanut joku uusi tekijä.

5. Automator:
Sama mielipide kuin yllä (@iltakampa) . Nuo luettelemasi Linux-puolen työkalut voivat olla turhan raskaita. Bashiä opettelen itsekin ja myös Pythonilla on kätevä automatisoida monenlaisia operaatioita. Ymmärrän kyllä, että nämä eivät vastaa UI-pohjaista työkalua Macillä. Jos on aina välttänyt komentoriviä, on suurin kynnys ehdottomasti päästä alkuun sen kanssa. Alun jälkeen helpottuu.
 
Miksi näin ajattelet? Itse olen käyttänyt macOS:ää 2016 vuodesta asti, enkä ole kyllä itse huomannut tämän suuntaista kehitystä.
Tämä. Kokeilin itse tätä polkua ja vaihdoin Mäkistä Linuxiin. Nyt ostin jälleen mäkin. Linuxista saa tuon köyhän miehen MacOS:n tehtyä mutta samalla tasolla se ei ole.
Apple käyttää lukemattomia tunteja aikaa kulmatapausten hieromiseen mitä muut valmistajat eivät vain tee eikä sitä varsinkaan tehdä Linuxissa. Pelkästään Trackpad on tarpeeksi hyvä syy ostaa Mac.

Alkuperäisessä viestissä tiivistin taustani, hieman tarkempi versio:

Siirryin Mac OS X käyttöjärjestelmään kun Apple julkaisi 10.2 Jaguarin. Kaikki meni vuosia hyvin ja Apple lisäsi käyttöjärjestelmään käteviä toimintoja. Poikkeus oli 10.7 Lion joka oli käsittämättömän buginen. Seuraava ongelma oli yhtä buginen 10.10 Yosemite. Tässä vaiheessa mietin muita käyttöjärjestelmiä ja testasin Ubuntun. En nähnyt silloin vaihtamista järkeväksi.

Vähän myöhemmin kuulin Applen kehittelevän uutta tiedostojärjestelmää APFS ja se vaikutti hyvältä. Olen käyttänyt sitä 10.14 Mojavesta alkaen, mutta häiritsee ettei Apple ei ole vieläkään dokumentoinut sitä kokonaan. Jouduin asentamaan pari vuotta sitten macOS Big Surrin päätteellä, koska järjestelmäasetukset ei pystynyt hakemaan asentajaa kokonaan ja inhoan komentoriviä. Englanninkielisten keskustelupalstojen perusteella ongelma ei ole harvinainen. Sokerina pohjalla Apple ei enää tue Mac Miniäni ja uudemman käyttöjärjestelmän asentaminen onnistuisi vain vippaskonsteilla, esim. OpenCore Legacy Patcher

Apple on Mojaven jälkeen Apple on lätkinyt jokaiseen uuteen versioon enemmän iOS toimintoja miettimättä toimivatko ne eri käyttöliittymällä tai ovatko ne tarpeellisia. Voin jättää ne käyttämättä, mutta niiden olemassaolo tekee käyttöjärjestelmän monimutkaisemmaksi ja lisää bugien todennäköisyyttä. Ehkä arvasitte etten käytä iPhonea?
Testasin kaupassa uusinta macOS 14 Sonomaa ja ensimmäinen mieleen tullut asia oli ”Käytänkö iPadiä vai tietokonetta?” iOS on selvästi Applen mielestä tulevaisuus ja en katso hyvällä aikaisempien käyttöliittymäratkaisujen heittämistä roskakoriin, toimintojen piilottamista käyttäjältä eri ohjelmissa ja Macin lukitsemista turvallisuuden nimissä. Kokonaisuutena Applen näkemys macOS käyttöjärjestelmästä poikkeaa nykyisin radikaalisti tarpeistani, Mac on Applen tärkeysjärjestyksessä viimeisenä ja Linux vaikuttaa Virtualbox testauksen perusteella lupaavimmalta vaihtoehdolta. Olen töissä käyttänyt Windowsia, mutta en ole koskaan pitänyt siitä.

Mäkissä oli paljon hyvää itsellekin, mutta kun ohjelmien vanhempien versioiden tuki pikkuhiljaa huononi jokaisen macOS:n version myötä luovuin Applen koneista. Täysin toimivat ohjelmat lakkasivat toimimasta jos halusi päivittää käyttöjärjestelmän. Ikävä tuli iMovieta, GarageBandiä ja Auromatoria / Appleskriptejä, mutta oppinut sittemmin elämään ilmankin. Linuxissa ei niin intutiivisesti tai yhtenäisesti toimi käyttöliittymä läpi eri ohjelmien kuin mäkeissä. Joten enemmän ollut opettelemista ja kokeilemista, että löytyi mleuisia ohjelmia korvaamaan niitä joita käytin macOS:ssä.

Jonkin aikaa kesti aluksi itselle sisäistää tuota, että tää ei ole Apple, että pitää nyt vain jaksaa opetella tämä uusi käyttöjärjestelmä ja tuunata sen ehdoilla sitä itselle mieluisammaksi. Ja jaksaa kokeilla useita ohjemia, että mikä itselle on toimivin tai loogisin / helpoin.

Samoilla linjoilla kuin @topiv tuossa ylempänä, että kannattaa valita noita suosituimpia jakeiluita kokeiluun. Ja valita niistä se mikä eniten miellyttää tai vähiten tökkii. Niissä varmempaa pitkäaikainen olemassaolo ja tuki (niin kehittäjiltä kuin käyttäjiltä) sekä parempi testaus ja maltillisemmat muutokset kun käyttöjärjestelmäversio päivittyy uudempaan.

Minä päädyin aikoinani korvaaman mäkin Linux Mintillä. Windowsmaisena heti suht intuitiivinen kulkea valikoissa ja hakemistoissa ym. (koska koulussa ja töissä on Winukkaa aina joutunut käyttämään). Asetukset monipuoliset ja loogiset sekä jättäen tilaa helpolle muokkaamiselle ja omien kikkareiden lisäämiselle.

2. QuickLook vastine:
En ole syvemmin perehtynyt, mutta jokaisella distrolla on omat filemanagerit, joihin leivottu erinäisiä toiminnallisuuksia, mutta rinnalle voi asentaa jonkun toisenkin filemanagerin, jos oletus-filemanagerista ei toivottua toimintoa löydy. Oletus-filemanageria en kuitenkaan suosittele poistamaan, sillä siihen voi olla leivottu jotain toiminnallisuuksia, joita distro hyödyntää muuallakin kuin tiedostojenhallinnassa.

5. Automator korvaaja:
Bash scripteillä olen saanut viriteltyä samanlaisia kikkareita kuin AppleScriptillä - ei toki niin helppoa kuin Automatorilla poimia valmiita "makroja", mutta kun Bash scriptiä vähän oppi, niin ne ovat monipuolisia käyttää. Voi laittaa ajettavaksi käynnistymisen tai kirjautumisen yhteydessä, työpöytäkuvakkeiksi tai "dockiin" sovelmiksi (pienoisohjelmiksi) - tai vaikka työpöydällekin käynnistyskuvakkeiksi. Bash on vieläpä niin käytetty, että ei-koodarina olen netistä löytänyt kikkareisiini ratkaisut, tai vähintääkin kiertotiet haluamani automatisointien / sovelmien toteuttamiseksi.

Alustavan testauksen perusteella Debian johdannaiset vaikuttavat sopivimmilta. Fedoraa on monessa paikassa suositeltu mutta se päivittyy turhan nopeasti.

Kiitos vinkistä, täytyy katsoa Bash scriptejä tarkemmin.

Löysin melko hyvin korvaavat ohjelmat, ainoat poikkeukset ovat listassani. Ulkonäköä enemmän painotan tällä hetkellä toiminnallisuutta, harmillisesti Linux kehittäjillä näyttää olevan liian monta näkemystä hyvästä käyttöliittymästä ja käyttäjän näkökulmasta on haastavaa koska eri ohjelmat toimivat erilaisilla logiikoilla. Olen tyytyväinen jos onnistun ratkaisemaan puolet listasta.

Testasin Virtualboxissa Dolphinin asentamista XFCE:n päälle, se onnistui mutta Plasman paketteja tuli mukana aikamoinen pino ja käytännössä pelkistetyn Plasman asennus olisi luultavasti helpompi vaihtohto. Tätä täytyy harkita tarkemmin, ehkä jätän QuickLook toiminnon väliin vaikka se harmittaa. Yllätyin ettei yksikään ympäristö ole lisännyt näin kätevää toimintoa oletukseksi?

Älä huoli. Minusta postauksesi oli todella mielenkiintoinen vaikka en osaa kunnolla vastatakaan. Google-haullahan löytyy juttua linux-jakeluista, joissa työpöydän saa ulkoasultaan muistuttamaan Applea. Ei kuitenkaan löytynyt yhtäkään, joka olisi pohtinut ja kokeillut asioita yhtä hyvin kuin kysymyksessäsi on tehty.

4. Näppäinoikotiet.
Liittyen Kintoon ja sen turvallisuuteen, yleisesti olen miettinyt softan riskiä katsomalla Githubissa tilastoja. Kintolla on 3900 tähteä ja 200 forkkia. Vaikka projekti on kohtuullisen hiljainen ollut viimeiset kaksi vuotta, on siinä kuitenkin muutamia uudempia committeja. Ja vieläpä uusin commit on projektin omistajalta ja ihan tuore. Itse uskaltaisin ajaa Kintoa (uusin release, ei master-haaran kärki)
Yleisesti varoisin Github-projekteja kolmesta eri syystä: 1. projekti on uusi, 2. projektilla on kovin vähän tähtiä ja 3. projekti on ollut pitkään kuollut ja sitten ohjakset on ottanut joku uusi tekijä.

5. Automator:
Sama mielipide kuin yllä (@iltakampa) . Nuo luettelemasi Linux-puolen työkalut voivat olla turhan raskaita. Bashiä opettelen itsekin ja myös Pythonilla on kätevä automatisoida monenlaisia operaatioita. Ymmärrän kyllä, että nämä eivät vastaa UI-pohjaista työkalua Macillä. Jos on aina välttänyt komentoriviä, on suurin kynnys ehdottomasti päästä alkuun sen kanssa. Alun jälkeen helpottuu.

Kiitos tiedosta, näppäinoikoteiden muuttaminen sopiviksi on iso harppaus eteenpäin!
Tutustun ensin Bashiin, en ole vielä varma tarvitsenko Pythonia.
 
Alkuperäisessä viestissä tiivistin taustani, hieman tarkempi versio:

Siirryin Mac OS X käyttöjärjestelmään kun Apple julkaisi 10.2 Jaguarin. Kaikki meni vuosia hyvin ja Apple lisäsi käyttöjärjestelmään käteviä toimintoja. Poikkeus oli 10.7 Lion joka oli käsittämättömän buginen. Seuraava ongelma oli yhtä buginen 10.10 Yosemite. Tässä vaiheessa mietin muita käyttöjärjestelmiä ja testasin Ubuntun. En nähnyt silloin vaihtamista järkeväksi.

Vähän myöhemmin kuulin Applen kehittelevän uutta tiedostojärjestelmää APFS ja se vaikutti hyvältä. Olen käyttänyt sitä 10.14 Mojavesta alkaen, mutta häiritsee ettei Apple ei ole vieläkään dokumentoinut sitä kokonaan. Jouduin asentamaan pari vuotta sitten macOS Big Surrin päätteellä, koska järjestelmäasetukset ei pystynyt hakemaan asentajaa kokonaan ja inhoan komentoriviä. Englanninkielisten keskustelupalstojen perusteella ongelma ei ole harvinainen. Sokerina pohjalla Apple ei enää tue Mac Miniäni ja uudemman käyttöjärjestelmän asentaminen onnistuisi vain vippaskonsteilla, esim. OpenCore Legacy Patcher

Apple on Mojaven jälkeen Apple on lätkinyt jokaiseen uuteen versioon enemmän iOS toimintoja miettimättä toimivatko ne eri käyttöliittymällä tai ovatko ne tarpeellisia. Voin jättää ne käyttämättä, mutta niiden olemassaolo tekee käyttöjärjestelmän monimutkaisemmaksi ja lisää bugien todennäköisyyttä. Ehkä arvasitte etten käytä iPhonea?
Testasin kaupassa uusinta macOS 14 Sonomaa ja ensimmäinen mieleen tullut asia oli ”Käytänkö iPadiä vai tietokonetta?” iOS on selvästi Applen mielestä tulevaisuus ja en katso hyvällä aikaisempien käyttöliittymäratkaisujen heittämistä roskakoriin, toimintojen piilottamista käyttäjältä eri ohjelmissa ja Macin lukitsemista turvallisuuden nimissä. Kokonaisuutena Applen näkemys macOS käyttöjärjestelmästä poikkeaa nykyisin radikaalisti tarpeistani, Mac on Applen tärkeysjärjestyksessä viimeisenä ja Linux vaikuttaa Virtualbox testauksen perusteella lupaavimmalta vaihtoehdolta. Olen töissä käyttänyt Windowsia, mutta en ole koskaan pitänyt siitä.
Ok, ymmärrän mitä tarkoitat, pitkä matka on tultu sieltä 10.2 versiosta. Toki tästä on vaikea sanoa, että onko kyseessä enemmänkin se, että Apple yrittää jollain tasolla tarjota käyttäjille kokonaisvaltaisen käyttökokemuksen, koska valta osa Apple faneista ei muusta tiedäkään. Kaikki on iJotain. Eli siirtymä laitteelta toiselle on helpompaa, kun asiat on jo tuttuja jotain kautta.

Itsellä taas oikeastaan ainoat asiat mitä macillä (läppäri) käytän on terminaali, selain, sähköposti, yksi macOS only softa (+jotain office ohjelmia). Pääasiassa siis työkäyttöä. Muuten käytän Linuxia kaikilla koneilla. Tällä softa setillä en ole huomannut juurikaan mitään muutoksia vuosien varrella.

Alustavan testauksen perusteella Debian johdannaiset vaikuttavat sopivimmilta. Fedoraa on monessa paikassa suositeltu mutta se päivittyy turhan nopeasti.
Itse käyttänyt Fedoraa ensimmäisestä FC1 julkaisusta asti päivittäin, sen päivitystahti ollut itselle se isoin juttu. Yllättävän vakaa distro ollut kyllä vuodesta toiseen. Useammassa serverissäkin pyörii Fedoran Server versio. Toki Rawhiden olemassaolo ja päivitykset parissa vaiheessa, ensin testing ja sitten kaikille tulevat päivitykset, karsii kummasti niitä hulluimpia juttuja, että ne ei päädy sinne normikäyttäjille.

Jos tosiaan haluaa oikeasti vakaan distroon, niin sitten kannattaa valita ehdottomasti pitkään tuettu versio distrosta. Ubuntu LTS, Debian Stable, OpenSUSE Leap jne. loistavia valintoja kaikki ja miksei näiden johdannaisetkin, etenkin jos hakee jotain huikeaa desktop kokemusta, niin ne johdannaiset voi tarjota sitä. Itse vanhana Fluxbox, Openbox, Blackbox, i3 (nykyään Sway) käyttäjänä saatan arvostaa eniten sitä miten ne terminaalit saa järjestettyä työpöydälle.

Edit: typo ja pari lisäystä.
 
Jos tosiaan haluaa oikeasti vakaan distroon, niin sitten kannattaa valita ehdottomasti pitkään tuettu versio distrosta. Ubuntu LTS, Debian Stable, OpenSUSE Leap jne. loistavia valintoja kaikki ja miksei näiden johdannaisetkin, etenkin jos hakee jotain huikeaa desktop kokemusta, niin ne johdannaiset voi tarjota sitä. Itse vanhana Fluxbox, Openbox, Blackbox, i3 (nykyään Sway) käyttäjänä saatan arvostaa eniten sitä miten ne terminaalit saa järjestettyä työpöydälle.

Katsoin aikaisemmin Youtubesta esittelyjä näistä ja eivät tunnu sopivilta, kaipaan perinteisempää tapaa käyttää tietokonetta. Tällä hetkellä eniten viehättää Xfce, kevyt mutta sisältää sopivasti toimintoja.

Valitsen ehdottomasti pitkään tuetun distron, sain tarpeekseni Applen jokavuotisesta päivitystahdista ja nykyisin kaipaan hidasta, mutta harkittua muutosta.
 
Katsoin aikaisemmin Youtubesta esittelyjä näistä ja eivät tunnu sopivilta, kaipaan perinteisempää tapaa käyttää tietokonetta. Tällä hetkellä eniten viehättää Xfce, kevyt mutta sisältää sopivasti toimintoja.

Valitsen ehdottomasti pitkään tuetun distron, sain tarpeekseni Applen jokavuotisesta päivitystahdista ja nykyisin kaipaan hidasta, mutta harkittua muutosta.
Jos kerran Xfce miellyttää niin esimerkiksi Xubuntu LTS saattaisi olla vaihtoehto. Eli on Ubuntu mutta Xfce:llä. Itsekin tykkään tuosta ja on esimerkiksi työkoneessa ja koti-pöytäkoneessa käytössä. Koti-läppäreissä olen sitten kokeillut eri distroja ja työpöytiä vähän fiiliksen mukaan mutta edelleen oma suosikki on joku Debian-pohjainen Xfce:llä.
 
Alustavan testauksen perusteella Debian johdannaiset vaikuttavat sopivimmilta. Fedoraa on monessa paikassa suositeltu mutta se päivittyy turhan nopeasti.
Oma tausta on Windows-puolella mutta n. 10 vuotta sitten aloin aktiivisesti käyttää juuri Debiania omassa käytössä, ja yllättävän vähän on ollut naruntyöntämistä. En pitänyt Gnome3-työpöydästä, joten siinä vaihdoin Mateen, joka on oikea työpöytä eikä mikään tablettiliittymä. Jonkin verran joutuu tinkimään graafisista ominaisuuksista mutta ei ole suuremmin haitannut.

Ehkä parasta Debianissa on, että käyttöjärjestelmän elinikä on pikemminkin 5 vuotta kuin kuukausia. Ei ole pakkoa eikä kiirettä päivittää aina uusimpaan. Varjopuolena on sitten se, että jos haluaa asentaa jotain pintaliitosoftaa, niin voi joutua repimään hiuksia, kun kaikista riippuvuuksista ei ole riittävän uutta versiota helposti saatavilla.

Tutustun ensin Bashiin, en ole vielä varma tarvitsenko Pythonia.
Python on ennen muuta ohjelmointikieli. Bash on "Unix-like" tapa tehdä kaikenlaisia skriptejä, pikkutoimintoja, joihin ei ole valmista työkalua olemassa. Se on hyvin matalan kynnyksen tapa päästä alkuun.
 
Oliko se juuri Fedorassa, niin voi vakaaseen versioon merkata ohjelmat jotka päivittyisivät nopeammin (vai oliko se debian). Erinomaisen hyvä vaihtoehto.

Itse taas parinkymmenen vuoden jälkeen asensin OpenSusen toiseen läppäriin ja tykkään kyllä. Tuolloin aiemmin meni vielä solmuun. Toisaalta macbook mopo-airiin asentamani Fedoran KDE Plasma oli aika vau ylläri (yleensä välttänyt plasmaa kun en malta olla viilailematta liikaa ja mennyt solmuun). Mopo-Airi tosin tarvitsi erillisen vanhan fi-fi mokkkulan että sain lisättyä sisäiseen wifiin ajurit. Myös aika nopeasti löysin asetukset touchpadin toimivuudelle. Ubuntu asentui vanhaan airiin heittämällä. Fyysinen käyttömukavuus on applen luokkaa, vaikka onkin muuten mopo. Yllättävän vähän resursseja tuo Plasma käyttää, vaikka jätin kauneussäätöjä, että Sonoma tuntuu aina vähän ankealta sen käytön jälkeen. Ehkä ne kilkuttimet pienellä ruudulla ei niin hypi silmille.

Vielä toki haaveilen macbook air 15" ja nyt yritän pitää sormeni etten menis asentelemaan tähän käyttömacbookkiin mitään arm-linuxeja... vai ehkä jos haaveilis sitä ennen jostain vähän tuhdimmasta intel macistä johon asentaisi sitten linuxin...
 
Mä oon viime aikoina tunkenut Lubuntua joka koneelle mitä on pitänyt asentaa. Pari viikkoa sitten viimeksi pari konetta.
 
Oliko se juuri Fedorassa, niin voi vakaaseen versioon merkata ohjelmat jotka päivittyisivät nopeammin (vai oliko se debian). Erinomaisen hyvä vaihtoehto.
Kyllä noita pystyy toki softakohtaisesti valita, että mistä repoista niitä asentelee. Toisaalta se Fedoran niin kutsuttu vakaa versio sisältää käytännössä aina uusimmat vakaat paketit joka softasta.
 
Jos kerran Xfce miellyttää niin esimerkiksi Xubuntu LTS saattaisi olla vaihtoehto. Eli on Ubuntu mutta Xfce:llä. Itsekin tykkään tuosta ja on esimerkiksi työkoneessa ja koti-pöytäkoneessa käytössä. Koti-läppäreissä olen sitten kokeillut eri distroja ja työpöytiä vähän fiiliksen mukaan mutta edelleen oma suosikki on joku Debian-pohjainen Xfce:llä.

Periaatteessa kuulostaa kiinnostavalta, mutta Canonicalin viritelmät Ubuntun suhteen hieman epäilyttävät. Kokeilen ensin aikaisemmin listaamiani distroja ja katson sitten uudelleen.

Ehkä parasta Debianissa on, että käyttöjärjestelmän elinikä on pikemminkin 5 vuotta kuin kuukausia. Ei ole pakkoa eikä kiirettä päivittää aina uusimpaan. Varjopuolena on sitten se, että jos haluaa asentaa jotain pintaliitosoftaa, niin voi joutua repimään hiuksia, kun kaikista riippuvuuksista ei ole riittävän uutta versiota helposti saatavilla.

Totta, en usko tarvitsevani pintaliitosoftaa. Melko varmasti tarvitsemani ohjelmat löytyvät Debianin repoista, jos jotain puuttuu veikkaan löytäväni sen Flatpackinä.

Asensin ensimmäiseksi testiin MX Linuxin ja vaikuttaa hyvältä. Testaan tätä pari päivää ja asennan sen jälkeen Linux Min Mate työpöydällä.

Oliko se juuri Fedorassa, niin voi vakaaseen versioon merkata ohjelmat jotka päivittyisivät nopeammin (vai oliko se debian). Erinomaisen hyvä vaihtoehto.

Itse taas parinkymmenen vuoden jälkeen asensin OpenSusen toiseen läppäriin ja tykkään kyllä. Tuolloin aiemmin meni vielä solmuun. Toisaalta macbook mopo-airiin asentamani Fedoran KDE Plasma oli aika vau ylläri (yleensä välttänyt plasmaa kun en malta olla viilailematta liikaa ja mennyt solmuun). Mopo-Airi tosin tarvitsi erillisen vanhan fi-fi mokkkulan että sain lisättyä sisäiseen wifiin ajurit. Myös aika nopeasti löysin asetukset touchpadin toimivuudelle. Ubuntu asentui vanhaan airiin heittämällä. Fyysinen käyttömukavuus on applen luokkaa, vaikka onkin muuten mopo. Yllättävän vähän resursseja tuo Plasma käyttää, vaikka jätin kauneussäätöjä, että Sonoma tuntuu aina vähän ankealta sen käytön jälkeen. Ehkä ne kilkuttimet pienellä ruudulla ei niin hypi silmille.

Vielä toki haaveilen macbook air 15" ja nyt yritän pitää sormeni etten menis asentelemaan tähän käyttömacbookkiin mitään arm-linuxeja... vai ehkä jos haaveilis sitä ennen jostain vähän tuhdimmasta intel macistä johon asentaisi sitten linuxin...

Kiitos vinkistä, muistaakseni törmäsin Debianin wikissä mainintaan tuosta? Selain taitaa olla ainoa mistä on pakko olla uusin versio. Muut käyttämäni ohjelmat luultavasti toimivat tarpeeksi hyvin vanhemmalla versiolla.

Plasma periaatteessa menisi, mutta siinä on turhan paljon mahdollisuuksia säätämiseen. Välillä on vaikea löytää oikeaa kohtaa kaikkien asetusten keskeltä.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
301 841
Viestejä
5 136 910
Jäsenet
82 060
Uusin jäsen
ssossy

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom