Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
softia editointiin löytyy useita. Löytyy ihan DaVinci Resolvesta sitten opensource kdenliveen. kdenlive varmaan se tunnetuin ja kattavin opensource editori.Onko kellään kokemusta Linux videoitten editointi ohjelmista... Miten kulkee??? Entäs videon pakkaus mahdollisemman pieneksi kooltaan (mt)...
Handbrake? EDIT: Tai niin, eihän tuo "pakkaa" mitään vaan re-enkoodaa.Entäs videon pakkaus mahdollisemman pieneksi kooltaan
Voi toki pienentää videon kokoa noilla editointiohjelmilla tai sitten vaan ffmpegillä. Muutin itse ogv-videon mp4:ksi suoraan ja pienentyi 5 kertaa pienemmäksi. Sitten voi koittaa tiputtaa framerate tai bitratea.Onko kellään kokemusta Linux videoitten editointi ohjelmista... Miten kulkee??? Entäs videon pakkaus mahdollisemman pieneksi kooltaan (mt)...
Varmaan tiedät mutta laitetaan nyt kuitenkin ihan yleisesti; mp4 on vain säiliö/container, kuten mkv, eri asia missä muodossa siellä sisällä on se itse video (esim. H.264 tai H.265).Muutin itse ogv-videon mp4:ksi suoraan ja pienentyi 5 kertaa pienemmäksi.
Itse tullut KDEnliveä ja Shotcut:tia käytettyä molemmat toimii oikein hyvin. Näillä myös videoiden renderöinti (pakkaus, tai miksi haluaa tätä kutsua) onnistuu suoraan käyttöliittymästä erilaisilla algoritmeillä käyttäen CPU:ta tai GPU:ta.Onko kellään kokemusta Linux videoitten editointi ohjelmista... Miten kulkee??? Entäs videon pakkaus mahdollisemman pieneksi kooltaan (mt)...
En kyllä näistä tiedä oikein hyvin, mutta meinasin sitä, ettei tarvinnut antaa mitään parametreja ffmpegille, että pienentyi, vain tiedostopääte muuttaa. Edit. Tai mitä se sitten oikein teki oikeasti.Varmaan tiedät mutta laitetaan nyt kuitenkin ihan yleisesti; mp4 on vain säiliö/container, kuten mkv, eri asia missä muodossa siellä sisällä on se itse video (esim. H.264 tai H.265).
Default näyttäisi olevan H.264. Ei ehkä kannata re-enkoodata videoita ilman mitään ohjeita, saattaa samalla esim. ääniraidankin re-enkoodata. Laatu kärsii kun re-enkoodaa jotain. Suosittelen Handbrake-softaa, siinä voi helpommin gui:n kautta säätää mitä oikeasti muutetaan ja laatuasetuksia. Äänet voi laittaa vaikka esim. "passthrough":na niin niitä ei re-enkoodata. Vaatii vähän opettelua mutta parempi kuin sokkona vetää ffmpegillä defaultilla (toki voi opetella ffmpegin salat mutta hankalampi se on). FFmpeg näyttää kyllä tietoja (input ja output tiedot) kun lähdet jotain sillä konvertoimaan.En kyllä näistä tiedä oikein hyvin, mutta meinasin sitä, ettei tarvinnut antaa mitään parametreja ffmpegille, että pienentyi, vain tiedostopääte muuttaa. Edit. Tai mitä se sitten oikein teki oikeasti.
Onko kellään kokemusta Linux videoitten editointi ohjelmista... Miten kulkee??? Entäs videon pakkaus mahdollisemman pieneksi kooltaan (mt)...
Vaatii vähän opettelua mutta parempi kuin sokkona vetää ffmpegillä defaultilla (toki voi opetella ffmpegin salat mutta hankalampi se on). FFmpeg näyttää kyllä tietoja (input ja output tiedot) kun lähdet jotain sillä konvertoimaan.
Jep. Mutta olettaisin, että tässä tapauksessa taitaa se Handbrake riittää enemmän kuin hyvin. FFmpegin opettelu on selvästi vaikeampaa, siinä taitaa olla joku pari miljaaardia toimintoa.. enkä itse pidä sen dokumentaatiosta (en ole varmaan kertaakaan saanut mitään hyötyä kun olen sitä tutkiskellut, aina joutunut turvautumaan jonkun muun sivuston oppaisiin/ohjeisiin/esimerkkeihin). Itse käytän molempia silloin harvoin kun tarvii jotain tehdä, ffmpegiä esim. jos pitää jotain blu-ray-rippausta täydentää jollain toisella materiaalilla (esim. kommenttiraita dvd:ltä blu-ray-julkaisuun), Handbrakea taas jos joku leffavideo pitää re-enkoodata H.265->H.264 kun oma rautamediatoistin ei tue tuota HEVC:tä, tai joskus harvoin joku arkistoitava känny/kameravideo pitää saada vähän pienemmäksi kooltaan.Mikäli ihan enemmän on tarkoitus touhuta encoodauksen kanssa niin ffmpeg kannattaa ehdottomasti opetella. Handbrake ei tarjoa kuin murtoosan siitä mitä mihin kaikkeen ffmpeg kykenee.
Jep. Mutta olettaisin, että tässä tapauksessa taitaa se Handbrake riittää enemmän kuin hyvin. FFmpegin opettelu on selvästi vaikeampaa, siinä taitaa olla joku pari miljaaardia toimintoa.. enkä itse pidä sen dokumentaatiosta (en ole varmaan kertaakaan saanut mitään hyötyä kun olen sitä tutkiskellut, aina joutunut turvautumaan jonkun muun sivuston oppaisiin/ohjeisiin/esimerkkeihin). Itse käytän molempia silloin harvoin kun tarvii jotain tehdä, ffmpegiä esim. jos pitää jotain blu-ray-rippausta täydentää jollain toisella materiaalilla (esim. kommenttiraita dvd:ltä blu-ray-julkaisuun), Handbrakea taas jos joku leffavideo pitää re-enkoodata H.265->H.264 kun oma rautamediatoistin ei tue tuota HEVC:tä, tai joskus harvoin joku arkistoitava känny/kameravideo pitää saada vähän pienemmäksi kooltaan.
Mitäs Linuxin työpöytäympäristöjä ja ikkunointisysteemejä porukat tällä foorumilla käyttää ?

Juu i3 on tuttu. Oikein hyvä sekin on. Omaan käteeni ja tarpeisiini dwm toimii vielä paremmin. Taitaa olla muutaman megan laihempikin, tosin näissä ollaan jo niin keveissä systeemeissä (tyyliin 3-5 MT), että ei oikein enää merkitystä. Makuasioita.
Mitäs Linuxin työpöytäympäristöjä ja ikkunointisysteemejä porukat tällä foorumilla käyttää ?
Gnomea tullut käyteltyä viimeiset ~4 vuotta. Ei ole oikein tarvetta vaihtaa kun toimii omaan käyttöön täydellisesti. Joku Sway voisi olla kiva, mutta ei riitä aika alkaa pläräämään ja konffaamaan että saisi mieluisen.Mitäs Linuxin työpöytäympäristöjä ja ikkunointisysteemejä porukat tällä foorumilla käyttää ?
Aiemmin Cinnamon, nyt KDE (5.24.4/Kubuntu). Ensin mainittu ei skaalautunut järkevästi uuden läppärin 2880x1800 näyttöön (kaikki oli joko liian suurta, pientä tai blurria ja kärsi pahasta lagista). KDE näyttää hoitavan homman siinä kuin Windowsikin. Selvästi sulavampi kuin Cinnamon ja pienellä virittelyllä tutun ja turvallisen oloinen. Vähän turhan paljon nippeliä tässä, mutta onneksi kaikkeen ei tarvi kajota.Mitäs Linuxin työpöytäympäristöjä ja ikkunointisysteemejä porukat tällä foorumilla käyttää ?
Itse olen päätynyt tässä vuosien varrella XFCE-ympäristöön, ja ikkunointiin on käytössä dwm (suckless.org). Komentorivillä saman pajan st.
Itselleni ykkösjuttu näissä on, että kaikki mahdolliset koneen resurssit aina niille sovelluksille. Ihan nyt yhtenä esimerkkinä kuvaruudulta ikkunoista pois kaikki turhat otsikkopalkit jms. kehykset -> Kun ruudulla usein helposti jopa kymmeniä ikkunoita auki, niin perinteisissä "windows"-ikkunoissa menee kauhia määrä pikseleitä ihan hukkaan. Aikoinaan laskin, että usein pahimmillaan 25-30% ruudusta (vertikaali) oli aivan hukkakäytössä juuri näihin em. turhakkeisiinMinulla on 3 fyysistä näyttöä jotka jakautuu vielä kaikki 10 "työpöytään", niin täytyy olla systeemi miten näiden välillä liikutaan ja siirrellään juttuja tehokkaasti ja toimintavarmasti. Ja yleensä vielä ilman hiirtä, koska se on turhan hidasta ja epätarkkaa. Siihen nämä tiling ikkunointisysteemit on todella hyviä ja toimivia vaihtoehtoja.
Mitäs Linuxin työpöytäympäristöjä ja ikkunointisysteemejä porukat tällä foorumilla käyttää ?
Kubuntu eli Plasma. Melkein aina yksi ohjelma koko näytöllä, niin ei mistään tiling wm:stä olisi hyötyä kaiketi. Ei mitenkään erityisesti ole kiinnostustakaan käyttikseen tehdä paljon omia muutoksia. Hyvä on, kun pysyy poissa tieltä ja hiukan kuitenkin on säätömahdollisuuksia.
Dwm:ää käytin pitkään mutta pikkuhiljaa loppui mielenkiinto siihen patchailyyn ja turhaan virittelyn ylipäätään. Dolphinistä ja muutamasta muusta KDE:n softasta olen aina pitänyt hitosti joten Plasma oli itselle luonnollinen valinta "distro/WM-hoppailuvuosien" jälkeen. Nykyään ei jaksa enää säätääSama Arch asennus ollut nyt 6 vuotta ja ei taida olla tarvetta eikä mielenkiintoa distroakaan enää vaihtaa.
Sucklessin ideologia kiehtoo kyllä edelleen ja st löytyy vieläkin koneelta. Töissä saa nykyään koodata sen verran paljon että kotikoneella saa riittää kun kerran kuukaudessa päivittää paketit. Tosin tulee nykyäänkin satunnaisesti käytyä ihailemassa r/unixporn:ssa upeita työpöytiäPätsien kauttahan sitä noita suckless-sovelluksia ylläpidetään. Paatuneena vanhana C-koodarina tuo on se ainoa oikea tapa hoitaa homma![]()
sudo --login --user="juuseri" "skripti.bash"
su --login --command "skripti.bash" "juuseri"
Onko näillä mitään eroa:
Koodi:sudo --login --user="juuseri" "skripti.bash" su --login --command "skripti.bash" "juuseri"
Ja onko tuo oikea tapa ajaa jotain toisen käyttäjän tunnuksella? Ettei vaan ole mitään sudenkuoppia? Jostain sellaisista muistelen lukeneeni. Vertailin ENV ja SET komentojen ulosantia rootin ja toisen käyttäjän välillä ja se mitä ymmärrän näistä niin ei pitäisi mitään yllätyksiä tulla.
Teen tässä omaa scheduleria joka osaa ajaa missatut ajastukset. Teen ihan yksinkertaista missä on valittavana vain intervalli sekunneissa, aloituspvm & ajetaan-userina. Tarkoitus ajaa scheduleri puolen tunnin välein rootin crontabista ja omia ajastus-skriptejä voi vain sijoittaa tiettyyn kansioon ja ne ajetaan määrätyin välein (jokaisella oma intervallisäätö ja useri jolla ajetaan). Cronihan ei osaa missattuja ollenkaan ja anacronissakin on puutteita, esim. minimiajastus on yksi päivä ja se ei (ainakaan mintissä/ubuntu(?)) aja yhtään mitään jos läppäri on akun varassa. Tein jo aiemmin yhteen backup-skriptiin tällaisen toiminnon mutta nyt tuli tarvetta muillekin niin teen yleiskäyttöisen skriptin.

Hmm, eikä tuo minun selostukseni sitten kertonut tarpeeksi miten sitä käyttäisin? Ja onko autentikoinnin erolla vaikutusta tarpeeseeni? En ymmärrä mitä tuo "eroa autentikoinnissa" oikein tarkoittaa.Ei taida noin käytettynä muuta eroa olla kuin autentikoinnissa. Siihen en ota kantaa onko se oikea tapa, riippuu miten ja missä käyttää.
Eikö Poetteringin tekeleet olleetkaan itse perkeleestä?Itse olen käyttänyt systemd timereitä ajastushommiin jo vuosia.
Mitäs tuo "out of sync" oikein tarkoittaa? Voiko tulla tilanne, että joku ajastus lopettaa toimintansa kokonaan kun timeri/timestamppi on "epäsynkassa"?If a timer gets out of sync, it may help to delete its stamp-* file in /var/lib/systemd/timers (or ~/.local/share/systemd/ in case of user timers). These are zero length files which mark the last time each timer was run. If deleted, they will be reconstructed on the next start of their timer.
Onko näillä mitään eroa:
Koodi:sudo --login --user="juuseri" "skripti.bash" su --login --command "skripti.bash" "juuseri"
Ja onko tuo oikea tapa ajaa jotain toisen käyttäjän tunnuksella? Ettei vaan ole mitään sudenkuoppia? Jostain sellaisista muistelen lukeneeni. Vertailin ENV ja SET komentojen ulosantia rootin ja toisen käyttäjän välillä ja se mitä ymmärrän näistä niin ei pitäisi mitään yllätyksiä tulla.
Archin wikissä oli tällainen huomio:
Mitäs tuo "out of sync" oikein tarkoittaa? Voiko tulla tilanne, että joku ajastus lopettaa toimintansa kokonaan kun timeri/timestamppi on "epäsynkassa"?
Oolrait, kiitos tästäkin. Omassa skripti-schedulerissa käytän unix/epoch-timestamppia niin se on samalle tilanteelle altis myös. Ajattelin lähinnä, että voiko tulla tilannetta jossa joku systemd ajastus lopettaa kokonaan toimintansa.Teoriassa kyllä, jos onnistut saamaan käyttöjärjestelmän kellon täysin väärään aikaan. Voidaan ajatella vaikka että kello hyppää 1kk eteenpäin, timer pyörähtää, stamp tiedoston muokkausaika on 1kk edellä todellisuutta. Korjaat kellonajan, mutta timer odottelee 1kk että stamp tiedoston aiemmin kirjoitettu muokkausaika saadaan kiinni kunnes se ajautuu taas normaalisti.
[Install]
WantedBy=timers.target
Persistent=true käyttämällä onnistuu missatut ajastukset (vaatii OnCalendar tyyppistä ajastusta)? Oliko tää nyt näin yksinkertainen sittenkin?Hmm, eikä tuo minun selostukseni sitten kertonut tarpeeksi miten sitä käyttäisin? Ja onko autentikoinnin erolla vaikutusta tarpeeseeni? En ymmärrä mitä tuo "eroa autentikoinnissa" oikein tarkoittaa.
Eikö Poetteringin tekeleet olleetkaan itse perkeleestä?![]()
Tuli nopeasti tuotakin mahdollisuutta katsottua mutta en saanut siitä oikein selvää niin se tipahti pois laskuista äkkiä kun mulla oli jo aiemmin tekemäni skripti-ratkaisu valmiina yhtä backup-tarvetta varten (jota siis vain lähdin nyt siirtämään omaksi skriptiksi). Ei sulla sattuisi olemaan hihassa jotain ihan ässä-linkkiä mistä systemd-noobi saisi jotain irti tuohon ajastukseen? EDIT: Ja onko siis systemd-ratkaisussa missatut-ajastukset toimintoa, vai miten se pelaa?
EDIT2: Katselin nopeasti tuossa tätä saittia ja näyttäisi olevan tapa missatuille ajastuksille. EDIT3: ja tietenkin archin wikistä saa tietoa.
Kun teet oman systemd timerin, ja laitat sinne loppuun:
niin bootin jälkeen se timeri aktivoituu automaattisesti? Ja se pysyy aktiivisena vaikka konetta laittaisi välillä sleep tai hibernate tilaan?Koodi:[Install] WantedBy=timers.target
systemctl enable --now munakello.timer. Tuolla systemctl list-timers komennolla saa timerit listattua, jos se puuttuu listalta niin ei ole enabloitu.JaPersistent=truekäyttämällä onnistuu missatut ajastukset (vaatiiOnCalendartyyppistä ajastusta)? Oliko tää nyt näin yksinkertainen sittenkin?
Archin wikissä oli tällainen huomio:
Mitäs tuo "out of sync" oikein tarkoittaa? Voiko tulla tilanne, että joku ajastus lopettaa toimintansa kokonaan kun timeri/timestamppi on "epäsynkassa"?
systemctl clean --what=state ajastimen-synkka-hukassa.timerVoi olla. Se oli vain vitsi, itse kun en oikein voi tehdä mitään arviointia kun tietotaito ei systemd:stä ja muista Poetteringin tekeleistä ole hääviä. Olen vain törmännyt aika usein Poetteringia ja hänen tekeleitä halventavaan kommentointiin kun olen linuxasioita/uutisia lueskellut.En ole kuullut kenenkään oikeasti systemd:tä käyttävän polttelevan Lennart-olkinukkeja. Ehkä jos kysyy joltakin vaahtosuiselta Debian-käyttäjältä jonka mielestä SysV on kehityksen huipentuma ja joka ei oikeasti ole vaivautunut edes kokeilemaan tai ottamaan selvää?
Sas muuta.Joskus näinkin päin![]()
Voi olla. Se oli vain vitsi, itse kun en oikein voi tehdä mitään arviointia kun tietotaito ei systemd:stä ja muista Poetteringin tekeleistä ole hääviä. Olen vain törmännyt aika usein Poetteringia ja hänen tekeleitä halventavaan kommentointiin kun olen linuxasioita/uutisia lueskellut.
Sai noita windowsissakin tehtyä, omilla ikoneillakin. Tosin silloin kun jotain itse kehittelin niin ei ollut kyllä helpoimmasta päästä tuo toteutus, olikohan että piti rekisteriin jotain purkata tms.Voi olla. Se oli vain vitsi, itse kun en oikein voi tehdä mitään arviointia kun tietotaito ei systemd:stä ja muista Poetteringin tekeleistä ole hääviä. Olen vain törmännyt aika usein Poetteringia ja hänen tekeleitä halventavaan kommentointiin kun olen linuxasioita/uutisia lueskellut.
Sas muuta.Pitää nyt vielä testata, että ymmärsin oikein ja saan toimimaan kaikki. Toisaalta vähän harmittaa kun olen niin tykästynyt (skriptien) koodaukseen. Jotkut asiat on aika hankalia ja vaatii opettelua jonnin verran mutta sitten joskus on tosiaan näitä "näin helposti vaan?"-juttuja, esim. viime aikoina tein Nemon hiiren oikean napin kontekstivalikkoon omia toimintoja (Nemo Actions) ja niihin sai myös valita kivat ikonitkin, ja kaikki tämä onnistui tekstitiedostolla johon piti lisätä vain muutamia rivejä juttuja. Muistan, että windowsissa tuota ei pystynyt tekemään edes millään 3:n osapuolen softallakaan, en ainakaan itse sellaista ikinä löytänyt.
Ok. Siitä voi olla aika kauan siitä omasta kokemuksesta joten en muista ihan tarkalleen enää.Sai noita windowsissakin tehtyä, omilla ikoneillakin. Tosin silloin kun jotain itse kehittelin niin ei ollut kyllä helpoimmasta päästä tuo toteutus, olikohan että piti rekisteriin jotain purkata tms.
Ja nyt kun tuli vielä tuo timer-juttu ilmi niin ei enää tarvitse itsekään kaikkea croniin tuupata, helpottaa taas paria juttua ihan pirusti.
Debiankin otti käyttöön systemd:n jo pari versiota sitten. Ne SysV-vaahtosuut lähtivät ja perustivat Devuan-nimisen johdannaisjakelun joka on systemd-vapaa.
Niin kovasti täällä kyselen kaikkea, että aina yritän jotain takaisinkin antaa vaikkei tietotaito ole ihan parhaimmasta päästä ja siten avun/vinkkien jakaminen jää vähemmälle kuin kysymykset. Kiva kuulla, että omien tyhmien kysymysten aiheuttama keskustelu auttaa muita ihan sellaisenaan.
![]()
Toinen pitkäaikainen debian käyttäjä täällä, viimeiset 15 vuotta ollut koneissa debian ja pois en vaihda, on tämä vaan niin pirun loistava distro. virtuaalissa testaillut tottakai muuta arch, gentoo lfs jne, mutta host järjestelmänä on ja pysyy debian. Varsinkin kun konetta käyttää oikeaan työntekoon, lähinnä sysadminjuttuja on debianin vakaus ehdotonta valttia.Heh joo eiköhän tuota hyppimistä ole vähän jokainen harrastanut. Ja niitä eri jakeluitahan sitten muuten riittää, jos sille tielle lähtee... Minulla on Debian ollut jo ties miten pitkään (20 vuotta ?!) ja siinä pysytään jatkossakin.
Pätsien kauttahan sitä noita suckless-sovelluksia ylläpidetään. Paatuneena vanhana C-koodarina tuo on se ainoa oikea tapa hoitaa hommaEli tykkään oikein kovasti tästä menetelmästä. Muutenkin kun on erittäin kevyt systeemi kyseessä, niin sitä ylläpidettävääkin on sitten vastaavasti aina vähemmän. Päivitinköhän viime vuonna kertaakaan yhtään mitään... tämän vuoden alussa tuli 6.3. Muutenkin muistaakseni 2000 SLOC koko hoidossa, niin sen sielunelämän pystyy 1 koodaustaitoinen ymmärtämään ja opettelemaan helposti. Tietää tasan tarkkaan, että mistä se on tehty ja miten. Siksipähän se sitten onkin niin vakaa. Ollu ainakin omissa jutuissa. Toki helppo saada asiat sotkuunkin, jos ei tiedä mitä tekee. No solmut saa aina auki sitten yhdellä cp käskyllä + make että tuota...
Noissa graafisissa filemanagereissa en oo oikeen rakastunu koskaan mihinkään. Aina käyttänyt milloin mitäkin. Nyt taitaa olla joku SpaceFM:stä derivoitu versio käytössä. Pääasiassa siirtelen ja käsittelen tiedostoja kuitenkin komentoriviltä. Paljon kaikenlaisia itse värkättyjä automaatteja siellä apuna.
Se on just näin. Duunia kun tehdään, niin siinä jätetään se bling-bling vähemmälle/pois ja keskitytään tehokkuuteen ja luotettavuuteen.Toinen pitkäaikainen debian käyttäjä täällä, viimeiset 15 vuotta ollut koneissa debian ja pois en vaihda, on tämä vaan niin pirun loistava distro. virtuaalissa testaillut tottakai muuta arch, gentoo lfs jne, mutta host järjestelmänä on ja pysyy debian. Varsinkin kun konetta käyttää oikeaan työntekoon, lähinnä sysadminjuttuja on debianin vakaus ehdotonta valttia.
On siellä Debianilla muitakin muutoksia tulossa nähtävästi:
mielenkiintoiseksi menee mitä tekevät tuon kanssa. Itse näen tässä lähinnä vain ideologisia ongelmia, voimmeko sanoa debianin olevan täysin avoin ja vapaa distro, jos asennuksessa tungetaan koneelle kasa suljetun koodin laiteohjelmistoa. Mielestäni tämä on täysin ok vaihtoehto, kunhan tätä asiaa kysytään asennuksessa käyttäjältä. Tyyliin hei koneessasi on palikka X joka vaatii closedsource firmwaren, asennetaanko se. TOisaalta, itselleni käy varsin hyvin tuo vanha malli non-free arkistoineen.On siellä Debianilla muitakin muutoksia tulossa nähtävästi:
Käytämme välttämättömiä evästeitä, jotta tämä sivusto toimisi, ja valinnaisia evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseksi.