Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Sai noita windowsissakin tehtyä, omilla ikoneillakin. Tosin silloin kun jotain itse kehittelin niin ei ollut kyllä helpoimmasta päästä tuo toteutus, olikohan että piti rekisteriin jotain purkata tms.Voi olla. Se oli vain vitsi, itse kun en oikein voi tehdä mitään arviointia kun tietotaito ei systemd:stä ja muista Poetteringin tekeleistä ole hääviä. Olen vain törmännyt aika usein Poetteringia ja hänen tekeleitä halventavaan kommentointiin kun olen linuxasioita/uutisia lueskellut.
Sas muuta. Pitää nyt vielä testata, että ymmärsin oikein ja saan toimimaan kaikki. Toisaalta vähän harmittaa kun olen niin tykästynyt (skriptien) koodaukseen. Jotkut asiat on aika hankalia ja vaatii opettelua jonnin verran mutta sitten joskus on tosiaan näitä "näin helposti vaan?"-juttuja, esim. viime aikoina tein Nemon hiiren oikean napin kontekstivalikkoon omia toimintoja (Nemo Actions) ja niihin sai myös valita kivat ikonitkin, ja kaikki tämä onnistui tekstitiedostolla johon piti lisätä vain muutamia rivejä juttuja. Muistan, että windowsissa tuota ei pystynyt tekemään edes millään 3:n osapuolen softallakaan, en ainakaan itse sellaista ikinä löytänyt.
Ok. Siitä voi olla aika kauan siitä omasta kokemuksesta joten en muista ihan tarkalleen enää.Sai noita windowsissakin tehtyä, omilla ikoneillakin. Tosin silloin kun jotain itse kehittelin niin ei ollut kyllä helpoimmasta päästä tuo toteutus, olikohan että piti rekisteriin jotain purkata tms.
Niin kovasti täällä kyselen kaikkea, että aina yritän jotain takaisinkin antaa vaikkei tietotaito ole ihan parhaimmasta päästä ja siten avun/vinkkien jakaminen jää vähemmälle kuin kysymykset. Kiva kuulla, että omien tyhmien kysymysten aiheuttama keskustelu auttaa muita ihan sellaisenaan.Ja nyt kun tuli vielä tuo timer-juttu ilmi niin ei enää tarvitse itsekään kaikkea croniin tuupata, helpottaa taas paria juttua ihan pirusti.
Debiankin otti käyttöön systemd:n jo pari versiota sitten. Ne SysV-vaahtosuut lähtivät ja perustivat Devuan-nimisen johdannaisjakelun joka on systemd-vapaa.
Niin kovasti täällä kyselen kaikkea, että aina yritän jotain takaisinkin antaa vaikkei tietotaito ole ihan parhaimmasta päästä ja siten avun/vinkkien jakaminen jää vähemmälle kuin kysymykset. Kiva kuulla, että omien tyhmien kysymysten aiheuttama keskustelu auttaa muita ihan sellaisenaan.
Toinen pitkäaikainen debian käyttäjä täällä, viimeiset 15 vuotta ollut koneissa debian ja pois en vaihda, on tämä vaan niin pirun loistava distro. virtuaalissa testaillut tottakai muuta arch, gentoo lfs jne, mutta host järjestelmänä on ja pysyy debian. Varsinkin kun konetta käyttää oikeaan työntekoon, lähinnä sysadminjuttuja on debianin vakaus ehdotonta valttia.Heh joo eiköhän tuota hyppimistä ole vähän jokainen harrastanut. Ja niitä eri jakeluitahan sitten muuten riittää, jos sille tielle lähtee... Minulla on Debian ollut jo ties miten pitkään (20 vuotta ?!) ja siinä pysytään jatkossakin.
Pätsien kauttahan sitä noita suckless-sovelluksia ylläpidetään. Paatuneena vanhana C-koodarina tuo on se ainoa oikea tapa hoitaa homma Eli tykkään oikein kovasti tästä menetelmästä. Muutenkin kun on erittäin kevyt systeemi kyseessä, niin sitä ylläpidettävääkin on sitten vastaavasti aina vähemmän. Päivitinköhän viime vuonna kertaakaan yhtään mitään... tämän vuoden alussa tuli 6.3. Muutenkin muistaakseni 2000 SLOC koko hoidossa, niin sen sielunelämän pystyy 1 koodaustaitoinen ymmärtämään ja opettelemaan helposti. Tietää tasan tarkkaan, että mistä se on tehty ja miten. Siksipähän se sitten onkin niin vakaa. Ollu ainakin omissa jutuissa. Toki helppo saada asiat sotkuunkin, jos ei tiedä mitä tekee. No solmut saa aina auki sitten yhdellä cp käskyllä + make että tuota...
Noissa graafisissa filemanagereissa en oo oikeen rakastunu koskaan mihinkään. Aina käyttänyt milloin mitäkin. Nyt taitaa olla joku SpaceFM:stä derivoitu versio käytössä. Pääasiassa siirtelen ja käsittelen tiedostoja kuitenkin komentoriviltä. Paljon kaikenlaisia itse värkättyjä automaatteja siellä apuna.
Se on just näin. Duunia kun tehdään, niin siinä jätetään se bling-bling vähemmälle/pois ja keskitytään tehokkuuteen ja luotettavuuteen.Toinen pitkäaikainen debian käyttäjä täällä, viimeiset 15 vuotta ollut koneissa debian ja pois en vaihda, on tämä vaan niin pirun loistava distro. virtuaalissa testaillut tottakai muuta arch, gentoo lfs jne, mutta host järjestelmänä on ja pysyy debian. Varsinkin kun konetta käyttää oikeaan työntekoon, lähinnä sysadminjuttuja on debianin vakaus ehdotonta valttia.
On siellä Debianilla muitakin muutoksia tulossa nähtävästi:
mielenkiintoiseksi menee mitä tekevät tuon kanssa. Itse näen tässä lähinnä vain ideologisia ongelmia, voimmeko sanoa debianin olevan täysin avoin ja vapaa distro, jos asennuksessa tungetaan koneelle kasa suljetun koodin laiteohjelmistoa. Mielestäni tämä on täysin ok vaihtoehto, kunhan tätä asiaa kysytään asennuksessa käyttäjältä. Tyyliin hei koneessasi on palikka X joka vaatii closedsource firmwaren, asennetaanko se. TOisaalta, itselleni käy varsin hyvin tuo vanha malli non-free arkistoineen.On siellä Debianilla muitakin muutoksia tulossa nähtävästi:
Ajattelin laittaa Pika Backup:n hoitamaan automaattisia backuppeja suoraan NAS:lle. Nyt kun tätä aloin asentelemaan niin tajusin että Gnomessa ei ole minkäänlaista ominaisuutta joka automounttaisi tuon mun haluaman SMB-sharen esim kirjautumisen yhteydessä.
Miten tuo olisi helpoin ja järkevin toteuttaa? Eli SMB-share automounttaus niin että sinne on myös käyttäjällä (tai Pika Backup:lla) kirjoitusoikeus?
Ilmeisesti jako pitäisi laittaa jollain tapaa /etc/fstab:iin?
No tuohan vaikuttaa varsin yksinkertaiselta. Täytyypä testailla.Itse ehkä tekisin tämän(kin) systemd:llä, jotenkin tähän tyyliin: Samba - ArchWiki
Periaatteessa /etc/fstab on toki helpompi, mutta systemd:n kautta tehtynä voi laittaa sen varmistamaan että verkko on saatu pystyyn ennenkuin yritetään mounttailla jne.
E: Täsmennetään, olen tehnytkin jo itselleni...
Ilmeisesti tarvittavat käyttis ja salasana laitetaan sitten tuonne /etc/samba/credentials/myshare filuun? Vai miten tuo hallinnoi tunnus/salasanat?
username=tunnus
password=salasana
Kiitos nyt toimii.Juuri näin. Kutakuinkin
Koodi:username=tunnus password=salasana
Itse ehkä tekisin tämän(kin) systemd:llä, jotenkin tähän tyyliin: Samba - ArchWiki
Periaatteessa /etc/fstab on toki helpompi, mutta systemd:n kautta tehtynä voi laittaa sen varmistamaan että verkko on saatu pystyyn ennenkuin yritetään mounttailla jne.
E: Täsmennetään, olen tehnytkin jo itselleni...
systemd-fstab-generator tekee /etc/fstab riveistä jo muutenkin .mount konffit bootissa, tai joka kerta kun fstabia muokataan ja systemd daemon pyöräytetään ympäri. Riippuvuuden verkon osalta voi lisätä helposti laittamalla mount optioihin fstabissa: x-systemd.after=network-online.target
Toki systemd tarjoaa vähän enemmän ominaisuuksia jos haluaa sillä tehdä suoraan.
Molemmista vuosien kokemus. Viime vuosien aikana olen siirtynyt Mintin käyttäjäksi Linux kotikoneella ja syy on se että se on selkeämpi kustomoida ja ylläpitää omasta mielestä. Toki Ubuntu on ns. Linuxsien Windows hyvässä ja pahassa. Mielestäni kannattaa kokeilla Minttiä ensin ja jos se ei tunnu kääntyvän niin ainahan voi sitten kokeilla Ubuntua ja pettyä uudestaanMulla on ihan aito kysymys. Pitäisi devauskäyttöön ottaa joku linux-distro käyttöön, ja oikeastaan pitäisi valita Ubuntun ja Mintin väliltä. Olen googlettanut mitä eroa näillä on, mutta mitään järkevää en ole saanut irti. Ok, ubuntu-käyttäjiä on enemmän, joten enemmän ehkäpä tukea, mutta ubuntu ainakin Unityn tullessa oli aika kuraa, mikäs tilanne on nykyään? Onko molemmat yhtä hyviä/huonoja out-of-the-box? Onko jotain mitä pitäisi selvittää ennakkoon ennen asennusta? Juu live-CD.tä voisi kokeilla toki.. Onko joku kokeillut molempia ja päätynyt käyttämään Mintiä tai ubuntua jostain tietystä syystä?
Molemmista vuosien kokemus. Viime vuosien aikana olen siirtynyt Mintin käyttäjäksi Linux kotikoneella ja syy on se että se on selkeämpi kustomoida ja ylläpitää omasta mielestä. Toki Ubuntu on ns. Linuxsien Windows hyvässä ja pahassa. Mielestäni kannattaa kokeilla Minttiä ensin ja jos se ei tunnu kääntyvän niin ainahan voi sitten kokeilla Ubuntua ja pettyä uudestaan
Devauskäytössä hakisin koneelta ensisijaisesti vakautta joten ubuntu ehdottomasti. Mint on mielestäni hieman purkkaviritysratkaisu, käyttää sekä ubuntun että omia paketteja ja testaaminen on vähän niin ja näin, että saattaa toimia tai olla toimimatta.Molemmista vuosien kokemus. Viime vuosien aikana olen siirtynyt Mintin käyttäjäksi Linux kotikoneella ja syy on se että se on selkeämpi kustomoida ja ylläpitää omasta mielestä. Toki Ubuntu on ns. Linuxsien Windows hyvässä ja pahassa. Mielestäni kannattaa kokeilla Minttiä ensin ja jos se ei tunnu kääntyvän niin ainahan voi sitten kokeilla Ubuntua ja pettyä uudestaan
Mitäs muita kivoja juttuja ja ominaisuuksia tuo tarjoaa, vaikka olen tuon kanssa kikkaillut ja luonut systemd:lle omia käynnistettäviä palveluja en sano olevani mikään guru tuon käytössä, ainakin cronin tuolla pystyy korvaamaan systemd timereillä, mitäs kaikkea muuta kuin verkkolevyjen mounttaus, cron ja palveluiden käynnistys, verkostahan tuo näyttää vastaavan myös.systemd-fstab-generator tekee /etc/fstab riveistä jo muutenkin .mount konffit bootissa, tai joka kerta kun fstabia muokataan ja systemd daemon pyöräytetään ympäri. Riippuvuuden verkon osalta voi lisätä helposti laittamalla mount optioihin fstabissa: x-systemd.after=network-online.target
Toki systemd tarjoaa vähän enemmän ominaisuuksia jos haluaa sillä tehdä suoraan.
Tätä samaa itsekin meinasin kysyä. Mitä kaikkea porukka on säätänyt systemd:llä?Mitäs muita kivoja juttuja ja ominaisuuksia tuo tarjoaa, vaikka olen tuon kanssa kikkaillut ja luonut systemd:lle omia käynnistettäviä palveluja en sano olevani mikään guru tuon käytössä, ainakin cronin tuolla pystyy korvaamaan systemd timereillä, mitäs kaikkea muuta kuin verkkolevyjen mounttaus, cron ja palveluiden käynnistys, verkostahan tuo näyttää vastaavan myös.
Itse ehkä tekisin tämän(kin) systemd:llä, jotenkin tähän tyyliin: Samba - ArchWiki
Periaatteessa /etc/fstab on toki helpompi, mutta systemd:n kautta tehtynä voi laittaa sen varmistamaan että verkko on saatu pystyyn ennenkuin yritetään mounttailla jne.
E: Täsmennetään, olen tehnytkin jo itselleni...
Tätä samaa itsekin meinasin kysyä. Mitä kaikkea porukka on säätänyt systemd:llä?
Tosin systemd ei ole suositelta tapa mounttien hallintaan edelleenkään käsittääkseni vaan suositus on käyttää fstab. Näin tilanne oli ainakin vajaa vuosi sitten kun vähän itsekin suunnittelin josko tunkkais mountit systemd:n kanssa mutta sitä ei sitten suositeltukkaan. Ilmeisesti jotain kesken vielä mounttien suhteen.
Tuosta systemd-bootista olen joskus lukenutkin, voisi testata nykyisellä päätyöasemalla nopeutuisiko bootti. Nykyinen raid1 configuraatiossa oleva m.2 ssd pakka boottaa jo todella nopeasti, joten jättämällä grubin pois bootattaisiin varmaan jo valonnopeudellaIhan perusjutusta verkkokonffaus jo mainittiinkin. Temppihakemistojen hallinta onnistuu systemd:n kautta ja systemd-bootilla voi korvata GRUBin jos ei harrasta mystisiä boottikonffeja tai museorautaa.
Uudemmissa systemd versioissa on systemd-homed käyttäjien kotihakemistojen hallintaan, helpottaa käsittääkseni kryptattujen tai verkkolevyillä sijaitsevien kotihakemistojen käyttöä, kai myös siirtelyä koneiden välillä. En ole jaksanut perehtyä, en ole toistaiseksi kokenut tarvetta.
Jos kyse olisikin mistä tahansa paikallisista mounteista niin en edes miettisi systemd mounttien tekemistä niille, mutta smb/cifs:n kanssa matkustetaan muutenkin lyhyessä bussissa. Ja toisekseen, systemd:hän sen hanskaa joka tapauksessa mainitun systemd-fstab-generatorin kautta, verkkolevyjen kanssa tuetut optiot vaan rajalliset. Tai oli vielä viimeksi kun samban kanssa tappelin ja päädyin tekemään systemd.mountit käsin SMB levyille.
Tuosta systemd-bootista olen joskus lukenutkin, voisi testata nykyisellä päätyöasemalla nopeutuisiko bootti. Nykyinen raid1 configuraatiossa oleva m.2 ssd pakka boottaa jo todella nopeasti, joten jättämällä grubin pois bootattaisiin varmaan jo valonnopeudella
$ systemd-analyze
Startup finished in 14.782s (firmware) + 3.334s (loader) + 3.846s (kernel) + 2.992s (userspace) = 24.956s
graphical.target reached after 2.989s in userspace
Wireguard on käsittääkseni paljon helpompi ottaa käyttöön kuin vpn-palvelin. Mahtaa olla jopa helpompi kuin reverse ssh. Itseltä jäänyt ajanpuutteen takia opiskelematta, mutta kaverilla ei pitkään nokka tuhissut.Onko joku käyttänyt jotakin vpn palvelinohjelmistoa linuxin päällä ?
Pitäisi viritellä "helpot" yhteydet mökkiympäristöön ulkoa, ssh tietysti kävisi jos putkittaa sen kautta tarvittavat tai sitten joku oikeampi vpn.
Modeemipurkki ei osaa toimia vpn- palvelimena enkä ajatellut ostaa sen vuoksi uutta.
Kävisiko esim Tailscale?Onko joku käyttänyt jotakin vpn palvelinohjelmistoa linuxin päällä ?
Pitäisi viritellä "helpot" yhteydet mökkiympäristöön ulkoa, ssh tietysti kävisi jos putkittaa sen kautta tarvittavat tai sitten joku oikeampi vpn.
Modeemipurkki ei osaa toimia vpn- palvelimena enkä ajatellut ostaa sen vuoksi uutta.
Wireguardia itsekin suosittelisin, jos enemmän ominaisuuksia tarvitsee niin sitten openvpn tulille, tuon konffaaminen huomattavasti vaikeampaa kuin wireguardin jossa menee juuri ja juuri 5 min.Wireguard on käsittääkseni paljon helpompi ottaa käyttöön kuin vpn-palvelin. Mahtaa olla jopa helpompi kuin reverse ssh. Itseltä jäänyt ajanpuutteen takia opiskelematta, mutta kaverilla ei pitkään nokka tuhissut.
MIkäs tuo on, meikäläiselle ihan uusi tuttavuus?Kävisiko esim Tailscale?
Onko joku käyttänyt jotakin vpn palvelinohjelmistoa linuxin päällä ?
Pitäisi viritellä "helpot" yhteydet mökkiympäristöön ulkoa, ssh tietysti kävisi jos putkittaa sen kautta tarvittavat tai sitten joku oikeampi vpn.
Modeemipurkki ei osaa toimia vpn- palvelimena enkä ajatellut ostaa sen vuoksi uutta.
Onko joku käyttänyt jotakin vpn palvelinohjelmistoa linuxin päällä ?
Pitäisi viritellä "helpot" yhteydet mökkiympäristöön ulkoa, ssh tietysti kävisi jos putkittaa sen kautta tarvittavat tai sitten joku oikeampi vpn.
Modeemipurkki ei osaa toimia vpn- palvelimena enkä ajatellut ostaa sen vuoksi uutta.
Onko joku käyttänyt jotakin vpn palvelinohjelmistoa linuxin päällä ?
Pitäisi viritellä "helpot" yhteydet mökkiympäristöön ulkoa, ssh tietysti kävisi jos putkittaa sen kautta tarvittavat tai sitten joku oikeampi vpn.
Modeemipurkki ei osaa toimia vpn- palvelimena enkä ajatellut ostaa sen vuoksi uutta.
amd firmwaressa ainakin pitäisi olla fixit näille uudemmille RX6000 sarjan desktop sekä laptop malleille. Näillä on esiintynyt outoa jäätymisiä kesken käytön, satunnaisesti. Ei kyllä nyt muistu mieleen missä se lopullinen ongelmia sitten oli, mutta etenkin Asuksen Zephyrus sarjan 2022 malleilla tuota ongelmaa ollut.Just tuossa päivityksiä aloin ajaa ja huomasin että fedora pistäny ilmeisesti binblobit omiin paketteihin.
Pelkästään pukettien kokoa kun katsoo niin on siinä nvidialla vielä työmaata. Pitää kattoo mitä noissa on kun päivitys on valmis.
Just tuossa päivityksiä aloin ajaa ja huomasin että fedora pistäny ilmeisesti binblobit omiin paketteihin.
Pelkästään pukettien kokoa kun katsoo niin on siinä nvidialla vielä työmaata. Pitää kattoo mitä noissa on kun päivitys on valmis.
Just tuossa päivityksiä aloin ajaa ja huomasin että fedora pistäny ilmeisesti binblobit omiin paketteihin.
Pelkästään pukettien kokoa kun katsoo niin on siinä nvidialla vielä työmaata. Pitää kattoo mitä noissa on kun päivitys on valmis.
En väitä ettäkö Nvidialla ei olisi paljon hommia tehtävänä Linux-ajuriensa kanssa, mutta en ehkä myöskään käyttäisi paketin kokoa tai esim. koodirivien määrää minään mittarina valmiusasteesta.
xhost +SI:localuser:<username>
xhost +SI:localuser:root
.versions
alikansioon.Pitää tutkailla tuota. Tuo käyttää hard linkkejä, en tiedä toimiiko ne megan kanssa, ainakaan symlinkit ei toimi sen kanssa.Ollaan Linux ketjussa, niin täyttäisikö Rsnapshot tarpeen? Sitä ei ole kyllä varsinaisesti tuollaiseen käyttötapaukseen suunniteltu, mutta kylläkin tekee halutun määrän snapshotteja, joista eri versiot saa suht helposti näkyviin.
Tuo on toki aika legacy ja varmaan modernimpiakin tapoja löytyy. Esim ZFS tiedostojärjestelmä osaa versioida.