Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

Tuossa on tietysti se, että ajan mittaan unohdat tuon muutoksen tehneesi ja joskus ihmettelet miksi tiedostoa ei voi muokata :)
Otan kaikki muokkaukset/ohjeet ylös Jopliniin (en toki jotain GUI:n kautta tehtyjä yksinkertaisia säätöjä) niin ei tarvitse yrittää muistaa kaikkea. Uudelleenasennuksessa on sitten kätevä käydä ohjeita läpi ja esim. kopipastettaa komentoja. :)

Edit: Tietysti voit vain tehdä tiedostosta kopion ja palauttaa oman version jos joku ylikirjoittaa sen.
Tämäkin kävi mielessä mutta jos siihen tulee jotain muutoksia/lisäyksiä niin ei ehkä paras tapa. Pitää varmaan sitten cronilla päivittäin ajaa joku "sed"-komento joka etsii ja muokkaa vaan ne tarvittavat rivit. Harmittavan sotkuinen ja buginen tilanne power asetuksien kanssa tässä Mintissä.
 
En tiedä onko tämä ihan oikea ketju kysyä, mutta osaisiko joku sanoa toimiiko tämä bluetooth adapteri linuxissa? Tarkemmin raspian os:ssä?


Tuotekuvauksessa lukee windows versioita vain ja netistäkin löytyy vähän ristiin olevaa tietoa
 
En tiedä onko tämä ihan oikea ketju kysyä, mutta osaisiko joku sanoa toimiiko tämä bluetooth adapteri linuxissa? Tarkemmin raspian os:ssä?


Tuotekuvauksessa lukee windows versioita vain ja netistäkin löytyy vähän ristiin olevaa tietoa

Aikanaan oli kyllä yhtä syöpää löytää linux-yhteensopivia kilkkeitä. Valmistaja pakkasi samaan koteloon parin-kolmen valmistajan siruja, joista yhdelle oli tuki ytimessä suoraan. Nykyään tilanne lienee parempi, mutta testiksi menee.

Ja ot. Windows-ajurit sisälti sina tuet kaikille siruille..

Ja sori, etten parempaa vastausta saanut sulle.
 
Aikanaan oli kyllä yhtä syöpää löytää linux-yhteensopivia kilkkeitä. Valmistaja pakkasi samaan koteloon parin-kolmen valmistajan siruja, joista yhdelle oli tuki ytimessä suoraan. Nykyään tilanne lienee parempi, mutta testiksi menee.

Ja ot. Windows-ajurit sisälti sina tuet kaikille siruille..

Ja sori, etten parempaa vastausta saanut sulle.
Olen vahvasti samaa mieltä että testiksi menee koska valmistaja ei itse ilmoita yhteensopivuutta. Erittäin todennäköisesti toimii kohtuu-uudella kernelillä mutta... Varsinkin halvemman pään merkeissä on juuri tuota ongelmaa että samalla tyyppimerkinnällä saatetaan myydä eri valmistajan sirulla varustettuja laitteita joten on ihan arpapeliä osuuko toimiva kohdalle.
 
En tiedä onko tämä ihan oikea ketju kysyä, mutta osaisiko joku sanoa toimiiko tämä bluetooth adapteri linuxissa? Tarkemmin raspian os:ssä?


Tuotekuvauksessa lukee windows versioita vain ja netistäkin löytyy vähän ristiin olevaa tietoa

Sikälimikäli siinä on tämä samainen Cambridge Silicon Radion piiri
Bus 001 Device 003: ID 0a12:0001 Cambridge Silicon Radio, Ltd Bluetooth Dongle (HCI mode)
kuten hakutulokset antavat ymmärtää, niin Itselläni on samainen chippi muistikortinlukijaan ympättynä ja toimii.
Oletettavasti oleellisimmat versiotiedot: Kernel 5.12.11 ja Bluez 5.58.

Ja juu, aika monta valmistajasta riippuvaa epävarmuustekijäähän näissä aina on.
 
Mulla on joku Deltacon joka toimi hyvin Pop Os! Mutta ei bleeding edge arch EndvourOS:issa.
Lisäys: Tuli samalla googletettua tuo Endevour Ossin bluetooth ja kerrottu että siinä se ei ollut oletuksena päällä ja annettiin ohjeet.
 
Viimeksi muokattu:
Mikähän olis paras homma siirtää android-puhelimesta kuvat ja muut tiedostot pceelle? Äsken yritin "kylmiltään" testata mutta ei löytänyt kuin muutaman hassun kuvan. Pitäskö koneelle ladata joku ohjelma..
 
Mikähän olis paras homma siirtää android-puhelimesta kuvat ja muut tiedostot pceelle? Äsken yritin "kylmiltään" testata mutta ei löytänyt kuin muutaman hassun kuvan. Pitäskö koneelle ladata joku ohjelma..

USB:n kautta sirtynee ilman eri ohjelmistoa. Itse tosin suosin KDE Connect ohjelmaa, sillä hoituu tiedostojen siirrot (ja paljon muuta) langattomasti.
 
Kun viimeeksi testasin Linuxia, niin käytössä oli Linux Mint. Lopulta halusin päivittää sen uudempaan versioon. En muista mistä versiosta mihin, mutta sen muista, että oli jokin hiton vaikea komentorivi rumba, josta varoitettiin ettei ehkä toimi ja puhdas asennus paras. Noh, lopulta se sota päättyi siihen, että päivitetty uusi versio oli aivan rampa ja kaikki jumissa.

Kuinka tyypillistä tämmöinen on eri distrojen "isoille päivityksille"? Pitäisikö suosia jotain tiettyä distroa, jos haluan mahdollisimman helpon ja huomaamattoman päivityksen, myös isot päivitykset?

Nyt kun googlettelin uusimman Mintin päivitystä, niin edelleen pitää komentorivin kanssa leikkiä, mutta näyttää helpommalta kuin mitä minä kävin läpi. How to upgrade to Linux Mint 20 — Linux Mint User Guide documentation
 
Kun viimeeksi testasin Linuxia, niin käytössä oli Linux Mint. Lopulta halusin päivittää sen uudempaan versioon. En muista mistä versiosta mihin, mutta sen muista, että oli jokin hiton vaikea komentorivi rumba, josta varoitettiin ettei ehkä toimi ja puhdas asennus paras. Noh, lopulta se sota päättyi siihen, että päivitetty uusi versio oli aivan rampa ja kaikki jumissa.

Kuinka tyypillistä tämmöinen on eri distrojen "isoille päivityksille"? Pitäisikö suosia jotain tiettyä distroa, jos haluan mahdollisimman helpon ja huomaamattoman päivityksen, myös isot päivitykset?

Nyt kun googlettelin uusimman Mintin päivitystä, niin edelleen pitää komentorivin kanssa leikkiä, mutta näyttää helpommalta kuin mitä minä kävin läpi. How to upgrade to Linux Mint 20 — Linux Mint User Guide documentation
Manjaro, Ubuntu ja Pop olisivat sellaisia, joilla ehkä itse lähtisin liikkeelle. Minä otin Linuxiin paluun työvälineeksi Garuda:n.
Mutta Manjaro on paljon "aloittelijaystävällisempi"....
Tosin, en ole ollenkaan pitkäaikainen Linux asiantuntija. Garudassa tulee päivitykset jatkuvalla syötöllä (ns. Rolling Release). Manjaro:ssa ilmeisesti enemmän viivellä, mutta "toimivampana". Tarkoittaa, että on paljon harvinaisempaa, että jotain hajoaa.
Päivittää kannattaa kuitenkin ainakin viikoittain, kaikki sellaiset, joissa se on mahdollista. Ja/tai seurata tarkasti, jos on jotain ongelmia päivityksessä...

Nämä nyt vaan omia hajatuksia tässä muutaman kuukauden ajalta...
 
Ainakin Ubuntu päivittyy ihan graafiselta puoleltakin ellei halua komentoriviltä huhuilla paria loitsua. Tai taitaa itseasiassa nykyään hoitua komentoriviltäkin yhdellä komennolla 18.x -versiosta eteenpäin ainakin.

Tietty jos on asennellut kaikkea paketinhallinnan ulkopuolelta niin isommissa päivityksissä saattaa tapahtua jänniä, tosin itselläni siihen ei juuri ole ollut tarvetta kun debianin ja ubuntun paketeista löytyy about kaikki mitä tarvitsen ja lopuista osaan itse pitää huolen isommissa päivityksissä.

Aikanaan kun tuli Fedoraa käytettyä niin se tuntui hajoavan jostain syystä mulla hirveän herkästi, en tiedä johtuiko koneesta vai käyttäjästä mutta ihan tavallisten päivitystenkin jälkeen hajoili aika usein jotain pientä. Tosin, tuosta onkin jo kymmenisen vuotta aikaa. Itsellä siis linuxista kokemuksia about 20v ajalta ja pääsääntöisenä käyttiksenä olen linuxia käyttänyt noin 15v.
 
Ainakin Ubuntu päivittyy ihan graafiselta puoleltakin ellei halua komentoriviltä huhuilla paria loitsua. Tai taitaa itseasiassa nykyään hoitua komentoriviltäkin yhdellä komennolla 18.x -versiosta eteenpäin ainakin.

Tietty jos on asennellut kaikkea paketinhallinnan ulkopuolelta niin isommissa päivityksissä saattaa tapahtua jänniä, tosin itselläni siihen ei juuri ole ollut tarvetta kun debianin ja ubuntun paketeista löytyy about kaikki mitä tarvitsen ja lopuista osaan itse pitää huolen isommissa päivityksissä.

Aikanaan kun tuli Fedoraa käytettyä niin se tuntui hajoavan jostain syystä mulla hirveän herkästi, en tiedä johtuiko koneesta vai käyttäjästä mutta ihan tavallisten päivitystenkin jälkeen hajoili aika usein jotain pientä. Tosin, tuosta onkin jo kymmenisen vuotta aikaa. Itsellä siis linuxista kokemuksia about 20v ajalta ja pääsääntöisenä käyttiksenä olen linuxia käyttänyt noin 15v.

Mulla Ubuntuja ollut käytössä ja aina päivittänyt LTS:stä LTS:ään (ensimmäistä Ubuntu-versionumeroa en muista, mutta alkupuolelta kuitenkin). Mitään ei ole hajonnut päivityksissä. Toki ongelmia aiheuttanut jakelun ulkopuoliset sovellukset, mutta nekin on ratkennut.
 
Linux-päivitysten osalta kannattaa aina päivittää versiosta seuraavaan, eikä jättää versioita välistä pois. Jos oman jakeluversion valmistajalla on pääversioita (esim. LTS tai muu pidempään tuettu pääversio), joiden välillä taataan erikseen päivittäminen, niin niiden välillä voi suoraan huoletta päivittää. Jakeluversion ylläpitäjä yleensä testaa päivityksille vain nämä reitit versiosta seuraavaan tai pääversioiden välillä.

Itse pidän kirjaa tekemistäni muutoksista, jotta voin tarvittaessa tehdä vastaavat muutokset uuteen versioon ja lisäksi laitan /home kotijaon omalle levyosiolleen, jota tulee säännöllisesti varmuuskopioitua.

Näin voin nopeasti asentaa koko systeemin uusiksi, jos version päivittäminen rikkoisi järjestelmän. Näin on ainakin kerran tapahtunut, kun uusi jakeluversio ei pitänyt tuoreesta näytönohjaimestani ja järjestelmä ei käynnistynyt graafiseen ikkunointijärjestelmään.

Tämä malli on myös mahdollistanut helpon tavan siirtyä kokonaan toiseen jakeluversioon. Itse olen aloittanut Red Hat -jakeluversiolla, siitä siirryin Fedoraan, sekä kokeilin Gentoo-linuxia, Debiania ja SuSEa ja päädyin lopulta Ubuntuun, josta olen myös kokeillut useita eri variantteja.

Uuteen läppäriin asensin uusimman Ubuntun, tein vanhan mallin mukaisesti levyjaot ja palautin /home varmuuskopiot. Kone tuntui heti tutulle ja outoa oli vain parantunut suorituskyky.
 
Itse pidän kirjaa tekemistäni muutoksista, jotta voin tarvittaessa tehdä vastaavat muutokset uuteen versioon ja lisäksi laitan /home kotijaon omalle levyosiolleen, jota tulee säännöllisesti varmuuskopioitua.

Näin voin nopeasti asentaa koko systeemin uusiksi, jos version päivittäminen rikkoisi järjestelmän.
Juuri näin.

On:
  • Käyttis, jonka voi aina asentaa uudestaan. Sama tai eri, ei merkitystä
  • Konfiguraatio, eli lista muutoksista, joka sekin tiputetaan paikalle. Käyttisversion muuttuessa konffi mukautetaan
  • Käyttäjän data. Ainoa todella arvokas asia
Jos "kirjan muutoksista" tekee koneluettavaan muotoon, esim. Ansible, Chef tai Puppet, tiputus on automaagista. Nämä työkalut eivät edes ole vain Linux:lle, vaan Win tai OS X:n saa myös hallittua.
 
  • Tykkää
Reactions: Sid
Netflix ja Amazon HD alkaneet toimia uudella Firefoxilla ja Widevine DRM lisäosalla?
 
Lenovo on tosiaan jo pitkään ollut Linux tukija laitevalmistajissa ja aikas heittämällä toimii lähes joka laitteessa. Omakin x260 mukavasti pyörittää OpenSuse Tumbleweed jakelua suoraan out-of-the-box.

Kyllähän Linux on nykypäivänä jo ihan toimiva käyttis peruskäyttäjällekin, mutta eräs ongelma on se, että kaikkialla vaan tungetaan sitä Windowsia ja monet ohjeistukset on yleensä vain sille Windowsille jne... Microsoft on saavuttanut sellaisen tason, että moni pitää sitä vakiona, kun tietokonetta käytetään, MacOS on sitten se toinen, mutta reippaasti pienempi käyttäjäkuntansa.

Mutta ne pelit? Cyberpunk toimii steamin kautta, Baldur's Gate 3 jos vaihtaa exenimeä ja Fenyx Rising myös, toimivatko muut pelit? Entäs emulaattorit?
 
Mutta ne pelit? Cyberpunk toimii steamin kautta, Baldur's Gate 3 jos vaihtaa exenimeä ja Fenyx Rising myös, toimivatko muut pelit? Entäs emulaattorit?
Pelaaminen tulee pysymään Windows maailmassa, sille nyt vaan ei voi mitään, koska kehittäjiä ei vaan kiinnosta ja halua sijoittaa turhaan resursseja. Kyllähän osa peleistä toimii myös Linuxissa hyvin, jotkut vaatii vähän kikkailua. Sitten taasen Online pelit joissa on jonkinlainen anticheat voi unohtaa samantein, tai paukkuu ban.
Siksi kakkoslevyllä pöytäkoneella on Win10 pelejä varten ja sitten muita hommia varten on Linux.

Mutta on myöskin ihmisiä, joita ei PC pelaaminen kiinnosta, niin silti se Windows sieltä yleensä löytyy...
 
Pelaaminen tulee pysymään Windows maailmassa, sille nyt vaan ei voi mitään, koska kehittäjiä ei vaan kiinnosta ja halua sijoittaa turhaan resursseja. Kyllähän osa peleistä toimii myös Linuxissa hyvin, jotkut vaatii vähän kikkailua. Sitten taasen Online pelit joissa on jonkinlainen anticheat voi unohtaa samantein, tai paukkuu ban.
Siksi kakkoslevyllä pöytäkoneella on Win10 pelejä varten ja sitten muita hommia varten on Linux.

Mutta on myöskin ihmisiä, joita ei PC pelaaminen kiinnosta, niin silti se Windows sieltä yleensä löytyy...
No se on se mikä sieltä tarjouskoneesta löytyy jabkun se parin vuoden päästä hidastuu eikä asiat enää hoidu, niin kaupanmyyjä ottaa uudemman halpiksen ja sanoo että tämä on kyllä 2 kertaa nopeempi. Ei ehdota linuksia.
 
No se on se mikä sieltä tarjouskoneesta löytyy jabkun se parin vuoden päästä hidastuu eikä asiat enää hoidu, niin kaupanmyyjä ottaa uudemman halpiksen ja sanoo että tämä on kyllä 2 kertaa nopeempi. Ei ehdota linuksia.

Niin pitkään kuin linuxilla desktop puoli on yhtä kuralla mitä se edelleen on ja niin monta toisiaan vastaan taistelevaa deskaria, ei se myyjä koskaan tule ehdottamaan linuxia.
Se vaatisi sen että tulisi deskari joka olisi käytettävyydeltään hyvin lähellä windowsia ja näyttäisi myös hyvin lähelle windowsilta.
Monille ihmisille muutos totutusta on hankalaa kun jo nyt win10 -> win11 muutos tuntuu aiheuttavan hirveän paljon kohinaa ja vastustusta.
 
Niin pitkään kuin linuxilla desktop puoli on yhtä kuralla mitä se edelleen on ja niin monta toisiaan vastaan taistelevaa deskaria, ei se myyjä koskaan tule ehdottamaan linuxia.
Se vaatisi sen että tulisi deskari joka olisi käytettävyydeltään hyvin lähellä windowsia ja näyttäisi myös hyvin lähelle windowsilta.
Monille ihmisille muutos totutusta on hankalaa kun jo nyt win10 -> win11 muutos tuntuu aiheuttavan hirveän paljon kohinaa ja vastustusta.
Erona vain on se, että Linux-jakeluilla käyttäjä voi käyttää valitsemaansa samaa käyttöliittymää kuin ennenkin, vaikka Linux-ydin, ajurit sekä muut ohjelmistot päivittyvät, mutta Microsoftin Windows-jakeluissa Microsoft sanelee tässä ja ikuisesti mitä käyttöliittymää kulloinkin käytetään. Kerran jahka paimennettavan rooliin on opittu ja se on korvia myöten sisäistetty, laitostunut käyttäytymismalli vastaedes jatkuu luontaisesti. Syödään ja juodaan mitä eteen tuodaan.

Jos työpöytäkäyttöympäristöjen tahi ikkunointihallintajärjestelmien käytössä on hankaluuksia, suosittelen KDE Plasmaa, jonka saa muokattua käytännössä minkä tahansa Windows-version näköiseksi. Tai macOS:n.
 
Ihmetyttää myös tämä kun vaaditaan että se Linux DE pitää olla käytettävyydeltään kuin Windows ja näyttääkin siltä, kuitenkin kun Kikkisofta päättää suuressa viisaudessaan paskoa jälleen kerran Windows GUIn uuteen malliin niin se Windows™ Käyttäjä™ riputtelee vaan tuhkaa päälleen ja mukautuu ilon kyyneleet silmissään muutokseen (tai haalii epämääräisiltä sivuilta ihmeellisiä häkkejä saadakseen jotakin entisen kaltaista), mutta täysin mahdoton rasti mukautua vähänkään erilaiseen Linux DE:hen...
 
Niin pitkään kuin linuxilla desktop puoli on yhtä kuralla mitä se edelleen on ja niin monta toisiaan vastaan taistelevaa deskaria, ei se myyjä koskaan tule ehdottamaan linuxia.
Se vaatisi sen että tulisi deskari joka olisi käytettävyydeltään hyvin lähellä windowsia ja näyttäisi myös hyvin lähelle windowsilta.
Nämä ovat tietysti makuasioita, mutta omasta mielestäni esim. KDE on käytettävyydeltään todella paljon parempi kuin Windows. Siihen päälle vielä Linuxin parempi suorituskyky ja helpompi ylläpidettävyys niin omalla kohdalla valinta on helppo.

Linuxia ei pidä mieltää Windowsin korvaajaksi, jonka pitäisi matkia sitä, vaan ihan omaksi käyttöjärjestelmäkseen. Sillä on lupa olla erilainen kuin Windows ja sen täytyykin olla erilainen. Meillä on jo Windows, mihin me toista tarvitaan?
 
Itsellä ainakin Windowsiin takaisin ajaa sellaiset käytettävyysongelmat. Esimerkiksi, olen tottunut käyttämään Firefoxissa auto-scrollia kun selaan nettisivuja jolloin sen tulee olla sulavaa kaikissa vauhdeissa kuten Windowsissa. Linuxilla distrosta riippumatta tässä jostain syystä tulee lageja tai töksähdyksiä(paremman sanan puuttuessa). Jossain kohtaa Gnome Manjarossa toimi pitkään melko hyvin, mutta jonkun päivityksen jälkeen lagit palasivat. Olen eri distroja aina kokeillut noin 10-15 vuoden ajan eri tietokoneilla ja tämä ongelma ilmenee aina, scrollauksen sujuvuus muutenkin on aina ollut kysymysmerkki. Tilanne on viime vuosina parantunut huimasti, mutta tämä tökkiminen luo heti tahmaisen kuvan vaikka resursseja olisi enemmän vapaana kuin Windowsissa. Muita selaimiakin kokeillut mutta Chromium pohjaiset vaatii autoscrolliin lisäosan linuxilla ja kokemus on ollut niillä sama tai huonompi. Nyt viime viikolla testailin taas ja huomasin sellaisen jutun, että lagi pahenee jos kone on ollut käyttämättä ja näyttö on kerennyt mennä mustaksi/valmiustilaan.

Tuota ilmenee myös peleissä tai no pelissä CS:GO tullut silloin tällöin pelailtua ja mysteerilagit vaivaa siinäkin, mitä Windows puolella ei vaan tule. Jotain on kai jossain näyttöjuttuja optimoimatta, luin juttua jostain x.orgin korvaajasta jonka pitäisi korjata suorituskykyongelmia. Luulisi että i5-9400/1660TI/16GB/970 Evo Plus -paketilla suorituskyky riittäisi, tai no Windowsille ainakin riittää.

Sitten on vielä äänijutut. Windowsin puolella Realtekin ajureilla saa kuulottimiin ääntä, mutta linuxilla äänet on aina lättänät, Windowsissa riittää volumetasoksi 10 kun linuxilla palkki on puolessa välissä. Tähän kokeiltu Pulseaudiojuttuja ja monia säätöjä, en tarkkaan muista. Sitten BT-kaiutin, Windowsissa kun säätää ääntä niin ääni muuttuu kajarissa, linuxin puolella käytettäessä säädetään erikseen ääntä käyttöjärjestelmässä ja erikseen kaiuttimessa.

Haluaisin kyllä käyttää jotain distroa ihan jokapäiväisenä, kun Windowsin päivitysilmoitukset uudelleenkäynnistämisestä sattuu aina huonoinpaan hetkeen ja muutenkin tuo pieni foliohattupuoli tykkäisi enenmmän jos käyttöjärjestelmä ei seuraisi ihan niin paljon.

Onneksi noita on helppo kokeilla. Jätän Windowsin aina paikalleen ja asentelen rinnalle haluamani distron, sitten yritän käyttää sitä mutta yleensä ilo loppuu parissa päivässä ja boottaankin Windowsiin :D
 
Jos työpöytäkäyttöympäristöjen tahi ikkunointihallintajärjestelmien käytössä on hankaluuksia, suosittelen KDE Plasmaa, jonka saa muokattua käytännössä minkä tahansa Windows-version näköiseksi. Tai macOS:n.
Nämä ovat tietysti makuasioita, mutta omasta mielestäni esim. KDE on käytettävyydeltään todella paljon parempi kuin Windows. Siihen päälle vielä Linuxin parempi suorituskyky ja helpompi ylläpidettävyys niin omalla kohdalla valinta on helppo.

Kyllä tässä parinkymmenen vuoden aikana on tullu kokeiltua vaikka mitä ja vaikka kde ihan kivalta näyttää niin ei se vaan yllä windowsin tasolle käytettävyydessään.

Jos kaikkien desktoppien kehittäjät yhdistäisi voimat ja otettaisiin kaikista ne hyvät ominaisuudet niin päästäisiin varmasti jopa windowsin ohi, mutta niin pitkään kun on 10 eri desktoppia ja jokaisella oma visionsa millainen sen pitää olla, niin windows tulee jyräämään, valitettavasti.
 
Jos kaikkien desktoppien kehittäjät yhdistäisi voimat ja otettaisiin kaikista ne hyvät ominaisuudet niin päästäisiin varmasti jopa windowsin ohi, mutta niin pitkään kun on 10 eri desktoppia ja jokaisella oma visionsa millainen sen pitää olla, niin windows tulee jyräämään, valitettavasti.

Tai sitten pakottamalla yhteen eri periaatteisiin pohjautuvat ympäristöt tuloksena olisi vain sekava kasa paskaa. Eli Windows?
 
Kyllä tässä parinkymmenen vuoden aikana on tullu kokeiltua vaikka mitä ja vaikka kde ihan kivalta näyttää niin ei se vaan yllä windowsin tasolle käytettävyydessään.

Jos kaikkien desktoppien kehittäjät yhdistäisi voimat ja otettaisiin kaikista ne hyvät ominaisuudet niin päästäisiin varmasti jopa windowsin ohi, mutta niin pitkään kun on 10 eri desktoppia ja jokaisella oma visionsa millainen sen pitää olla, niin windows tulee jyräämään, valitettavasti.
En ole Linua käyttänyt aktiivisesti hädin tuskin vuosikymmentä, mutta jo siinä ajassa olen havainnut useammalle eri käyttöliittymälle omat käyttökohteensa. Vinhaa kai on, että Microsoft juurikin yrityksessään luoda yhtä käyttöliittymää kaikkien käyttöympäristöjen hallintaan vastaavasti on saanut paljon vastustusta.

Palvelimien hallinnassa ja ylläpidossa, kuin myös ohjelmoinnissa itse pidän minimaalisista näppäimistöltä hallinnoitavista ikkunointiohjelmista, esim. dwm, mutta pelaamisen kanssa perinteisempi hiirellä hallittavaksi tehty käyttöliittymä on parempi kokemus, kuten XFCE/KDE.

Ei pakottaa tartte vaan lähettäisiin puhtaalta pöydältä tekemään täysin uusi yhdistäen voimavarat.

Sinällään voimavarat ovat jo avoimen lähdekoodin kautta yhdistetty, mutta tarkoittanetko, että kaikki kehittäjät kehittäisivät jotain jumalkäyttöliittymää tyyliin Windows ja sen alaisuudessa saavutettaisiin jotain jota esim. KDE Plasma ei ole kyennyt jo saavuttamaan? Tarjoaako KDE Plasma liikaa valinnanvapautta, eli vähemmän mahdollisuuksia muokata, käytön suoraviivaistusta, yksinkertaistusta kaivattaisiin?

Vai, että kaikki käyttötavat, ikkunointiohjelmistojen näppäimistöllä hallittavissa olevat + hiirellä ohjailtava graafinen käyttöliittymät olisi mahdollista yhdestä "supertyöpöytäympäristöstä" ottaa käyttöön, lennosta vaihtaen näiden välillä, toimisi älyluureissa, 8K näytöllä 240MHz pelattaessa kuin myös marketin muoviräpsyissä?
 
Tietäätkö kukaan mikä on vikana kun pitää joka kerta käydä klikkaamassa kovalevyä että se näkyy steamissa? Ubuntu 20.4.2 LTS

Jos ei käy klikkaamassa niin asennetut pelit ei näy eikä voi siihen muutakaan asentaa. Levyn virranhallinta asetuksiakin kävin muuttamassa ilman muutosta.

 
Tietäätkö kukaan mikä on vikana kun pitää joka kerta käydä klikkaamassa kovalevyä että se näkyy steamissa? Ubuntu 20.4.2 LTS

Jos ei käy klikkaamassa niin asennetut pelit ei näy eikä voi siihen muutakaan asentaa. Levyn virranhallinta asetuksiakin kävin muuttamassa ilman muutosta.

Onko se mountattuna muuten ilman klikkaamista? Näkyykö levy mount-komennolla komentoriviltä ilman klikkaamista?
 
Sitten sitä ei mountata varmaan automaattisesti mountata koneen käynnistyessä. Eli pitäisi laittaa /etc/fstab-tiedostoon se automaattisesti mountattavaksi.

Etsi levyn block-tiedosto, eli /dev/jotain. Voit vaikka mountata sen klikkaamalla sitä tiedostonhallintaohjelmassa. Sitten df -h:lla etsit mikä se on. Katso myös mihin kansioon se on mountattu. Sitten lsblk -lf /dev/jotain ja otat UUID:n talteen. Sitten selvität tiedostojärjestelmän komennolla mount | grep /dev/jotain. Sitten lisäät /etc/fstab-tiedostoon rivin.

Koodi:
UUID=selvittämäsi_uuid /mihin/mountattu tiedostojärjestelmä defaults 0 0

Kokeile mountata sudo mount -a ja katso onnistuiko mounttaus. Jotakuinkin tuohon tapaan ja pitäisi olla mountattuna automaattisesti.
 
Sitten sitä ei mountata varmaan automaattisesti mountata koneen käynnistyessä. Eli pitäisi laittaa /etc/fstab-tiedostoon se automaattisesti mountattavaksi.

Etsi levyn block-tiedosto, eli /dev/jotain. Voit vaikka mountata sen klikkaamalla sitä tiedostonhallintaohjelmassa. Sitten df -h:lla etsit mikä se on. Katso myös mihin kansioon se on mountattu. Sitten lsblk -lf /dev/jotain ja otat UUID:n talteen. Sitten selvität tiedostojärjestelmän komennolla mount | grep /dev/jotain. Sitten lisäät /etc/fstab-tiedostoon rivin.

Koodi:
UUID=selvittämäsi_uuid /mihin/mountattu tiedostojärjestelmä defaults 0 0

Kokeile mountata sudo mount -a ja katso onnistuiko mounttaus. Jotakuinkin tuohon tapaan ja pitäisi olla mountattuna automaattisesti.
Taitaa mennä vähän liian hankalaksi perus käyttäjälle.

Ei tuo levyn klikkaus ole iso homma kumminkaan.
 
Onkohan jossain arkistoja vanhoista paketeista? Etsinnässä Postgresql 9.1 ja 9.3 erääseen kertaluontoiseen hommaan. Centos 6 paketeista löytyi vähän vanhempaa ja Centos 7:ssa oli jo Postgres 9.6 mukana.
 
Viimeksi muokattu:
Ihmetyttää myös tämä kun vaaditaan että se Linux DE pitää olla käytettävyydeltään kuin Windows ja näyttääkin siltä, kuitenkin kun Kikkisofta päättää suuressa viisaudessaan paskoa jälleen kerran Windows GUIn uuteen malliin niin se Windows™ Käyttäjä™ riputtelee vaan tuhkaa päälleen ja mukautuu ilon kyyneleet silmissään muutokseen (tai haalii epämääräisiltä sivuilta ihmeellisiä häkkejä saadakseen jotakin entisen kaltaista), mutta täysin mahdoton rasti mukautua vähänkään erilaiseen Linux DE:hen...
Itse olen tästä täysin samaa mieltä. Itse Linuxia -97 vuodesta käyttäneenä (koti- ja työkäytössä, desktoppeja ja servereitä nähneenä, lukuisia rpm-paketteja ylläpitäneenä, tuhansia custom kerneleitä kääntäneenä) olen päätynyt uskomattoman monta kertaa keskusteluun työpöydistä. Yleinen aloitus kotimaassa sekä ulkomailla on että, Linux ei voi ikinä korvata Windowssia, koska se on niin vaikea käyttöinen ja työpöydät ei ole kuin Windowsin GUI. Yleensä päätän tämän keskustelun suoraan siihen, että Linuxilla ei ole mitään tarvetta koskaan korvata Windowssia ja kannattaa ehdottomasti pysyä Windows käyttäjänä, jos ajattelet näin.

Itselle ainoa oikea window manageri on OpenBox + Bear2 teema ja sillä on selvitty kohta lähes 20v (no ehkä 16v), editorina VI shellinä BASH.

Se on jännä, että ihmiset vaihtelevat distroja, kuin sukkia, todellisuudessa kannattaa opetella käyttämään sitä Linuxia ja ottaa joku ihan oikea distro käyttöön, kuten Fedora, Debian, Gentoo, Arch, jopa LFS. Loppujen lopuksi ihan sama mikä jakelu siellä pohjalla on, oikeaan distroon löytyy kyllä kaikki softat paketteina mitä ikinä on tehty, komentorivin komennot pakettien hallintaan on 90% samat (install, remove, search jne.) vaihdat vaan eteen komennon dnf, apt, emerge, pacman jne. Itse kasaan aina valmista scriptiä, jonka ajan rootina, joka asentaa ja konffaa kaiken, jos jostain syystä haluan laittaa uuden koneen nippuun ja tehdä siitä samanlaisen, kuin joku toinen kone on.

Oman kokemuksen pohjalta voin sanoa, että mieltä avartavin kokemus oli 2002 kesällä, kun Gentoo 1.2 julkaistiin. Image tuli poltettua CD:lle, manuaali printattua (siihen aikaan ei ollut paljon muuta mahdollisuutta lukea manuaalia, paitsi toki Lynx ja toinen pc missä ei ollut nettiä), livecd:n boottaus terminaaliin. Siitä lähti sitten levyjen osiointi, chrootin pystyttely levyille, jotta olisi paikka, mihin voisi alkaa asetuksia tekemään, paketteja ja kerneliä kääntämään jne. Prosessi kesti toki viikon tai pari, rautana huippu nopea 133MHz Pentium ja nettinä taisi olla 64kbps ISDN. Voin sanoa, että ei tee mieli asentaa uusiksi errorin nähdessä, vaan ratkaista ongelma ja jatkaa eteenpäin. Nykypäivänä lähimmäksi taitaa päästä enää LFS, josta siitäkin löytyy ALFS laiskoille.

No tosiaan ymmärrän @Barbarossa tuskasi, mutta ehkä olemme liian syvissä vesissä ja nyky Linux käyttäjät etsivät netistä joka päivä uutta distroa, joka näyttää paremmalta ja on helppokäyttöisempi kuin joku toinen (oikein hyvät perusteet valita käyttöjärjestelmä). Ja ollaan kuin voittajat, jos löydetään jotain millä sitä oikeaa Linuxia on pystytty piilottamaan mahdollisimman paljon. Ongelman tullessa tämä HipitiHopPoppisLinux asennetaan uudestaan, kun ongelman ratkaisu vaatisi jotain mitä ei ymmärretä, eikä haluta oppia. Parhaimmillaan Googlataan jotain ja ajetaan kasa komentoja joista ei ymmärretä yhtään mitään ja toivotaan parasta...
 
Mistä tiesit, että vaihdan sukat vasta kun ne ovat kuluneet puhki ja uudet ovat samaa merkkiä? :rolleyes:
(Oli RHL kunnes loppui. Oli Fedora Core, kunnes kärsivällisyys koko ajan päivittää loppui. On CentOS, kunnes loppuu. Seuraavakin samaa perhettä, ettei kaikki muutu.)

Asennus/ylläpitoskripti on todella hyvä olemassa. Se tekee asennuksesta "halpaa" on asennuksen syy sitten uusi kone, hajonneen koneen palautus tai pahasti sivuraiteelle eksynyt ongelmanratkaisu. Skripti vielä talteen versionhallintaan.

Mikä työpöytä? Ihan sama. Ainoastaan "Quad-buffered OpenGL Stereo"-tuki on ollut plussa.
Kissa ja hiiri on terminaalissa jo "graafinen editori", kun VI:n oppiminen jäi väliin ...
 
Mistä tiesit, että vaihdan sukat vasta kun ne ovat kuluneet puhki ja uudet ovat samaa merkkiä? :rolleyes:
(Oli RHL kunnes loppui. Oli Fedora Core, kunnes kärsivällisyys koko ajan päivittää loppui. On CentOS, kunnes loppuu. Seuraavakin samaa perhettä, ettei kaikki muutu.)

Asennus/ylläpitoskripti on todella hyvä olemassa. Se tekee asennuksesta "halpaa" on asennuksen syy sitten uusi kone, hajonneen koneen palautus tai pahasti sivuraiteelle eksynyt ongelmanratkaisu. Skripti vielä talteen versionhallintaan.

Mikä työpöytä? Ihan sama. Ainoastaan "Quad-buffered OpenGL Stereo"-tuki on ollut plussa.
Kissa ja hiiri on terminaalissa jo "graafinen editori", kun VI:n oppiminen jäi väliin ...
Jeps, ei ollut varsinaisesti tarkoitus vaikuttaa kenenkään tunteisiin liian syvästi.

Pointti oli enemmänkin se, että olisi hyvä joskus mennä sinne juurille, missä oikea työ tapahtuu. Listaamani distrot oli vaan esimerkkejä niistä jotka ei pohjaudu mihinkään. Eli jos avaat vaikka debian/changelog · sid · Debian kernel team / linux ja alat katselemaan changelogin sisältöä (tämä siis vain kernel paketti ja unstable Sid haara), niin siitä saa vähän käsitystä, että mitä oikeat distrojen ylläpitäjät tekee päivätyökseen. Kun taas RiksRaksPoksLinuxin ylläpitäjät ottavat tämän työn ja kääntää tästä kernelin omaan distroon. Ja kyllä tässä ei ole mitään väärää. Mutta olisi hyvä edes ymmärtää, että mitä pakettien kehittäminen, ylläpitäminen tarkoittaa oikeasti. Eli mistä se käytössä oleva distro tulee (tai sen pohja tulee). Yhtä työlästä on jonkun tietyn version ylläpitäminen vuosia, kuin uuden päivittäminen jatkuvasti. Eli esim. ero Fedoran ja Debianin välillä. Fedora kehittäjät valitsevat aina uusimman version paketeista ja pätchää ne kääntymään uusimpia paketteja vasten, kun taas Debian kehittäjät ottaa uusia ominaisuuksia ja backporttaa niitä tiettyyn kerneliin, jotta tietty vakaus voidaan säilyttää vaikka vuosikymmeniä.
 
Viimeksi muokattu:
Sinällään voimavarat ovat jo avoimen lähdekoodin kautta yhdistetty, mutta tarkoittanetko, että kaikki kehittäjät kehittäisivät jotain jumalkäyttöliittymää tyyliin Windows ja sen alaisuudessa saavutettaisiin jotain jota esim. KDE Plasma ei ole kyennyt jo saavuttamaan? Tarjoaako KDE Plasma liikaa valinnanvapautta, eli vähemmän mahdollisuuksia muokata, käytön suoraviivaistusta, yksinkertaistusta kaivattaisiin?

Siis kun se linuxin desktop vaan on vaikekulkuinen viidakko missä hommat toimii miten toimii tai ei ollenkaan. Esim. HDR tuki on ehkä joskus tulossa. Audio puoli on ihan levällään, rajapintoja kyllä löytyy jos jonkii laista, alsa, jack, pulseaudio, pipewire.. Esim. dolby monikanava äänien passthrough suoraan vahvarille purettavaksi vaatii hirmu säätöä esim. pulseaudion kanssa. Pipewire ilmeisesti tulee olemaan SE jumal audio juttu joka ratkaisee kaikki ongelmat mutta siinä ei passthrough vielä toimi senkään vertaa mitä pulseaudion kanssa. Pulsessa natiivi tuki on E-AC3 ja DTS:n asti. Heti kun hypätään 6 kanavasta ylitte niin ei ole tukea. Pulseaudio 13 piti tuki tuoda, mutta eipä toiminut. Nyt mennään 14.2 versiossa ja edelleen natiivi tuki puuttuu.

Tuossa nyt pari esimerkkiä.
 
Nyt joutuu kysymään helppiä, yksi softa (RHash) ubuntu/mint repossa n. 1½ vuotta vanha ja katselin, että olisi kiva saada uudempi versio käyttöön mutta meni sormi suuhun kun se pitäisi buildata. Tarvitseeko asentaa ensiksi joku compiler ja sitten vasta ajaa noita configure & make komentoja?
 
Nyt joutuu kysymään helppiä, yksi softa (RHash) ubuntu/mint repossa n. 1½ vuotta vanha ja katselin, että olisi kiva saada uudempi versio käyttöön mutta meni sormi suuhun kun se pitäisi buildata. Tarvitseeko asentaa ensiksi joku compiler ja sitten vasta ajaa noita configure & make komentoja?
No testaa ensin onko "joku compiler" (=kääntäjä) jo asennettu:
Koodi:
gcc --version
Tuo näyttää tietoja kääntäjästä, jos se on asennettu. Tarvitset myös maken:
Koodi:
make --version
Ubuntusta löytyy näköjään paketti nimeltä "build-essential", jonka asentamalla saat helposti käyttöön sekä kääntäjän että maken.
 
Nyt joutuu kysymään helppiä, yksi softa (RHash) ubuntu/mint repossa n. 1½ vuotta vanha ja katselin, että olisi kiva saada uudempi versio käyttöön mutta meni sormi suuhun kun se pitäisi buildata. Tarvitseeko asentaa ensiksi joku compiler ja sitten vasta ajaa noita configure & make komentoja?
Eiköhän tuohon riitä "build-essential" (Debian/Ubuntu default) ja sitten tarvittavat kirjastot, jos niitä tarvitset, kuten ohjeissa sanotaan.
 
Löytyi valmiina tällaiset (Mint 20.2 Cinnamon):

Koodi:
gcc (Ubuntu 9.3.0-17ubuntu1~20.04) 9.3.0
Copyright (C) 2019 Free Software Foundation, Inc.

GNU Make 4.2.1
Built for x86_64-pc-linux-gnu
Copyright (C) 1988-2016 Free Software Foundation, Inc.
Onko liian vanhat vai onko sillä mitään väliä?

Onko tämä komento ihan oikein tuolla? ./configure && make && make install Mitä tuo välissä oleva pelkkä "make" mukamas tekee? Softan pääsivulla lukee vain: ./configure && make install.

Tarvitseeko ottaa huomioon tätä tuolta install ohjeista? "When building a package for an OS Repository, one should correctly specify system directories"
 
sitten tarvittavat kirjastot
Tuo "RHash can use optimized algorithms of MD5, SHA1, SHA2 from the OpenSSL library. To link OpenSSL at run-time (preffered way), configure RHash as ./configure --enable-openssl-runtime" varmaan olisi järkevä enabloida. OpenSSL löytyy tällainen valmiina: "OpenSSL 1.1.1f 31 Mar 2020" järjestelmästä, eikös se riitä? Jos vain ei ole liian vanha versio?
 
Onko tämä komento ihan oikein tuolla? ./configure && make && make install Mitä tuo välissä oleva pelkkä "make" mukamas tekee? Softan pääsivulla lukee vain: ./configure && make install.
Tuossa kerrottu mitä nuo tekee:
Tuo "RHash can use optimized algorithms of MD5, SHA1, SHA2 from the OpenSSL library. To link OpenSSL at run-time (preffered way), configure RHash as ./configure --enable-openssl-runtime" varmaan olisi järkevä enabloida. OpenSSL löytyy tällainen valmiina: "OpenSSL 1.1.1f 31 Mar 2020" järjestelmästä, eikös se riitä? Jos vain ei ole liian vanha versio?
Riippuu ihan omista tarpeista, mitä kirjastoja käytät kääntämiseen, voit aina kääntää uudestaan myöhemminkin, jos jotain jäi puuttumaan...
 
Eli tuo softan pääsivulla oleva ./configure && make install on sitten väärin? Jos nyt ymmärsin oikein, niin tuo ei buildaa ollenkaan.
Joissain softassa makefile ei install-käskyllä käännä kaikkea vaan olettaa että on käännetty. On ihan hyvä varmuuden vuoksi sanoa pelkkä make. Tämän näkee hyvin siitä, jos make install epäonnistuu, kannattaa perään ajaa pelkkä make ja uudestaan make install. Lisäksi jossain käytössä on hiukan turvallisempaa jos install vaatii root-oikeudet ja kääntäminen ei. Maken perään voi nykyään myös laittaa -j$(nproc), mikä voi nopeuttaa kääntöä.
 
"build-essential" joutui asentamaan ensin, ei toiminut compiler muuten.

En saanut tuota "RHash can use optimized algorithms of MD5, SHA1, SHA2 from the OpenSSL library. To link OpenSSL at run-time (preffered way)" hommaa toimimaan. Tulee "Error: OpenSSL library not found" viestiä kun ajaa komennon ./configure --enable-openssl-runtime && make. Config.logissa oli joku "use --enable-openssl=runtime instead of --enable-openssl-runtime" varoitus ja kokeilin tuota suositeltua parametriä myös mutta ei toimi.

Kokeilin sitten vaan ./configure && make ja se näytti toimivan ihan ok. Sen jälkeen kokeilin ekaksi ilman sudoa make install mutta se antoi "cannot create regular file '/usr/local/bin/rhash': Permission denied" virheen. Sudolla näytti toimivan homma, ei ainakaan virheitä näkynyt.

Mutta sitten kun yrittää ajaa tuota uutta softaa niin tulee: "fatal error: incompatible librhash version is loaded: 1.3.9". EDIT: Liittyykö tämä nyt siihen "Building an OS native package" osioon tuolla install ohjeissa? En oikein tajua mitä komentoja pitäisi käyttää tuolta osiosta.. etten rävellä vaan järjestelmää pahasti sotkuun..

Taisi olla vähän liian edistynyttä touhuilua tämä koko homma mulle? :)
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
258 391
Viestejä
4 489 679
Jäsenet
74 152
Uusin jäsen
CyberBoi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom