Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

Nyt menee tuon Tumbleweedin tunkeminen joka väliin jo vähän yli. En nyt tiedä miten minun partiotio schema liittyy millään tavalla siihen Tumbleweediin?

Tumbleweedin wizardilla tekemä partitioschema btrfs:llä tuppaa lahoamaan, siksi suosittelin aloittelijaketjussa yhden simppelin partition luomista.

En ole tunkenut tumbleweediä kenellekään, vaan kyseenalaistin tumbleweedin haukkumisen. Jos olet testannut yhden installin, etkä osannut edes speksata repoja, tai käyttää pakettimanageria, niin mitä sisältöä distron dissaaminen toi ketjuun?
 
En ole tunkenut tumbleweediä kenellekään, vaan kyseenalaistin tumbleweedin haukkumisen. Jos olet testannut yhden installin, etkä osannut edes speksata repoja, tai käyttää pakettimanageria, niin mitä sisältöä distron dissaaminen toi ketjuun?
Ei pahalla mutta osuuko noin arkaan paikkaan jos sanon etten nähnyt siinä mitään joka toisi itselle lisäarvoa? Ja kyllähän ne repot löytyy tuolta wikistä, ei siinä ole ongelmaa. Lisäksi missään vaiheessa en haukkunut edelleenkään zypperiä, pelkästään Yast:sta oli puhe (ja sitä ennen sanoin jo, että käytän mielummin näitä suoraan CLI:ltä kuten tein zypperinkin kanssa).

Mutta turha tästä on vääntää kun nähtävästi vääntelet sanomisia ihan omiin tarkoituksiisi sopivaksi. Ehkä olen sitten vanhoihin kaavoihin kangistunut, kun en ilonkiljahdukisen kanssa lähde vaihtamaan jo pitkään käyttämiäni distroja uuteen.
 
Ei pahalla mutta osuuko noin arkaan paikkaan..

Esitin ratkaisun ja perustelin vastaukseni. Jos joku esittää perusteluiksi "Ihan kakka, koska minusta se näyttää tymältä, enkä edes viitsinyt opetella miten sitä käytetään", niin olisin kyseenalaistanut sen minkä tahansa distron kohdalla.
 
Mitä haluat seurailla?

Totta puhuen mulla ei ole mitään aavistustakaan. Kysymykseni taitaa olla liian laaja. Pitäisi vaan selailla esim. Linux Format-kokoelmia, jos sieltä löytyisi vihjettä. Vastaa aika pitkälti mikrobittiä, että on random ohjelma esittelyä, mutta etenkin Linuxille.
Uptimed on kuitenkin todella yksinkertainen käyttää ja ei ole valmiina konepellin alla. Linuxista saa kaivettua myös tietoa hyvin monimutkaisten loitsujen kautta. Ne vaan unohtuu yhtä nopeasti, kun on käyttänytkin.
 
Totta puhuen mulla ei ole mitään aavistustakaan. Kysymykseni taitaa olla liian laaja. Pitäisi vaan selailla esim. Linux Format-kokoelmia, jos sieltä löytyisi vihjettä. Vastaa aika pitkälti mikrobittiä, että on random ohjelma esittelyä, mutta etenkin Linuxille.
Uptimed on kuitenkin todella yksinkertainen käyttää ja ei ole valmiina konepellin alla. Linuxista saa kaivettua myös tietoa hyvin monimutkaisten loitsujen kautta. Ne vaan unohtuu yhtä nopeasti, kun on käyttänytkin.
history-komennolla löydät mitä olet aiemmin suorittanut komentorivillä. Voit kommentoidakin komentoa, lisäämällä #-merkin ja kommentin komennon perään. Ja lisätä historian määrää muuttamalla HISTFILESIZE- ja HISTSIZE-ympäristömuuttujia .bashrc-tiedostosta, ks. man bash ja etsi sanoilla (/HISTFILESIZE). Ja useammin käytettävistä monimutkaisemmista loitsuista voi tehdä vaikkapa funktion.
 
history-komennolla löydät mitä olet aiemmin suorittanut komentorivillä. Voit kommentoidakin komentoa, lisäämällä #-merkin ja kommentin komennon perään. Ja lisätä historian määrää muuttamalla HISTFILESIZE- ja HISTSIZE-ympäristömuuttujia .bashrc-tiedostosta, ks. man bash ja etsi sanoilla (/HISTFILESIZE). Ja useammin käytettävistä monimutkaisemmista loitsuista voi tehdä vaikkapa funktion.

history on tuttu, mutta ei kyllä noin tarkasti. Pitää kyllä tarkemmin tutustua.
Välillä vaan tulee alustettua koko roska ja tuollaisen kommentoidun listan, kun saisi vielä pilveen turvaan. Olisikin jotain yleishyödyllisiä valmiita listoja.
 
Eli et ole testannut tarpeeksi antaaksesi kokonaisvaltaista arviota managerista ja silti tuomitset sen huonoksi?

Fedoran pakettimanageri erittäin rajoittunut ja hidas vs. zypper. ja pacman vaatii asiantuntijuutta, ettet riko distorasi.
Pacman ei riko distroasi ellet erikseen yritä sitä. Joskus tulee sellaisia tilanteita, ettei päivitys mene läpi, koska tiedostojärjestelmässä on jokin ylimääräinen filu ja se aiheuttaa konfliktin, mutta näistä tiedotetaan Archin etusivulla. Tässäkään tilanteessa mitään vahinkoa ei pitäisi tapahtua, koska Pacman tarkistaa konfliktit ennen kuin alkaa tehdä mitään vaarallista.

Ainoastaan sellaiset voivat aiheuttaa ylimääräistä päänvaivaa, kun jokin tärkeä sovellus päivittyy uuteen majoriin, joka vaatii paketinhallinnan ulkopuolisia toimenpiteitä päivityksen yhteydessä. Itse tiedän vain PostgreSQL:n esimerkkinä tällaisesta. Käytännössä minun pitäisi huomata, että Possu on päivittymässä uuteen majoriin ja dumpata kaikki tietokannat tiedostoon ennen päivittämistä. Tämä siksi, että uusi julkaisu ei osaa lukea vanhan version tietokantaa.

(Ja tämän tietämällä voin laittaa PostgreSQL:n paketin mustalle listalle, jolloin Pacman ei päivitä sitä huomaamattani.)

Tumbleweedin wizardilla tekemä partitioschema btrfs:llä tuppaa lahoamaan, siksi suosittelin aloittelijaketjussa yhden simppelin partition luomista.
Ei se nyt varmaan tuppaa noin vaan lahoamaan, koska se on distron oletusasetus, eikä ole minullakaan lahonnut Archilla parin vuoden aikana. Ehdottamasi "yksi osio" kuulostaa hyvältä btrfs:llä mutta tosi tyhmältä ext4:llä.
 
Viimeksi muokattu:
Pacman ei riko distroasi ellet erikseen yritä sitä..

Archin vahvuudet ovat sen monipuolisuus ja bleeding edge, sen heikkoudet ovat monipuolisuus ja bleeding edge.

Kokeneempi käyttäjä varmasti tietää miten homma skulaa ja ongelmia ei ole, mutta henkilö, joka etsii "Linux-kysymyksiä" -topicin alta jotain mielenkiintoista, niin ehkä ei mielestäni se ensimmäinen vaihtoehto. Pacman on hyvä, saatoin ehkä hieman kärjistää vastatessani.

Ei se nyt varmaan tuppaa noin vaan lahoamaan, koska se on distron oletusasetus, eikä ole minullakaan lahonnut Archilla parin vuoden aikana. Ehdottamasi "yksi osio" kuulostaa hyvältä btrfs:llä mutta tosi tyhmältä ext4:llä.

En tiedä onko btrfs:n lahoilu opensusen ominaisuus, vai mikä. Mutta jos seuraa opensusen foorumeita, niin yksi kestosuosikki on "mitä teen, musta ruutu, jotain korruptoitunut?". Olisi kiva tietää, mitä haittaa 1 ext4 osiosta on ns. kotikäytössä. (joo swapin voi laittaa, jos on vähän muistia)
 

itse ainakin jo siitä syystä teen erillisen /home osion että voin asentaa distron uudelleen ilman että koskee käyttäjän tietoihin. toki vois tallentaa kaiken tarpeellisen ulkoiselle kovalevylle tai verkkolevylle mutta miksi kun kotikansio on tehty sitä varten valmiine asiakirjat, lataukset, musiikit, videot yms kansioineen
 
itse ainakin jo siitä syystä teen erillisen /home osion että voin asentaa distron uudelleen ilman että koskee käyttäjän tietoihin. toki vois tallentaa kaiken tarpeellisen ulkoiselle kovalevylle tai verkkolevylle mutta miksi kun kotikansio on tehty sitä varten valmiine asiakirjat, lataukset, musiikit, videot yms kansioineen

Opensusea ei tarvitse asentaa uudelleen, varsinkaan Tumbleweediä. Seuraavan jakeluversion voi päivittää suoraan muuttamalla ohjelmistoasennuslähteet uudempaan jakeluversioon ja päivittämällä komennolla "zypper dup". Tumbleweed rolling releasena päivittyy aina uusimpaan versioon.
 
Opensusea ei tarvitse asentaa uudelleen, varsinkaan Tumbleweediä. Seuraavan jakeluversion voi päivittää suoraan muuttamalla ohjelmistoasennuslähteet uudempaan jakeluversioon ja päivittämällä komennolla "zypper dup". Tumbleweed rolling releasena päivittyy aina uusimpaan versioon.
No voi se silti hajota jostain syystä ja jos päättää esim vaihtaa distroa niin voi pitää vanhan kotihakemiston ilman että tarvii kaikkea ottaa ensin talteen ja jälkikäteen siirtää takaisin.
 
Pacmania käyttäessä sen paketticache tuppaa paisumaan pidemmällä aikavälillä suureksi ja silloin tällöin kannattaa ajella "paccache -r", joka jättää cacheen 3 viimeisintä versiota paketeista. Tai sitten"paccache -rk1", joka jättää vain yhden aiemman version. Taikka sitten "pacman -Sc", joka tyhjentää koko cachen. Paccache löytyy pacman-contrib paketista.
 
Kannettavassa oli aiemmin Windows ja salasin koko SSD:n Truecryptillä. Näin ollen kone kysyi salasanaa ennen Windowsin käynnistämistä.

Linux Mint on nyt koneessa ja mietinkin onko parempi salata koko levy vai riittääkö kun salaa vain käyttäjän? Koneella ei ole muita käyttäjiä. Salauksen päätarkoitus on turvata henkilötiedot jos kone varastetaan tai se unohtuu jonnekin. Eli en halua että varas pääsee käsiksi selaimen kautta salasananhallintaani tai Google Drive tiedostoihini.

No pelkästään tuossa yllä kuvatussa skenaariossa homen salaaminen riittää, mutta käytännössä en näe mitään syytä olla käyttämättä LUKS:ia ja koko levyn salausta. Se toimii nimittäin erittäin luotettavasti ja estää myös epämääräisen (meta)datan vuotamisen kryptaamattomiin hakemistoihin kuten /var/log, /tmp tai swap. Mikä tärkeintä samalla estetään myös varkaan/hyökkääjän mahdollisuudet asentaa haitallisia binääritiedostoja järjestelmään, mikä pahimmassa tapauksessa tuhoaa koko (homen) salauksen merkityksen.

LUKS-pohjainen salaus on paljon parempi kuin Truecrypt/Veracrypt koskaan oli Windowssilla: sujuva, toimiva ja nopeampi kuin ecryptfs (=homen salaus).
 
En tiedä onko btrfs:n lahoilu opensusen ominaisuus, vai mikä. Mutta jos seuraa opensusen foorumeita, niin yksi kestosuosikki on "mitä teen, musta ruutu, jotain korruptoitunut?". Olisi kiva tietää, mitä haittaa 1 ext4 osiosta on ns. kotikäytössä. (joo swapin voi laittaa, jos on vähän muistia)
On se mulle aikalailla elinehto, että voin tarvittaessa vaikka formatoida rootin ja kotiosiossa filut säilyvät tallessa siitä huolimatta. Pacman ei itsessään ole turvaton mutta pitkällä aikavälillä voi joskus huomata, että yksi jos toinenkin juttu vaikuttaa olevan rikki, ja sitten on loputtoman selvittelyn sijaan mukavampi heittää formattia. Tai jos vaikka vaihtaa tiedostojärjestelmää, kuten aikoinaan vaihdoin ext4:stä btrfs:ään.

Koko levyn kryptausta käyttäessä se on mielestäni myös turvallisempaa/kätevämpää, että käyttis on yhdellä osiolla ja kotihakemiston filut erillisessä kryptatussa osiossaan. Tosin nyt brtfs:n käyttäjänä minulla on vain se yksi iso osio yhden kryptatun containerin sisällä, joka on pilkottu btrfs:n subvolumeiksi snapshottausta varten.

Pacmania käyttäessä sen paketticache tuppaa paisumaan pidemmällä aikavälillä suureksi ja silloin tällöin kannattaa ajella "paccache -r", joka jättää cacheen 3 viimeisintä versiota paketeista. Tai sitten"paccache -rk1", joka jättää vain yhden aiemman version. Taikka sitten "pacman -Sc", joka tyhjentää koko cachen. Paccache löytyy pacman-contrib paketista.
Pacman -Sc poistaa vain sellaiset paketit, jotka eivät enää ole asennettuina.
 
Opensusea ei tarvitse asentaa uudelleen, varsinkaan Tumbleweediä. Seuraavan jakeluversion voi päivittää suoraan muuttamalla ohjelmistoasennuslähteet uudempaan jakeluversioon ja päivittämällä komennolla "zypper dup". Tumbleweed rolling releasena päivittyy aina uusimpaan versioon.

no enpä ole kyllä ubuntuakaan asentanut uudestaan uuden version takia. debianinkin (rasbian) olen päivittänyt vain muuttamalla ohjelmistolähteet uudempaan jakeluversioon. uudelleen olen asentanut vaihtaessani distroa kokonaan, tai sitten järjestelmän levitessä täysin omien mokien takia. silloin on kiva että kotikansio on omalla osiollaan ja saa suoraan liitettyä uuteen asennukseen. että ei se tumbleweed tähän kyllä mitenkään vaikuta, sillä voi joku haluta vaihtaa silti distroa ja voi tumbleweedkin lahota
 
no enpä ole kyllä ubuntuakaan asentanut uudestaan uuden version takia. debianinkin (rasbian) olen päivittänyt vain muuttamalla ohjelmistolähteet uudempaan jakeluversioon. uudelleen olen asentanut vaihtaessani distroa kokonaan, tai sitten järjestelmän levitessä täysin omien mokien takia. silloin on kiva että kotikansio on omalla osiollaan ja saa suoraan liitettyä uuteen asennukseen. että ei se tumbleweed tähän kyllä mitenkään vaikuta, sillä voi joku haluta vaihtaa silti distroa ja voi tumbleweedkin lahota

Pöytäkoneessa/läppärissä ei nämä järjestelmät leviä kovin helposti päivityksissä, mutta viimeksi pari päivää sitten armbian kone failasi kernel päivityksen ja ei noussut siitä enää tolkkuihin. Kuitenkin aika harvinaista voi johtua huonosta virtalähteestäkin.. Näissä kuitenkin on tosi nopea aloittaa puhtaalta pöydältä. Parissa zerossa raspbian päivittyy kernelien osalta paljon hitaampaa tahtia kuin armbianeissa. Uptimed ohjelmalla sen näkee. Toki en tiedä kuinka näissä kunnon Rpi 2/3 menee tuo päivitystahti raspbianin osalta.
 
Pitkästä aikaa Gnome testailussa, oliko tähän jokin Gnome-shell extensio jolla saisi tiettyjen softien "tilakuvakkeet" näkyviin tuonne yläpalkkiin. Lähinnä olisi hyvä saada vpn clientin, slack:n sekä dropbox:n ikonit tuonne. Vai vaatiko tuo että on erikseen sovelluksessa tuolle "tuki".
 
Useimmilla lienee oma suosikki distronsa, ja hyvä niin. Ja kun sellainen on löytynyt, ei ns. distrohoppailu yleensä kannata, jos valittu distro toimii riittävän vakaasti ja sisältää (tai siihen on saatavissa) kaikki tarvittavat ominaisuudet/sovellukset. Itse olen käyttänyt pitkään Mint:iä (Ubuntu/Debian pohjaisena vakaa ja minulle tarpeeksi ajantasainen ja monipuolinen), kokeillut Manjaroa (Arch-pohjaisena ei mielestäni sovi peruskäyttäjälle/tuotantokoneeseen, jolloin vakaus on pääasia). Vähäisempiä kokemuksia on myös muista jakeluista (Lubuntu, Peppermint). Nyt käytössä on Debian-pohjainen MX Linux, joka on mielestäni ajantasaisempi kuin Mint/Ubuntu ja vähintäänkin yhtä monipuolinen & vakaa sekä lisäksi kohtalaisen kevyt vakiona tulevan Xfce työpöytänsä ansiosta.
 
Useimmilla lienee oma suosikki distronsa, ja hyvä niin. Ja kun sellainen on löytynyt, ei ns. distrohoppailu yleensä kannata, jos valittu distro toimii riittävän vakaasti ja sisältää (tai siihen on saatavissa) kaikki tarvittavat ominaisuudet/sovellukset. Itse olen käyttänyt pitkään Mint:iä (Ubuntu/Debian pohjaisena vakaa ja minulle tarpeeksi ajantasainen ja monipuolinen), kokeillut Manjaroa (Arch-pohjaisena ei mielestäni sovi peruskäyttäjälle/tuotantokoneeseen, jolloin vakaus on pääasia). Vähäisempiä kokemuksia on myös muista jakeluista (Lubuntu, Peppermint). Nyt käytössä on Debian-pohjainen MX Linux, joka on mielestäni ajantasaisempi kuin Mint/Ubuntu ja vähintäänkin yhtä monipuolinen & vakaa sekä lisäksi kohtalaisen kevyt vakiona tulevan Xfce työpöytänsä ansiosta.
Näinhän se on mutta völillä tukee hhalu katsoa sinne "aidan toiselle puolelle" ihan natiivina.

Itsellä nyt pääkoneessa/läppärissä Fedora29 ja vanhassa testivehkeessä Manjaro. Fedora pääkoneessa ihan siitä syystä etten ole Manjarossa jostain syystä saanut toimimaan noita bt paketteja joilla sais aptx ja ldac tuen, fedorassa nuo toimi suiraan kun asensi paketit. Asetukset yms on samat molemmissa.

En kyllä pidä Manjaroa epäsopivana kun se ei lähtökohdiltaan ole puhdas Arch vaan paketit kiertää ensin Unstablen (=arch stable) kautta testingiin ja vasta sieltä stableen (poislukien tärkeät tietoturvapäivitykset). Ajelin joku pari kk manjaro unstablea enkä saanut systeemiä rikki joten kyllä tuo stablen uskaltaisi asentaa tohon pääkoneeseenkin.

Pitäisi jaksaa vielä yrittää värkätä tuota BT pakettia kuntoon niin voisi ehkä vaihtaa pääkoneenkin Manjaroon, vaikka tuo Fedora toimiikin tällä hetkellä suhteellisen täydellisesti
 
Sellainen käyttöön liittyvä homma et kun tuossa minun toisessa työkoneessa on Ubuntu 18.04 niin miten tuonne verkkoasetuksiin luodaan noita "pika-asetuksia" kun tarvii vaihdella kahden eri ip-alueen välillä kun erästä verkkolaitetta konffaa?? Nopeuttaisi hieman kun ei tarvitsisi aina näppää yksitellen asetuksia vaihtaessa aluetta. En katsonut guuglesta.. vielä.
 
Sellainen käyttöön liittyvä homma et kun tuossa minun toisessa työkoneessa on Ubuntu 18.04 niin miten tuonne verkkoasetuksiin luodaan noita "pika-asetuksia" kun tarvii vaihdella kahden eri ip-alueen välillä kun erästä verkkolaitetta konffaa?? Nopeuttaisi hieman kun ei tarvitsisi aina näppää yksitellen asetuksia vaihtaessa aluetta. En katsonut guuglesta.. vielä.
Eikös sinne voi lisätä useita asetuksia per verkkokortti tyyliin "Kiinteä verkkoyhteys 1", "Kiinteä verkkoyhteys 2", jne ja sitten valikosta valitsee sen, jossa haluttu ip-konfiguraatio kulloiseenkin tilanteeseen. En ole varma Ubuntu 18.04 verkon hallinta UI:sta, mutta pitäisi ainakin `nm-connection-editor`-komennon kautta onnistua eri konfiguraatioiden luominen
 
Ubuntu 18.04 käytössä ja parina viime päivänä koneen oltua lukittuna monta tuntia, lukitusta avatessa sovelluskäynnistin (tai mikä ikinä se palkki, joka on oletuksena päänäytön vasemmassa reunassa, nyt onkaan..) näkyy lukitusnäytön päällä, vaikkei sen pitäisi. Kun kirjaudun sisään, näytön oikeassa yläkulmassa olevat sovellusten (kuten Discord ja VLC) ikonit ovat kadonneet (kyseiset sovellukset ovat kyllä edelleen käynnissä). Lisäksi sovelluskäynnistin näytön vasemmassa reunassa bugaa, kaikkien avoimien sovellusten ikonia ei tule näkyviin ja hiiren oikealla klikkaamalla "Lopeta" toimii vaihtelevasti, usein sovellus jää taustalle auki, vaikka se näyttäisikin sulkeutuvan. Ja kaiken huippuna palkki hyppii toisinaan vähän matkaa oikealle ja vasemmalle klikattaessa sovellusten ikoneita.

Viimeksi eilen käynnistin tietokoneen uudelleen (sen jälkeen, kun olin tarkistanut, että kaikki päivitykset olivat varmasti asennettuna) ja homma näytti taas toimivan, kunnes tänä aamuna tilanne oli sama kuin eilenkin aamulla. Mikäs tätä konetta nyt riivaa?


edit (myöhemmin illalla): nyt sitten right-click valikko Firefoxin ikonin kohdalla jäi jumiin tuohon muiden ikkunoiden päälle, eikä suostu kirveelläkään lähtemään siitä pois. Voi nyt ***** :facepalm:
 
Viimeksi muokattu:
Ubuntu 18.04 käytössä ja parina viime päivänä koneen oltua lukittuna monta tuntia, lukitusta avatessa sovelluskäynnistin (tai mikä ikinä se palkki, joka on oletuksena päänäytön vasemmassa reunassa, nyt onkaan..) näkyy lukitusnäytön päällä, vaikkei sen pitäisi. Kun kirjaudun sisään, näytön oikeassa yläkulmassa olevat sovellusten (kuten Discord ja VLC) ikonit ovat kadonneet (kyseiset sovellukset ovat kyllä edelleen käynnissä). Lisäksi sovelluskäynnistin näytön vasemmassa reunassa bugaa, kaikkien avoimien sovellusten ikonia ei tule näkyviin ja hiiren oikealla klikkaamalla "Lopeta" toimii vaihtelevasti, usein sovellus jää taustalle auki, vaikka se näyttäisikin sulkeutuvan. Ja kaiken huippuna palkki hyppii toisinaan vähän matkaa oikealle ja vasemmalle klikattaessa sovellusten ikoneita.

Viimeksi eilen käynnistin tietokoneen uudelleen (sen jälkeen, kun olin tarkistanut, että kaikki päivitykset olivat varmasti asennettuna) ja homma näytti taas toimivan, kunnes tänä aamuna tilanne oli sama kuin eilenkin aamulla. Mikäs tätä konetta nyt riivaa?


edit (myöhemmin illalla): nyt sitten right-click valikko Firefoxin ikonin kohdalla jäi jumiin tuohon muiden ikkunoiden päälle, eikä susotu kirveelläkään lähtemään siitä pois. Voi nyt ***** :facepalm:

Saattaapi johtua näyttiksen ajureista. Kannattaa kokeilla uudempaa ajuria, jos on tarjolla. Mikä näyttis siinä on?
 
Siis alkaako tuo temppuilu aina vain lukitusnäytöstä palaamisen jälkeen?

Sitten en usko että olisi näyttiksestä tai ajuriesta kiinni, vaan joku työpöytäympäristöön tai X:ään liittyvä ripulipalikka tai -kirjasto jää jumiin. #JustLinuxThings.
 
Saattaapi johtua näyttiksen ajureista. Kannattaa kokeilla uudempaa ajuria, jos on tarjolla. Mikä näyttis siinä on?
Intel UHD Graphics 620, käytössä siis läppäri ja kyseessä sen ainokainen näytöohjain (edellisessä koneessa niitä olikin kaksin kappalein, vaikka en toisella oikeastaan mitään tehnytkään).

edit: jaahas, koneen lukitseminen ja lukituksen avaaminen saa tuon esiin jumittuneen valikon poistumaan :tup: tosin muut ongelmat eivät poistu siinä samalla, ikävä kyllä.
 
Onkohan Linux sekaisin vai onko levy menossa hajalle kun aina joskus käynnistymisen yhteydessä joutuu suorittamaan fsck /dev/sdb1 komennon?
 
Onkohan Linux sekaisin vai onko levy menossa hajalle kun aina joskus käynnistymisen yhteydessä joutuu suorittamaan fsck /dev/sdb1 komennon?

Mulla on alkanut koneet tekemään tuota kun levy alkaa tehdä bad sectoreita. Ikävä vaan hoitaa jos kone on headlessina ja jää tuohon kesken bootin niin ei pääse edes näkemään, että mitäs se kiukuttelee.
 
Lutris v0.5.0 päivitys :eek:

Etenkin nämä 2 kohtaa kävi silmiin, woop.
Added GOG support, allowing users to sign-in their account, import games and
download game files automatically during install.

Added finer game import options, allowing imports from different 3rd party
such as Steam, GOG and locally installed games.

Eiköhän Steam kohta pistä uutta protonia myös ulos.
 
Asentelin eilen illalla KDE Manjaron Ubuntun tilalle.
Kovin syvällisesti en ehtinyt perehtymään, mutta en löytänyt samanlaista tiedostojen "massanimeämis" ominaisuutta, kuten Ubuntussa.

Kyseisellä ominaisuudella saa kerralla lisättyä tekstiä kaikkiin valittuihin tiedostonimiin, tai korvattua/poistettua osia tiedostonimistä.

Onko Manjarossa samaa ominaisuutta, tai onko se mahdollista lisätä?
 
Asentelin eilen illalla KDE Manjaron Ubuntun tilalle.
Kovin syvällisesti en ehtinyt perehtymään, mutta en löytänyt samanlaista tiedostojen "massanimeämis" ominaisuutta, kuten Ubuntussa.

Kyseisellä ominaisuudella saa kerralla lisättyä tekstiä kaikkiin valittuihin tiedostonimiin, tai korvattua/poistettua osia tiedostonimistä.

Onko Manjarossa samaa ominaisuutta, tai onko se mahdollista lisätä?

Kyllähän siihen tarkoitukseen olevia ohjelmia on vaikka kuinka. En nyt pysty yhtään nimeämään, mutta eiköhän niitä haulla löydy.
 
Kyllähän siihen tarkoitukseen olevia ohjelmia on vaikka kuinka. En nyt pysty yhtään nimeämään, mutta eiköhän niitä haulla löydy.

Varmasti on.
Erillinen ohjelma on vain huomattavasti kankeampi, kuin "maalaa halutut tiedostot -> F2 -> haluttu muutos -> enter" :wtf:
 
Varmasti on.
Erillinen ohjelma on vain huomattavasti kankeampi, kuin "maalaa halutut tiedostot -> F2 -> haluttu muutos -> enter" :wtf:

Asenna se sama tiedostonhallintakikkare mikä on Ubuntussakin, ja aseta se KDE:n default file manageriksi?
Vai onko se taas näitä Canonicalin NIH viritelmiä?
 
Kyseessä vissiin oli Nautiluksen (file manager) ominaisuus kun sanoit vaan Ubuntu ja KDE:n omassa Dolphinissa ei vissiin ole kuin tämä (Dolphin/Batch Rename - KDE UserBase Wiki) yksinkertainen jossa ei voi kuin massanumeroida.

Thunarissa (sekin file manager) tulee mukana hyvä bulk rename tool jota voi käyttää yksistäänkin.

Tämä ohje on kde v4:lle mutta kai tuota voi 5:eenkin soveltaa: HowTo: Use Thunar's Bulk Rename with Dolphin / Applications & Desktop Environments / Arch Linux Forums
 
Muutamaa eri Linux-jakelua kokeillut aikasemmin, mut ensimmäistä kertaa nyt pari viikkoa ollut Linux Mint käytössä koneella. Aloin miettimään et pitäiskö vaihtaa Mint Ubuntuun.

Onko Mintillä ja Ubuntulla suurta eroa? Ubuntulla vissiin enemmän käyttäjiä ja käyttäjäystävällisempi?
 
Muutamaa eri Linux-jakelua kokeillut aikasemmin, mut ensimmäistä kertaa nyt pari viikkoa ollut Linux Mint käytössä koneella. Aloin miettimään et pitäiskö vaihtaa Mint Ubuntuun.

Onko Mintillä ja Ubuntulla suurta eroa? Ubuntulla vissiin enemmän käyttäjiä ja käyttäjäystävällisempi?
Käytä Minttiä. En näe mitään syytä miksi pitäisi vaihtaa Ubuntuun. Mint on kevyempi toimimaan. Pääpiirteittään toimii aivan samoin kuin Ubuntu, joten jos jokin asia askarruttaa, niin Ubuntun ohjeet toimivat yleensä Mintissä suoraan.
 
Muutamaa eri Linux-jakelua kokeillut aikasemmin, mut ensimmäistä kertaa nyt pari viikkoa ollut Linux Mint käytössä koneella. Aloin miettimään et pitäiskö vaihtaa Mint Ubuntuun.

Onko Mintillä ja Ubuntulla suurta eroa? Ubuntulla vissiin enemmän käyttäjiä ja käyttäjäystävällisempi?
Mint on alta Ubuntu. Suurin ero taitaa olla siinä että Mintin päivitys isosta versiosta toiseen taitaa olla edelleen manuaalinen toimenpide eikä vaan next next klikkaus. Joitain pieniä eroja siellä täällä mitä paketteja tai kirjastoja käytetään mutta uudelle käyttäjälle kuten sulle niillä ei ole mitään merkitystä.

Suurin näkyvä ero taas tulee työpöytäympäristöstä (Desktop Environment) eli se koko UI, joita voi asentaa ja vaihtaa riippumatta mikä jakelu on käytössä. Mintin oletus on Cinnamon ja Ubuntussa Gnome ja ne on aika erilaisia... Tämä kannattaa huomioida aina kun tulee puhetta että toinen on kevyempi kuin toinen kun tuo käytännössä riippuu vain siitä DE:stä.

Eli ei syytä vaihtaa. Asenna Gnome siihen nykyiseen jos sitä haluat kokeilla.
 
Muutamaa eri Linux-jakelua kokeillut aikasemmin, mut ensimmäistä kertaa nyt pari viikkoa ollut Linux Mint käytössä koneella. Aloin miettimään et pitäiskö vaihtaa Mint Ubuntuun.

Onko Mintillä ja Ubuntulla suurta eroa? Ubuntulla vissiin enemmän käyttäjiä ja käyttäjäystävällisempi?

Mielipideasioita. Itse vihaan Ubuntun nykyistä työpöytää yli kaiken. Minusta käyttäjäystävällisyys siitä työpöydästä on kaukana. Mint Cinnamon ja Kubuntu on oikein mainiot.
 
Itse taas näen että Mint on paluu windows 98 aikaan.. Ei näitä DE kysymyksiä kannata kysyä täällä, eikä missään muuallakaan.

Pakko vain itse kokeilla ja löytää oma suosikki. Tämä onnistuu varsin helposti vaikka asentamalla virtualboxiin, vmwareen tai siihen kakkosläppäriin eri distroja, ja sitten kun löytyy suosikki niin ei kun eteenpäin.
 
Itse taas näen että Mint on paluu windows 98 aikaan.. Ei näitä DE kysymyksiä kannata kysyä täällä, eikä missään muuallakaan.

Pakko vain itse kokeilla ja löytää oma suosikki. Tämä onnistuu varsin helposti vaikka asentamalla virtualboxiin, vmwareen tai siihen kakkosläppäriin eri distroja, ja sitten kun löytyy suosikki niin ei kun eteenpäin.
Kakkoskoneeseen oon tuon Mintin tunkenutkin, mut kiinnostaa jos oisin sittenkin tykännyt esim. Ubuntusta enemmän.

Miksi Mint on paluu Windows 98 aikaan ja mitä jakelua käytät itse (jos käytät)?
 
Kakkoskoneeseen oon tuon Mintin tunkenutkin, mut kiinnostaa jos oisin sittenkin tykännyt esim. Ubuntusta enemmän.

Miksi Mint on paluu Windows 98 aikaan ja mitä jakelua käytät itse (jos käytät)?

Enemmänhän tuo Mint Cinnamon muistuttaa W10:ä.

Jotkut pöljät karsastaa minttiä, kun valikko aukeaa vasemmasta alareunasta, kuten windowsissa. Muuta samaa siinä ei sitten olekaan. Se on minun mielestäni paras paikka sille.

Asenna vain se Ubuntu ja vaihda parin päivän päästä pois, kun huomaat, ettei siitä löydä yhtään mitään ilman jatkuvaa kirjoittelua ja ohjelmien nimien muistamista.
 
Tässä mennään vaarallisille vesille, koska porukoilla on niin vahvat mielipiteet ja syyt suosia ja kehua sitä omaa desktop environmenttia, niillä on kaikilla puolensa... joten tyydyn vaan vastaamaan @Eli4s kysymykseen lyhyesti että läppärissä (vm. 2013 i5 Ivy Bridge) on ajossa Solus Budgie ja desktopissa Ubuntu Budgie.

Joo tykkään Budgiesta, koska se on kevyt, nopea ja sallii kuitenkin kustomointia omiin tarpeisiin riittävästi (ja nopeampi kuin GNOME eli nyky-Ubuntu, ja nätimpi ja toiminnallisempi(?) kuin Cinnamon eli Mint.)

MUTTA älköön kukaan nyt alkako tästä vänkäämään, eikä edes vastaamaan tähän, nämä ovat omia mielipiteitä ja kaikkia tärkeimpiä DE ympäristöjä on jossain vaiheessa tullut koitettua ja niin suosittelen kaikkien muidenkin tekevän. Miettikää mikä etuoikeus tämä valintojen maailma oikeastaan on, voit valita kourallisesta vaihtoehdoista itsellesi parhaan.
 
Ubuntu 18.04 käytössä ja parina viime päivänä koneen oltua lukittuna monta tuntia, lukitusta avatessa sovelluskäynnistin (tai mikä ikinä se palkki, joka on oletuksena päänäytön vasemmassa reunassa, nyt onkaan..) näkyy lukitusnäytön päällä, vaikkei sen pitäisi. Kun kirjaudun sisään, näytön oikeassa yläkulmassa olevat sovellusten (kuten Discord ja VLC) ikonit ovat kadonneet (kyseiset sovellukset ovat kyllä edelleen käynnissä). Lisäksi sovelluskäynnistin näytön vasemmassa reunassa bugaa, kaikkien avoimien sovellusten ikonia ei tule näkyviin ja hiiren oikealla klikkaamalla "Lopeta" toimii vaihtelevasti, usein sovellus jää taustalle auki, vaikka se näyttäisikin sulkeutuvan. Ja kaiken huippuna palkki hyppii toisinaan vähän matkaa oikealle ja vasemmalle klikattaessa sovellusten ikoneita.

Viimeksi eilen käynnistin tietokoneen uudelleen (sen jälkeen, kun olin tarkistanut, että kaikki päivitykset olivat varmasti asennettuna) ja homma näytti taas toimivan, kunnes tänä aamuna tilanne oli sama kuin eilenkin aamulla. Mikäs tätä konetta nyt riivaa?


edit (myöhemmin illalla): nyt sitten right-click valikko Firefoxin ikonin kohdalla jäi jumiin tuohon muiden ikkunoiden päälle, eikä suostu kirveelläkään lähtemään siitä pois. Voi nyt ***** :facepalm:

Päivitystä tähän: ongelmia ei ole ilmennyt viimeisen viikon aikana, eli oletettavasti jokin päivitys fiksasi jotakin, jonka vuoksi bugeja ei enää (ainakaan toistaiseksi) ole esiintynyt.
 
Toistelen tässä edellisten sanomaa mutta haluan painottaa, että sillä ei ole oikeastaan mitään väliä mikä linux-jakelu alla on, kunhan sen tuki on kohdallaan. Ja suosituissa distroissa se yleensä on.

Mulla on ollut monenlaista distroa ja DE:ia aikojen saatossa. Joskus ehkä 2010-2011 vaihdoin helppokäyttöisyyden perässä Openboxista XFCE:n ja se on pysynyt, vaikka distro alla on välillä vaihtunut.

Distron vaihtaminen ei mielestäni sinun tapauksessasi ole välttämätöntä mutta jos kiinnostaa niin mikä ettei. Ei siitä haittaakaan ole ja samalla opit hieman mitkä asiat on Linuxista, mitkä distrosta ja mitkä työpöytäympäristöstä (tai ikkunamanagerista) johtuvia.
 
samalla opit hieman mitkä asiat on Linuxista, mitkä distrosta ja mitkä työpöytäympäristöstä (tai ikkunamanagerista) johtuvia.

Tämä taitaa olla juurikin se mitä en vielä kovin hyvin tunne, ja sen takia kiinnostaisi kokeilla eri jakeluita.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 278
Viestejä
4 507 702
Jäsenet
74 347
Uusin jäsen
Si-Pe

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom