Sulla on siellä joko sen käyttäjätilin asetuksissa tai sitten kirjautumismanagerin asetuksissa joku autologin asetus päällä.
Helppoa on Linux tunnuksen aukausu, live tikku sisään ja kaikki auki. Mihin sitä salasanaa tarvii?
Jos levy ei ole salattu, niin ei mihinkään?
Eipä eroa mitenkään muista käyttiksistä. Windowsin recovery imagessakin on ominaisuudet salasanan nollaamiseen. Ja ainakin jossain kohtaa sen sai nollattua myös Linux Live-tikulta, mutta en tiedä mikä on nykytilanne. Ei ole tarvinnut puoleen vuosikymmeneen hakkeroitua sisään Windowsiin.
Kaikki käyttikset pääsee korkkoomaan, jos levyt ei ole salattu.
Joo windowsin pääsee korkkaan jos paikallinen tunnus eikä levynsalausta. Mutta Linux yhtä helppo?
Kaikki käyttöjärjestelmät on helppoja korkata, jos fyysisesti pääsee kiinni ja ei salausta käytössä...
Joo, Linuxiin on jopa pykälän, tai pari, helpompaa vaihtaa se passu vs. Windows.
.Joissakin linuxeissa on jopa vielä helpompaa, joissakin pääsee bootissa valitsemaan single-user moden jossa kone boottaa suoraan root-käyttäjänä sisään ja sitten ei tarvitse kuin passwd:lla vaihtaa salasana.Joo, Linuxiin on jopa pykälän, tai pari, helpompaa vaihtaa se passu vs. Windows.
Ei ole kannanotto suuntaan eikä toiseen kun itellä Fedora ja Ubuntu pääkäyttiksenä ja Windows 11 Pro rinnalla ihan vain 1-4 kerran/kk verran pelaamista varten (BF2, joka sekin taitais kyllä toimia Linukan puolella).
Hatarasta muistista vedettynä: Linukan passun muutos vaati LiveLinuxilla koneen boottauksen > sudo/root-oikeuksilla chroot Linukkaan, jossa unohtunut passu sijaitsee > passun muutos roottina (passwd <käyttäjätunnus jonka passu unohtunut>) > ulos chrootista (ei pakollinen, muistaakseni) > koneen rebootti Linukkaan, jossa unohtuneen passun käyttäjä sijaitsee > Kirjaudu sisään uudella passulla
Windowssin passun oon yleensä vaihtanut, tai luonut uuden käyttäjän admin-oikeuksilla, mutta en nollannut/poistanut, kun yhteen koneeseen yritin kerran passun nollausta LiveLinuxin käynnistyksen jälkeen asennetulla chntpw:llä useampaan kertaan, niin se nollaus aina epäonnistui. Sen sijaan passun vaihto uuteen ja uuden admin-oikeuksilla luodun käyttäjän luonti (passun kera) on toiminu aina, niin sen vuoksi käytän noita kahta vaihtoehtoja ja samalla säästyy (ehkä) aikaa
Mikä distro? Pitää olla asennettuna bluez, pipewire tai pulseaudio ja koodekit (esim. SBC). Parita eka laite bluetooth-asetuksista ja tarvittaessa merkkaa luotetuksi. Pitäisi ilmestyä pulseaudioon tai pipewireen äänilaitteeksi jos yhteys on päällä.
Onko ne kuulokkeet paritusmoodissa? Vaatii yleensä jonkin pitkän painalluksen, että alkaa näkymään. Jos on paritettu aiemmin Windowsiin, niin se löytää ne sen takia
Kait kaikissa distroissa tulee vakiona mukana kaikki oleellinen. Ehkä Archin manuaalisessa asennuksessa voi jotain oleellista jäädä puuttumaan.
Juu, esimerkiksi Archissa bluetooth ei ole pakollinen. Muutenhan se aika lailla on asennettuna.
Ja tarkistetaan sitten vielä seuraava itsestäänselvyys, eli olethan Linuxissa siinä näkymässä joka myös etsii laitteita, etkä vain näytä niitä aiemmin paritettuja?
Jotta laitteet näkyvät tietokoneella, täytyy niiden, no, olla näkyvissä. Usein esimerkiksi kuulokkeet ovat näkyvissä, kun ne joko käynnistetään ekaa kertaa tai laitetaan erikseen paritustilaan. Joykut kuulokkeet ja muutkin laitteet pysyvät näkyvillä koko ajan. Joistakin, yleensä sellaisista laitteista joissa on näyttö ja monipuolisempi käyttöliittymä, nökyvyyden voi erikseen laittaa pois päältä.
Tietenkin bluetoothissa tarvii luvat että voi käyttää laitetta. Bluez mahdollistaa kaikenlaista kuten että tietokone voi toimia kaiuttimena tai vastaanottaa muuta tavaraa, niin on hyvä että saa tarvittaessa etsittyä.
apt-cache pkgnames ja hakea sen perusteella pakettien tiedot apt-cache show <paketti> josta parsii ne haluamaansa muotoon.
No tuo oli tavallaan se mun lähtökohta. Ei sitten tosiaan taida olla mitään kovin paljon helpompaa tapaa olemassa.
import apt
cache = apt.Cache()
cache.open()sum(c.candidate.installed_size for c in cache) antaa Ubuntu 24.04:ssa kaikkien pakettien yhteenlasketuksi asennuskooksi n. 900 gigaa.dict(cache['libgstreamer-plugins-base1.0-0'].candidate.record)cache['libgstreamer-plugins-base1.0-0'].candidate.get_dependencies("Conflicts")
Joitain vanhoja pelejä on myös saanut Steamista pikkurahalla. Tosin nyt kun katsoin muutaman satunnaisen vanhan pelin, niin kympin luokkaa niissä oli hinta, joten jos useamman tahtoo niin maksaahan ne sitten jo jotain. Jos sattuu haluamiaan näkemään tarjouksessa, niin voi päästä aika paljon vähemmällä säätämisellä. CD-ajan pelit tosin saattaisi pyöriä virtuaalikoneessakin ihan riittävän hyvin nyky raudalla. Windows XP vaan virtuaalisena käyttöön, niin ei tarvi fyysistä XP-konetta.
Kuinka sujuvasti toimii vanhemmissa läppäreissä tyylin 8/240 prossuina intel 6000-7000/AMD 1000-2000 ja pari celeron laitteissa? Oma laite on liian uusi.
Vähintään yhtä hyvin kuin Win10 samassa koneessa. Ja jos ahdistaa niin klikkailee kaikki mahdolliset silmäkarkit pois päältä.
On sen verran käsityötä että painaa ”upgrade now”nappia popup ikkunasta. Näin ainakin Ubuntussa
Juu, mutta jos joku painaa "Ei kiitos / Don't upgrade" -nappia niin ei enää uudestaan kysele, ainakaan pitkään aikaan. Tosin, jos asentaa jonkun LTS-distron niin jos parin-kolmen vuoden välein sattuu paikanpäällä käymään niin päivittää silloin vaikka käsin uudempaan, Ubuntussa taisi olla LTS:llä tukea sen 5v niin varmaan siinä ajassa kerkiää kerran-pari paikanpäälläkin käväisemään.
Debian 12 tai MX Linux varmaan ihan hyviä vaihtoehtoja muiden ehdotettujen lisäksi. KDE työpöydällä natiivi ohjelmat ja päivitykset saa kätevästi discover sovelluksesta asennettua.
Ja jos oikein automaattista päivitystä kaipaa niin ainakin debian-pohjaisiin saa unattended upgrades -asetuksen päälle eli päivittelee ihan automaagisesti tavalliset päivitykset, vaihtoehtoisesti joko pelkät security-päivitykset tai kaikki, distron versiota ei sentään itsestään päivitä.
