Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

Kiitos @Hans_K vastauksestasi. Reilusti näkökulma siinä kuitenkin kallistuu tuonne Windows-maailman puolelle. Onko todella niin, että Microsoftin Active Directory on se, jota tällaiseen käyttöön kannattaisi harkita, eikä järkevää Open Source verrokkia meinaa löytyä. Niitä Windows-työasemia on kuitenkin vaan sen kaksi kappaletta, joten niihin autentikointi ei ole mikään issue. Sen sijaan erilaisia muita LDAPia kaipaavia palveluja on enemmän.

Tarkoituksenani ei ole hankkia mitään MS-lisenssiä saati varsinkaan taivuttaa sikäläisiä lisenssiehtoja. En myöskään tule hankkimaan uutta Windows-palvelinta tähän tarkoitukseen, vaan Debianilla mennään. Muutenkaan Windows-juttujen opiskelu ei kyllä ole se, mihin haluan aikaani juurikaan kuluttaa.

Olisiko niin, että jos sen Samba DC:n laitan tähän tarkoitukseen, niin tarjoaako se itse myös LDAP-rajapinnan, vai tarvitaanko OpenLDAP vielä lisäksi?
 
Active Directory on myös aina samalla standardi LDAP-hakemisto/kanta, eli normi TCP 389 ym. portit pelittää ja Linux natiiveilla LDAP työkaluilla käpistelyt myös.

Windows maailmassa käytännössä ainoa vaihtoehto keskitetylle käyttäjähallinnalle on AD, eli työasema pitää liittää domainiin ja sen jälkeen pelittää Kerberokset ym SSO kuviot.

Jos ei AD:n pystyttelyt nappaa, edes se Samba DC, ja tarve lähinnä siihen että eri työasemiin/palveluihin pääsee sisään samoilla tunnuksilla ja salasanoilla. Niin semmonen tuli Mieleen että jos ottais ne Windows työasemat vaikka Ansiblen hallintaan ja jollain omalla custom playbookilla sitten synkkaisi ne OpenLDAPin tms. hakemistossa sijaitsevat tunnukset ja passut Windows-työasemien paikallisiksi käyttäjiksi. Eli Windows koneet saisi olla edelleen kuten nyt, eli "WORKGROUP" / Home koneita, eikä joinata ollenkaan AD:hen. Jos esim OpenLDAPin käyttäjähallintaan löytyy vaikka web UI jossa käyttäjä vaihtaa passunsa ja joku skripti kävis sitten "kaappaamassa" sen plain text passun kun käyttäjä on sen syöttänyt, ja taustalla pyörähtää Ansiblen playbook jossa käskytellään win_user pluginia joka käy asettamassa saman passun saman nimiselle paikalliselle Windows-tunnukselle.
 
Jos pistän koneeseen toisen käyttis SSD:n ja asennan Linukan siihen, niin saako ihan UEFI:n boottivalikolla valittua Linukan boottauksen halutessaan? Läppäriin pistin dual-bootin (Mint), kun ei ole niin väliä jos sekoaa jossain välissä. Mutta pääkoneessa ei viittis ottaa sitä riskiä...
Garuda on alkanut sen verran kinostamaan, että jos käyttäis sen räveltämiseen vapaa-aikansa...

Ja eukko kiittää! xDDDD
 
Do diin. Sillä sitten edetään.
Ubuntusta huomasin ihan fiksun automaattisen ominaisuuden. En tiedä onko kaikissa distroissa.

Eli asensin käyttöjärjestelmät niin, että UEFI:n asetuksista disabloin SSD:n jota en asennuksessa tarvitse. Eli vain Windows levy aktiivisena windowsia asentaessa, ja Linuxia asentaessa vastaavasti vain Linux levy aktiivisena. UEFI bootilla valitsin kumpaa käyttistä käytän.
Kuitenkin apt-dist upgrade päivitti myös boottivalikon automaattisesti, löysi Windows osion ja lisäsi sen boottivalikkoonsa. Eli Linux levyltä käynnistäessä voi vielä valita käynnistyksen Windowsiin.

Tuo käynnistysvalikko on toki kohtuu helppo säätää itsekin mieleisekseen, eikä siinä tehdä muutoksia Windows-asemalle, joten käyttis ei siitä sekoa. Windowsin päivitykset saattava bootata konetta uudelleen parikin kertaa, joten olen itse laittanut 5 sekunnin viiveen valikkoon, kone boottaa linux levyn kautta oletuksena Windowsiin.
 
Ubuntusta huomasin ihan fiksun automaattisen ominaisuuden. En tiedä onko kaikissa distroissa.

Eli asensin käyttöjärjestelmät niin, että UEFI:n asetuksista disabloin SSD:n jota en asennuksessa tarvitse. Eli vain Windows levy aktiivisena windowsia asentaessa, ja Linuxia asentaessa vastaavasti vain Linux levy aktiivisena. UEFI bootilla valitsin kumpaa käyttistä käytän.
Kuitenkin apt-dist upgrade päivitti myös boottivalikon automaattisesti, löysi Windows osion ja lisäsi sen boottivalikkoonsa. Eli Linux levyltä käynnistäessä voi vielä valita käynnistyksen Windowsiin.

Tuo käynnistysvalikko on toki kohtuu helppo säätää itsekin mieleisekseen, eikä siinä tehdä muutoksia Windows-asemalle, joten käyttis ei siitä sekoa. Windowsin päivitykset saattava bootata konetta uudelleen parikin kertaa, joten olen itse laittanut 5 sekunnin viiveen valikkoon, kone boottaa linux levyn kautta oletuksena Windowsiin.
Roger. Pitänee katsoa, miten on näppärin käytännössä. Konetta käyttää kuitenkin emäntäkin välillä.

Vaikka eiköhän tuo osaa sopeutua ;)

P.S. Garuda KDE gaming edition rullaa nyt masiinalla ja onpas ollut yllättävän helppoa. I'm impressed!
Veteli automaagisesti tosiaan myös tuon Wintoosan, tuohon Garudan käynnisvalikkoon. Mutta laitoin UEFI:sta buuttaamaan Windows puolelle vakiona. Kukaan muu ei kuitenkaan käytä minun lisäkseni Linuxia, niin itse vaan Linuxiin halutessa boottivalikon kautta.
 
Viimeksi muokattu:
Mistä bash löytää funktiot? Jos kirjoitan "declare -F" niin saan pitkän listan olemassa olevista funktioista, mutta en ymmärrä missä bash on nähnyt niiden määrittelyt.

Esimerkiksi funktio nimeltä __git_ps1 näyttäisi olevan määritelty tiedostossa "/usr/lib/git-core/git-sh-prompt", mutta en löydä mainintaa kyseisestä tiedostosta missään näistä:
~/.profile
~/.bashrc
/etc/profile
/etc/bash.bashrc

Silti bash on tietoinen kyseisestä funktiosta. Käyttiksenä (K)Ubuntu 20.04.
 
Onko /etc/profile:n lopussa:
Koodi:
  for i in /etc/profile.d/*.sh; do
    if [ -r $i ]; then
      . $i
    fi
  done
tai vastaava? Jos on, mitä /etc/profile.d/*.sh löytyy?
 
Onko /etc/profile:n lopussa:
Koodi:
  for i in /etc/profile.d/*.sh; do
    if [ -r $i ]; then
      . $i
    fi
  done
tai vastaava? Jos on, mitä /etc/profile.d/*.sh löytyy?
Joo, siellä on "bash_completion.sh", "apps-bin-path.sh" ja lisäksi muutama asiaan täysin liittymätön skripti. Mutta ei noissa kahdessa mainitussa skriptissäkään mitään relevanttia näytä olevan, ja samaa pätee tiedostoon "/usr/share/bash-completion/bash_completion" johon löytyy viittaus tuosta bash_completion.sh:sta. Kokeilin kaikkiin "grep -i git" eikä löytynyt mitään.
 
Windows:n WSL Ubuntussa(?):
Koodi:
$ grep -r __git_ps1 /etc
...
/etc/bash_completion.d/git-prompt:# Some users rely on the __git_ps1 function becoming available
...

Koodi:
$ cat /etc/bash_completion.d/git-prompt
# In git versions < 1.7.12, this shell library was part of the
# git completion script.
#
# Some users rely on the __git_ps1 function becoming available
# when bash-completion is loaded.  Continue to load this library
# at bash-completion startup for now, to ease the transition to a
# world order where the prompt function is requested separately.
#
if [[ -e /usr/lib/git-core/git-sh-prompt ]]; then
        . /usr/lib/git-core/git-sh-prompt
fi
Eli "bash_completion.sh" kai lukee /etc/bash_completion.d/* jotenkin.

[edit] jep:
Koodi:
$ grep -m1 -A8 compat_dir /usr/share/bash-completion/bash_completion
compat_dir=${BASH_COMPLETION_COMPAT_DIR:-/etc/bash_completion.d}
if [[ -d $compat_dir && -r $compat_dir && -x $compat_dir ]]; then
    for i in "$compat_dir"/*; do
        [[ ${i##*/} != @($_backup_glob|Makefile*|$_blacklist_glob) \
            && -f $i && -r $i ]] && . "$i"
    done
fi
unset compat_dir i _blacklist_glob
 
Viimeksi muokattu:
Windows:n WSL Ubuntussa(?):
Koodi:
$ grep -r __git_ps1 /etc
...
/etc/bash_completion.d/git-prompt:# Some users rely on the __git_ps1 function becoming available
...

Koodi:
$ cat /etc/bash_completion.d/git-prompt
# In git versions < 1.7.12, this shell library was part of the
# git completion script.
#
# Some users rely on the __git_ps1 function becoming available
# when bash-completion is loaded.  Continue to load this library
# at bash-completion startup for now, to ease the transition to a
# world order where the prompt function is requested separately.
#
if [[ -e /usr/lib/git-core/git-sh-prompt ]]; then
        . /usr/lib/git-core/git-sh-prompt
fi
Eli "bash_completion.sh" kai lukee /etc/bash_completion.d/* jotenkin.

[edit] jep:
Koodi:
$ grep -m1 -A8 compat_dir /usr/share/bash-completion/bash_completion
compat_dir=${BASH_COMPLETION_COMPAT_DIR:-/etc/bash_completion.d}
if [[ -d $compat_dir && -r $compat_dir && -x $compat_dir ]]; then
    for i in "$compat_dir"/*; do
        [[ ${i##*/} != @($_backup_glob|Makefile*|$_blacklist_glob) \
            && -f $i && -r $i ]] && . "$i"
    done
fi
unset compat_dir i _blacklist_glob
No näin tosiaan on. Eli bash lukee ensin /etc/profile -tiedoston (kuten sanotaan bashin man-sivuilla), josta ajetaan /etc/profile.d/bash_completion.sh, josta ajetaan /usr/share/bash-completion/bash_completion, josta ajetaan /etc/bash_completion.d/git-prompt, joka sitten suorittaa tuon /usr/lib/git-core/git-sh-prompt -skriptin.
 
Uudemmat 5.10.x sarjaan (5.10.33) ja 5.11.x sarjaan (5.11.17) kuuluvat linux kernelit vaativat libc6 version 2.33 tai uudemman, hauska juttu se että vasta Ubuntu 21.04 versiossa on tuettuna 2.33 libc6, aiemmissa 20.04.2 ja 20.10 versioissa tuettuna 2.31 ja 2.32 versiot :hmm:

Virhe, vai kehoitus massana uusimpaan OS versioon? 20.04 on kuitenkin LTS versio, luulisi että kernel päivityksiä riittäisi vielä pitkään.
 
Viimeksi muokattu:
Koska ei ole parempaakaan ketjua, niin laitetaan nyt tänne. Eli Linux on kohta 30v vanha ja tuli vastaan ihan mielenkiintoinen haastattelu Linus Torvaldsille, jos jotakuta muutakin kiinnostaa vähän historia, kuinka kernel kehitys tapahtuu jne...

Pari mielenkiintoista kohtaa haluan nostaa näkyville niille, jotka ei jaksa lukea koko artikkelia:

- To put this all in perspective - I really didn't start out with any big plans of high expectations. It was a personal project that grew not out of some big dream to create a new operating system, but literally grew kind of haphazardly from me initially just trying to learn the in-and-outs of my new PC hardware. So when I released the very first version, it was really more of a "look at what I did", and sure, I was hoping that others would find it interesting, but it wasn't a real serious and usable OS. It was more of a proof of concept, and just a personal project I had worked on for several months at that time.
- I write very little code these days, and haven't for a long time. And when I do write code, the most common situation is that there's some discussion about some particular problem, and I make changes and send them out as a patch mainly as an explanation of a suggested solution.
- So quite often, my main job is to "be there", and be the collection point, and be the person who manages and enforces the releases. In other words, my job is generally more about the maintenance process than the low-level code.
- I use Fedora on all my machines, not because it's necessarily "preferred", but because it's what I'm used to. I don't care deeply about the distribution - to me it's mainly a way to get Linux installed on a machine and get all my tools set up, so that I can then replace the kernel and work on just that.
- ARM has grown up and ARM64 has become one of our primary architectures.
- About kernel development: So we've had this cadence of "two weeks of merge window" followed by roughly 6-8 weekly release candidates before final release for almost 15 years by now, I think. And then it repeats - so we have a release roughly every 10 weeks or so.
- I don't think Rust will take over the core kernel, but doing individual drivers (and maybe whole driver subsystems) in it doesn't sound entirely unlikely. Maybe filesystems too. So it's not "replace C", but more of "augment our C code where it makes sense".
- drivers in particular is about half of the actual kernel code


Toinen osa artikkelista tulee viikon päästä...
 
Uudemmat 5.10.x sarjaan (5.10.33) ja 5.11.x sarjaan (5.11.17) kuuluvat linux kernelit vaativat libc6 version 2.33 tai uudemman, hauska juttu se että vasta Ubuntu 21.04 versiossa on tuettuna 2.33 libc6, aiemmissa 20.04.2 ja 20.10 versioissa tuettuna 2.31 ja 2.32 versiot :hmm:

Virhe, vai kehoitus massana uusimpaan OS versioon? 20.04 on kuitenkin LTS versio, luulisi että kernel päivityksiä riittäisi vielä pitkään.

Ubuntu 20.04 on nimenomaan LTS versio ja pohjautuu 5.4 longterm kerneliin. LTS ei suinkaan tarkoita sitä, että elinkaaren ajan on tarjolla jatkuvasti bleeding edgeä vaan sitä, että esimerkiksi security patcheja backportataan siihen vanhempaan kernel versioon (+muut pakettipäivitykset) pidemmällä aikavälillä.

Nuo lyhyemmän elinkaaren väliversiot on nimenomaan niille ketkä haluaa uudempaa ja hienompaa. Eli kyllä, päivittää uudempaa käyttöjärjestelmäversiota jos se omiin tarpeisiin paremmin soveltuu.
 
Viimeksi muokattu:
Ubuntu release cycle | Ubuntu mukaan (kohta "Ubuntu kernel release cycle") jokainen Ubuntu LTS on saanut keskimäärin yhden uuden kernelin ("rebase"). Muuten backportteja.
Sitten on "HWE" valinnaisia kerneleitä?

Tuon kaaviossa tosin 20.04 LTS:lle lupaillaan ehkä neljä perusversiota, joista viimeinen 21.10:stä revittynä. Eli 20.04.3 LTS:n mukana saa ehkä sen libc6:n.
 
Uudemmat 5.10.x sarjaan (5.10.33) ja 5.11.x sarjaan (5.11.17) kuuluvat linux kernelit vaativat libc6 version 2.33 tai uudemman, hauska juttu se että vasta Ubuntu 21.04 versiossa on tuettuna 2.33 libc6, aiemmissa 20.04.2 ja 20.10 versioissa tuettuna 2.31 ja 2.32 versiot :hmm:

Virhe, vai kehoitus massana uusimpaan OS versioon? 20.04 on kuitenkin LTS versio, luulisi että kernel päivityksiä riittäisi vielä pitkään.
Niin tästä on jo bugi ilmoitus lähetetty eteenpäin:
 
Uudemmat 5.10.x sarjaan (5.10.33) ja 5.11.x sarjaan (5.11.17) kuuluvat linux kernelit vaativat libc6 version 2.33 tai uudemman, hauska juttu se että vasta Ubuntu 21.04 versiossa on tuettuna 2.33 libc6, aiemmissa 20.04.2 ja 20.10 versioissa tuettuna 2.31 ja 2.32 versiot :hmm:

Eli täsmennetään sen verran että tuo vaatimus koskee siis Ubuntun mainline-repositorion valmiiksi käännettyjä kernelipaketteja. Torvaldsin kernel-lähdekoodipakettiin ei sisälly tuollaista glibc-versiovaatimusta:


Kysymys kuuluu siis, onko tuo Ubuntulta tietoinen päätös vai Ubuntun package builder-koneita päivitettäessä syntynyt työtapaturma? Merkit viittaisivat vähän jälkimmäiseen.
 
Ihan taas vaan tälläisenä vinkkinä, niin suosittelen asentamaan:
The tldr pages are a community effort to simplify the beloved man pages with practical examples.

Erittäin hyvä, jos käyttää komentoriviä paljonkin ja haluaa nopeasti komennosta selkeästi lisätietoa, koska man sivut monesti aikas "kuivia" etsiä tietoa (mutta niitä kannattaa lukea jos kunnolla haluaa syventyä komentoon!). Tuo vaan antaa näppärästi esimerkki tapauksia kuinka käyttää komentoa...

Sille löytyy monenlaisia client sovelluksia ja melko varmasti jokin niistä löytyy oman Linux jakelun repoista.
 
Ihan taas vaan tälläisenä vinkkinä, niin suosittelen asentamaan:
The tldr pages are a community effort to simplify the beloved man pages with practical examples.

Erittäin hyvä, jos käyttää komentoriviä paljonkin ja haluaa nopeasti komennosta selkeästi lisätietoa, koska man sivut monesti aikas "kuivia" etsiä tietoa (mutta niitä kannattaa lukea jos kunnolla haluaa syventyä komentoon!). Tuo vaan antaa näppärästi esimerkki tapauksia kuinka käyttää komentoa...

Sille löytyy monenlaisia client sovelluksia ja melko varmasti jokin niistä löytyy oman Linux jakelun repoista.
Kiitoksia tästä. Päivittäin komentorivillä työskentelen ja googlaus ja man-sivujen lueskelu kyllä välillä tympii kun on kilometrikaupalla sellaista selitystä mitä itse ei kaipaa vaan haluaisi vaan muistaa mitenkäs se komennon x syntaksi menikään. Pikaisella testauksella tuo antaa aika pitkälti sitä tietoa komennoista mitä itse yleisimmin niistä kaipaankin nopeassa ja lyhyessä muodossa.
 
Nyt tarvittaisiin kanssaharrastajilta vähän autentikointiapua.
Minulla on tällainen kai keskimääräisen kokoinen kotiverkko, jossa on yksi 24/7 Debian palvelin ja ympärillä kaikenlaista muuta, mm. Raspeja, NAS, Win-työasemia jne. Samba tiedostojakoja on tarjolla muutamasta eri paikasta ja lisäksi tarjolla on käyttäjille erilaisia palveluja, kuten Nextcloud. Käyttäjiä ei nyt ole kuin sen perheellisen verran, mutta erilaisia autentikointi ja authorisointitarpeita on useammassa eri paikassa, mutta niihin ei tällä hetkellä ole mitään keskitettyä ratkaisua. Tavoitteena olisi nyt sitten, että käyttäjillä olisi (Linux-)palvelimissa ja Win-työasemissa yhdet käyttäjätunnukset ja salasana, esim. LDAP:ssa tallessa ja vielä mielellään niin, että keskitetysti voisi määrittää ryhmiä tai rooleja, joilla käyttöoikeustasoja voisi määrittää, siis esim. Samban eri kansiorakenteisiin. Lisäksi useassa palvelussa, esim. vaikka tuo Nextcloud, on LDAP-tuki, jonka mielelläni ottaisin käyttöön.

En nyt varsinaisesti kaipaa yksityiskohtaisia ohjeita, vaan enemmänkin mielipiteitä oikean backendin valintaan. Eli riittääkö tähän esim. pelkästään tuolla Debianissa pyörivä Samba, joka emuloisi AD:ta ja LDAPia, vai pitääkö/kannattaako sen perään vielä laittaa esim. OpenLDAP, jota Sambatkin käyttävät? Vai pitäisikö mennä suoraan täysverisempään IAM:iin, esim. OpenIAM? Vai ihan jotain muuta?
Toimisikohan freeipa tuohon käyttötarkoitukseen. Hoitaa verkossa joka sisälktää pelkästään linuxtyöasemia autentikointitarpeet eri palveluihin oikein loistavasti ja näyttää tuolle jonkinlainen windowstuki löytyvän
 
Viimeksi muokattu:
Toimisikohan freeipa tuohon käyttötarkoitukseen. Hoitaa verkossa joka sisälktää pelkästään linuxtyöasemia autentikointitarpeet eri palveluihin oikein loistavasti ja näyttää tuolle jonkinlainen windowstuki löytyvän
Kiitos ehdotuksesta!
Päädyin jo kuitenkin asentamaan Samba AD:n, joka kohtalaisen punnerruksen jälkeen toimii varsin hyvin. Täytyy kyllä kehua Samba-projektin omaa dokumentaatiota. On varsin kattavaa ja selkeää tavaraa, jonka avulla homma pääasiassa hoitui.
 
Kiitos ehdotuksesta!
Päädyin jo kuitenkin asentamaan Samba AD:n, joka kohtalaisen punnerruksen jälkeen toimii varsin hyvin. Täytyy kyllä kehua Samba-projektin omaa dokumentaatiota. On varsin kattavaa ja selkeää tavaraa, jonka avulla homma pääasiassa hoitui.
Pitääpä joskus ottaa testiin, miten samba AD:llä onnistuu group policyjen hallinta työasemille. Eikös noiden hallinta vaadi windows serverin. Itse siis täysin linuxtyyppi joten GPO:t meikäläiselle ihan vieras asia
 
Kysymyksiä ei ole, mutta Endevaour Os on kyllä näpsäkkä peli. Kauankohan tässä nyt arch-maailmaa pääsee toteuttamaan ennen kuin saan solmuun? Gnome 40 + pop ossin Tile Windows -lisäosa ja kaikille yleisemmille ohjelmille pikanäppäimet asennettu. Kaunis ja nopea. Asennus oli hyvin toimiva.
 
Kysymyksiä ei ole, mutta Endevaour Os on kyllä näpsäkkä peli. Kauankohan tässä nyt arch-maailmaa pääsee toteuttamaan ennen kuin saan solmuun? Gnome 40 + pop ossin Tile Windows -lisäosa ja kaikille yleisemmille ohjelmille pikanäppäimet asennettu. Kaunis ja nopea. Asennus oli hyvin toimiva.
Itse olen tykästynyt OpenSUSE Tumbleweed (rolling) jakeluun, YAST on todella tehokas tapa konffata asetuksia ja BTRFS + Snapper ottaa automaattisesti snapshotin joka kerta ennen päivitystä, niin jos jotain menee vikaan, niin senkus boottaa edelliseen snapshot tilaan ja palauttaa tarvittaessa.

Jokaisessa jakelussa on ne omat vivahteensa ja onhan tässä vuosien varrella tullut käyteltyä (ns. distro hopping) monenlaista ja aina oppii uutta.
 
Itse olen tykästynyt OpenSUSE Tumbleweed (rolling) jakeluun, YAST on todella tehokas tapa konffata asetuksia ja BTRFS + Snapper ottaa automaattisesti snapshotin joka kerta ennen päivitystä, niin jos jotain menee vikaan, niin senkus boottaa edelliseen snapshot tilaan ja palauttaa tarvittaessa.

Jokaisessa jakelussa on ne omat vivahteensa ja onhan tässä vuosien varrella tullut käyteltyä (ns. distro hopping) monenlaista ja aina oppii uutta.
Aloitin taas pitkästä aikaa Linuxin käytön Garudalla. Melko tyytyväinen tällä hetkellä!
Arch:n kanssa saa tietenkin aina olla "vähän tärrellään", mutta BTRFS ja Timeshift tuo tiettyä varmuutta ongelmien kanssa.
Ja kun on kovat panokset, oppii nopeammin ;D
 
Onko joku saanut MS Officen toimimaan CrossOverilla?

Saako verkkotulostimen linuxille siten, että se olisi vain lähiverkossa ja hoitaisi tulostuksen sekä skannuksen wifin yli? Tulostimen saisi kyllä reitittimeen ihan rj45:lla.
 
Viimeksi muokattu:
Onko joku saanut MS Officen toimimaan CrossOverilla?

Saako verkkotulostimen linuxille siten, että se olisi vain lähiverkossa ja hoitaisi tulostuksen sekä skannuksen wifin yli? Tulostimen saisi kyllä reitittimeen ihan rj45:lla.

Saa. Vaikeustasoa luo valmistajat. Jos ajurituki löytyy, niin ei merkitystä millä tavalla tulostin on kiinni verkossa, tarvitset vain tulostimen ip-osoitteen. Minulla Lexmarkin X543 lankaverkossa ja läppäreistä tulostellaan wifin kautta.
 
Tarvitsin "suspend when inactive for" asetukseen pidemmän ajan mitä oletukset antoivat vaihtoehdoiksi ja sain tehtyä sen muokkaamalla seuraavaa kohtaa tiedostossa /usr/share/cinnamon/cinnamon-settings/modules/cs_power.py:

Koodi:
SLEEP_DELAY_OPTIONS = [
    (300, _("5 minutes")),
    (600, _("10 minutes")),
    (900, _("15 minutes")),
    (1800, _("30 minutes")),
    (2700, _("45 minutes")),
    (3600, _("1 hour")),
    (7200, _("2 hours")),
    (10800, _("3 hours")),
    (36000, _("10 hours")),
    (0, _("Never"))
]
Linux Mint Cinnamon kyseessä siis.

Kysymys: Ilmeisesti tuon tiedoston joku päivitys voi vetää uusiksi, eli tarve olisi saada tuo muokkaus pysymään voimassa ilman, että minun pitäisi huolehtia siitä koko ajan. Itse toiminto, 10h käyttämättömyyden päästä suspend, laukeaa vain erittäin harvoin joten sen toiminnan tarkastelu sillä lailla mahdotonta. Onko ainoa mahdollisuus tehdä joku cron-job jolla tarkastetaan tuon tiedoston sisältöä ja tarvittaessa lisätään tuo (36000, _("10 hours")), koodimuutos jos se puuttuu?

Vai pystyisikö tuon asetuksen säätämään jotain toista kautta joka olisi varmasti pysyvä muutos? Itsellä ei ole mitään pakottavaa tarvetta säätää Power Management GUI:n kautta tuota asetusta.
 
Esim komentoriviltä voi asetuksen muuttaa "dconf" -komennolla:
Koodi:
dconf write /org/cinnamon/settings-daemon/plugins/power/sleep-inactive-ac-timeout 36000

(Tämä käsittääkseni siis suoraan muuttaa viiveen, eikä lisää tätä vaihtoehtoa sinne asetusvalikkoon.)

Varmista vielä itse, että tuo "sleep-inactive-ac-timeout" on juuri se asetus mitä olet muuttamassa, sikäli kun tuota käytät.

Edit: Komentoriville voi tulostaa näkyviin kaikki tämän hetkiset asetukset komennolla
Koodi:
dconf dump /

Pelkät power-asetukset:
Koodi:
dconf dump /org/cinnamon/settings-daemon/plugins/power/
 
Viimeksi muokattu:
Esim komentoriviltä voi asetuksen muuttaa "dconf" -komennolla:
Koodi:
dconf write /org/cinnamon/settings-daemon/plugins/power/sleep-inactive-ac-timeout 36000

(Tämä käsittääkseni siis suoraan muuttaa viiveen, eikä lisää tätä vaihtoehtoa sinne asetusvalikkoon.)
Kiitoksia! Olin jo aiemmin asentanut dconf Editorin ja sieltä yritin katsella. Yritin noita asetuksia muuttaa /org/gnome/settings-daemon/plugins/power/ paikasta ja ihmettelin kun ei mikään toiminut. Ne onkin "cinnamon"-polun takana ne mitä pitää muuttaa. Näytti toimivan asetusten muuttaminen tuolta. Eikä Power Managerin avaaminen, tai muiden asetusten sieltä kautta muuttaminen muuttanut tuota "sleep-inactive-ac-timeout" asetusta mihinkään, tyhjää näyttää guissa se kohta mutta tuopa ei haittaa mitään. Pitää vielä testata rebootin jälkeen.

Onko nämä dconf customoinnit sitten pysyviä? Ettei mikään päivitys vedä niitä defaultiksi? Esim. kohta tuleva Mint 20.2 päivitys. Tiedosto ~/.config/dconf/user näyttäisi olevan se mihin nuo muutokset menee, ainakin modified-päiväys muuttuu heti kun muutan asetusta terminaalista.

EDIT:

Pelkät power-asetukset:
Koodi:
dconf dump /org/cinnamon/settings-daemon/plugins/power/
Tuolla näyttää tulevan vain lista niistä joissa ei ole default-asetusta. Ihan vain yleisesti huomiona jos jotkut muutkin aikovat katsella tuon kautta asetuksia.
 
Viimeksi muokattu:
Dconf-ratkaisu esitettiinkin jo, mutta tässä vielä tällainen vaihtoehto kun ehdin sen jo kirjoittamaan.

Mint käyttää .deb-paketointia, ja sen kanssa voi sanoa näin:
Koodi:
sudo dpkg-divert --local --rename --add /usr/share/cinnamon/cinnamon-settings/modules/cs_power.py
sudo cp -a  /usr/share/cinnamon/cinnamon-settings/modules/cs_power.py.distrib  /usr/share/cinnamon/cinnamon-settings/modules/cs_power.py
sudo nano  /usr/share/cinnamon/cinnamon-settings/modules/cs_power.py

Suomeksi tuo dpkg-divert-loitsu on suunnilleen: "siirrä paketista tullut cs_power.py syrjään (oletusarvoisesti nimelle cs_power.py.distrib samassa hakemistossa) ja tästä lähtien laita aina vastaavaa pakettia päivitettäessä tämä tiedosto syrjään niin että ylläpitäjä voi laittaa alkuperäisen tilalle oman tiedostonsa."

Tämän jälkeen päivityksien yhteydessä /usr/share/cinnamon/cinnamon-settings/modules/cs_power.py :n sijasta päivittyykin aina .../cs_power.py.distrib.

Jos tuo tiedosto pitää saada pois alkuperäisestä hakemistosta johonkin muualle, sitten pitää lisätä vielä yksi optio "--divert <uusi polkunimi>".
 
Dconf-ratkaisu esitettiinkin jo, mutta tässä vielä tällainen vaihtoehto kun ehdin sen jo kirjoittamaan.

Mint käyttää .deb-paketointia, ja sen kanssa voi sanoa näin:
Koodi:
sudo dpkg-divert --local --rename --add /usr/share/cinnamon/cinnamon-settings/modules/cs_power.py
sudo cp -a  /usr/share/cinnamon/cinnamon-settings/modules/cs_power.py.distrib  /usr/share/cinnamon/cinnamon-settings/modules/cs_power.py
sudo nano  /usr/share/cinnamon/cinnamon-settings/modules/cs_power.py

Suomeksi tuo dpkg-divert-loitsu on suunnilleen: "siirrä paketista tullut cs_power.py syrjään (oletusarvoisesti nimelle cs_power.py.distrib samassa hakemistossa) ja tästä lähtien laita aina vastaavaa pakettia päivitettäessä tämä tiedosto syrjään niin että ylläpitäjä voi laittaa alkuperäisen tilalle oman tiedostonsa."

Tämän jälkeen päivityksien yhteydessä /usr/share/cinnamon/cinnamon-settings/modules/cs_power.py :n sijasta päivittyykin aina .../cs_power.py.distrib.

Jos tuo tiedosto pitää saada pois alkuperäisestä hakemistosta johonkin muualle, sitten pitää lisätä vielä yksi optio "--divert <uusi polkunimi>".

olisi "kiva" jekku rakentaa jokin tuotantojärjestelmä täyteen tämmösiä, tietenkin dokumentoimatta :-D
 
olisi "kiva" jekku rakentaa jokin tuotantojärjestelmä täyteen tämmösiä, tietenkin dokumentoimatta :-D
Kyllä noita on muutama tullut vastaan, joissa on jonkun omat konffit ja skriptit, että systeemi toimii ja sitten kun "ulkopuolisena" menet sitä tsekkaamaan, niin kyl saa päätä rapsuttaa. Esim. joku ylläpitänyt palvelinta jotain tiettyä asiaa varten ja sitten lopettaa hommat firmassa ja jonkun pitäisi alkaa selvittelee ja jatkaa ylläpitämään kyseistä systeemiä.

Dokumentointi on tärkeää ja helpottaa myöhemmin myös omaa työtä kummasti, ei vaan kaikkea voi muistaa...
Ja heitetään ny näin vielä pienenä vinkkinä, että jos haluaa kirjoitella asioita ylös, niin suosittelen kokeilemaan Joplin softaa, löytyy lähes joka alustalle, jopa mobiiliin.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä noita on muutama tullut vastaan, joissa on jonkun omat konffit ja skriptit, että systeemi toimii ja sitten kun "ulkopuolisena" menet sitä tsekkaamaan, niin kyl saa päätä rapsuttaa. Esim. joku ylläpitänyt palvelinta jotain tiettyä asiaa varten ja sitten lopettaa hommat firmassa ja jonkun pitäisi alkaa selvittelee ja jatkaa ylläpitämään kyseistä systeemiä.

Dokumentointi on tärkeää ja helpottaa myöhemmin myös omaa työtä kummasti, ei vaan kaikkea voi muistaa...
Ja heitetään ny näin vielä pienenä vinkkinä, että jos haluaa kirjoitella asioita ylös, niin suosittelen kokeilemaan Joplin softaa, löytyy lähes joka alustalle, jopa mobiiliin.
Heh, juu, eräskin killeri on tullut vastaan kun on tullut ylläpitovastuulle jotain servereitä johon joku on tullut tehneeksi jotain hyvinkin yllättäviä viritelmiä. Välillä nuo ovat parikin vuotta toimineet päivitysten jälkeenkin mutta joskus kun joku päivitys sitten rikkoo jonkun tuollaisen purkan niin sitten onkin hauska lähteä selvittelemään. Monesti nuo on tehty niin epästandardisti että vaikka kuinka on yrittänyt varautua noihin niin jossakin ihan ihme paikassa on tehty joku todella hämmentävä juttu. Onneksi noita tulee vastaan erittäin harvoin ja meillä duunissa on aika tiukka kuri että jos otetaan joku "mysteeriserveri" ylläpitoon niin ei oteta mitään vastuuta noista purkkavirityksistä ellei niitä ole dokumentoitu riittävän tarkasti.

Pitääkin kokeilla tuota Joplinia, oma henkilökohtainen dokumentointi on nykyään aika kivikautisella mutta toimivalla tavalla toteutettu ja tuossa näyttäisi olevan ihan kivoja featureja niin voisi koittaa päivittää osan kotiverkon ja automaation dokkareista vähän modernimpaan.
 
Jossain oli hauska kirjoitus amerikkalaiselta tyypiltä joka karsittiin työttömäksi kun tuli uusi nuorekas työnjohto. Oli itse rakentanu firman Systeemin ja naureskellen jäi odottamaan yhteydenottoja...
 
Vau, Pop OS päivitti mun käytettyyn Lenovo G6 X1:seen myös firmwaren mm. Bioksen. Eli win alkaa olla entistä vähemmän tarpeen.
 
Viimeksi muokattu:
Vau, Pop OS päivitti mun käytettyyn Lenovo G6 X1:seen myös firmwaren mm. Bioksen. Eli win alkaa olla entistä vähemmän tarpeen.
No, jos ei pahemmin pelaile. Niin nyt Linux alkaa olla melko jepa vaihtoehto. Jos olet tekniikkaan kallellaan.
Aloittelijoille ei kyllä vieläkään.

Pelipuoli on mennyt ihan älyttömästi eteenpäin myös. Suurin murhe ehkä nuo moninpelien rajoitteet, kun oikein mikään "Cheattichekki" ei tue Linuxia...

Vedin noin 10-15 vuoden tauon päästä koneelle Garuda Linuxin Windowsin syrjään. En dual-boottina, vaan EFI:n bootloaderin kautta valittavana, ihan erikseen.

Ja hienoa on katsoa, millä harppauksilla Linux nyt etenee.

Tuskin siitä koskaan tulee kotikäyttöön oikeaa vaihtoehtoa, mutta minä tykkään! (hullu kun olen!)
 
Lenovo on tosiaan jo pitkään ollut Linux tukija laitevalmistajissa ja aikas heittämällä toimii lähes joka laitteessa. Omakin x260 mukavasti pyörittää OpenSuse Tumbleweed jakelua suoraan out-of-the-box.

Kyllähän Linux on nykypäivänä jo ihan toimiva käyttis peruskäyttäjällekin, mutta eräs ongelma on se, että kaikkialla vaan tungetaan sitä Windowsia ja monet ohjeistukset on yleensä vain sille Windowsille jne... Microsoft on saavuttanut sellaisen tason, että moni pitää sitä vakiona, kun tietokonetta käytetään, MacOS on sitten se toinen, mutta reippaasti pienempi käyttäjäkuntansa.
 
Miten ja millä ohjelmilla avaatte Linuxissa .HEIC valokuvat ja videot (siis iPhone tallenteet)? Olisi myös hyvä jos tiedostonhallinnassa saisi pikkukuvakkeet näkymään. Käytössä Ubuntu, mutta saa myös suositella muita distroja jos niissä parempi tuki noille valmiina.
 
Miten ja millä ohjelmilla avaatte Linuxissa .HEIC valokuvat ja videot (siis iPhone tallenteet)? Olisi myös hyvä jos tiedostonhallinnassa saisi pikkukuvakkeet näkymään. Käytössä Ubuntu, mutta saa myös suositella muita distroja jos niissä parempi tuki noille valmiina.
GIMP:iin ainakin näyttää olevan plugari jolla heif-formaatin tiedostot aukeavat.
 
Miten ja millä ohjelmilla avaatte Linuxissa .HEIC valokuvat ja videot (siis iPhone tallenteet)? Olisi myös hyvä jos tiedostonhallinnassa saisi pikkukuvakkeet näkymään. Käytössä Ubuntu, mutta saa myös suositella muita distroja jos niissä parempi tuki noille valmiina.
Liekkö tuosta apua? Kuvakkeet voipi olla ongelma saada toimimaan.

Ja varmaan MPV osaa näyttää videot, se tuntuu pyörittävän mitä vaan sille syöttää?

Ikävä kyllä en omista Applen vehkeitä, niin sen enempää ei pysty testailee...
 
Tuli Nvidian ajureiden kanssa vähän ongelmaa. Päivitin update managerin kautta eri paketteja ja samalla oli Nvidian pari päivitystä. Bootin jälkeen oli sitten uusi versio näyttisajurista (460.80) jonka totesin toimimattomaksi omalla koneella (ruudulle piirrettävälle kuvalle tapahtuu jotain mätää (jos ottaa screenshotteja niin ne ovat ihan normaaleja kun katsoo toisella koneella tai kun on bootannut) kun koneen herättää suspend tai hibernate tilasta). Lisäksi lokeissa jotain "NVRM Xid" virheviestejä. Ei yllätystä tässä, olen jo aiemmin kokeillut uudempaa ajuria (aikaisempaa .x-versiota) mutta se oli yllätys, että driver managerista lähti nyt pois valintamahdollisuus sille ajuriversiolle (450.119.03) joka toimii parhaiten (ongelmia on hardware acceleration enabled softien kanssa jonkun verran.. siksi välillä kokeilen uutta versiota). Kokeilin vielä uudempaa versiota (465.27) driver managerin kautta mutta silläkin oli ihan samat ongelmat (näyttäisi olevan Nvidian linux ajureitten kanssa monella ongelmia kun googlailin).

Yritin katsoa ohjeita miten vanhemman version saisi asennettua tilalle mutta päätin sitten Timeshiftillä palata parin päivän takaiseen snapshottiin (toimii muuten aika hyvin ja nopeasti!) ja latasin uudestaan softapäivitykset paitsi Nvidian.

Nyt driver manager yllättäen sanoo, että "Your computer does not need any additional drivers". En ole tuollaista vielä aiemmin nähnyt ollenkaan, aina on ollut jotain valintamahdollisuuksia Nvidialle. Pitää jatkossa muistaa aina snapshotata kun kokeilee uutta Nvidian ajuria.

Tuo uusi 460-ajuri näyttäisi olevan joku "security update", mutta sitä ei voi siis asentaa jos halua pitää vanhemman version (pitää laittaa ignore-listalle ettei mene vahingossa asennukseen). Tuon "nvidia-settings" paketin voi varmaan huoletta aina päivittää vaikka ajuria ei päivittäisikään?

Screenshot - Update Manager.png


Jossain vaiheessa tulevaisuudessa joutuu, tai voisi olla hyvä asentaa käyttis kokonaan uudestaan, miten vanhempaa Nvidian ajuria saa silloin asennettua? Onko jossain Mintin repossa kuinka vanhoja paketteja vai pitääkö ladata suoraan Nvidian sivuilta?

Kun oli vielä 460.80 ajuri asennettuna kokeilin komentoa apt install nvidia-driver-450 mutta en uskaltanut sitä vetää läpi kun katselin niitä paketteja mitä se meinasi asentaa niin siellä oli paljon 460 versiolla merkattuja paketteja (en tajunnut ottaa kuvakaappausta).

Nyt jos ajan tuon komennon kun on 450-ajuri asennettuna niin tulee tällainen lista:

Koodi:
Reading package lists... Done
Building dependency tree      
Reading state information... Done
The following packages were automatically installed and are no longer required:
  libnvidia-cfg1-450 libnvidia-common-450 libnvidia-compute-450 libnvidia-compute-450:i386 libnvidia-decode-450
  libnvidia-decode-450:i386 libnvidia-encode-450 libnvidia-encode-450:i386 libnvidia-extra-450 libnvidia-fbc1-450
  libnvidia-fbc1-450:i386 libnvidia-gl-450 libnvidia-gl-450:i386 libnvidia-ifr1-450 libnvidia-ifr1-450:i386
  nvidia-compute-utils-450 nvidia-dkms-450 nvidia-kernel-common-450 nvidia-kernel-source-450 nvidia-utils-450
  xserver-xorg-video-nvidia-450
Use 'sudo apt autoremove' to remove them.
The following additional packages will be installed:
  libnvidia-cfg1-450 libnvidia-cfg1-460 libnvidia-common-450 libnvidia-common-460 libnvidia-compute-450 libnvidia-compute-450:i386
  libnvidia-compute-460 libnvidia-compute-460:i386 libnvidia-decode-450 libnvidia-decode-450:i386 libnvidia-decode-460
  libnvidia-decode-460:i386 libnvidia-encode-450 libnvidia-encode-450:i386 libnvidia-encode-460 libnvidia-encode-460:i386
  libnvidia-extra-450 libnvidia-extra-460 libnvidia-fbc1-450 libnvidia-fbc1-450:i386 libnvidia-fbc1-460 libnvidia-fbc1-460:i386
  libnvidia-gl-450 libnvidia-gl-450:i386 libnvidia-gl-460 libnvidia-gl-460:i386 libnvidia-ifr1-450 libnvidia-ifr1-450:i386
  libnvidia-ifr1-460 libnvidia-ifr1-460:i386 nvidia-compute-utils-450 nvidia-compute-utils-460 nvidia-dkms-450 nvidia-dkms-460
  nvidia-driver-460 nvidia-kernel-common-450 nvidia-kernel-common-460 nvidia-kernel-source-450 nvidia-kernel-source-460
  nvidia-utils-450 nvidia-utils-460 xserver-xorg-video-nvidia-450 xserver-xorg-video-nvidia-460
The following NEW packages will be installed:
  libnvidia-cfg1-460 libnvidia-common-460 libnvidia-compute-460 libnvidia-compute-460:i386 libnvidia-decode-460
  libnvidia-decode-460:i386 libnvidia-encode-460 libnvidia-encode-460:i386 libnvidia-extra-460 libnvidia-fbc1-460
  libnvidia-fbc1-460:i386 libnvidia-gl-460 libnvidia-gl-460:i386 libnvidia-ifr1-460 libnvidia-ifr1-460:i386
  nvidia-compute-utils-460 nvidia-dkms-460 nvidia-driver-460 nvidia-kernel-common-460 nvidia-kernel-source-460 nvidia-utils-460
  xserver-xorg-video-nvidia-460
The following packages will be upgraded:
  libnvidia-cfg1-450 libnvidia-common-450 libnvidia-compute-450 libnvidia-compute-450:i386 libnvidia-decode-450
  libnvidia-decode-450:i386 libnvidia-encode-450 libnvidia-encode-450:i386 libnvidia-extra-450 libnvidia-fbc1-450
  libnvidia-fbc1-450:i386 libnvidia-gl-450 libnvidia-gl-450:i386 libnvidia-ifr1-450 libnvidia-ifr1-450:i386
  nvidia-compute-utils-450 nvidia-dkms-450 nvidia-driver-450 nvidia-kernel-common-450 nvidia-kernel-source-450 nvidia-utils-450
  xserver-xorg-video-nvidia-450
22 upgraded, 22 newly installed, 0 to remove and 2 not upgraded.
Need to get 0 B/175 MB of archives.
After this operation, 58,0 MB of additional disk space will be used.
Do you want to continue? [Y/n]
Kovin on sekavaa, taas paljon 460-ajuriversiopaketteja, en ymmärrä. Ja mites tuo "Use 'sudo apt autoremove' to remove them"? Tosi outoa kun esim. "xserver-xorg-video-nvidia-450" on "no longer required", "additional packages will be installed" ja "will be upgraded" listoilla. Tajuaako kukaan tästä mitään?

******************************************
EDIT: Toinen juttu, joudun tekemään pari muutosta /etc/UPower/UPower.conf tiedostoon ja pelkään, että joku päivitys saattaa ylikirjoittaa sen. Tuolle ei taida olla mitään ".conf.d" systeemiä (kuten esim. /etc/X11/xorg.conf.d/20-nvidia.conf)?
 
Viimeksi muokattu:
EDIT: Toinen juttu, joudun tekemään pari muutosta /etc/UPower/UPower.conf tiedostoon ja pelkään, että joku päivitys saattaa ylikirjoittaa sen. Tuolle ei taida olla mitään ".conf.d" systeemiä (kuten esim. /etc/X11/xorg.conf.d/20-nvidia.conf)?
Aseta tiedostolle immutable bit päälle niin sitä ei voi muokata. Komento chattr +i tiedosto muistaakseni. Attribuutteja voi katsella lsattr -komennolla. Tuossa on tietysti se, että ajan mittaan unohdat tuon muutoksen tehneesi ja joskus ihmettelet miksi tiedostoa ei voi muokata :)

Edit: Tietysti voit vain tehdä tiedostosta kopion ja palauttaa oman version jos joku ylikirjoittaa sen.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 349
Viestejä
4 510 088
Jäsenet
74 355
Uusin jäsen
anomuumi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom