Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

Selain nyt samanlainen käyttää ihan sama mikä distro tai win on alla. Itellä on Ubuntu 22.04 vanhassa T420 Lenovossa ja hyvin pyörii. Päivitykset tulee ja huomattavasti kevyempi prosessi kuin windowsissa. Pävitykset on noissa Ubuntu ( sekä xubuntu, lubuntu yms. )LTS versioissa aina 5vuotta. Mint on toinen sitte, vähän kyvyempi ja enemmän windowsmainen. On varmasti 100 muutakin mutta noi on varmaan helpoimmat IMO

nettipankin käytössä estää jo paljon sillä ettei mene koskaan minkän linkin kautta
Ainakin Kubuntussa on nykyään vain 3 vuotta päivityksiä virallisesti tarjolla: Download Kubuntu | Kubuntu

Tosin suurin osa Kubuntun paketeistahan (eli kaikki KDE:hen liittymättömät) on samoja kuin Ubuntussa, eli niitä voinee päivittää kolmen vuoden jälkeenkin.
 
Ainakin Kubuntussa on nykyään vain 3 vuotta päivityksiä virallisesti tarjolla: Download Kubuntu | Kubuntu

Tosin suurin osa Kubuntun paketeistahan (eli kaikki KDE:hen liittymättömät) on samoja kuin Ubuntussa, eli niitä voinee päivittää kolmen vuoden jälkeenkin.
Joo siis LTS versioissa on 5 vuotta. Muissa sitten vähemmän. 22.04 on viimeisin ja kahden vuoden välein tulee uusi, eli ens keväänä 24.02 seuraava. Siinä välissä noita lyhyemmällä tuella olevia
 
Joo siis LTS versioissa on 5 vuotta. Muissa sitten vähemmän. 22.04 on viimeisin ja kahden vuoden välein tulee uusi, eli ens keväänä 24.02 seuraava. Siinä välissä noita lyhyemmällä tuella olevia
Vastaukseni koski nimenomaan LTS-versiota. Alimpana tuolla linkkaamassani sivussa on 22.04.3 LTS, jonka kohdalla sanotaan "Kubuntu 22.04 supported with security and maintenance updates, until April 2025", eli kolme vuotta. Muiden versioiden kohdalla tukea riittää vain 9 kuukaudeksi.
 
Vastaukseni koski nimenomaan LTS-versiota. Alimpana tuolla linkkaamassani sivussa on 22.04.3 LTS, jonka kohdalla sanotaan "Kubuntu 22.04 supported with security and maintenance updates, until April 2025", eli kolme vuotta. Muiden versioiden kohdalla tukea riittää vain 9 kuukaudeksi.

Olette molemmat oikeassa. Ubuntun LTS-versiota tuetaan 5 vuotta sen julkaisusta. 22.04 on julkaistu jo vuonna 2022 huhtikuussa. 22.04 -version viiden vuoden tukijaksosta on jäljellä tuo 3 vuotta. Standardituen päälle on pro-tilauksella saatava LTS Expanded Security Maintenance (ESM) 5 lisävuotta jolloin tukea LTS-versiolle on yhteensä 10 vuotta.

Ei-LTS versioiden tukea on saatavilla vain 9 kk ajan, koska niitä pidetään LTS-kehitysversioina. 95% Ubuntu-asennuksista perustuukin LTS-versioon.

Tukimalli on kuvattu täällä Canonicalin toimesta:
 
Vastaukseni koski nimenomaan LTS-versiota. Alimpana tuolla linkkaamassani sivussa on 22.04.3 LTS, jonka kohdalla sanotaan "Kubuntu 22.04 supported with security and maintenance updates, until April 2025", eli kolme vuotta. Muiden versioiden kohdalla tukea riittää vain 9 kuukaudeksi.
No niin näyttää olevan, mistähän toi johtuu. Noh en noihin Kubuntun ja muihin Ubuntun johdannaisiin ole koskaan sen kummemmin tutustunut. Oletin että tuet menevät kuten Ubuntussa
 
No niin näyttää olevan, mistähän toi johtuu. Noh en noihin Kubuntun ja muihin Ubuntun johdannaisiin ole koskaan sen kummemmin tutustunut. Oletin että tuet menevät kuten Ubuntussa

Tuossa yläpuolella viestissähän se on selitetty: Tukea JÄLJELLÄ sen 3-vuotta 5:stä vuodesta. Ja veikkaan et Kubuntun-sivuilla on typo kun sen LTS-version tuen pitäisi loppua vasta 2026, eikä 2025.
 
No niin näyttää olevan, mistähän toi johtuu. Noh en noihin Kubuntun ja muihin Ubuntun johdannaisiin ole koskaan sen kummemmin tutustunut. Oletin että tuet menevät kuten Ubuntussa

Taitaa olla kyse siitä, että eri repoilla (main, universe) on eri tukiajat.
 
Eli siis alkuperäiseen vastukseeni muutan että Ubuntun ja Mint:in LTS versioilla on viiden vuoden tuki.
 
Tuossa yläpuolella viestissähän se on selitetty: Tukea JÄLJELLÄ sen 3-vuotta 5:stä vuodesta. Ja veikkaan et Kubuntun-sivuilla on typo kun sen LTS-version tuen pitäisi loppua vasta 2026, eikä 2025.
Pitäs loppua 2027 jos en nyt väärin laske. Kubuntun sivuilla lukee ”The latest Long Term Support (LTS) version of the Kubuntu operating system for desktop PCs and laptops, Kubuntu 22.04 supported with security and maintenance updates, until April 2025.” Ei tuossa mitään puhuta että 3v jäljellä

E: Reddit kekustelua miksi kubuntu LTS on tuki vain kolmeksi vuodeksi Reddit - Dive into anything
 
Ittellä on yksi VPS palvelin ajossa ja siinä on CentOS 7. Pitäisi varmaan alkaa suunnitella sen päivittämistä ja tullut siihen tulokseen että seuraavaksi ajoon tulee jokin rolling release. Vituttaa jo valmiiksi alkaa säätämään kaikkea uusiksi. Rollingin kanssa voi matkan aikana tulla jotain hikkoja mutta ei tartte koko paskaa rakentaa aina uusiksi. Itsellä kun ei ole myöskaan mitään sellaista ajossa joka välttämättä tarttis jonkun kiinteän kernel version esim ajureitten takia niin ihan turhaa ajaa tollaista rellua jossa on kaikki jäädytetty tiettyyn versioon.
 
Pitäs loppua 2027 jos en nyt väärin laske. Kubuntun sivuilla lukee ”The latest Long Term Support (LTS) version of the Kubuntu operating system for desktop PCs and laptops, Kubuntu 22.04 supported with security and maintenance updates, until April 2025.” Ei tuossa mitään puhuta että 3v jäljellä

E: Reddit kekustelua miksi kubuntu LTS on tuki vain kolmeksi vuodeksi Reddit - Dive into anything

Kiitos korjauksesta @Emeron . En tiennyt, että Kubuntu ei ole tuettu osana Ubuntun perustaa (base). Basen ulkopuolisten varianttien tuki on 3 vuotta.

Ubuntu release announcements also state this rather clearly.
Maintenance updates will be provided for 5 years for Ubuntu Desktop, Ubuntu Server, Ubuntu Cloud and Ubuntu Core. All the remaining flavours will be supported for 3 years. Additional security support is available with ESM (Extended Security Maintenance).
 
Ostin kannettavan Samsung Shield 7 SSD-levyn, teran kokoisen. Telkkaria varten, TV ei tunnistanut. Mutta eipä myöskään Linux mint. Kännykkä sen sijaan tunnisti. Näyttää siltä että tässä on omat systeemisä Windowsille, Applelle ja Androidille.
Kysymys: onko mitään helppoa, kädettömälle sopivaa konstia kräkätä nuo softat pois tuosta levyltä niin että se näkyisi ihan tavallisena SSD-muistina. Muistan että joku tällainen windows-systeemi jossain tikulla oli ja alustin vaan yli koko roskan. Mutta kun tätä SSD:tä ei tunnu koko laite tunnistavan.
 
Tunnistamattomuus ehkä tarkoittaa että tiedostojärjestelmä on alustettu jollakin ihmetavalla.

Jos jollakulla on jotakin tietoa tästä specifisestä levystä niin sitten voi seurata niitä ohjeita, mutta aika yleispätevä tapa on pistää koko levy ja partitiot matalaksi ja perustaa uudestaan.

Linuxissa tällainen työlalu on nimeltään esim parted ja gui frontendin kanssa gparted. Windowsissa on vastaava nimeltään jotakin partition editor tai disk manager tai jotakin sellaista.

Nämä kaikki partitioitten editointiin tarkoitetut softat ottaa kiinni siitä levystä matalammalla tasolla jolle ei ole esteenä vaikka tiedostojärjestelmä olisi miten solmussa ja siksi normaali datan lukemiseen ja kirjoittamiseen tarkoitettu mounttaus ei onnistu.
 
Viimeksi muokattu:
Se asentuu terminaalissa loitsulla:
Koodi:
sudo apt install gparted
Kun käytät sitä tuplavarmista että olet oikealla asemalla.
Siis käytän minttiä ja asensin gpartedin suoraan pakettivarastosta. Se näyttää ne "älä koske" - levyt mutta ei tätä Samppaa. Myöskään lsusb ei sitä näytä. Android-kännykkä kuitenkin näyttää joten levy tuskin on rikki.
 
Siis käytän minttiä ja asensin gpartedin suoraan pakettivarastosta. Se näyttää ne "älä koske" - levyt mutta ei tätä Samppaa. Myöskään lsusb ei sitä näytä. Android-kännykkä kuitenkin näyttää joten levy tuskin on rikki.

Näyttääkö lsblk tai lsusb mitään sille levylle?
 
Näyttääkö lsblk tai lsusb mitään sille levylle?
Ehdinkin tuossa todeta että tämä vehje ei näy lsusbilla, eikä muuten tuolla lsblkil:lakaan.

Taidan seuraavaksi ladata vaimon windows-koneelle jonkun vastaavan kuin gparted ja katsoa saisinko tuon levyn jyrättyä softavapaaksi, sen jälkeen voisi kokeilla aukeaako se Mintissä tai vanhassa telkkarissani. Jos sekään ei onnistu niin lapsi saa windows-koneeseensa lisää levytilaa.
 
Ehdinkin tuossa todeta että tämä vehje ei näy lsusbilla, eikä muuten tuolla lsblkil:lakaan.

Taidan seuraavaksi ladata vaimon windows-koneelle jonkun vastaavan kuin gparted ja katsoa saisinko tuon levyn jyrättyä softavapaaksi, sen jälkeen voisi kokeilla aukeaako se Mintissä tai vanhassa telkkarissani. Jos sekään ei onnistu niin lapsi saa windows-koneeseensa lisää levytilaa.
Dmesg ja/tai syslog voisi näkyä löytyykö usb- laite mitenkään vaikka lsusb ei näytäkään
 
Ehdinkin tuossa todeta että tämä vehje ei näy lsusbilla, eikä muuten tuolla lsblkil:lakaan.

Taidan seuraavaksi ladata vaimon windows-koneelle jonkun vastaavan kuin gparted ja katsoa saisinko tuon levyn jyrättyä softavapaaksi, sen jälkeen voisi kokeilla aukeaako se Mintissä tai vanhassa telkkarissani. Jos sekään ei onnistu niin lapsi saa windows-koneeseensa lisää levytilaa.

Toi ettei näy mitään lsusb:lla (eikä siis varmaan dmesg tai usb-devices myöskään näytä mitään), viittaa mahdolliseen ongelmaan koneesi raudassa tai oikeastaan Mintin ajureissa. USB:n pitäisi nimittäin käynnistää se levy ja lsusb:n näyttää edes sen USB-piiri.
 
Toi ettei näy mitään lsusb:lla (eikä siis varmaan dmesg tai usb-devices myöskään näytä mitään), viittaa mahdolliseen ongelmaan koneesi raudassa tai oikeastaan Mintin ajureissa. USB:n pitäisi nimittäin käynnistää se levy ja lsusb:n näyttää edes sen USB-piiri.
Ai, muut usbivehkeet on toimineet. Mutta ehkä ajan tähän Mintun uudelleen.
 
Netissä on tuosta kyseisestä levystä muillakin vähän samanlaisia kokemuksia eli ei vaan ole tullut mitenkään näkyviin linuxissa, joka kyllä on vähän outoa kun luulisi että edes lsusb:lla näkyisi edes jotakin. Jotkut ovat saaneet tuon toimimaan kun ovat jollain win-koneella pistäneet levyn sileäksi mutta ilmeisesti jotkut eivät silläkään tavalla ole saanut tuota toimimaan.

Alkaa pikkuhiljaa tulla mieleen yhteen aikaan muodissa olleet WinModemit, WinPrinterit ja WinScannerit joita ei yleensä ihan helpolla saanut toimimaan kuin windowsissa.
 
Netissä on tuosta kyseisestä levystä muillakin vähän samanlaisia kokemuksia eli ei vaan ole tullut mitenkään näkyviin linuxissa, joka kyllä on vähän outoa kun luulisi että edes lsusb:lla näkyisi edes jotakin. Jotkut ovat saaneet tuon toimimaan kun ovat jollain win-koneella pistäneet levyn sileäksi mutta ilmeisesti jotkut eivät silläkään tavalla ole saanut tuota toimimaan.

Onpas erikoista. Ihan pakasta vedetty T7:n Zorin OS:ssa kyllä sai alustettua haluttuun formaattiin. Vedin muistaakseni olemassa olevat partitiot bittiavaruuteen ja EXT4:na käyttöön.
 
Onpas erikoista. Ihan pakasta vedetty T7:n Zorin OS:ssa kyllä sai alustettua haluttuun formaattiin. Vedin muistaakseni olemassa olevat partitiot bittiavaruuteen ja EXT4:na käyttöön.
Itsekin kyllä vahvasti epäilen että vika on jossain muualla, esim viallinen kaapeli, risa USB-portti, joku BIOS-asetus pielessä (esim itsellä yhdessä koneessa oli joku asetus että mikään USB-massamuisti ei toiminut) tms. Tai sitten tuo vaan on niin paska levy että ei toimi kaikissa kokoonpanoissa eli ei ole standardin mukainen.
 
En ymmärrä miksi se yrittää grub.cfg.new tiedosta käyttää ja mikä se .new tiedosto edes on. Paketinhallinta kun nimeää uudet conffit .rpmnew päätteellä.

Jotainhan tuossa on selkeesti vialla. /boot alla olevia grub conffeja ei pidä mennä käsin sorkkimaan kun ne luodaan dynaamisesti.

Mitäs: ls -l /etc/grub2* näyttää?

pitäs olla symlinkit ja grub2-mkconfig yleensä osoitetaan tuohon /etc/grub2.cfg eikä suoraan /boot koska toi symlink rukataan osoittamaan sinne missä se conffi oikeesti on riippuen siitä onko bios vaiko ueafi bootti käytössä.

Selvis tuo niin, että grub customizer bugittaa ja tekee virheitä niihin tiedostoihin, jotka kokoaa tuon grub.cfg.newn, joka taas päivittää varsinaisen conf-tiedoston. Nimesin vanhat konffaustiedostot toiseksi ja asensin/päivitin grubin uudestaan ja taas menee päivitykset läpi. Pitää siis välttää grub customizerin käyttöä, jos haluaa, että ei tule outouksia.
 
Ajaako täällä moni Discordia linux desktopilla? Minua häiritsee apparmor, joka spämmää /var/log/syslog :in täyteen traceilla estäessään Discordia tekemästä jotain:
Koodi:
apparmor="DENIED" operation="ptrace" class="ptrace" profile="snap.discord.discord" pid=26882 comm="Utils" requested_mask="read" denied_mask="read" peer="unconfined"

Lueskelin tuosta ja en saanut loppumaan ottamalla Discordin asetuksista pois päältä "activity status" tilan jakamisen. Ei kiinnostaisi lähteä säätämään apparmor logituksen kanssa, kun siihen on niin erilaisia ohjeita heitelty netissä.

Kysymys oikeastaan on: jos on Ubuntua tai muuta distroa ajossa, missä on apparmor JA Discord asennettuna muuten kuin snap -pakettina , niin onko silti lokit täynnä DENIED tracea? Jos tuosta pääsisi eroon heivaamalla snapin pois, niin sen toin tehdä. Vaikka nyt ihan tarkoituksella otin sen halutessani kokeilla sovellusten ajoa hiekkalaatikossa ja Canonicalin varmistamasta reposta (näin ainakin oletan).
 
Ajaako täällä moni Discordia linux desktopilla? Minua häiritsee apparmor, joka spämmää /var/log/syslog :in täyteen traceilla estäessään Discordia tekemästä jotain:
Koodi:
apparmor="DENIED" operation="ptrace" class="ptrace" profile="snap.discord.discord" pid=26882 comm="Utils" requested_mask="read" denied_mask="read" peer="unconfined"

Lueskelin tuosta ja en saanut loppumaan ottamalla Discordin asetuksista pois päältä "activity status" tilan jakamisen. Ei kiinnostaisi lähteä säätämään apparmor logituksen kanssa, kun siihen on niin erilaisia ohjeita heitelty netissä.

Kysymys oikeastaan on: jos on Ubuntua tai muuta distroa ajossa, missä on apparmor JA Discord asennettuna muuten kuin snap -pakettina , niin onko silti lokit täynnä DENIED tracea? Jos tuosta pääsisi eroon heivaamalla snapin pois, niin sen toin tehdä. Vaikka nyt ihan tarkoituksella otin sen halutessani kokeilla sovellusten ajoa hiekkalaatikossa ja Canonicalin varmistamasta reposta (näin ainakin oletan).

Ei nyt varsinaisesti ole vastausta kysymykseesi, mutta Discordin desktop-kikkare sisältää ominaisuuksia jotka kuulostaa enemmän spywaren tunnusmerkeiltä kun hyötysoftan, mm. muiden prosessien nuuskiminen. Juuri näitä AppArmor logeissaan kertoo estäneensä, AppArmor ei niin tuttu ole mutta väittäisin että jos se on oikein konffattu niin se estäisi tuollaiset ilman snapcrappiakin.

Näkisin että ellei sen käyttäminen selaimella ole vaihtoehtona, niin tuossa on kaksi tapaa edetä: joko selvittää miten tuota logitusta suitsitaan taikka sitten sallia sille mitä se haluaa. Jälkimmäistä en suosittele...

Jos sitä on pakko ajaa niin parempi tehdäkin se ympäristössä joka rajoittaa sen pääsyä ulos omasta hiekkalaatikostaan, Firejail tms.
 
Ei nyt varsinaisesti ole vastausta kysymykseesi, mutta Discordin desktop-kikkare sisältää ominaisuuksia jotka kuulostaa enemmän spywaren tunnusmerkeiltä kun hyötysoftan, mm. muiden prosessien nuuskiminen. Juuri näitä AppArmor logeissaan kertoo estäneensä, AppArmor ei niin tuttu ole mutta väittäisin että jos se on oikein konffattu niin se estäisi tuollaiset ilman snapcrappiakin.

Näkisin että ellei sen käyttäminen selaimella ole vaihtoehtona, niin tuossa on kaksi tapaa edetä: joko selvittää miten tuota logitusta suitsitaan taikka sitten sallia sille mitä se haluaa. Jälkimmäistä en suosittele...

Jos sitä on pakko ajaa niin parempi tehdäkin se ympäristössä joka rajoittaa sen pääsyä ulos omasta hiekkalaatikostaan, Firejail tms.
Kiitos kommenteista! Tosiaan kun Discord asetuksista huolimatta yrittää päästä suoraan muiden sovellusten prosesseihin(!), niin päätin poistaa sen. Tietoturvariski kaikkine integraatioineen ja ei luottamusta kuinka törkeästi kerää yksityistä dataa käyttäjästä. Selaimessa nyt kokeilussa ja omaa sandboxia tai VM:ää voin kokeilla myös.
 
Kiitos kommenteista! Tosiaan kun Discord asetuksista huolimatta yrittää päästä suoraan muiden sovellusten prosesseihin(!), niin päätin poistaa sen. Tietoturvariski kaikkine integraatioineen ja ei luottamusta kuinka törkeästi kerää yksityistä dataa käyttäjästä. Selaimessa nyt kokeilussa ja omaa sandboxia tai VM:ää voin kokeilla myös.

Olisikohan se tuo Settings -> Activity Privacy -> Display current activity as status message, joka tämän aiheuttaa? Tuohan monitoroi prosesseja jotta se tunnistaa pelin käynnitymisen.
 
Olisikohan se tuo Settings -> Activity Privacy -> Display current activity as status message, joka tämän aiheuttaa? Tuohan monitoroi prosesseja jotta se tunnistaa pelin käynnitymisen.
Otin sen pois ensimmäisenä ja sen jälkeen monta muuta täppää. Ei tunnu vaikuttavan. Snapcraftin foorumilla on kolmisen vuotta sitten pohdittu samaa asiaa.
 
Yritin googlata tätä asiaa mutta en oikein löytänyt vastausta tähän. "Ongelma" on tällainen:

apt.png


Terminaalin yllä tuossa pätkä Mintin Update Managerista.

Kuten näette, käytössä on mozillateamin PPA Thunderbirdille. Otin käyttöön joskus kun mintin(/ubuntun) repoista ei tullut uudempia versioita, sittemmin ovat alkaneet päivittää, mutta edelleen jää jotain versioita väliin ja joskus tulee viivellä.

Vaikka PPA:sta on jo asennettu uusin versio, niin silti ubuntun reposta haluavat päivittää heidän omaan pakettiin, jossa siis sama versio, mutta erona on, että PPA:n versiossa on "~mt1" loppuosa.

Onko mitenkään mahdollista säätää niin, että ubuntun repo ei tyrkyttäisi "samoja" versioita, MUTTA, jos olisi uudempia kuin mitä PPA tarjoaa niin sitten ilmoittaisi uudesta versiosta? Veikkaan, että voipi olla mahdotonta koska noissa versionumeroissa on tosiaan tuo loppuosan ero.

Ilmeisesti priorityllä (nyt 500 molemmissa) voisi pakottaa paketit tulemaan vain PPA:sta?

Lisänä on vielä nämä paketit jotka myöskin tulevat PPA:sta:

thunderbird-locale-en-gb
thunderbird-locale-en-us
thunderbird-locale-en
thunderbird-locale-fi

Eli nuokin pitäisi saada priorityllä samalla lailla. Voiko tuon koko PPA sourcen laittaa priorityllä vai pitääkö jokaiselle paketille erikseen määritellä se priority?
 
Tein tiedoston /etc/apt/preferences.d/priority-ppa_mozillateam:

Koodi:
Package: *
Pin: release o=LP-PPA-mozillateam
Pin-Priority: 501

Ja apt update:n jälkeen Mintin Update Manager ei enää tyrkytä ubuntu repon versiota ja terminaalissa:

Koodi:
$ apt policy thunderbird

thunderbird:
  Installed: 1:115.5.0+build1-0ubuntu0.20.04.1~mt1
  Candidate: 1:115.5.0+build1-0ubuntu0.20.04.1~mt1
  Version table:
     1:115.5.0+build1-0ubuntu0.20.04.1 500
        500 http://archive.ubuntu.com/ubuntu focal-updates/main amd64 Packages
        500 http://security.ubuntu.com/ubuntu focal-security/main amd64 Packages
*** 1:115.5.0+build1-0ubuntu0.20.04.1~mt1 501
        501 http://ppa.launchpad.net/mozillateam/ppa/ubuntu focal/main amd64 Packages
        100 /var/lib/dpkg/status
     1:68.7.0+build1-0ubuntu2 500
        500 http://archive.ubuntu.com/ubuntu focal/main amd64 Packages

Homma näyttäisi toimivan.. tosin en tiedä mitä tapahtuu jos PPA ei toimi/päivity enää, tarjoaako sitten uudempaa versiota ubuntun reposta vai ei?

Ja tuon Package: * kanssa kannattaa ilmeisesti olla tarkka, joku PPA voi sisältää vaikka mitä paketteja joita on systeemissäsi joten sieltä voi valua joku paketti jota ei haluta ja joka voi rikkoa jotain. Eli ilmeisesti kannattaa laittaa varmuudeksi vaan ne paketit prioritylle joita tarvitset.

Koodi:
Package: thunderbird
Pin: release o=LP-PPA-mozillateam
Pin-Priority: 501

Package: thunderbird-locale-en-gb
Pin: release o=LP-PPA-mozillateam
Pin-Priority: 501

Package: thunderbird-locale-en-us
Pin: release o=LP-PPA-mozillateam
Pin-Priority: 501

Package: thunderbird-locale-en
Pin: release o=LP-PPA-mozillateam
Pin-Priority: 501

Package: thunderbird-locale-fi
Pin: release o=LP-PPA-mozillateam
Pin-Priority: 501

EDIT: Lisätään vielä tällainen tieto jos joku tästä vinkkiä ottaa itselle, että tuon esimerkissäni olevan o=LP-PPA-mozillateam nimen löytää apt policy komennolla (samalla näkee myös kaikki "pinnit").
 
Viimeksi muokattu:
Pieni ärsytyksen aihe Gentoossa, että se näyttää kotikansion koko polun, eikä vain tildeä "~". Miten tuon sais fiksattua?

Tällähetkellä PS1 näyttää tältä:
Bash:
\[\033[01;32m\]\u@\h\[\033[01;34m\] \w $\[\033[00m\]

Ja vaikka yksinkertaistan sitä muotoon:
Bash:
\u@\h:\w\$

niin koko polku näkyy silti edelleen...

[edit] echo "${HOME}" pulauttaa ihan oikean hakemistopolun ja cd ~ menee sinne kotikansioon.

[edit] Löyty vika... passwd-tiedostossa oli kotihakemistossa ylimääräinen /-merkki hakemiston lopussa. Eli kotikansion muutos "/home/tunnus/" -> "/home/tunnus". Tottakait tuo löyty heti sen jälkeen kun tänne olin kirjoittanut, vaikka sitä ennen oon tunnin verran sitä ratkaisua hakenu :facepalm:.
 
Viimeksi muokattu:
Pieni ärsytyksen aihe Gentoossa, että se näyttää kotikansion koko polun, eikä vain tildeä "~". Miten tuon sais fiksattua?

Tällähetkellä PS1 näyttää tältä:
Bash:
\[\033[01;32m\]\u@\h\[\033[01;34m\] \w $\[\033[00m\]

Ja vaikka yksinkertaistan sitä muotoon:
Bash:
\u@\h:\w\$

niin koko polku näkyy silti edelleen...

[edit] echo "${HOME}" pulauttaa ihan oikean hakemistopolun ja cd ~ menee sinne kotikansioon.

\w -> \W

E: tjaa muistin väärin. Molempien pitäisi näyttää tildeä kun $HOME täsmää. Kokeile silti :)
 
\w -> \W

E: tjaa muistin väärin. Molempien pitäisi näyttää tildeä kun $HOME täsmää. Kokeile silti :)

Joo ei toimi, niin kuin pitäisi. Sain jo ratkaistua sen ja lisäsin sen ratkaisun viestiini, eli: passwd-tiedostossa oli kotihakemistossa ylimääräinen /-merkki hakemiston lopussa. Eli kotikansion muutos "/home/tunnus/" -> "/home/tunnus", niin alkoi toimimaan.
 
Onko Linuxille jotain keskitetyn hallinnan tapaista ratkaisua? Parisenkymmentä sovelluspalvelinta pyörii Linuxin päällä, pääasiassa Ubuntua. Olisi kiva, jos näiden kaikkien esim. päivityksiä ja etenkin käyttäjätilejä pystyisi jotenkin keskitetysti hallitsemaan. Ei tarviis joka koneella manuaalisesti käydä käyttäjätilejä tekemässä tai apt upgradeja ajelemassa.
 
Onko Linuxille jotain keskitetyn hallinnan tapaista ratkaisua? Parisenkymmentä sovelluspalvelinta pyörii Linuxin päällä, pääasiassa Ubuntua. Olisi kiva, jos näiden kaikkien esim. päivityksiä ja etenkin käyttäjätilejä pystyisi jotenkin keskitetysti hallitsemaan. Ei tarviis joka koneella manuaalisesti käydä käyttäjätilejä tekemässä tai apt upgradeja ajelemassa.

Onnistunee esim. Ansiblella.
 
Onko Linuxille jotain keskitetyn hallinnan tapaista ratkaisua? Parisenkymmentä sovelluspalvelinta pyörii Linuxin päällä, pääasiassa Ubuntua. Olisi kiva, jos näiden kaikkien esim. päivityksiä ja etenkin käyttäjätilejä pystyisi jotenkin keskitetysti hallitsemaan. Ei tarviis joka koneella manuaalisesti käydä käyttäjätilejä tekemässä tai apt upgradeja ajelemassa.

Cockpit: Running Cockpit — Cockpit Project

Ansiblella tosiaan sitten voi tehdä mitä vaan.
 
Onko Linuxille jotain keskitetyn hallinnan tapaista ratkaisua? Parisenkymmentä sovelluspalvelinta pyörii Linuxin päällä, pääasiassa Ubuntua. Olisi kiva, jos näiden kaikkien esim. päivityksiä ja etenkin käyttäjätilejä pystyisi jotenkin keskitetysti hallitsemaan. Ei tarviis joka koneella manuaalisesti käydä käyttäjätilejä tekemässä tai apt upgradeja ajelemassa.
Ubuntuun saa unattended-upgrades -paketin, niin sen avulla voi laittaa haluamansalaisia paketteja päivittymään itsestään.
 
Mikä olisi paras tapa suojata Debian käyttöjärjestelmän kiintolevy (ext4) sähkökatkojen varalta? Laitteesta saattaa lähteä sähköt ihan milloin tahansa. Levy saa olla kirjoitus suojattu.
 
Mikä olisi paras tapa suojata Debian käyttöjärjestelmän kiintolevy (ext4) sähkökatkojen varalta? Laitteesta saattaa lähteä sähköt ihan milloin tahansa. Levy saa olla kirjoitus suojattu.
Pahoittelut ympäripyöreästä MuTu-vastauksesta, vetoan vajaisiin lähtötietoihin ;) Mihin käyttöön systeemi tulossa, pitääkö asennuksen jälkeen koskaan tallentaa mitään pysyvästi jne?

Ensimmäiseksi tutkisin tarvitseeko tiedostojärjestelmää edes suojata erikoisemmin. Sehän tekee journal recoveryt bootissa jos sammutus ei ollut siisti, riittäisikö sen luotettavuus?

Read-only boottiin jos kuitenkin täytyy mennä, niin vaihtoehtoja on mutta onko hyviä ohjeita* hommaan? Jos muistia on riittävästi, niin kirjoitusta vaativat hakemistot/tiedostot voi sijoittaa esim tmpfs-tiedostojärjestelmälle. Ne häipyy muistista sähkökatkossa (ja hallitusti sammuttaessa), niin eivät pääse korruptoitumaan levyllä... Ja fiksumpia(?) overlay-ratkaisuja unohtamatta, esimerkiksi UnionFs ja OverlayFS.

Tai riittääkö USB:lta (CD/DVD?) bootattu Live-versio? Tai saisiko Live-imagen bootattua kiintolevyltä?

Toivottavasti joku jolla kokemusta aiheesta osaa vinkata täsmällisemmin.

* ReadonlyRoot - Debian Wiki
 
Mikä olisi paras tapa suojata Debian käyttöjärjestelmän kiintolevy (ext4) sähkökatkojen varalta? Laitteesta saattaa lähteä sähköt ihan milloin tahansa. Levy saa olla kirjoitus suojattu.
Onko pakko olla Debian? Ikävä kyllä siitä ei ole ns. immutable versioo olemassa, mutta monesta muusta distrosta on, joka voisi olla vaihtoehto tuollaiseen käyttöön...

 
Kannattaa muuten huomioida että jos käytössä on SSD niin näiden käyttäytyminen sähkön katketessa vaihtelee aika paljon asemasta riippuen, pahimmillaan tapahtuu korruptoitumista ihan NAND-tasolla.
Jos ei ole varmuutta että ko. levyllä ei ole sellaisia taipumuksia, niin itse ainakin käyttäisin pyörivää levyä ja kaikki write cachetukset pois päältä vaikka olisi read only mounttikin.
 
Onko Linuxille jotain keskitetyn hallinnan tapaista ratkaisua? Parisenkymmentä sovelluspalvelinta pyörii Linuxin päällä, pääasiassa Ubuntua. Olisi kiva, jos näiden kaikkien esim. päivityksiä ja etenkin käyttäjätilejä pystyisi jotenkin keskitetysti hallitsemaan. Ei tarviis joka koneella manuaalisesti käydä käyttäjätilejä tekemässä tai apt upgradeja ajelemassa.
Ubuntu Landscape kun kerran on Ubuntua. Muita: Manage Engine Endpoint Central, Chef, CFEngine, Puppet ja varmasti monia muitakin. Kannattaa miettiä hallitava kokonaisuus, osalla näistä pystyy hallitsemaan useampia käyttiksiä.
 
Voiko bashilla saada saada shortcutin joka etsii historiasta esim kirjoittaa tes - > painaa ylös näppäintä - > bash löytää historiasta docker stop test. Ainakin osa toimii vain jos aloittaa dock eikä keskeltä kuten test.
 
Voiko bashilla saada saada shortcutin joka etsii historiasta esim kirjoittaa tes - > painaa ylös näppäintä - > bash löytää historiasta docker stop test. Ainakin osa toimii vain jos aloittaa dock eikä keskeltä kuten test.
Ctrl+R, kirjoitat tes ja toistat tarvittaessa. En tiedä mitä tarkoittaa "osa toimii". Mikä osa?
 
Jos vähänkään enemmän viettää aikaa komentokehotteessa niin henkilökohtaisesti suosittelisin jonkun kunnollisen fuzzy finderin, esim. fzy, fzf tai skim, ottamista käyttöön tuon vakiohaun tilalle (tai rinnalle jos siltä tuntuu). Itselläni on skim, mutta kehitys on sakannut jo hetken aikaa niin juuri nyt vaikea suositella juuri sitä.
 
Distro-keskustelusta tuli mieleen, että mitä nykyään kuuluu 15 vuotta sitten paljonkin huomiota saaneille 3D-työpöydille? Muistan, että oli jännää pyöritellä kuutiota yms. muutaman päivän ajan, kunnes tuli palattua tavallisen työpöydän ääreen. Compizin päällä noita vissiin pyöriteltiin. Hieman wikiä selailin ja näköjään on ainakin elossa edelleen, mutta joko niille on käyttöäkin?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 487
Viestejä
4 558 266
Jäsenet
74 973
Uusin jäsen
Internaut

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom