Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

Swappauksen hitaudesta voi päästä eroon OOM killereillä, jotka tappavat muistisyöpön prosessin ennen kuin muisti loppuu. Ubuntusta löytyy oomd- ja earlyoom-nimiset paketit, joita voi testata ja säätää sopiviksi.
 
Kannattaa toki myös selvittää että mikä sitä muistia noin kovin syö. Oomkillerinhän tuo pitäisi viimeistään pelastaa, mutta ei se mikään korjaus ole.
 
OOM killeriä en nää vaihtoehtona, koska pitää pystyä käyttämään tiettyjä ohjelmia samanaikaisesti joiden käyttö onnistuu kuitenkin Windowsilla.
 
Se tuskin on täysin käyttöjärjestelmän syy jos ohjelmat syö loputtomasti muistia. Löytyykö siitä käytettävästä ohjelmasta esimerkiksi mitään säätöjä tähän liittyen millä asiaa voisi parantaa? Käyttö tuskin on miellyttävää vaikka totaalijäätymisen saisikin swappia kasvattamalla estettyä, jos se sitten lopputuloksena swappaa jatkuvasti.
 
Onpa erikoista että Ubuntu jäätyy täysin kun muisti loppuu kesken. Ainoaksi ratkaisuksi jää sammuttaa kone virtanapista. Onko joku törmännyt samaan ongelmaan ja mikähän olis järkevin ratkasu fiksata toi?

Sama ongelma oli myös läppärillä Ubuntun kanssa. Luulis että tällanen toimis defaulttina jotenkin toisin kuin että jäädyttää koko järjestelmän...

Niin no. Järkevin tapa on olla käyttämättä niin, että muisti loppuu kesken. Ei käyttöjärjestelmä voi tehdä mitään kannaltasi hyvää ratkaisua tuossa tilanteessa. Joko se hyytyy hallitsemattomasti, tai yrittää tappaa muistisyöppöjä ohjelmiasi ( jos ehtii ennen hyytymistä.)

Aiemmin pyörivät levyt ovat toimineet hidastimena muistin loppuessa ja swappaamisen alkaessa. Käyttäjälle ja OS:lle jäi aikaa reagoida. Nyt kun on ssd:t, swappaaminen ei juuri hidasta mitään, vaan swappikin on yhtäkkiä käytetty ja mitään järkevää ei siinä tilanteessa kai voi tehdä. Tämä lisäksi Ubuntu pienensi jokin aika sitten default-kokoa swapille järjettömän pieneksi, mistä on jokin vika-tikettikin, ja vikaa ei ilmeisesti aiota korjata.
 
@Eli4s ... mutta joko lisäät muistia tai kasvatat swap-osion kokoa, tai lisäät swap-filen(joka on ilmeisesti nykyään vihdoim myös linuxissa ok vaihtoehto). Näillä tempuilla saat siirrettyä sitä muistin loppumista. Mutta edelleenkään, jos muisti silti loppuu, niin mitään kovin järkevää OS ei voi sinun kannaltasi tehdä.
 
Nykyisen swapin jatkeeksi voi laittaa swap-tiedoston, joskus tarvitsee pääasiassa vain parin gigan swappia, mutta joku kertaluonteinen työ voi vaatia enemmän. mkswap ja swapon komeinnoilla tuon voi tehdä. Ihan kätevä silloinkin, kun on tullut osioitua levy vähän ongelmallisesti, eikä halua säätää osioiden kokoa jälkikäteen.
 
  • Tykkää
Reactions: SRP
Se tuskin on täysin käyttöjärjestelmän syy jos ohjelmat syö loputtomasti muistia. Löytyykö siitä käytettävästä ohjelmasta esimerkiksi mitään säätöjä tähän liittyen millä asiaa voisi parantaa?
@Eli4sMutta edelleenkään, jos muisti silti loppuu, niin mitään kovin järkevää OS ei voi sinun kannaltasi tehdä.
Lähinnä ihmettelen sitä, että Windowsilla pyörii samat ohjelmat ilman erityisiä hidastumisia ja jäätymisiä. Suurin ongelmahan on se vähäinen ram, mutta sitä ei ole järkevää enää nykyiseen koneeseen lisätä. Tarkoituksena kyllä rakentaa uusi piakkoin.
 
Lähinnä ihmettelen sitä, että Windowsilla pyörii samat ohjelmat ilman erityisiä hidastumisia ja jäätymisiä. Suurin ongelmahan on se vähäinen ram, mutta sitä ei ole järkevää enää nykyiseen koneeseen lisätä. Tarkoituksena kyllä rakentaa uusi piakkoin.

Onko molemmissa käyttiksissä saman kokoinen swap?

Ainakin jos win itse saa päättää se voi olla kasvanut aika isoksikin.
Kelailin vain vähän taaksepäin, paljonko koneessa on muistia ja mitkä ohjelmat pitäisi pyöriä?
Ja jos et tarvitse kaikkia niin ubuntustakin voi sammutella turhia pois jos muisti on tiukalla.
 
Lähinnä ihmettelen sitä, että Windowsilla pyörii samat ohjelmat ilman erityisiä hidastumisia ja jäätymisiä. Suurin ongelmahan on se vähäinen ram, mutta sitä ei ole järkevää enää nykyiseen koneeseen lisätä. Tarkoituksena kyllä rakentaa uusi piakkoin.

W10 säätää paging-tiedoston koon käyttäjän kannalta järkevämmin ihan oletuksena: "Maximum page file size: 3 × RAM or 4 GB, whichever is larger. This is then limited to the volume size ÷ 8." ( How to determine the appropriate page file size for 64-bit versions of Windows - Windows Client Management ).

Tuosta Ubuntun uudesta defaultista oli melko katkeraa kommenttia jossain vika-tiketissä. Ei esim. hibernate juuri toimi tommosella swap-koolla nykykoneissa. Tuossa: Bug #1767299 “Ubuntu 18.04-20.04 Installer creates swap partitio...” : Bugs : partman-auto package : Ubuntu

Edit: lisätty linkki ubuntun vika-tikettiin
 
Viimeksi muokattu:
Nyt tuli perustason ongelma eteen. Miten Kubuntussa (20.04 LTS) saa VLC:n käynnistymään automaattisesti ja aloittamaan DVD:n tai CD.n toistamisen, kun levy syötetään asemaan? Samoin muistitikun tai tiedostoja sisältävän levyn kanssa saisi Dolphin käynnistyä automaattisesti.

Joskus olen tuon saanut onnistumaan, mutta nytpä ei onnistu eli en löydä sopivaa asetusta mistään.
 
Nyt tuli perustason ongelma eteen. Miten Kubuntussa (20.04 LTS) saa VLC:n käynnistymään automaattisesti ja aloittamaan DVD:n tai CD.n toistamisen, kun levy syötetään asemaan? Samoin muistitikun tai tiedostoja sisältävän levyn kanssa saisi Dolphin käynnistyä automaattisesti.

Joskus olen tuon saanut onnistumaan, mutta nytpä ei onnistu eli en löydä sopivaa asetusta mistään.
Tiedätkö onko kysymys siitä, miten levyt ja tikut mountataan automaattisesti, vai siitä, miten ohjelma käynnistetään automaattisesti kun jotain mountataan? Jos kyse on automaattisesta mounttauksesta, niin kokeile kirjoittaa "Start menuun" "removable devices". Pitäisi aueta ikkuna jossa on kaikenlaisia asiaan liittyviä säätöjä. En pysty nyt itse testaamaan asiaa.
 
@Eli4s ... mutta joko lisäät muistia tai kasvatat swap-osion kokoa, tai lisäät swap-filen(joka on ilmeisesti nykyään vihdoim myös linuxissa ok vaihtoehto). Näillä tempuilla saat siirrettyä sitä muistin loppumista. Mutta edelleenkään, jos muisti silti loppuu, niin mitään kovin järkevää OS ei voi sinun kannaltasi tehdä.
Jos OS toimisi järkevästi, niin siellä olisi tietty hystereesiraja, jonka jälkeen se tappaisi käyttäjän avaamia prosesseja eikä päästäisi muistia täyttymään kokonaan ja jäätyisi. Mielellään myös kirjaisi tiedot tapahtumasta lokiin ja näyttäisi ilmoituksen tästä.
 
Jos OS toimisi järkevästi, niin siellä olisi tietty hystereesiraja, jonka jälkeen se tappaisi käyttäjän avaamia prosesseja eikä päästäisi muistia täyttymään kokonaan ja jäätyisi. Mielellään myös kirjaisi tiedot tapahtumasta lokiin ja näyttäisi ilmoituksen tästä.

Ai niinkuin kernelin oom_killer joka esim. etsii sopivimman käyttäjän prosessin tapettavaksi ja logittaa tapahtuneen?
 
Tiedätkö onko kysymys siitä, miten levyt ja tikut mountataan automaattisesti, vai siitä, miten ohjelma käynnistetään automaattisesti kun jotain mountataan? Jos kyse on automaattisesta mounttauksesta, niin kokeile kirjoittaa "Start menuun" "removable devices". Pitäisi aueta ikkuna jossa on kaikenlaisia asiaan liittyviä säätöjä. En pysty nyt itse testaamaan asiaa.

Irrotettavan median automaattinen liittäminen löytyy asetuksista, mutta ohjelmien käynnistämistä en löydä. Sinänsä hassua, että esim. Cinnamonissa nuo toiminnot ovat lähes silmille hyppiviä.
 
Jos OS toimisi järkevästi, niin siellä olisi tietty hystereesiraja, jonka jälkeen se tappaisi käyttäjän avaamia prosesseja eikä päästäisi muistia täyttymään kokonaan ja jäätyisi. Mielellään myös kirjaisi tiedot tapahtumasta lokiin ja näyttäisi ilmoituksen tästä.

Juu toki, mutta käyttäjän prosessien tappaminenkaan ei käyttäjälle ole varmaan kovin mieluista. Sitä yritin sanoa. Toki tuo voisi olla aavistuksen järkevämpi vaihtoehto. Mutta siinä ne vaihtoehdot on, eikä kumpikaan ole käyttäjän kannalta kovin järkevä, tai siis mieluisa.
 
Ei kun overcommit settaria kernelistä säätämään jos haluaa että muistia käytetään sen verran kuin saatavilla.
 
Nyt tuli perustason ongelma eteen. Miten Kubuntussa (20.04 LTS) saa VLC:n käynnistymään automaattisesti ja aloittamaan DVD:n tai CD.n toistamisen, kun levy syötetään asemaan? Samoin muistitikun tai tiedostoja sisältävän levyn kanssa saisi Dolphin käynnistyä automaattisesti.

Joskus olen tuon saanut onnistumaan, mutta nytpä ei onnistu eli en löydä sopivaa asetusta mistään.
System Settings > Hardware > Removable Storage > Device Actions alta taitaa löytyy noita.
 
Nykyisen swapin jatkeeksi voi laittaa swap-tiedoston, joskus tarvitsee pääasiassa vain parin gigan swappia, mutta joku kertaluonteinen työ voi vaatia enemmän. mkswap ja swapon komeinnoilla tuon voi tehdä. Ihan kätevä silloinkin, kun on tullut osioitua levy vähän ongelmallisesti, eikä halua säätää osioiden kokoa jälkikäteen.

Suosittelisitko swap-filen swap partitiota enemmän? Pitäiskö ton sleep/hibernaten takia olla swap tiedoston koko 2x ram, vaikka muistia olisi 16gb?
 
Suosittelisitko swap-filen swap partitiota enemmän? Pitäiskö ton sleep/hibernaten takia olla swap tiedoston koko 2x ram, vaikka muistia olisi 16gb?
En osaa sanoa kumpi on parempi, enkä ole perehtynyt hibernateen. Hibernate voi olla helpompi toteuttaa /swap osiolle, kun swap-tiedostosta heräämiseen saa muokkailla jotain konffi-tiedostoja?
Hibernate kuulostaa läppäriltä/harrastekoneelta, johon kiintolevytila on halpaa, laittaisin riittävän suuren swap-osion suoraan. Terasessa lätyssä ei hirveästi tule tilanpuutetta, riippumatta onko osio 16GB vai >= 32GB.

Usein tuo 16GB swap on riittänyt, tietokantoja olen pyöritellyt ja tuo 16GB ollut käytännön minimi (Oracle herjaa jos on alle) jo pienelläkin muistimäärällä. Swap-fileä olen käyttänyt jatkeena satunnaisesti. Nyt toisessa virtuaalipalvelimessa 32GB ram ja 16GB swap osio, laitan 100GB swap tiedoston jatkoksi ennen sellaista scriptiä, joka tarvitsee valtavan määrän muistia.
 
Kuuluisikohan tämä tänne? Oma linux osaaminen on tasan ohjeita seuraamalla tekemistä joten tässä seuraavanlainen ongelma.

Asensisn nassille dockerin Unifin controlleria varten. Ohjeissa kehotetaan ajamaan non-root käyttäjänä, mutta en vain ymmärrä mitä tuon kanssa pitäisi tehdä.

It is suggested you start running this as a non root user. The default right now is to run as root but if you set the docker run flag --user to unifi then the image will run as a special unfi user with the uid/gid 999/999.

Kontin logi tuota myös valittaa.
1615302985227.png


En tiedä onko tuo jotenkin merkittävä tietoturva ongelma vaikka konttia ajetaankin rootti käyttäjänä. Aikaisemmin unifin contolleri on pyörinyt ubuntun päälle virtuaalikoneena. Konttina voisi saada hiukan enempi saada vapautettua nassin resursseja, niin sen takia tämä voisi olla yksi vaihtoehto.
 
Kuuluisikohan tämä tänne? Oma linux osaaminen on tasan ohjeita seuraamalla tekemistä joten tässä seuraavanlainen ongelma.

Asensisn nassille dockerin Unifin controlleria varten. Ohjeissa kehotetaan ajamaan non-root käyttäjänä, mutta en vain ymmärrä mitä tuon kanssa pitäisi tehdä.



Kontin logi tuota myös valittaa.
1615302985227.png


En tiedä onko tuo jotenkin merkittävä tietoturva ongelma vaikka konttia ajetaankin rootti käyttäjänä. Aikaisemmin unifin contolleri on pyörinyt ubuntun päälle virtuaalikoneena. Konttina voisi saada hiukan enempi saada vapautettua nassin resursseja, niin sen takia tämä voisi olla yksi vaihtoehto.
Olisikohan tuosta ohjeesta apua: Post-installation steps for Linux
 
Kuuluisikohan tämä tänne? Oma linux osaaminen on tasan ohjeita seuraamalla tekemistä joten tässä seuraavanlainen ongelma.

Asensisn nassille dockerin Unifin controlleria varten. Ohjeissa kehotetaan ajamaan non-root käyttäjänä, mutta en vain ymmärrä mitä tuon kanssa pitäisi tehdä.



Kontin logi tuota myös valittaa.
1615302985227.png


En tiedä onko tuo jotenkin merkittävä tietoturva ongelma vaikka konttia ajetaankin rootti käyttäjänä. Aikaisemmin unifin contolleri on pyörinyt ubuntun päälle virtuaalikoneena. Konttina voisi saada hiukan enempi saada vapautettua nassin resursseja, niin sen takia tämä voisi olla yksi vaihtoehto.

Jos ei ko. konttiin ole mitään pääsyä muualta kuin sisäverkosta eikä siihen ole bind mountattuna kuin korkeintaan unifin datan tarvitsemat volumet niin en olisi hirveän huolissani. Toki best practice on ajaa non-roottina aina kuin vain mahdollista. Haasteita yleensä aiheuttaa tiedosto/hakemisto oikeudet joko kontin sisällä, tai mountatuilla volumeilla jos konttia ajetaan muuna kuin root käyttäjänä. Ärsyttävintä tuossa lähinnä on hostille ilmestyvät random uid/gid oikeuksilla olevat tiedostot/hakemistot ellei vastaavaa käyttäjää luo hostin puolelle mikä kontin sisällä on.

Jollain jaetulla koneella tuolla erillisellä käyttäjällä voi saada jopa pahemman tietoturvaongelman aikaiseksi, jos ei tiedä mitä tekee. Ajatellaan että ajat vaikka jotain konttia minkä sisällä on käyttäjä X uid/gid 1000 ja kontilla on käytettävissä hostilta hakemisto /opt/super-secret. Samaan aikaan hostilla on käyttäjä pertti jonka uid on myös 1000. pertti pääsee nyt iloisesti lueskelemaan/muokkaamaan kaiken kontin kirjoittaman datan hakemistosta /opt/super-secret, jos tajuaa sitä etsiä. Jos konttia olisi ajettu roottina niin tätä ongelmaa ei olisi. Erillinen käyttäjä kontin sisällä suojaa toki parhaiten tilanteessa, jos kyseisestä kontista päästäisiin livahtamaan ulos hostin puolelle jolloin pääsy olisi todennäköisesti huomattavasti rajatumpi, kuin root käyttäjänä.
 
Viimeksi muokattu:
Täytyy kurkata tuota @Hessu linkkaama ohjetta.ä, kun kerkiää koneelle istumaan.

@dome tuolla ei tosiaankaan ole pääsy muualta, kuin sisäverkosta. Olen asettanut kontille hostilta oman hakemiston käytettäväksi, niin tallentaa configset ja logit kontin ulkopuolelle.

Tähän tyyliin kohdasta 2.05.
 
Mitenkähän kannattaisi alkaa ongelmaa setvimään. Eli HP yritys pöytäkoneeseen on asennettu Kubuntu ja jos koittaa näytönohjaimen (integroitu DP-portillinen) toistaa myös ääntä niin videoiden toistosta (niin VLC kuin youtube) tulee jähmeää ja esim youtubesta 1min videon toisto kestää oikeasti 1min 30s. Myös äänet kuuluvat samalla lailla hidastetusti. Tuo hidastelu ei kuitenkaan näy prosessin käyttöasteessa tai muuten koneen käytössä. Videot vain toistuvat hitaammin. Ongelmaa ei ole, jos käyttää koneen integroitua äänikorttia eli oletus äänilaitteeksi on määritelty se.
 
Kuinka hyvin linux nykyään suhtautuu piirisarjan tai oikeastaan kaikkien komponenttien vaihtoon jos siirrän olemassa olevan asennuksen koneesta toiseen?

Mulla on nyt Pop_OS 20.04 Z170 alustalla ja Nvidia näyttiksellä. Siirtäisin tuon linuxin sisältävän m.2 aseman Z270 alustalle.
 
Kuinka hyvin linux nykyään suhtautuu piirisarjan tai oikeastaan kaikkien komponenttien vaihtoon jos siirrän olemassa olevan asennuksen koneesta toiseen?

Mulla on nyt Pop_OS 20.04 Z170 alustalla ja Nvidia näyttiksellä. Siirtäisin tuon linuxin sisältävän m.2 aseman Z270 alustalle.
Jos laitteille yleensä on Linux tuki (ei ihan uusinta rautaa), niin laitteiston vaihtamiselle ei ole estettä. Linux ydin tunnistaa laitteet käynnistyessään, joten erityisiä laiteasetusten puukottamisia ei tarvita. Näytönohjaimen vaihtaminen on haastavampaa.

Harkitsisin kuitenkin puhdasta asennusta ja datan palautusta varmuuskopiolta uuteen ympäristöön, jolloin sekin tulisi harjoiteltua. Itse olen toiminut läppäriä vaihtaessani näin.

Muistilistaa: koneennimi (/etc/hosts), ssh host key, verkkokasetukset, asennetut paketit (dpkg --list) ja asetukset (/etc).
 
Päivittelin joku aika sitten yhtä servereistäni kun oli jokuseksi viikoksi päivitykset unohtuneet ja se ilmeisesti rikkoi jotain. Tuolla serverillä on skripti joka on testannut netin nopeutta tietyin väliajoin speedtest-cli:llä ja tuo on toiminut ainakin parisen vuotta moitteettomasti mutta nyt tuo ei enää toimi. Oikeudet skriptiin ovat kunnossa koska skripti kuitenkin ajetaan cronillakin ja debugiksi pistetyt echo-rivit sun muut kuitenkin tulevat lokiin.

Tuota skriptiä ajetaan crontabissa määrävälein ja sitä kautta se ei enää toimi. Herjaa ettei saa haettua testiservereitä. Manuaalisesti skriptin suorittaminen onnistuu sekä peruskäyttäjänä että roottina moitteettomasti, cronilla ajettuna ei toimi. Olen koittanut ajaa tuota skriptiä manuaalisesti samalla env:llä kuin cron ajaa mutta silti manuaalisesti toimii.

Sen verran sain jo selville että kuitenkin skripti pääsee internettiin kun tcpdumpissa näkyy liikennettä. Se ero manuaaliajolla ja cronin ajolla on, että jostain syystä cron-ajossa näkyy dumpissa "HTTP/1.1 429 Too Many Requests" -virheilmoituksia joita ei näy manuaalisesti ajettuna. Olisiko tuo syynä toimimattomuuteen? Mistä tuo johtuu? Ja ennenkaikkea, miten tuon saisi korjattua? En millään ole keksinyt mikä on muuttunut ja rikkonut tuon, koitin asennettuja päivityksiäkin katsella mutta en yhtäkkiä ainakaan nähnyt mitään mikä olisi liittynyt tuohon.
 
Kuinka hyvin linux nykyään suhtautuu piirisarjan tai oikeastaan kaikkien komponenttien vaihtoon jos siirrän olemassa olevan asennuksen koneesta toiseen?
Suurin osa ajureista ei ole kernelin "binäärissä", vaan moduleissa. Kernel lataa kriitiset modulit initramfs-kuvasta ja loput levyltä. (Bootloader lataa kernelin ja initramfs:n.)
Asennus-, rescue-, ja live-versioissa initramfs:llä on kaikki modulit. Käyttökernelin initramfs:llä ei välttämättä ole kuin nykylaitteiston vaatimat modulit.
 
Miten saisi Terminaliin toimimaan ääkköset näytettävissä kansioissa ja tiedostoissa? Ovat pelkkiä erikoismerkkejä. Yritin 'Set Encodingin' takaa vaihtaa merkistöjä, mutta mikään ei uudellen käynnistämälläkään tuonut ääkkösiä.

Käyttis on siis englanniksi ja tulee olemaankin.
 
Miten saisi Terminaliin toimimaan ääkköset näytettävissä kansioissa ja tiedostoissa? Ovat pelkkiä erikoismerkkejä. Yritin 'Set Encodingin' takaa vaihtaa merkistöjä, mutta mikään ei uudellen käynnistämälläkään tuonut ääkkösiä.

Käyttis on siis englanniksi ja tulee olemaankin.
Tuo riippuu millä merkistöllä nuo tiedostonimet on luotu. Monesti nuo tiedostonimet sekoilevat jos siirtää esim windowsista tiedostoja linuxille jolloin windows-merkistönä saattaa olla esimerkiksi latin1 ja linuxissa yleensä nykypäivänä utf8. tietenkin kannattaa tarkistaa että kaikki tarvittavat localet on generoituna järjestelmässä.
 
Pitäiskö ton sleep/hibernaten takia olla swap tiedoston koko 2x ram, vaikka muistia olisi 16gb?
Itsellä 16GB muistia ja laitoin varmuudeksi 20GB swap-filen. Ei ole ollut ongelmia mint cinnamonin kanssa.

swap-tiedostosta heräämiseen saa muokkailla jotain konffi-tiedostoja?
Itsellä linux-osio kryptattu ja sillä swap-file, pikkasen joutuu säätämään mutta ei mitään älytöntä, voin laittaa ohjeet (mint cinnamon) jos kaipaat.

Lähes joka päivä klikkaan mintin työpöydällä olevaa shortcuttia joka tekee automaattisesti hibernaten ja reboottaa suoraan windowsiin pelaamista varten (voin laittaa tästäkin ohjeen jos jotain kiinnostaa.. voi olla että olen jo postannut sen tänne aiemminkin jo), toimii ihan unelmasti, ei mitään ongelmaa ole ollut moneen kuukauteen (alussa oli jotain pientä häikkää mutta näyttäisi olevan ne ohitse, en osaa varmasti sanoa miksi, päivityksiä tullut? EDIT: Ei kun joo, taisi olla sellainen, että bluetooth päällä hibernaten käyttäminen antoi jotain varoitusta että "joku laite/konfiguraatio muuttunut, ei varma toimiiko hibernate kunnolla" vaikka ihan passelisti toimi.. ja lisäksi taisin selvittää miksi xorg&/cinnamon kaatuili randomisti, olin asentanut (suositun) "Spices Update" appletin jonka poiston jälkeen ei ole ollut ainakaan vielä mitään kaatumisia enää, luin että noiden (kolmannen osapuolten) Spicesien käyttöä monikaan ei suosittele juurikin tällaisten ongelmien takia).
 
Viimeksi muokattu:
Kannattaa toki myös selvittää että mikä sitä muistia noin kovin syö. Oomkillerinhän tuo pitäisi viimeistään pelastaa, mutta ei se mikään korjaus ole.

Mietin olisiko muilla ilmennyt muistivuotoa, mutta oletan, että väki käyttää firefoxia, jossa firefox raportoi oman muistinsa väärin? Firefox settings --> more tools --> task manager.

Itselläni firefox syö useita kymmeniä gigatavuja muistivuotona, asia korjautuu
Koodi:
killall firefox
kommennolla ja sen jälkeen käynnistää firefoxin uudestaan, ja syö normaalisti jonkin aikaa, kunnes muistivuoto syö päivien aikana itsensä jojoon.

Edit: Firefox versio 86.0.1 64bit, käyttiksenä archlinux.
 
Mietin olisiko muilla ilmennyt muistivuotoa, mutta oletan, että väki käyttää firefoxia, jossa firefox raportoi oman muistinsa väärin? Firefox settings --> more tools --> task manager.

Itselläni firefox syö useita kymmeniä gigatavuja muistivuotona, asia korjautuu
Koodi:
killall firefox
kommennolla ja sen jälkeen käynnistää firefoxin uudestaan, ja syö normaalisti jonkin aikaa, kunnes muistivuoto syö päivien aikana itsensä jojoon.

Edit: Firefox versio 86.0.1 64bit, käyttiksenä archlinux.

Ongelma ei välttämättä ole selaimessa, voi olla myös jonkin auki pitämäsi sivuston vika?
 
Ongelma ei välttämättä ole selaimessa, voi olla myös jonkin auki pitämäsi sivuston vika?

Ei auttanut sivujen sulkemisjärjestys vuotojen aikana, pidän lähinnä irccloudin jatkuvasti auki, mutta senkään sulkeminen ei vapauta muistia. Jotkut sanoi, että se on adblock plus, mutta en ole kerennyt sitä vielä testaamaan, että onko se ongelmana.
 
Ei auttanut sivujen sulkemisjärjestys vuotojen aikana, pidän lähinnä irccloudin jatkuvasti auki, mutta senkään sulkeminen ei vapauta muistia. Jotkut sanoi, että se on adblock plus, mutta en ole kerennyt sitä vielä testaamaan, että onko se ongelmana.

Tarkempaa muistinkäyttöä voi seurata kirjoittamalla osoitekenttään about:memory, voi myös komentaa roskienkeruuseen ja muistin optimointiin. Pysyy esim. tallentamaan muistiraportteja ja vertaamaan niitä keskenään, syyllinen voisi selvitä suoraan eikä tarvitse arvailla.
 
Toimiikos muilla (Linux mint) firefoxissa lisäosat? Meinaan kun mulla ei toimi vaikka ne hienosti on siä asetuksissa ( add ons) . Enkä saa niitä selaimen oikeaan ylänurkkaan näkyviin.. Brave browserissa kaikki taas toimii ja on kohdallaan!! Vai enkö vaan osaa..:(
 
Mikä Ubuntu? Mikä on läppärisi Wifi-kortti ja mitä salausta Wifisi käyttää?

Bash:
$ cat /etc/os-release
kertoo mikä jakeluversio

Bash:
sudo lshw -C network
kertoo mikä verkkokorttisi on ja mitä ominaisuuksia se tukee

Olethan päivittänyt Ubuntun viimeiset päivitykset ja uusimman ytimen (kernel) version?
Vähän myöhässä vastaus kun ei tullut käytettyä läppäriä pitkään aikaan.

Jakeluversio:
Ubuntu 20.04.2 LTS

Verkkokortin tiedot:
product: QCA9377 802.11ac Wireless Network Adapter
vendor: Qualcomm Atheros
capabilities: pm msi pciexpress bus_master cap_list ethernet physical wireless

Asensin Ubuntun tässä tänään jopa uudelleen ja oon vetäny perus apt updatet jne. Kernelin päivittämisestä en sen enempää tiedä, mutta luulis että sekin olis ajan tasalla ku oon tänään ladannu koko homman uusiksi Ubuntunu sivuilta.
 
Vähän myöhässä vastaus kun ei tullut käytettyä läppäriä pitkään aikaan.

Jakeluversio:
Ubuntu 20.04.2 LTS

Verkkokortin tiedot:
product: QCA9377 802.11ac Wireless Network Adapter
vendor: Qualcomm Atheros
capabilities: pm msi pciexpress bus_master cap_list ethernet physical wireless

Asensin Ubuntun tässä tänään jopa uudelleen ja oon vetäny perus apt updatet jne. Kernelin päivittämisestä en sen enempää tiedä, mutta luulis että sekin olis ajan tasalla ku oon tänään ladannu koko homman uusiksi Ubuntunu sivuilta.
Itselläni on yhdessä läppärissä ongelmia Atheros-wifin kanssa joillakin wifi-kanavilla joten jouduin pakottamaan wifi-purkin tietylle kanavalle että yhteys toimi kunnolla. Osaan kanavista jostain syystä kyseinen läppäri ei saanut ollenkaan yhteyttä ja osalla yhteys oli erittäin epävakaa. Ongelma ei johtunut siitä että naapurien wifit olisivat häirinneet vaan siitä että tuo läppärin wifi ei jostain syystä kaikilla kanavilla saanut luotetavaa yhteyttä aikasiseksi ja kanavaa vaihtelemalla ongelma joko paheni tai parantui. Kokeilemalla hain parhaiten toimivan wifi-kanavan (ja wifikillillä kiusasin naapureiden tukareita että vaihtavat taajuutta) että sain itselleni hyvän yhteyden.
 
Itselläni on yhdessä läppärissä ongelmia Atheros-wifin kanssa joillakin wifi-kanavilla joten jouduin pakottamaan wifi-purkin tietylle kanavalle että yhteys toimi kunnolla. Osaan kanavista jostain syystä kyseinen läppäri ei saanut ollenkaan yhteyttä ja osalla yhteys oli erittäin epävakaa. Ongelma ei johtunut siitä että naapurien wifit olisivat häirinneet vaan siitä että tuo läppärin wifi ei jostain syystä kaikilla kanavilla saanut luotetavaa yhteyttä aikasiseksi ja kanavaa vaihtelemalla ongelma joko paheni tai parantui. Kokeilemalla hain parhaiten toimivan wifi-kanavan (ja wifikillillä kiusasin naapureiden tukareita että vaihtavat taajuutta) että sain itselleni hyvän yhteyden.
Miten on mahdollista ettei yhtäkkiä saa enää yhteyttä tiettyyn kanavaan kun vaihtaa Linuxille, kun Windowsilla kanava X kuitenkin toimii samalla verkkokortilla?
Lähinnä siis mietin että onko mahdollista että tässä olis sama tilanne?
 
Miten on mahdollista ettei yhtäkkiä saa enää yhteyttä tiettyyn kanavaan kun vaihtaa Linuxille, kun Windowsilla kanava X kuitenkin toimii samalla verkkokortilla?
Lähinnä siis mietin että onko mahdollista että tässä olis sama tilanne?

On. Wifiajureissa on paljon ongelmia. Kannattaa verkokortin tyypillä hakea, josko ongelmaan löytyy ratkaisu.
 
Olen jo hetken miettynyt siirtymistä Linux ubuntun käyttöön, koska en varsinaisesti tarvitse monia ominaisuuksia mitä windows 10 tarjoaa. Yleensä piirrän/maalaan wacom piirtopöydällä ja Kritalla + teen töitä blenderillä, joskus myös pelaan crpg pelejä. Olen saanut kaikki nämä toimimaan aivan yhtä hyvin kuin windowssissa, mutta yksi asia vielä uupuu!

Käytän Asus Xonar Essence One muses edition Dac/kuulokevahvistinta ja pidän kovasti musiikin kuuntelusta, mutta ajureita ei ole Linuxille. Dacissa minulla on kiinni kuulokkeet ja Genelec G2 kaiuttimet ja tässä on asetukset joita käytän windowsissa: katso liitettä 577176
Äänenlaatu on merkittävästi huonompaa kuin windows kympillä virallisilla ajureilla. Tuntuu kuin kuulokkeet, kaiuttimet ja Dac menisi täysin hukkaan jos en saa niitä toimimaan kuin kuuluu.
Koitin etsiä ohjeita äänenlaadun korjaamiseen, mutta tässä oli se mitä sitten seurasin: How to change audio bit depth and sampling rate?
Tämä ohje ei kuitenkaan toiminut minulla, enkä oikein tiedä miten jatkaisin ongelma selvittämistä? Onko mitään neuvoja mitä voisin tehdä jotta laitteeni toimisi Ubuntussa?
Oletko varma että tuo näytteistystaajuus ja bittimäärä on se ongelman lähde? Esimerkiksi CD levyt käyttävät 44.1 khz taajuutta ja 16 bittiä. Korkeammasta näytteistystaajuudesta ei välttämättä ole mitään etua noin yleinsä ottaen, koska 44.1 khz näytteistetystä signaalista pystytään palauttamaan alkuperäisen signaalin taajuudet 22.05 khz asti.
 
Viimeksi muokattu:
EDIT: Löysin Head-fi foorumeilta keskustelun tästä samasta aiheesta! Yleinen mielipide oli että windowsilla äänenlaatu on parempi virallisen ajurituen takia? Muutama henkilö oli tätä vastaan, mutta eivät tarjonneet mitään ohjeita.
Vähän hankala tilanne, kun jos niitä toimivia ajureita ei Linuxille ole niin en tiedä voiko tuon parantamiseksi kovin paljoa tehdä. Jotkut sanovat, että kannattaa laittaa linuxissa äänenvoimakkuus 100 prosenttiin ja säätää sitten kaiuttimista.
 
Lisälaitteita hankkiessa kannattaa tarkistaaa, onko laitteelle linux-tukea. Lisäksi kannattaa suosia laitetta, jolle on saatavilla open source -ajurit, joiden ylläpitoa voi yhteisö jatkaa, jos laitteen valmistaja ei sitä enää halua tai voi tehdä. Linux yhteisö voi tukea vain niitä laitteita, joiden valmistajat tekevät linux-ajurit tai julkaisevat tarpeeksi teknisiä tietoja laitteesta, että harrastajavoimin voidaan ohjelmoida ajurit niiden perusteella.

Laitevalmistajat tekevät laitteensa primääristi Windowsille, jolla on huomattavasti suurempi käyttäjäkunta ja linux-käyttäjille tarjotaan tuki jos valmistaja yleensä on kiinnostunut tukemaan myös linux-käyttäjiä.

Standardinmukaisia USB-äänikortteja tuetaan linuxissa erittäin hyvin.

ALSA-projektin Wikissä on kattavasti listattu äänikorttien tukea ja mitä ajureita ne käyttävät. Joku äänikortti voi ajurin lisäksi tarvita Windows-ajuripaketista löytyvän firmware-ohjelmiston, jotta sen kaikki ominaisuudet saadaan käyttöön.

 
Tuo DAC on ilmeisesti hieman harvinaisempi ja vaatisi jonkinlaisen korjauksen varmaan suoraan kerneliin. Tekisin bugireportin oikealle taholle (ALSA?)

Toimiiko laitteen toinen input? Tuossa ilmeisesti SPDIF myös?
 
Nyt tarvittaisiin kanssaharrastajilta vähän autentikointiapua.
Minulla on tällainen kai keskimääräisen kokoinen kotiverkko, jossa on yksi 24/7 Debian palvelin ja ympärillä kaikenlaista muuta, mm. Raspeja, NAS, Win-työasemia jne. Samba tiedostojakoja on tarjolla muutamasta eri paikasta ja lisäksi tarjolla on käyttäjille erilaisia palveluja, kuten Nextcloud. Käyttäjiä ei nyt ole kuin sen perheellisen verran, mutta erilaisia autentikointi ja authorisointitarpeita on useammassa eri paikassa, mutta niihin ei tällä hetkellä ole mitään keskitettyä ratkaisua. Tavoitteena olisi nyt sitten, että käyttäjillä olisi (Linux-)palvelimissa ja Win-työasemissa yhdet käyttäjätunnukset ja salasana, esim. LDAP:ssa tallessa ja vielä mielellään niin, että keskitetysti voisi määrittää ryhmiä tai rooleja, joilla käyttöoikeustasoja voisi määrittää, siis esim. Samban eri kansiorakenteisiin. Lisäksi useassa palvelussa, esim. vaikka tuo Nextcloud, on LDAP-tuki, jonka mielelläni ottaisin käyttöön.

En nyt varsinaisesti kaipaa yksityiskohtaisia ohjeita, vaan enemmänkin mielipiteitä oikean backendin valintaan. Eli riittääkö tähän esim. pelkästään tuolla Debianissa pyörivä Samba, joka emuloisi AD:ta ja LDAPia, vai pitääkö/kannattaako sen perään vielä laittaa esim. OpenLDAP, jota Sambatkin käyttävät? Vai pitäisikö mennä suoraan täysverisempään IAM:iin, esim. OpenIAM? Vai ihan jotain muuta?
 
Nyt tarvittaisiin kanssaharrastajilta vähän autentikointiapua.
Minulla on tällainen kai keskimääräisen kokoinen kotiverkko, jossa on yksi 24/7 Debian palvelin ja ympärillä kaikenlaista muuta, mm. Raspeja, NAS, Win-työasemia jne. Samba tiedostojakoja on tarjolla muutamasta eri paikasta ja lisäksi tarjolla on käyttäjille erilaisia palveluja, kuten Nextcloud. Käyttäjiä ei nyt ole kuin sen perheellisen verran, mutta erilaisia autentikointi ja authorisointitarpeita on useammassa eri paikassa, mutta niihin ei tällä hetkellä ole mitään keskitettyä ratkaisua. Tavoitteena olisi nyt sitten, että käyttäjillä olisi (Linux-)palvelimissa ja Win-työasemissa yhdet käyttäjätunnukset ja salasana, esim. LDAP:ssa tallessa ja vielä mielellään niin, että keskitetysti voisi määrittää ryhmiä tai rooleja, joilla käyttöoikeustasoja voisi määrittää, siis esim. Samban eri kansiorakenteisiin. Lisäksi useassa palvelussa, esim. vaikka tuo Nextcloud, on LDAP-tuki, jonka mielelläni ottaisin käyttöön.

En nyt varsinaisesti kaipaa yksityiskohtaisia ohjeita, vaan enemmänkin mielipiteitä oikean backendin valintaan. Eli riittääkö tähän esim. pelkästään tuolla Debianissa pyörivä Samba, joka emuloisi AD:ta ja LDAPia, vai pitääkö/kannattaako sen perään vielä laittaa esim. OpenLDAP, jota Sambatkin käyttävät? Vai pitäisikö mennä suoraan täysverisempään IAM:iin, esim. OpenIAM? Vai ihan jotain muuta?
Samba 4.x versiolla on mahdollista pystyttää (teknisesti) täysiverinen Active Directory jonka Functional Level on Win2008R2. Tuommoseen kotikäyttöön pitäisi olla ihan toimiva, jos tarve on lähinnä saada keskitetty käyttäjienhallinta. Ainoa missä ehkä saattais tulla käytännön haasteita on DFS-R, jos sillä haluaa rakennella keskitettyä tiedostopalvelua, mutta eipä tuossa kotiverkossa varmaan mitään datan replikointitarpeita ole niin senkin voi skipata. Kaikki normi AD-työkalut esim Aduc ja GPO hallinta toimii heittämällä tuon Samba DC:n kanssa.

Sopimusteknisestihän taas Microsoft tukee Windows-työasemille pelkästään Windows Serverin päällä pyörivää AD:ta. Mutta tuskin availet mitään Premier-tukikeikkoja MS:lle oman kotiverkon haasteista niin euloilla voi pyyhkiä takapuolta. Niin ja jos ne koti winkkarit on nyt Home-versiota, sitä ei pysty liittämään AD:hen vaan pitää päivittää ensin vähintään Professional versioon, menee ihan heittämällä kun lykkää Pro version avaimen sisään.

Jos budjettia löytyy muutaman sadan euron edestä, vois tietty yksi vaihtoehto olla Windows Server Essentials. Tuore 2019 versio ei enää ihan kamalasti kustanna. Pitäis siis onnistua ihan tavishenkilönä tuon hankinta, vaikka ne aina mainitseekin noissa että small business käyttöön. Saa myös puolen vuoden trialin jossa ei ole mitään käyttörajoitteita (EDIT: ja "rearm" kikat toimii tässäkin jos haluaa lisäaikaa; ei ole karhuryhmä oven takana vaikka rearmia vetäisi maailman tappiin; tai vaikka uusi DC pannu aina 6kk välein pystyyn ja vanha dcpromolla mäkeen). Onhan se aina kätevämpi tietty hallinnan kannalta kun alla on puhdasverinen Windows Server. Ja hieman eri kliksutella next next finish dcpromossa, kun säätää SambaWikin ohjeilla sitä omaa distroa. Mutta tietty jos aikaa ja mielenkiintoa löytyy säätämiseen niin mikä ettei.

Linuxeja säätäessä kannattaa sitten katsoa että ohje on riittävän tuore, eli puhuu "sssd, adcli, realmd" paketeista, eikä jotain muinaista samba/winbind conffitiedostojen puukotteluja. Modernit distrot menee heittämällä AD:hen.

Niin ja ei ole täysin mutua, vaan yhden Samba DC härpäkkeen olen pystyttänyt erään keskikokoisen kunnan kiinteistöautomaatioverkkoon joka jäi "legacy" tasolle ja erinäisistä syistä päädyttin sitten semmoseen ratkaisuun että normi WinServer DC:n tilalle tehtiin Ubuntu jossa Samban DC. Tuossa oli tarpeena vain saada pidettyä automaatiopannuilla edelleen keskitetty kirjautuminen ja parilla perus GPO:lla vähän tiukennuksia. Hienosti pelitti ja käsittääkseni edelleenkin pyörii samalla setupilla. Tuosta on siis jo useampi vuosi kun pystyttelin, olikohan 2014.
EDIT2: niin ja olikin jo niin muinainen kun 2009, nyt kun tarkemmin muistelen. Eli Samban kolmosversiota. No eniveis, todistetusti siis on ihan mahdollista toteuttaa. :)

Samba DC:tä voi graafisesti käpistellä sitten millä tahansa Win10 työasemalla kun asentaa RSATin. Tuossa tulee ne peruspalikat, esim. ADUC (eli dsa.msc). Powershell AD:sta en ole ihan varma. Se vaatii DC:llä "Active Directory Web Services" palvelun ja mahtaakohan Sambasta semmonen vielä löytyä.

Setting up Samba as an Active Directory Domain Controller - SambaWiki
 
Viimeksi muokattu:
Olen jo hetken miettynyt siirtymistä Linux ubuntun käyttöön, koska en varsinaisesti tarvitse monia ominaisuuksia mitä windows 10 tarjoaa. Yleensä piirrän/maalaan wacom piirtopöydällä ja Kritalla + teen töitä blenderillä, joskus myös pelaan crpg pelejä. Olen saanut kaikki nämä toimimaan aivan yhtä hyvin kuin windowssissa, mutta yksi asia vielä uupuu!

Käytän Asus Xonar Essence One muses edition Dac/kuulokevahvistinta ja pidän kovasti musiikin kuuntelusta, mutta ajureita ei ole Linuxille. Dacissa minulla on kiinni kuulokkeet ja Genelec G2 kaiuttimet ja tässä on asetukset joita käytän windowsissa: katso liitettä 577176
Äänenlaatu on merkittävästi huonompaa kuin windows kympillä virallisilla ajureilla. Tuntuu kuin kuulokkeet, kaiuttimet ja Dac menisi täysin hukkaan jos en saa niitä toimimaan kuin kuuluu.
Koitin etsiä ohjeita äänenlaadun korjaamiseen, mutta tässä oli se mitä sitten seurasin: How to change audio bit depth and sampling rate?
Tämä ohje ei kuitenkaan toiminut minulla, enkä oikein tiedä miten jatkaisin ongelma selvittämistä? Onko mitään neuvoja mitä voisin tehdä jotta laitteeni toimisi Ubuntussa?
Ei ollut viestissä mainintaa mikä distro kyseessä mutta ilmeisesti edelleenkin useissa distroissa on oletuksena ihan paska resampleri käytössä.
Kopsaa pulseaudion konffitiedosto kotihakemistoon:
Koodi:
mkdir .config/pulse
cp /usr/share/pulseaudio/daemon.conf .config/pulse/daemon.conf
Sitten valitsemallasi editorilla menet editoimaan tuota .config/pulse/daemon.conf tiedostoa tähän malliin (ota ; merkki pois rivin edestä):
resample-method = joko speex-float-10 tai soxr-vhq (riippuen löytyykö libsox-tukea)
default-sample-format = s24le
alternate-sample-rate = 192000
Tallenna ja käynnistä kone uudestaan ja kuuntele.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 339
Viestejä
4 509 910
Jäsenet
74 355
Uusin jäsen
anomuumi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom