Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[TenderBeef]

En ole kuullut kenenkään oikeasti systemd:tä käyttävän polttelevan Lennart-olkinukkeja. Ehkä jos kysyy joltakin vaahtosuiselta Debian-käyttäjältä jonka mielestä SysV on kehityksen huipentuma ja joka ei oikeasti ole vaivautunut edes kokeilemaan tai ottamaan selvää?

Voi olla. Se oli vain vitsi, itse kun en oikein voi tehdä mitään arviointia kun tietotaito ei systemd:stä ja muista Poetteringin tekeleistä ole hääviä. Olen vain törmännyt aika usein Poetteringia ja hänen tekeleitä halventavaan kommentointiin kun olen linuxasioita/uutisia lueskellut.

Joskus näinkin päin

Sas muuta. Pitää nyt vielä testata, että ymmärsin oikein ja saan toimimaan kaikki. Toisaalta vähän harmittaa kun olen niin tykästynyt (skriptien) koodaukseen. Jotkut asiat on aika hankalia ja vaatii opettelua jonnin verran mutta sitten joskus on tosiaan näitä "näin helposti vaan?"-juttuja, esim. viime aikoina tein Nemon hiiren oikean napin kontekstivalikkoon omia toimintoja (Nemo Actions) ja niihin sai myös valita kivat ikonitkin, ja kaikki tämä onnistui tekstitiedostolla johon piti lisätä vain muutamia rivejä juttuja. Muistan, että windowsissa tuota ei pystynyt tekemään edes millään 3:n osapuolen softallakaan, en ainakaan itse sellaista ikinä löytänyt.

 

[JiiPee]

Voi olla. Se oli vain vitsi, itse kun en oikein voi tehdä mitään arviointia kun tietotaito ei systemd:stä ja muista Poetteringin tekeleistä ole hääviä. Olen vain törmännyt aika usein Poetteringia ja hänen tekeleitä halventavaan kommentointiin kun olen linuxasioita/uutisia lueskellut.

Se on se vannoutunut SysV väki, itte käyttäny systemd jo vuosia ja paremmaksi se vaan tulee. Ei ole enää ikävä SysV:tä ollut pariin vuoteen.

 

[telcoM]

Debiankin otti käyttöön systemd:n jo pari versiota sitten. Ne SysV-vaahtosuut lähtivät ja perustivat Devuan-nimisen johdannaisjakelun joka on systemd-vapaa.

 

[Hyrava]

Voi olla. Se oli vain vitsi, itse kun en oikein voi tehdä mitään arviointia kun tietotaito ei systemd:stä ja muista Poetteringin tekeleistä ole hääviä. Olen vain törmännyt aika usein Poetteringia ja hänen tekeleitä halventavaan kommentointiin kun olen linuxasioita/uutisia lueskellut.


Sas muuta. Pitää nyt vielä testata, että ymmärsin oikein ja saan toimimaan kaikki. Toisaalta vähän harmittaa kun olen niin tykästynyt (skriptien) koodaukseen. Jotkut asiat on aika hankalia ja vaatii opettelua jonnin verran mutta sitten joskus on tosiaan näitä "näin helposti vaan?"-juttuja, esim. viime aikoina tein Nemon hiiren oikean napin kontekstivalikkoon omia toimintoja (Nemo Actions) ja niihin sai myös valita kivat ikonitkin, ja kaikki tämä onnistui tekstitiedostolla johon piti lisätä vain muutamia rivejä juttuja. Muistan, että windowsissa tuota ei pystynyt tekemään edes millään 3:n osapuolen softallakaan, en ainakaan itse sellaista ikinä löytänyt.

Sai noita windowsissakin tehtyä, omilla ikoneillakin. Tosin silloin kun jotain itse kehittelin niin ei ollut kyllä helpoimmasta päästä tuo toteutus, olikohan että piti rekisteriin jotain purkata tms.

Ja täytyy sanoa että systemd on ihan mukava kun siihen on tottunut. Aiemmin olin vannoutunut sysv-mies mutta jossain vaiheessa vaan oli luovutettava ja täytyy sanoa että se kannatti. Ja nyt kun tuli vielä tuo timer-juttu ilmi niin ei enää tarvitse itsekään kaikkea croniin tuupata, helpottaa taas paria juttua ihan pirusti.

 

[TenderBeef]

Sai noita windowsissakin tehtyä, omilla ikoneillakin. Tosin silloin kun jotain itse kehittelin niin ei ollut kyllä helpoimmasta päästä tuo toteutus, olikohan että piti rekisteriin jotain purkata tms.

Ok. Siitä voi olla aika kauan siitä omasta kokemuksesta joten en muista ihan tarkalleen enää.

Ja nyt kun tuli vielä tuo timer-juttu ilmi niin ei enää tarvitse itsekään kaikkea croniin tuupata, helpottaa taas paria juttua ihan pirusti.

Niin kovasti täällä kyselen kaikkea, että aina yritän jotain takaisinkin antaa vaikkei tietotaito ole ihan parhaimmasta päästä ja siten avun/vinkkien jakaminen jää vähemmälle kuin kysymykset. Kiva kuulla, että omien tyhmien kysymysten aiheuttama keskustelu auttaa muita ihan sellaisenaan.

Isot kiitokset kaikille tähän ketjuun kirjoittaville, ja erityisesti niille jotka ovat jaksaneet autella meikämandoliinoa. Tämä ketju on ehkä paras kaikista foorumiketjuista missä olen aikaani kuluttanut. KIITOS.

 

[JiiPee]

Debiankin otti käyttöön systemd:n jo pari versiota sitten. Ne SysV-vaahtosuut lähtivät ja perustivat Devuan-nimisen johdannaisjakelun joka on systemd-vapaa.

Aha. Noh onnea kavereille sitten vaan. Joillekkin muutokset on vaan sellainen asia että niitä ei hyväksytä millään. Onhan se toki ärsyttävää kun joutuu opettelemaan uudet kuviot. Veikkaan että nää kaverit on sellaisia jotka ei ole kunnolla edes kokeilleet tuota systemd.

Niin kovasti täällä kyselen kaikkea, että aina yritän jotain takaisinkin antaa vaikkei tietotaito ole ihan parhaimmasta päästä ja siten avun/vinkkien jakaminen jää vähemmälle kuin kysymykset. Kiva kuulla, että omien tyhmien kysymysten aiheuttama keskustelu auttaa muita ihan sellaisenaan.

Kyselemällä ja kokeilemalla sitä oppii. Ittellä on ihan sen takia jokunen virtuaalikone myös ajossa että niiden kanssa voi huoletta räpeltää ja testata ihan kaikkea. Ottaa vaan snapshotin ennen suuremman räpellyksen aloittamista niin jos menee pahasti solmuun niin saa helposti palautettua lähtötilanteen.
Käytän virtuaalikoneita myös sellaiseen testaukseen kun pitää tuohon pääkoneelle jotain isompaa muutosta tehdä, esim joku levypoolin kasvatus tai jotain vastaavaa niin teen virtuaalikoneelle ikäänkuin kopion poolista pienemmässä koossa jossa hitten testaa komennot läpitte ennenkuin ns. "tuotanto" koneeseen menee suorittamaan toimenpidettä.
Tässä windowsissa on hyper-v rooli käytössä ja tuossa linux purkissa qemu/kvm. Molemmissa pyörii nätisti niin linux että windows guestit.

EDIT: Niin itte aloin linuxin kanssa räpeltämään jollain RedHat 7.2 jakelulla. Eli noin 21v sitten. Kyllä sitä ittekin joutui sillon kaverilta paljon kyselemään mutta rohkeasti vaan räpeltäessä sitä oppi kokoajan. Tuohon aikaan tiedon saanti oli paljon hankalampaa mitä nyt. Ja itse linux oli myös paljon hankalampi, ei tunnistunu romut automaattisesti kuten nykyään.

 

[dataaja95]

Heh joo eiköhän tuota hyppimistä ole vähän jokainen harrastanut. Ja niitä eri jakeluitahan sitten muuten riittää, jos sille tielle lähtee... Minulla on Debian ollut jo ties miten pitkään (20 vuotta ?!) ja siinä pysytään jatkossakin.

Pätsien kauttahan sitä noita suckless-sovelluksia ylläpidetään. Paatuneena vanhana C-koodarina tuo on se ainoa oikea tapa hoitaa homma Eli tykkään oikein kovasti tästä menetelmästä. Muutenkin kun on erittäin kevyt systeemi kyseessä, niin sitä ylläpidettävääkin on sitten vastaavasti aina vähemmän. Päivitinköhän viime vuonna kertaakaan yhtään mitään... tämän vuoden alussa tuli 6.3. Muutenkin muistaakseni 2000 SLOC koko hoidossa, niin sen sielunelämän pystyy 1 koodaustaitoinen ymmärtämään ja opettelemaan helposti. Tietää tasan tarkkaan, että mistä se on tehty ja miten. Siksipähän se sitten onkin niin vakaa. Ollu ainakin omissa jutuissa. Toki helppo saada asiat sotkuunkin, jos ei tiedä mitä tekee. No solmut saa aina auki sitten yhdellä cp käskyllä + make että tuota...

Noissa graafisissa filemanagereissa en oo oikeen rakastunu koskaan mihinkään. Aina käyttänyt milloin mitäkin. Nyt taitaa olla joku SpaceFM:stä derivoitu versio käytössä. Pääasiassa siirtelen ja käsittelen tiedostoja kuitenkin komentoriviltä. Paljon kaikenlaisia itse värkättyjä automaatteja siellä apuna.

Toinen pitkäaikainen debian käyttäjä täällä, viimeiset 15 vuotta ollut koneissa debian ja pois en vaihda, on tämä vaan niin pirun loistava distro. virtuaalissa testaillut tottakai muuta arch, gentoo lfs jne, mutta host järjestelmänä on ja pysyy debian. Varsinkin kun konetta käyttää oikeaan työntekoon, lähinnä sysadminjuttuja on debianin vakaus ehdotonta valttia.

 

[T0pd0g]

Toinen pitkäaikainen debian käyttäjä täällä, viimeiset 15 vuotta ollut koneissa debian ja pois en vaihda, on tämä vaan niin pirun loistava distro. virtuaalissa testaillut tottakai muuta arch, gentoo lfs jne, mutta host järjestelmänä on ja pysyy debian. Varsinkin kun konetta käyttää oikeaan työntekoon, lähinnä sysadminjuttuja on debianin vakaus ehdotonta valttia.

Se on just näin. Duunia kun tehdään, niin siinä jätetään se bling-bling vähemmälle/pois ja keskitytään tehokkuuteen ja luotettavuuteen.

Joo tulee aina välillä tsekattua noita distroja, että pysyy vähän kartalla missä mennään, mutta ei oo vielä tarvinnut edes harkita vaihtoa.

 

[archy]

On siellä Debianilla muitakin muutoksia tulossa nähtävästi:

Debian Begins A General Resolution To Decide What To Do With Non-Free Firmware - Phoronix

www.phoronix.com

 

[T0pd0g]

On siellä Debianilla muitakin muutoksia tulossa nähtävästi:

Debian Begins A General Resolution To Decide What To Do With Non-Free Firmware - Phoronix

www.phoronix.com

Ei tarvii enää uusissa asennuksissa apt-määrittelyissä enabloida erikseen non-free (ei open source) osastoa. Ei varmaankaan muuta merkitystä ?!

 

[dataaja95]

On siellä Debianilla muitakin muutoksia tulossa nähtävästi:

Debian Begins A General Resolution To Decide What To Do With Non-Free Firmware - Phoronix

www.phoronix.com

mielenkiintoiseksi menee mitä tekevät tuon kanssa. Itse näen tässä lähinnä vain ideologisia ongelmia, voimmeko sanoa debianin olevan täysin avoin ja vapaa distro, jos asennuksessa tungetaan koneelle kasa suljetun koodin laiteohjelmistoa. Mielestäni tämä on täysin ok vaihtoehto, kunhan tätä asiaa kysytään asennuksessa käyttäjältä. Tyyliin hei koneessasi on palikka X joka vaatii closedsource firmwaren, asennetaanko se. TOisaalta, itselleni käy varsin hyvin tuo vanha malli non-free arkistoineen.

 

[T0pd0g]

Tässä reddit-ketjussa vaihdettu vähän mielipiteitä asian suhteen:

Reddit - Dive into anything

www.reddit.com

 

[T0pd0g]

Kutka ajelee uudemmilla raudoilla esim. Alder Lake, niin kannattaa vähän seurailla tuota uusinta kerneliä. Larabel lupaili jotain uusia testejäkin. 5.18:ssa tuli jo scheduleriin apuja, mutta tuossa pitäs olla lisää parannuksia.

Linux 6.0-rc3 Released In Marking 31 Years Since Linus Torvalds Announced It - Phoronix

www.phoronix.com

 

[archy]

Ajattelin laittaa Pika Backup:n hoitamaan automaattisia backuppeja suoraan NAS:lle. Nyt kun tätä aloin asentelemaan niin tajusin että Gnomessa ei ole minkäänlaista ominaisuutta joka automounttaisi tuon mun haluaman SMB-sharen esim kirjautumisen yhteydessä.

Miten tuo olisi helpoin ja järkevin toteuttaa? Eli SMB-share automounttaus niin että sinne on myös käyttäjällä (tai Pika Backup:lla) kirjoitusoikeus?

Ilmeisesti jako pitäisi laittaa jollain tapaa /etc/fstab:iin?

 

[Barbarossa]

Ajattelin laittaa Pika Backup:n hoitamaan automaattisia backuppeja suoraan NAS:lle. Nyt kun tätä aloin asentelemaan niin tajusin että Gnomessa ei ole minkäänlaista ominaisuutta joka automounttaisi tuon mun haluaman SMB-sharen esim kirjautumisen yhteydessä.

Miten tuo olisi helpoin ja järkevin toteuttaa? Eli SMB-share automounttaus niin että sinne on myös käyttäjällä (tai Pika Backup:lla) kirjoitusoikeus?

Ilmeisesti jako pitäisi laittaa jollain tapaa /etc/fstab:iin?

Itse ehkä tekisin tämän(kin) systemd:llä, jotenkin tähän tyyliin: Samba - ArchWiki
Periaatteessa /etc/fstab on toki helpompi, mutta systemd:n kautta tehtynä voi laittaa sen varmistamaan että verkko on saatu pystyyn ennenkuin yritetään mounttailla jne.

E: Täsmennetään, olen tehnytkin jo itselleni...

 

[archy]

Itse ehkä tekisin tämän(kin) systemd:llä, jotenkin tähän tyyliin: Samba - ArchWiki
Periaatteessa /etc/fstab on toki helpompi, mutta systemd:n kautta tehtynä voi laittaa sen varmistamaan että verkko on saatu pystyyn ennenkuin yritetään mounttailla jne.

E: Täsmennetään, olen tehnytkin jo itselleni...

No tuohan vaikuttaa varsin yksinkertaiselta. Täytyypä testailla.

Ilmeisesti tarvittavat käyttis ja salasana laitetaan sitten tuonne /etc/samba/credentials/myshare filuun? Vai miten tuo hallinnoi tunnus/salasanat?

 

[Barbarossa]

Ilmeisesti tarvittavat käyttis ja salasana laitetaan sitten tuonne /etc/samba/credentials/myshare filuun? Vai miten tuo hallinnoi tunnus/salasanat?

Juuri näin. Kutakuinkin

username=tunnus
password=salasana

 

[archy]

Juuri näin. Kutakuinkin

username=tunnus
password=salasana

Kiitos nyt toimii.

Olin jossain vaiheessa disabloinut NetworkManager-wait-online palvelun joten ei meinannut onnistua kun kone on wifissä kiinni joten tuo mount palvelu yritti ilmeisesti käynnistyä ilman että verkko oli pystyssä ja heitti sitten vaan failia dmesgiin.

 

[dome]

Itse ehkä tekisin tämän(kin) systemd:llä, jotenkin tähän tyyliin: Samba - ArchWiki
Periaatteessa /etc/fstab on toki helpompi, mutta systemd:n kautta tehtynä voi laittaa sen varmistamaan että verkko on saatu pystyyn ennenkuin yritetään mounttailla jne.

E: Täsmennetään, olen tehnytkin jo itselleni...

systemd-fstab-generator tekee /etc/fstab riveistä jo muutenkin .mount konffit bootissa, tai joka kerta kun fstabia muokataan ja systemd daemon pyöräytetään ympäri. Riippuvuuden verkon osalta voi lisätä helposti laittamalla mount optioihin fstabissa: x-systemd.after=network-online.target

Toki systemd tarjoaa vähän enemmän ominaisuuksia jos haluaa sillä tehdä suoraan.

 

[Barbarossa]

systemd-fstab-generator tekee /etc/fstab riveistä jo muutenkin .mount konffit bootissa, tai joka kerta kun fstabia muokataan ja systemd daemon pyöräytetään ympäri. Riippuvuuden verkon osalta voi lisätä helposti laittamalla mount optioihin fstabissa: x-systemd.after=network-online.target

Toki systemd tarjoaa vähän enemmän ominaisuuksia jos haluaa sillä tehdä suoraan.

Tiedän. Se ei vaan omiin kokemuksiin nojaten niin hyvin toimi nimenomaan verkkolevyjen kanssa. Ainakaan silloin kuin viimeksi olen verkkolevymountteja sitä kautta tunkannut.

 

[Don Corleone]

Mulla on ihan aito kysymys. Pitäisi devauskäyttöön ottaa joku linux-distro käyttöön, ja oikeastaan pitäisi valita Ubuntun ja Mintin väliltä. Olen googlettanut mitä eroa näillä on, mutta mitään järkevää en ole saanut irti. Ok, ubuntu-käyttäjiä on enemmän, joten enemmän ehkäpä tukea, mutta ubuntu ainakin Unityn tullessa oli aika kuraa, mikäs tilanne on nykyään? Onko molemmat yhtä hyviä/huonoja out-of-the-box? Onko jotain mitä pitäisi selvittää ennakkoon ennen asennusta? Juu live-CD.tä voisi kokeilla toki.. Onko joku kokeillut molempia ja päätynyt käyttämään Mintiä tai ubuntua jostain tietystä syystä?

Molemmista vuosien kokemus. Viime vuosien aikana olen siirtynyt Mintin käyttäjäksi Linux kotikoneella ja syy on se että se on selkeämpi kustomoida ja ylläpitää omasta mielestä. Toki Ubuntu on ns. Linuxsien Windows hyvässä ja pahassa. Mielestäni kannattaa kokeilla Minttiä ensin ja jos se ei tunnu kääntyvän niin ainahan voi sitten kokeilla Ubuntua ja pettyä uudestaan

 

[FireExit]

Molemmista vuosien kokemus. Viime vuosien aikana olen siirtynyt Mintin käyttäjäksi Linux kotikoneella ja syy on se että se on selkeämpi kustomoida ja ylläpitää omasta mielestä. Toki Ubuntu on ns. Linuxsien Windows hyvässä ja pahassa. Mielestäni kannattaa kokeilla Minttiä ensin ja jos se ei tunnu kääntyvän niin ainahan voi sitten kokeilla Ubuntua ja pettyä uudestaan

Ei saa herätellä kuolleita (postauksia)... Kyseinen postaus lähetetty 17.10.2016.

 

[dataaja95]

Molemmista vuosien kokemus. Viime vuosien aikana olen siirtynyt Mintin käyttäjäksi Linux kotikoneella ja syy on se että se on selkeämpi kustomoida ja ylläpitää omasta mielestä. Toki Ubuntu on ns. Linuxsien Windows hyvässä ja pahassa. Mielestäni kannattaa kokeilla Minttiä ensin ja jos se ei tunnu kääntyvän niin ainahan voi sitten kokeilla Ubuntua ja pettyä uudestaan

Devauskäytössä hakisin koneelta ensisijaisesti vakautta joten ubuntu ehdottomasti. Mint on mielestäni hieman purkkaviritysratkaisu, käyttää sekä ubuntun että omia paketteja ja testaaminen on vähän niin ja näin, että saattaa toimia tai olla toimimatta.
Edittiä
ja onko pakko herättää vanhoja postauksia.

 

[dataaja95]

systemd-fstab-generator tekee /etc/fstab riveistä jo muutenkin .mount konffit bootissa, tai joka kerta kun fstabia muokataan ja systemd daemon pyöräytetään ympäri. Riippuvuuden verkon osalta voi lisätä helposti laittamalla mount optioihin fstabissa: x-systemd.after=network-online.target

Toki systemd tarjoaa vähän enemmän ominaisuuksia jos haluaa sillä tehdä suoraan.

Mitäs muita kivoja juttuja ja ominaisuuksia tuo tarjoaa, vaikka olen tuon kanssa kikkaillut ja luonut systemd:lle omia käynnistettäviä palveluja en sano olevani mikään guru tuon käytössä, ainakin cronin tuolla pystyy korvaamaan systemd timereillä, mitäs kaikkea muuta kuin verkkolevyjen mounttaus, cron ja palveluiden käynnistys, verkostahan tuo näyttää vastaavan myös.

 

[TenderBeef]

Mitäs muita kivoja juttuja ja ominaisuuksia tuo tarjoaa, vaikka olen tuon kanssa kikkaillut ja luonut systemd:lle omia käynnistettäviä palveluja en sano olevani mikään guru tuon käytössä, ainakin cronin tuolla pystyy korvaamaan systemd timereillä, mitäs kaikkea muuta kuin verkkolevyjen mounttaus, cron ja palveluiden käynnistys, verkostahan tuo näyttää vastaavan myös.

Tätä samaa itsekin meinasin kysyä. Mitä kaikkea porukka on säätänyt systemd:llä?

 

[JiiPee]

Itse ehkä tekisin tämän(kin) systemd:llä, jotenkin tähän tyyliin: Samba - ArchWiki
Periaatteessa /etc/fstab on toki helpompi, mutta systemd:n kautta tehtynä voi laittaa sen varmistamaan että verkko on saatu pystyyn ennenkuin yritetään mounttailla jne.

E: Täsmennetään, olen tehnytkin jo itselleni...

Tosin systemd ei ole suositelta tapa mounttien hallintaan edelleenkään käsittääkseni vaan suositus on käyttää fstab. Näin tilanne oli ainakin vajaa vuosi sitten kun vähän itsekin suunnittelin josko tunkkais mountit systemd:n kanssa mutta sitä ei sitten suositeltukkaan. Ilmeisesti jotain kesken vielä mounttien suhteen.

 

[Barbarossa]

Tätä samaa itsekin meinasin kysyä. Mitä kaikkea porukka on säätänyt systemd:llä?

Ihan perusjutusta verkkokonffaus jo mainittiinkin. Temppihakemistojen hallinta onnistuu systemd:n kautta ja systemd-bootilla voi korvata GRUBin jos ei harrasta mystisiä boottikonffeja tai museorautaa.

Uudemmissa systemd versioissa on systemd-homed käyttäjien kotihakemistojen hallintaan, helpottaa käsittääkseni kryptattujen tai verkkolevyillä sijaitsevien kotihakemistojen käyttöä, kai myös siirtelyä koneiden välillä. En ole jaksanut perehtyä, en ole toistaiseksi kokenut tarvetta.

Tosin systemd ei ole suositelta tapa mounttien hallintaan edelleenkään käsittääkseni vaan suositus on käyttää fstab. Näin tilanne oli ainakin vajaa vuosi sitten kun vähän itsekin suunnittelin josko tunkkais mountit systemd:n kanssa mutta sitä ei sitten suositeltukkaan. Ilmeisesti jotain kesken vielä mounttien suhteen.

Jos kyse olisikin mistä tahansa paikallisista mounteista niin en edes miettisi systemd mounttien tekemistä niille, mutta smb/cifs:n kanssa matkustetaan muutenkin lyhyessä bussissa. Ja toisekseen, systemd:hän sen hanskaa joka tapauksessa mainitun systemd-fstab-generatorin kautta, verkkolevyjen kanssa tuetut optiot vaan rajalliset. Tai oli vielä viimeksi kun samban kanssa tappelin ja päädyin tekemään systemd.mountit käsin SMB levyille.

 

[dataaja95]

Ihan perusjutusta verkkokonffaus jo mainittiinkin. Temppihakemistojen hallinta onnistuu systemd:n kautta ja systemd-bootilla voi korvata GRUBin jos ei harrasta mystisiä boottikonffeja tai museorautaa.

Uudemmissa systemd versioissa on systemd-homed käyttäjien kotihakemistojen hallintaan, helpottaa käsittääkseni kryptattujen tai verkkolevyillä sijaitsevien kotihakemistojen käyttöä, kai myös siirtelyä koneiden välillä. En ole jaksanut perehtyä, en ole toistaiseksi kokenut tarvetta.



Jos kyse olisikin mistä tahansa paikallisista mounteista niin en edes miettisi systemd mounttien tekemistä niille, mutta smb/cifs:n kanssa matkustetaan muutenkin lyhyessä bussissa. Ja toisekseen, systemd:hän sen hanskaa joka tapauksessa mainitun systemd-fstab-generatorin kautta, verkkolevyjen kanssa tuetut optiot vaan rajalliset. Tai oli vielä viimeksi kun samban kanssa tappelin ja päädyin tekemään systemd.mountit käsin SMB levyille.

Tuosta systemd-bootista olen joskus lukenutkin, voisi testata nykyisellä päätyöasemalla nopeutuisiko bootti. Nykyinen raid1 configuraatiossa oleva m.2 ssd pakka boottaa jo todella nopeasti, joten jättämällä grubin pois bootattaisiin varmaan jo valonnopeudella

 

[Barbarossa]

Tuosta systemd-bootista olen joskus lukenutkin, voisi testata nykyisellä päätyöasemalla nopeutuisiko bootti. Nykyinen raid1 configuraatiossa oleva m.2 ssd pakka boottaa jo todella nopeasti, joten jättämällä grubin pois bootattaisiin varmaan jo valonnopeudella

Melkein uskallan väittää että et huomaa nopeudessa eroa, kyllä se aika menee muuhun kuin bootloaderiin.

Esim. tässä oma pöytäkone:

$ systemd-analyze
Startup finished in 14.782s (firmware) + 3.334s (loader) + 3.846s (kernel) + 2.992s (userspace) = 24.956s
graphical.target reached after 2.989s in userspace

Kuten näkyy, niin suurin osa ajasta menee UEFIksi kutsutun turvonneen möykyn kanssa. Bootloaderin (=systemd-boot tässä tapauksessa) ajasta 3 sekuntia on boottivalikon timeout ja 0.334s se minkä se ottaa kernelin käynnistämiseen.

Mutta muitakin syitä korvata GRUB löytyy kyllä, ei vähiten se että systemd-boot on muuten vaan kevyempi ja näppärämpi normaalitarpeisiin.

 

[karski]

Osaisko joku helpata Chromium ongelman kanssa?

Liitteenä kuva ja tilanne kun yritän tallentaa Chromiumilla. Yritän nimetä tiedostoa, jolloin tuo focus hyppää tuon "save as" ikkunan hakutoimintoon. Käytännössä pystyn lisäämään tiedostonimeen aina yhden merkin, jonka jälkeen pompataan taas tuonne hakuun.

https://aijaa.com/PFXrii (kuva ongelmasta).

Edit. Distrona Manjaro Cinnamonilla

 

[ississ]

Onko joku käyttänyt jotakin vpn palvelinohjelmistoa linuxin päällä ?

Pitäisi viritellä "helpot" yhteydet mökkiympäristöön ulkoa, ssh tietysti kävisi jos putkittaa sen kautta tarvittavat tai sitten joku oikeampi vpn.
Modeemipurkki ei osaa toimia vpn- palvelimena enkä ajatellut ostaa sen vuoksi uutta.

 

[SShadow]

Onko joku käyttänyt jotakin vpn palvelinohjelmistoa linuxin päällä ?

Pitäisi viritellä "helpot" yhteydet mökkiympäristöön ulkoa, ssh tietysti kävisi jos putkittaa sen kautta tarvittavat tai sitten joku oikeampi vpn.
Modeemipurkki ei osaa toimia vpn- palvelimena enkä ajatellut ostaa sen vuoksi uutta.

Wireguard on käsittääkseni paljon helpompi ottaa käyttöön kuin vpn-palvelin. Mahtaa olla jopa helpompi kuin reverse ssh. Itseltä jäänyt ajanpuutteen takia opiskelematta, mutta kaverilla ei pitkään nokka tuhissut.

 

[archy]

Onko joku käyttänyt jotakin vpn palvelinohjelmistoa linuxin päällä ?

Pitäisi viritellä "helpot" yhteydet mökkiympäristöön ulkoa, ssh tietysti kävisi jos putkittaa sen kautta tarvittavat tai sitten joku oikeampi vpn.
Modeemipurkki ei osaa toimia vpn- palvelimena enkä ajatellut ostaa sen vuoksi uutta.

Kävisiko esim Tailscale?

 

[dataaja95]

Wireguard on käsittääkseni paljon helpompi ottaa käyttöön kuin vpn-palvelin. Mahtaa olla jopa helpompi kuin reverse ssh. Itseltä jäänyt ajanpuutteen takia opiskelematta, mutta kaverilla ei pitkään nokka tuhissut.

Wireguardia itsekin suosittelisin, jos enemmän ominaisuuksia tarvitsee niin sitten openvpn tulille, tuon konffaaminen huomattavasti vaikeampaa kuin wireguardin jossa menee juuri ja juuri 5 min.

 

[dataaja95]

Kävisiko esim Tailscale?

MIkäs tuo on, meikäläiselle ihan uusi tuttavuus?

 

[JiiPee]

Onko joku käyttänyt jotakin vpn palvelinohjelmistoa linuxin päällä ?

Pitäisi viritellä "helpot" yhteydet mökkiympäristöön ulkoa, ssh tietysti kävisi jos putkittaa sen kautta tarvittavat tai sitten joku oikeampi vpn.
Modeemipurkki ei osaa toimia vpn- palvelimena enkä ajatellut ostaa sen vuoksi uutta.

Wireguardin saa pystyyn hetkessä. Kernelissä suoraan tuki ollut jo pitkään. Ittellä tarkoitus laittaa openwrt reitittimeen wireguard ajoon kunhan saan hankittua paremman reitittimen johon saa openwrt:n ajoon. Nykyisessä muistia ja tallennustilaa juuri sen verran että unboundin siinä saa pyörimään ja prossuteholtakin niin lussu että ei uskalla alkaa vpn siihen enää virittelemään.

 

[Leo_Greta]

Onko joku käyttänyt jotakin vpn palvelinohjelmistoa linuxin päällä ?

Pitäisi viritellä "helpot" yhteydet mökkiympäristöön ulkoa, ssh tietysti kävisi jos putkittaa sen kautta tarvittavat tai sitten joku oikeampi vpn.
Modeemipurkki ei osaa toimia vpn- palvelimena enkä ajatellut ostaa sen vuoksi uutta.

Zerotierkin on yksi mahdollisuus ja sille ei tarvitse tehdä porttiohjauksia reitittimeen.

 

[Hyrava]

Wireguardin saa tosiaan helposti pystyyn tais sitten openvpn on toinen vaihtoehto, siihen on olemassa valmiita setuppeja esim PiVPN joka nimestään huolimatta ei ole rajoittunut RaspberryPi:hin vaan asentuu kiltisti ainakin debianin päälle. Ja kolmantena tietty Zerotier. Siinä melkein taisi ilmaiset ja kohtuuhelpot vaihtoehdot ollakin.

 

[T0pd0g]

Onko joku käyttänyt jotakin vpn palvelinohjelmistoa linuxin päällä ?

Pitäisi viritellä "helpot" yhteydet mökkiympäristöön ulkoa, ssh tietysti kävisi jos putkittaa sen kautta tarvittavat tai sitten joku oikeampi vpn.
Modeemipurkki ei osaa toimia vpn- palvelimena enkä ajatellut ostaa sen vuoksi uutta.

OT: Näillä sähkön hinnoilla pitää varmaan kohta muuttaakin mökille -> puulämmitys

+1 wirequard

 

[T0pd0g]

Linux rökitti Windows:in nopeustesteissä keskimäärin melkein 10%:lla. Nopeusetu Linukalle parhaimmillaan 70+ %

AMD Ryzen 7 5800X3D - Windows 11 vs. Ubuntu 22.04 LTS Linux Benchmarks - Phoronix

 

[JiiPee]

Just tuossa päivityksiä aloin ajaa ja huomasin että fedora pistäny ilmeisesti binblobit omiin paketteihin.

Pelkästään pukettien kokoa kun katsoo niin on siinä nvidialla vielä työmaata. Pitää kattoo mitä noissa on kun päivitys on valmis.

 

[archy]

Just tuossa päivityksiä aloin ajaa ja huomasin että fedora pistäny ilmeisesti binblobit omiin paketteihin.

Pelkästään pukettien kokoa kun katsoo niin on siinä nvidialla vielä työmaata. Pitää kattoo mitä noissa on kun päivitys on valmis.

amd firmwaressa ainakin pitäisi olla fixit näille uudemmille RX6000 sarjan desktop sekä laptop malleille. Näillä on esiintynyt outoa jäätymisiä kesken käytön, satunnaisesti. Ei kyllä nyt muistu mieleen missä se lopullinen ongelmia sitten oli, mutta etenkin Asuksen Zephyrus sarjan 2022 malleilla tuota ongelmaa ollut.

 

[Barbarossa]

Just tuossa päivityksiä aloin ajaa ja huomasin että fedora pistäny ilmeisesti binblobit omiin paketteihin.

Pelkästään pukettien kokoa kun katsoo niin on siinä nvidialla vielä työmaata. Pitää kattoo mitä noissa on kun päivitys on valmis.

Nuo GPU blobit majaili aiemmin muiden firmware blobien mukana linux-firmware pakaasissa. Nyt ne on lohkaistu omiksi (ali)paketeikseen.

 

[edup]

Just tuossa päivityksiä aloin ajaa ja huomasin että fedora pistäny ilmeisesti binblobit omiin paketteihin.

Pelkästään pukettien kokoa kun katsoo niin on siinä nvidialla vielä työmaata. Pitää kattoo mitä noissa on kun päivitys on valmis.

En väitä ettäkö Nvidialla ei olisi paljon hommia tehtävänä Linux-ajuriensa kanssa, mutta en ehkä myöskään käyttäisi paketin kokoa tai esim. koodirivien määrää minään mittarina valmiusasteesta.

 

[Barbarossa]

En väitä ettäkö Nvidialla ei olisi paljon hommia tehtävänä Linux-ajuriensa kanssa, mutta en ehkä myöskään käyttäisi paketin kokoa tai esim. koodirivien määrää minään mittarina valmiusasteesta.

Tuo paketti lienee pelkästään nouveau ajuria varten, ja sen tilanne ei varmaankaan ole kenellekään epäselvä. Uuden virallisen "open source" ajurin firmwaret ovat ilmeisesti aika paljon suuremmat*, eikä tämäkään minusta kuulosta laadun takeelta...

*:

Spoileri

RE:

 

[Lammas]

Onko tällä sivulla virhe? Xhost - ArchWiki

Eikö tuo mainittu

xhost +SI:localuser:<username>

ole normaaliasetus, kun taas jos halutaan "To provide access to an application running with sudo or su to the graphical server", niin pitäisi olla

xhost +SI:localuser:root

?

 

[Helios]

.....

 

[JiiPee]

"Nest" Is An Interesting New Take On Linux Kernel Scheduling For Better CPU Performance - Phoronix

www.phoronix.com

Mielenkiintoinen lähestymistapa kyllä. Pidetään osa coreista jatkuvasti kuumana, osa valmiudessa ja loput sleepissä kun ajellaan kevyttä kuormaa niin suorituskyky paranee ja virrankulutus laskee.
Toivotaan että toi saataisiin kerneliin piakkoin.

 

[sbasil]

Onko kellään kikkakolmosta SkyShowTimen katsomiseen Linuxilla. Valittaa, että suoratoistoon ei lupaa (Valitettavasti Linux-asetuksiasi ei tueta. Tarkista tuetut laitteet tukikeskuksestamme (6007)). Koitin jo jotain user agent plugaria chromeen, mutta no luck. Pitääkö vaan tyytyä kohtaloonsa ja katsoa Windowsin puolella/streamata puhelimesta televisioon? Käyttiksenä siis Kubuntu 22.04.

 

[TenderBeef]

Olisi tarvetta saada omista varmuuskopioitavista tiedostoista versiointi lokaalisti. Ja sillä lailla, että niitä ei pakattaisi mitenkään, vaan kaikki versiot olisi luettavissa normaalisti (ei haittaa jos tiedostonimeen esim. lisätään jotain versio/pvm/yms. tunnistetta). Ja olisi mukava jos kansiossa olevien tiedostojen versiot saisi esim. johonkin .versions alikansioon.

Ymmärrän ja se ei haittaa, että jokaisesta tiedostosta joutuu olemaan vähintään yksi ylimääräinen versio (vaikka tiedosto ei muuttuisi) ja siten tilantarve on vähintään tuplasti.

Miksi? Pitäisi saada joku luotettava versiointijärjestelmä pilvivarmuuskopiointia varten. En luota nykyiseen Megan versiointiin yhtään. Se laittelee roskikseen randomisti versioita joita ei pitäisi laittaa. Lisäksi, githubin kautta paljastui joku aika sitten dokumentoimaton yksityiskohta, kun sitä tivattiin Megalta, että versiointi on rajoitettu 100kpl:seen, myös maksullisissa tilauksissa. Muuten olen ihan tyytyväinen Megan palveluun, varsinkin mobiiliappsiin jolla pääsee kaikkiin omiin tiedostoihin kiinni missä vaan (en esim. pidä kuvia/videoita puhelimessa itsessään tallessa vaan poistan ne heti sieltä kun olen saanut ne läppärillä käsiteltyä ja sortattua oikeisiin kansioihin Megan appsin autouploadin jälkeen). Se automaattinen kuvien/videoiden upload-toiminto on toiminut erittäin hyvin.

Minkälaista ratkaisua itse käyttäisitte/suosittelisitte? Teenkö jonkun skriptin itse joka vaan vertailee tiedostoja ja niiden viimeisintä versiota ja tekee sen perusteella tarvittaessa uusia versioita? Nopeasti ajateltuna olisi varmaan kohtuullisen iso työ tuon kirjoittamisessa. Vai löytyisikö joku näppärä työkalu tällaiseen tarpeeseen?