Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[herra57]

Ei ole ollenkaan välttämätöntä tehdä käyttäjiä joilla ei ole admin oikeuksia. Kaksi käyttäjää joilla molemmilla on admin oikeudet on ihan hyvä normaalitilanne perus kotikäyttöön.

 

[Aikoja]

Ei ole ollenkaan välttämätöntä tehdä käyttäjiä joilla ei ole admin oikeuksia. Kaksi käyttäjää joilla molemmilla on admin oikeudet on ihan hyvä normaalitilanne perus kotikäyttöön.

Miten nämä useat eri käyttäjät, alkaako jokaisen säätäminen alusta, vai tuleeko ne kopioituna jotenkin jostain? Tarkoitan, että onko esimerkiksi palomuuri aina päällä jos sen kerran on jollain tilillä laittanut etc.

Onko ylipäätään Linuxissa järkevämpi tapa näiden user/admin-tilien kanssa kuin Windowsissa jossa tuntuu olevan suoraan sanottuna sekavaa (milloin pitää erikseen käynnistää joku ohjelma admin-oikeuksilla, vaikka oletkin jo admin-tunnuksillä sisällä).

 

[herra57]

Palomuurit ynnämuut esim wlan kytkeytymiset ovat sen tietokoneen tiloja ja asetuksia jotka eivät riipu käyttäjästä kuka ne on laittanut johonkin asentoon vaan ne toimivat ja näkyvät kaikille käyttäjille samanlaisina.

Ehkä tämä kaksi käyttäjää sotkee ymmärrystä. Voit aluksi jättää tämän toisen ihanvaan varalle ja tehdä aivan kaiken yhdellä käyttäjällä niin on helpompi ymmärtää.

 

[TemeV]

Karkeasti yleistäen, kaikki säädöt mitä varten se kone kysyy salasanan, menee kaikille käyttäjille. Jos ei kysy salasanaa, niin ne on käyttäjäkohtaisia asetuksia.

Mutta jos koneella ei ole oikeasti useampaa käyttäjää, niin ei yleensä ole tarvetta useammalle tilille. En ole varakäyttäjällekään nähnyt mitään tarvetta. Ja jos sen käyttäjätilin jollain ihmeellä onnnistuu jotenkin saamaan rikki, tai unohtaa salasanan, niin live-tikun kanssa saa tunnukset korjattua.

 

[Emeron]

Karkeasti yleistäen, kaikki säädöt mitä varten se kone kysyy salasanan, menee kaikille käyttäjille. Jos ei kysy salasanaa, niin ne on käyttäjäkohtaisia asetuksia.

Mutta jos koneella ei ole oikeasti useampaa käyttäjää, niin ei yleensä ole tarvetta useammalle tilille. En ole varakäyttäjällekään nähnyt mitään tarvetta. Ja jos sen käyttäjätilin jollain ihmeellä onnnistuu jotenkin saamaan rikki, tai unohtaa salasanan, niin live-tikun kanssa saa tunnukset korjattua.

Helppoa on Linux tunnuksen aukausu, live tikku sisään ja kaikki auki. Mihin sitä salasanaa tarvii?

 

[Vaateri]

Helppoa on Linux tunnuksen aukausu, live tikku sisään ja kaikki auki. Mihin sitä salasanaa tarvii?

Jos levy ei ole salattu, niin ei mihinkään?

 

[TemeV]

Helppoa on Linux tunnuksen aukausu, live tikku sisään ja kaikki auki. Mihin sitä salasanaa tarvii?

Eipä eroa mitenkään muista käyttiksistä. Windowsin recovery imagessakin on ominaisuudet salasanan nollaamiseen. Ja ainakin jossain kohtaa sen sai nollattua myös Linux Live-tikulta, mutta en tiedä mikä on nykytilanne. Ei ole tarvinnut puoleen vuosikymmeneen hakkeroitua sisään Windowsiin.

Asiallinen salasana kuitenkin jossain määrin rajaa mahdollisia vahinkoja remote code execution -haavoittuvuuksissa yms. hyökkäyksissä. Levyn salaus on ainoa tapa suojautua, jos joku saa laitteen fyysisesti käsiinsä. Ja nämä pätee ihan käyttöjärjestelmästä riippumatta.

 

[Grizzle]

Helppoa on Linux tunnuksen aukausu, live tikku sisään ja kaikki auki. Mihin sitä salasanaa tarvii?

Kaikki käyttikset pääsee korkkoomaan, jos levyt ei ole salattu.

Windowsin salasanan voi vaihtaa tai ottaa järjestelmänvalvojan tilin käyttöön millä tahansa Linuxin asennustikulla. On tullut tehtyä monta kertaa, ei mene montaa minuuttia chntpw - Remove, bypass, unlock and reset forgotten Windows password

 

[Emeron]

Kaikki käyttikset pääsee korkkoomaan, jos levyt ei ole salattu.

Windowsin salasanan voi vaihtaa tai ottaa järjestelmänvalvojan tilin käyttöön millä tahansa Linuxin asennustikulla. On tullut tehtyä monta kertaa, ei mene montaa minuuttia chntpw - Remove, bypass, unlock and reset forgotten Windows password

Joo windowsin pääsee korkkaan jos paikallinen tunnus eikä levynsalausta. Mutta Linux yhtä helppo?

 

[=JP=]

Joo windowsin pääsee korkkaan jos paikallinen tunnus eikä levynsalausta. Mutta Linux yhtä helppo?

Kaikki käyttöjärjestelmät on helppoja korkata, jos fyysisesti pääsee kiinni ja ei salausta käytössä...

 

[Ryzkis40]

Tosiaan tällainenkin tupelo onnistui ainakin Mintin salasanan nollaamaan terminaalin kautta kun oli edellinen päässyt unohtumaan. Ohjeetkin löytyi kätevästi netistä.

 

[SamCer]

Tosiaan tällainenkin tupelo onnistui ainakin Mintin salasanan nollaamaan terminaalin kautta kun oli edellinen päässyt unohtumaan. Ohjeetkin löytyi kätevästi netistä.

Joo, Linuxiin on jopa pykälän, tai pari, helpompaa vaihtaa se passu vs. Windows.

Ei ole kannanotto suuntaan eikä toiseen kun itellä Fedora ja Ubuntu pääkäyttiksenä ja Windows 11 Pro rinnalla ihan vain 1-4 kerran/kk verran pelaamista varten (BF2, joka sekin taitais kyllä toimia Linukan puolella).

Hatarasta muistista vedettynä: Linukan passun muutos vaati LiveLinuxilla koneen boottauksen > sudo/root-oikeuksilla chroot Linukkaan, jossa unohtunut passu sijaitsee > passun muutos roottina (passwd <käyttäjätunnus jonka passu unohtunut>) > ulos chrootista (ei pakollinen, muistaakseni) > koneen rebootti Linukkaan, jossa unohtuneen passun käyttäjä sijaitsee > Kirjaudu sisään uudella passulla

Windowssin passun oon yleensä vaihtanut, tai luonut uuden käyttäjän admin-oikeuksilla, mutta en nollannut/poistanut, kun yhteen koneeseen yritin kerran passun nollausta LiveLinuxin käynnistyksen jälkeen asennetulla chntpw:llä useampaan kertaan, niin se nollaus aina epäonnistui. Sen sijaan passun vaihto uuteen ja uuden admin-oikeuksilla luodun käyttäjän luonti (passun kera) on toiminu aina, niin sen vuoksi käytän noita kahta vaihtoehtoja ja samalla säästyy (ehkä) aikaa .

 

[Hyrava]

Joo, Linuxiin on jopa pykälän, tai pari, helpompaa vaihtaa se passu vs. Windows.

Ei ole kannanotto suuntaan eikä toiseen kun itellä Fedora ja Ubuntu pääkäyttiksenä ja Windows 11 Pro rinnalla ihan vain 1-4 kerran/kk verran pelaamista varten (BF2, joka sekin taitais kyllä toimia Linukan puolella).

Hatarasta muistista vedettynä: Linukan passun muutos vaati LiveLinuxilla koneen boottauksen > sudo/root-oikeuksilla chroot Linukkaan, jossa unohtunut passu sijaitsee > passun muutos roottina (passwd <käyttäjätunnus jonka passu unohtunut>) > ulos chrootista (ei pakollinen, muistaakseni) > koneen rebootti Linukkaan, jossa unohtuneen passun käyttäjä sijaitsee > Kirjaudu sisään uudella passulla

Windowssin passun oon yleensä vaihtanut, tai luonut uuden käyttäjän admin-oikeuksilla, mutta en nollannut/poistanut, kun yhteen koneeseen yritin kerran passun nollausta LiveLinuxin käynnistyksen jälkeen asennetulla chntpw:llä useampaan kertaan, niin se nollaus aina epäonnistui. Sen sijaan passun vaihto uuteen ja uuden admin-oikeuksilla luodun käyttäjän luonti (passun kera) on toiminu aina, niin sen vuoksi käytän noita kahta vaihtoehtoja ja samalla säästyy (ehkä) aikaa .

Joissakin linuxeissa on jopa vielä helpompaa, joissakin pääsee bootissa valitsemaan single-user moden jossa kone boottaa suoraan root-käyttäjänä sisään ja sitten ei tarvitse kuin passwd:lla vaihtaa salasana.

Windowsin salasanojen avaamisesta en tiedä muuta kuin että mulla on sopiva USB-tikku jolla boottaamalla koneen pääsee suoraan vaihtamaan käyttäjien salasanoja ellei levy ole kryptattu.

 

[Aikoja]

Onpas tämä nyt taas. Siis miten saan JBL Bluetooth-kuulottimet kytkettyä tähän. Laitoin kyllä päälle yhteyden ja luurit myös päällä. Windows löytää mutta Linux ei. Mitä?

 

[Mukava]

Kannattaa kokeilla/tarkistaa bluetoothctl kautta ettei vaan ole joku graafisen puolen bugi

Bluetooth - ArchWiki

 

[love_doctor]

Onpas tämä nyt taas. Siis miten saan JBL Bluetooth-kuulottimet kytkettyä tähän. Laitoin kyllä päälle yhteyden ja luurit myös päällä. Windows löytää mutta Linux ei. Mitä?

Mikä distro? Pitää olla asennettuna bluez, pipewire tai pulseaudio ja koodekit (esim. SBC). Parita eka laite bluetooth-asetuksista ja tarvittaessa merkkaa luotetuksi. Pitäisi ilmestyä pulseaudioon tai pipewireen äänilaitteeksi jos yhteys on päällä.

 

[TemeV]

Onpas tämä nyt taas. Siis miten saan JBL Bluetooth-kuulottimet kytkettyä tähän. Laitoin kyllä päälle yhteyden ja luurit myös päällä. Windows löytää mutta Linux ei. Mitä?

Onko ne kuulokkeet paritusmoodissa? Vaatii yleensä jonkin pitkän painalluksen, että alkaa näkymään. Jos on paritettu aiemmin Windowsiin, niin se löytää ne sen takia

Mikä distro? Pitää olla asennettuna bluez, pipewire tai pulseaudio ja koodekit (esim. SBC). Parita eka laite bluetooth-asetuksista ja tarvittaessa merkkaa luotetuksi. Pitäisi ilmestyä pulseaudioon tai pipewireen äänilaitteeksi jos yhteys on päällä.

Kait kaikissa distroissa tulee vakiona mukana kaikki oleellinen. Ehkä Archin manuaalisessa asennuksessa voi jotain oleellista jäädä puuttumaan.

 

[Aikoja]

Onko ne kuulokkeet paritusmoodissa? Vaatii yleensä jonkin pitkän painalluksen, että alkaa näkymään. Jos on paritettu aiemmin Windowsiin, niin se löytää ne sen takia


Kait kaikissa distroissa tulee vakiona mukana kaikki oleellinen. Ehkä Archin manuaalisessa asennuksessa voi jotain oleellista jäädä puuttumaan.

Nyt kun kokeilin Android-luurilla niin tämä ainakin kysyi, että paritetaanko. Ja tuntui yhdistävän. En tiedä tuosta Linux Mintistä nyt.

 

[love_doctor]

Onko ne kuulokkeet paritusmoodissa? Vaatii yleensä jonkin pitkän painalluksen, että alkaa näkymään. Jos on paritettu aiemmin Windowsiin, niin se löytää ne sen takia


Kait kaikissa distroissa tulee vakiona mukana kaikki oleellinen. Ehkä Archin manuaalisessa asennuksessa voi jotain oleellista jäädä puuttumaan.

Juu, esimerkiksi Archissa bluetooth ei ole pakollinen. Muutenhan se aika lailla on asennettuna.

 

[TemeV]

Nyt kun kokeilin Android-luurilla niin tämä ainakin kysyi, että paritetaanko. Ja tuntui yhdistävän. En tiedä tuosta Linux Mintistä nyt.

Ja tarkistetaan sitten vielä seuraava itsestäänselvyys, eli olethan Linuxissa siinä näkymässä joka myös etsii laitteita, etkä vain näytä niitä aiemmin paritettuja?

 

[Aikoja]

Ja tarkistetaan sitten vielä seuraava itsestäänselvyys, eli olethan Linuxissa siinä näkymässä joka myös etsii laitteita, etkä vain näytä niitä aiemmin paritettuja?

En tiedä mitä tein tai en tehnyt. Mutta kun käynnistin koneen uudestaan. Luuri löytyi. Ja siis kaikkea muuta paskaa tuo aiemmin näytti mutta ei tuota juuri kyseistä laitetta.

Josta herääkin kysymys. Mitä tai miten näitä muita laitteita tuohon voi näkyä, ja siihen sitten päälle että yhdistetäänkö vai ei. Miten näitä laitteita voi estää, eihän nämäkään luurit mitään sen kummempia kysyneet?

 

[Vaateri]

En tiedä mitä tein tai en tehnyt. Mutta kun käynnistin koneen uudestaan. Luuri löytyi. Ja siis kaikkea muuta paskaa tuo aiemmin näytti mutta ei tuota juuri kyseistä laitetta.

Josta herääkin kysymys. Mitä tai miten näitä muita laitteita tuohon voi näkyä, ja siihen sitten päälle että yhdistetäänkö vai ei. Miten näitä laitteita voi estää, eihän nämäkään luurit mitään sen kummempia kysyneet?

Jotta laitteet näkyvät tietokoneella, täytyy niiden, no, olla näkyvissä. Usein esimerkiksi kuulokkeet ovat näkyvissä, kun ne joko käynnistetään ekaa kertaa tai laitetaan erikseen paritustilaan. Joykut kuulokkeet ja muutkin laitteet pysyvät näkyvillä koko ajan. Joistakin, yleensä sellaisista laitteista joissa on näyttö ja monipuolisempi käyttöliittymä, nökyvyyden voi erikseen laittaa pois päältä.

 

[Aikoja]

Jotta laitteet näkyvät tietokoneella, täytyy niiden, no, olla näkyvissä. Usein esimerkiksi kuulokkeet ovat näkyvissä, kun ne joko käynnistetään ekaa kertaa tai laitetaan erikseen paritustilaan. Joykut kuulokkeet ja muutkin laitteet pysyvät näkyvillä koko ajan. Joistakin, yleensä sellaisista laitteista joissa on näyttö ja monipuolisempi käyttöliittymä, nökyvyyden voi erikseen laittaa pois päältä.

Joo mutta miten itse tietokoneen?

 

[Vaateri]

Joo mutta miten itse tietokoneen?

En ole varma mitä nyt oikein kysyt, mutt terminaalissa voit kytkeä näkyvyyden pois:
bluetoothctl discoverable off

bluetoothctl(1) — bluez — Debian unstable — Debian Manpages

En tiedä GUI-puolesta.

 

[Aikoja]

En ole varma mitä nyt oikein kysyt, mutt terminaalissa voit kytkeä näkyvyyden pois:
bluetoothctl discoverable off

bluetoothctl(1) — bluez — Debian unstable — Debian Manpages

En tiedä GUI-puolesta.

Kuinka tuo poisnäkyvyyden saa siis yleensäkään pois. Tai miksi se on edes mahdollista?

Siis jos sulla on Bluetooth päällä niin saat yhteyden kehen tahansa verkkoon?

 

[love_doctor]

Kuinka tuo poisnäkyvyyden saa siis yleensäkään pois. Tai miksi se on edes mahdollista?

Siis jos sulla on Bluetooth päällä niin saat yhteyden kehen tahansa verkkoon?

Tietenkin bluetoothissa tarvii luvat että voi käyttää laitetta. Bluez mahdollistaa kaikenlaista kuten että tietokone voi toimia kaiuttimena tai vastaanottaa muuta tavaraa, niin on hyvä että saa tarvittaessa etsittyä.

 

[Lammas]

Pystyykö Ubuntun tiedostoa /var/cache/apt/pkgcache.bin muuttamaan johonkin selkokieliseen muotoon? Tai onko olemassa joku helppo tapa lukea kansion /var/lib/apt/lists kaikki tiedostot johonkin json-tiedostoon tai vaikka sqlite-tietokantaan? Tuon kansion tiedostot on kai saatavilla myös täältä, mutta ei yhtään sen koneluettavammassa muodossa. Tästä voisi varmaan olla jotain apua, jos noita tiedostoja rupeaisi manuaalisesti parsimaan.

Ihan vaan harrastuksen vuoksi ajattelin, että voisi kerätä kaiken paketti-informaation yhteen taulukkoon, josta voisi sitten tehdä kyselyjä kuten "mikä on yleisin paketti muiden pakettien Suggests-kentässä" jne. Varmaan tunnin googlettelin, mutta en löytänyt mitään hyödyllistä.

 

[Barbarossa]

Pystyykö Ubuntun tiedostoa /var/cache/apt/pkgcache.bin muuttamaan johonkin selkokieliseen muotoon? Tai onko olemassa joku helppo tapa lukea kansion /var/lib/apt/lists kaikki tiedostot johonkin json-tiedostoon tai vaikka sqlite-tietokantaan? Tuon kansion tiedostot on kai saatavilla myös täältä, mutta ei yhtään sen koneluettavammassa muodossa. Tästä voisi varmaan olla jotain apua, jos noita tiedostoja rupeaisi manuaalisesti parsimaan.

Ihan vaan harrastuksen vuoksi ajattelin, että voisi kerätä kaiken paketti-informaation yhteen taulukkoon, josta voisi sitten tehdä kyselyjä kuten "mikä on yleisin paketti muiden pakettien Suggests-kentässä" jne. Varmaan tunnin googlettelin, mutta en löytänyt mitään hyödyllistä.

Ekana tulee mieleen esim. ottaa lista paketeista aptin cachessa apt-cache pkgnames ja hakea sen perusteella pakettien tiedot apt-cache show <paketti> josta parsii ne haluamaansa muotoon.

 

[Lammas]

Ekana tulee mieleen esim. ottaa lista paketeista aptin cachessa apt-cache pkgnames ja hakea sen perusteella pakettien tiedot apt-cache show <paketti> josta parsii ne haluamaansa muotoon.

No tuo oli tavallaan se mun lähtökohta. Ei sitten tosiaan taida olla mitään kovin paljon helpompaa tapaa olemassa.

Rupesin miettimään, että miten apt osaa noita tiedostoja lukea, ja tajusin, että Linux-tyyliin apt:n toiminnallisuus on saatavilla kirjastona: libapt-pkg-dev. Näitä headereita kun vähän selailee, niin varmaan löytyy joku helpohko tapa kerätä kaikki tarvittava pakettitieto: apt-pkg/pkgcache.h · main · APT Developers / apt · GitLab

Kauan sitten joku on kysynyt jotain vastaavaa: How to use libapt (or libept) in debian-like system to list packages and get their infos?

Eiköhän näillä päästä alkuun.

 

[Lammas]

apt:n lähdekoodi oli aika vaikeaselkoista, mutta löysin apt:lla python-paketin python3-apt (joka oli ainakin itselläni jo asennettuna), jolla saa aika helposti kaivettua tietoa paketeista.

import apt
cache = apt.Cache()
cache.open()

Esim. sum(c.candidate.installed_size for c in cache) antaa Ubuntu 24.04:ssa kaikkien pakettien yhteenlasketuksi asennuskooksi n. 900 gigaa.

Paketin kaikki metatiedot tekstimuodossa dictissä: dict(cache['libgstreamer-plugins-base1.0-0'].candidate.record)

Pieni bugi näyttäisi olevan, kun konfliktiriippuvuudet näkyy kahtena: cache['libgstreamer-plugins-base1.0-0'].candidate.get_dependencies("Conflicts")

 

[dragon age]

Taitaa käydä niin, että Linuxiin tulee siirryttyä pääkonessa sitten kun Win 10 vanhenee.
Testailin talvella Linux Minttiä ja hyvä on. Tänään testasin Win 11 ja oli tullut mainoksia...

Turha toivoa suuria, mutta pelaan useasti vanhoja CD/DVD-llä olevia PC-pelejä ja ne olisi mukava saada toimimaan Linuxilla, eli joku no-cd Fix pitäisi kehittää.

Siksipä joutuu jatkossakin käyttämään useita koneita, XP-kone on todella hyvä vanhoille CD-peleille ja Win 8.1 ja 10 joillekin muille, Linuxia voisi käyttää yleisesti. Win 11 jää ehkä testaamiseen.

 

[TemeV]

Turha toivoa suuria, mutta pelaan useasti vanhoja CD/DVD-llä olevia PC-pelejä ja ne olisi mukava saada toimimaan Linuxilla, eli joku no-cd Fix pitäisi kehittää.

Joitain vanhoja pelejä on myös saanut Steamista pikkurahalla. Tosin nyt kun katsoin muutaman satunnaisen vanhan pelin, niin kympin luokkaa niissä oli hinta, joten jos useamman tahtoo niin maksaahan ne sitten jo jotain. Jos sattuu haluamiaan näkemään tarjouksessa, niin voi päästä aika paljon vähemmällä säätämisellä. CD-ajan pelit tosin saattaisi pyöriä virtuaalikoneessakin ihan riittävän hyvin nyky raudalla. Windows XP vaan virtuaalisena käyttöön, niin ei tarvi fyysistä XP-konetta.

 

[Barbarossa]

Joitain vanhoja pelejä on myös saanut Steamista pikkurahalla. Tosin nyt kun katsoin muutaman satunnaisen vanhan pelin, niin kympin luokkaa niissä oli hinta, joten jos useamman tahtoo niin maksaahan ne sitten jo jotain. Jos sattuu haluamiaan näkemään tarjouksessa, niin voi päästä aika paljon vähemmällä säätämisellä. CD-ajan pelit tosin saattaisi pyöriä virtuaalikoneessakin ihan riittävän hyvin nyky raudalla. Windows XP vaan virtuaalisena käyttöön, niin ei tarvi fyysistä XP-konetta.

Myös GOGista löytyy jonkin verran vanhoja pelejä, monesti DRM valmiiksi poistettuna vieläpä.

 

[Aroparkiainen]

Terve.
Muutama sukulainen on huomannut ettei win 10 tueta enään syksyllä ja ovat alkaneet kiusaamaan linux kysymyksillä.
Pitäisi saada 10:lle korvaaja perusnetti käyttöön ja koneet ovat kannettavia vuosilta 2005-2018 eikä vaihto uudempiin tule kysymykseen. Koska käyttö on satunnaista uutisten selailua, sähköpostin käyttöä ja nettipankin käyttöä joten tietoturvan ja päivitysten pitää toimia automaattisesti. Logiikan olisi oltava windows mallinen koska vanhemmat käyttäjät eivät taatusti ala opettelemaan uusia metkuja.
Kubuntu 24.04 olen testannut ja toimivalta vaikuttaa. Ubuntu 24.04 ei jostain syystä asentunut suomeksi vaan jätti osan teksteistä englanniksi.
Tulevat käyttäjät haluavat tietysti suomenkielisen käyttiksen.

 

[Markok]

Terve.
Muutama sukulainen on huomannut ettei win 10 tueta enään syksyllä ja ovat alkaneet kiusaamaan linux kysymyksillä.
Pitäisi saada 10:lle korvaaja perusnetti käyttöön ja koneet ovat kannettavia vuosilta 2005-2018 eikä vaihto uudempiin tule kysymykseen. Koska käyttö on satunnaista uutisten selailua, sähköpostin käyttöä ja nettipankin käyttöä joten tietoturvan ja päivitysten pitää toimia automaattisesti. Logiikan olisi oltava windows mallinen koska vanhemmat käyttäjät eivät taatusti ala opettelemaan uusia metkuja.
Kubuntu 24.04 olen testannut ja toimivalta vaikuttaa. Ubuntu 24.04 ei jostain syystä asentunut suomeksi vaan jätti osan teksteistä englanniksi.
Tulevat käyttäjät haluavat tietysti suomenkielisen käyttiksen.

Itse olen laittanut porukoille Ubuntun Cinnamonilla. Siinä oli myös, että heti asennuksen jälkeen oli englanti kielenä, mutta bootin jälkeen kaikki oli lopulta Suomea. Suosittelen kokeilemaan.

 

[Aroparkiainen]

Itse olen laittanut porukoille Ubuntun Cinnamonilla. Siinä oli myös, että heti asennuksen jälkeen oli englanti kielenä, mutta bootin jälkeen kaikki oli lopulta Suomea. Suosittelen kokeilemaan.

Kuinka sujuvasti toimii vanhemmissa läppäreissä tyylin 8/240 prossuina intel 6000-7000/AMD 1000-2000 ja pari celeron laitteissa? Oma laite on liian uusi.

 

[Hyrava]

Kuinka sujuvasti toimii vanhemmissa läppäreissä tyylin 8/240 prossuina intel 6000-7000/AMD 1000-2000 ja pari celeron laitteissa? Oma laite on liian uusi.

Vähintään yhtä hyvin kuin Win10 samassa koneessa. Ja jos ahdistaa niin klikkailee kaikki mahdolliset silmäkarkit pois päältä.

 

[Maxwell]

Tuollaiseen vanhemman henkilön nettisurffauskäyttöön minä suosittelisin Linux Mintiä Cinnamonilla. Siinä on varsin selkeä käyttöliittymä ja muistuttaa paljolti (vanhempaa) Windowsia. En ota mitään kantaa mikä Linux on jossain muussa mielessä paras, mutta Linux Mint on omalla kokemuksella suoraan paketista helppo ja toimiva vähemmän atk:hon virittyneelle henkilölle.

 

[Aroparkiainen]

Kiitos.
Otetaan Mint kokeiltavaksi. Kubuntu päivittyy automaattisesti, toivottavasti Mint tekee samoin.

 

[Barbarossa]

Kiitos.
Otetaan Mint kokeiltavaksi. Kubuntu päivittyy automaattisesti, toivottavasti Mint tekee samoin.

Saanee tapahtumaan samalla tavalla kuin muissakin Debian-pohjaisissa. Mutta kannattaa tiedostaa että ei taida yksikään point release distro päivittää automaagisesti uuteen releaseen. Näitä ovat yleisimmät Debian-johdannaiset (Ubuntu, Mint, ym), Fedora jne.

Niin kauan kuin käytössä oleva versio on tuettuna, siihen tulee päivityksiä. Sitten vaatii hieman käsityötä päivittää seuraavaan releaseen.

 

[Emeron]

Saanee tapahtumaan samalla tavalla kuin muissakin Debian-pohjaisissa. Mutta kannattaa tiedostaa että ei taida yksikään point release distro päivittää automaagisesti uuteen releaseen. Näitä ovat yleisimmät Debian-johdannaiset (Ubuntu, Mint, ym), Fedora jne.

Niin kauan kuin käytössä oleva versio on tuettuna, siihen tulee päivityksiä. Sitten vaatii hieman käsityötä päivittää seuraavaan releaseen.

On sen verran käsityötä että painaa ”upgrade now”nappia popup ikkunasta. Näin ainakin Ubuntussa

 

[Hyrava]

On sen verran käsityötä että painaa ”upgrade now”nappia popup ikkunasta. Näin ainakin Ubuntussa

Juu, mutta jos joku painaa "Ei kiitos / Don't upgrade" -nappia niin ei enää uudestaan kysele, ainakaan pitkään aikaan. Tosin, jos asentaa jonkun LTS-distron niin jos parin-kolmen vuoden välein sattuu paikanpäällä käymään niin päivittää silloin vaikka käsin uudempaan, Ubuntussa taisi olla LTS:llä tukea sen 5v niin varmaan siinä ajassa kerkiää kerran-pari paikanpäälläkin käväisemään.

 

[Pörkyle]

Terve.
Muutama sukulainen on huomannut ettei win 10 tueta enään syksyllä ja ovat alkaneet kiusaamaan linux kysymyksillä.
Pitäisi saada 10:lle korvaaja perusnetti käyttöön ja koneet ovat kannettavia vuosilta 2005-2018 eikä vaihto uudempiin tule kysymykseen. Koska käyttö on satunnaista uutisten selailua, sähköpostin käyttöä ja nettipankin käyttöä joten tietoturvan ja päivitysten pitää toimia automaattisesti. Logiikan olisi oltava windows mallinen koska vanhemmat käyttäjät eivät taatusti ala opettelemaan uusia metkuja.
Kubuntu 24.04 olen testannut ja toimivalta vaikuttaa. Ubuntu 24.04 ei jostain syystä asentunut suomeksi vaan jätti osan teksteistä englanniksi.
Tulevat käyttäjät haluavat tietysti suomenkielisen käyttiksen.

Debian 12 tai MX Linux varmaan ihan hyviä vaihtoehtoja muiden ehdotettujen lisäksi. KDE työpöydällä natiivi ohjelmat ja päivitykset saa kätevästi discover sovelluksesta asennettua.

Solus Budgie työpöydällä olis kans aika helppokäyttöinen mutta siihen tulee päivityksiä lähes jokaviikonloppu mutta päivitykset toisaalta aika helppo asentaa parilla klikkauksella ja salasanan syötöllä.

 

[Hyrava]

Debian 12 tai MX Linux varmaan ihan hyviä vaihtoehtoja muiden ehdotettujen lisäksi. KDE työpöydällä natiivi ohjelmat ja päivitykset saa kätevästi discover sovelluksesta asennettua.

Solus Budgie työpöydällä olis kans aika helppokäyttöinen mutta siihen tulee päivityksiä lähes jokaviikonloppu mutta päivitykset toisaalta aika helppo asentaa parilla klikkauksella ja salasanan syötöllä.

Ja jos oikein automaattista päivitystä kaipaa niin ainakin debian-pohjaisiin saa unattended upgrades -asetuksen päälle eli päivittelee ihan automaagisesti tavalliset päivitykset, vaihtoehtoisesti joko pelkät security-päivitykset tai kaikki, distron versiota ei sentään itsestään päivitä.

 

[Emeron]

Juu, mutta jos joku painaa "Ei kiitos / Don't upgrade" -nappia niin ei enää uudestaan kysele, ainakaan pitkään aikaan. Tosin, jos asentaa jonkun LTS-distron niin jos parin-kolmen vuoden välein sattuu paikanpäällä käymään niin päivittää silloin vaikka käsin uudempaan, Ubuntussa taisi olla LTS:llä tukea sen 5v niin varmaan siinä ajassa kerkiää kerran-pari paikanpäälläkin käväisemään.

Niin taisi olla tuokin vaihtoehto, sitä en tiedä ehdottaako uudestaan millon. Löytyy myös muistuta myöhemmin nappi

 

[asddsa]

Fedora Workstation alkaa olla siinä tilassa, että perusjutut ja päivitykset onnistuu ihan GUI:n kautta. Ilmoittelee oletuksena myös päivityksistä, mutta tietenkin jos käyttäjä vain sivuuttaa nuo, niin se ei toimi.

DNF:n saa toki asentamaan päivitykset automaattisesti, mutta Fedoran julkaisusyklin takia ainakin kerran vuodessa pitäisi päivittää uudempaan versioon (esim. 39 --> 41), jonka automatisointi ei taida järkevästi onnistua. Mutta tuonkin pitäisi nykyään onnistua GUI:n kautta.

Jos käyttö on oikeasti vain netin selausta, niin saattaisi olla järkevää ettei tuollaisella kokemattomalla käyttäjällä ole ollenkaan pääsyä root käyttäjään, niin ei saa järjestelmää yhtä herkästi solmuun. Mutta sitten tietenkin pitäisi olla valmis tekemään tarvittaessa ylläpitotoimia käyttäjän puolesta.

 

[love_doctor]

Terve.
Muutama sukulainen on huomannut ettei win 10 tueta enään syksyllä ja ovat alkaneet kiusaamaan linux kysymyksillä.
Pitäisi saada 10:lle korvaaja perusnetti käyttöön ja koneet ovat kannettavia vuosilta 2005-2018 eikä vaihto uudempiin tule kysymykseen. Koska käyttö on satunnaista uutisten selailua, sähköpostin käyttöä ja nettipankin käyttöä joten tietoturvan ja päivitysten pitää toimia automaattisesti. Logiikan olisi oltava windows mallinen koska vanhemmat käyttäjät eivät taatusti ala opettelemaan uusia metkuja.

Distron sopivuus riippuu aika lailla spekseistä, jos puhutaan noista vuoden 2005 koneista. Jos kone on 32-bittinen, yhdellä ytimellä, ilman UEFIä ja muistiakin esim. giga tai alle, niin rajaa kyllä tosi monet nykyiset distrot jo pois. Intelin Meltdown/Spectre-paikat myös syövät aika paljon tehoja. h264-videon toistoon kiihdytys löytyy vasta 2006-2008 välin näytönohjaimista, vähän merkistä riippuen.

 

[Hyrava]

Distron sopivuus riippuu aika lailla spekseistä, jos puhutaan noista vuoden 2005 koneista. Jos kone on 32-bittinen, yhdellä ytimellä, ilman UEFIä ja muistiakin esim. giga tai alle, niin rajaa kyllä tosi monet nykyiset distrot jo pois. Intelin Meltdown/Spectre-paikat myös syövät aika paljon tehoja. h264-videon toistoon kiihdytys löytyy vasta 2006-2008 välin näytönohjaimista, vähän merkistä riippuen.

Toisaalta, kun tuossa esimerkkitapauksessa puhuttiin vanhemman henkilön sähköpostin lukemisesta ja pankkiasioinnista niin noihin ei paljon tehoja tarvitse nykypäivänäkään. Ihan hyvin pärjää jollain 2005-aikakauden koneella 32-bit käyttiksellä. Mitään ihmeempiä videoita tuollaisella ei katsella tai ei paljon pelailla mutta sellaiseenhan ei ollut tarvettakaan. Jos koneessa on ollut Win10 niin takuulla on linuxilla kevyempi ja jouheampi käyttökokemus samalla raudalla. Tosin, kovin monet distrot eivät enää taida 32-bit asennusimageja jaella eli jos kone ei tue 64bit käyttistä niin melkein sen perusteella pitää distro valita.

 

[love_doctor]

Toisaalta, kun tuossa esimerkkitapauksessa puhuttiin vanhemman henkilön sähköpostin lukemisesta ja pankkiasioinnista niin noihin ei paljon tehoja tarvitse nykypäivänäkään. Ihan hyvin pärjää jollain 2005-aikakauden koneella 32-bit käyttiksellä. Mitään ihmeempiä videoita tuollaisella ei katsella tai ei paljon pelailla mutta sellaiseenhan ei ollut tarvettakaan. Jos koneessa on ollut Win10 niin takuulla on linuxilla kevyempi ja jouheampi käyttökokemus samalla raudalla. Tosin, kovin monet distrot eivät enää taida 32-bit asennusimageja jaella eli jos kone ei tue 64bit käyttistä niin melkein sen perusteella pitää distro valita.

Kyse ei nyt ollut siitä, riittääkö pankkiasiointiin vaan esim. osasta distroista on poistettu kokonaan tuo 32-bit installeri kuten sanoitkin. Sitten on vielä se, että esim. Rust kääntää väkisin mukaan SSE-käskyjä, joita ei ole kaikissa 32-bit koneissa. Firefoxissa ja joissain GPU-ajureissa alkaa olla Rustia ja Ubuntukin on väläyttänyt ideaa että tulisi vakiona heille Rust-pohjainen coreutils-korvike. Uusimmasta OpenJDK:sta loppuu 32-bit x86-tuki syksyllä ja luultavasti Microsoftin esimerkkiä seuraten ohjelmat pikkuhiljaa seuraavat perästä. Kyllähän sen saa toimimaan, mutta voi tulla vähän ylläpitovaivaa lisää.

 

[TemeV]

Teinpä pikaisen tarkastuksen ketkä vielä jakelee 32-bittistä. Jos rajaa rolling releaset ja pikkujakelut pois, jää jäljelle lähinnä Debian ja Linux Mint Debian edition.