Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[JiiPee]

Tai kummassa on enemmän käyttäjiä

Harvoin on ollut päivitysten kanssa ongelmia mutta molemmissa niitä on ollut. Windowsissa ehkä hiukan vakavampia.

 

[SamCer]

Tai kummassa on enemmän käyttäjiä

Algron28 on kokoajan viitannut, että Linuxissa olisi enemmän ongelmia päivitysten kanssa (ja muutenkin), koska hänellä ei ole ollut itsellään ongelmia Windowssissa, niin korjasin häntä viittaamalla isompaan otantaan. Se, että jos itse on jollain ihmeen kaupalla onnistunut välttymään Windowssin päivitysten ongelmilta (jota epäilen), niin se ei tarkoita mitään.

Ja toistan nyt vielä itseäni:

Pääosa noista Windows-käyttäjien narina Linuxista johtuu ihan puhtaasti siittä, että Linux ei ole Windows, eli totuttu käyttämään sitä Windowssia ja ratkomaan sen ongelmia. Nyt kun se Linux ei olekkaan Windows ja joutuu opettelemaan uutta, niin alkaa valitus kun on niin hankalaa ja mikään ei toimi.

 

[Emeron]

Harvoin on ollut päivitysten kanssa ongelmia mutta molemmissa niitä on ollut. Windowsissa ehkä hiukan vakavampia.

Tämä on kyllä totta. BSOD on tullut vuosien mittaan windows päivityksistä useamminkin, Linux puolelta en muista että niin solmuun olis menny koskaan

 

[love_doctor]

Algron28 on kokoajan viitannut, että Linuxissa olisi enemmän ongelmia päivitysten kanssa (ja muutenkin), koska hänellä ei ole ollut itsellään ongelmia Windowssissa, niin korjasin häntä viittaamalla isompaan otantaan. Se, että jos itse on jollain ihmeen kaupalla onnistunut välttymään Windowssin päivitysten ongelmilta (jota epäilen), niin se ei tarkoita mitään.

Tuossa on sekin ongelma vertailussa, että ei voi verrata yhtä jakelua (Windows) useaan Linux-jakeluun. Ihan matemaattisesti ajateltuna. Esim. jos macOS:ssä on yksi itseä vaivaava bugi ja Windowsissa myös yksi, Macissa ja Windowsissa on yhteensä siis kaksi vaivaavaa bugia, mutta mitä se kertoo Windowsin bugisuudesta? Otetaan mukaan vielä OS/2 ja Solaris ja saadaan vähän lisää yhteenlaskettuja bugeja.

Ei esim. Ubuntua tee se huonommaksi, että ottaa mukaan 10 muuta distroa ja huomaa, että bugimäärä kasvaa. Sitten jos vielä vertaa vaikka Alpine Linuxia KDE:llä ja Ubuntua Gnomella, niin niissä voi olla aikast vähän samoja paketteja. Ihan libc:stä ja initistä lähtien kaikki eriä. Kerneli voi olla aika lähelle sama, mutta mikä on sitten todennäköisyys, että se oma bugi vaikkapa pakettien asentamisessa johtuu juuri kernelistä. Sama pätee myös vaikkapa Androidiin tai Amazonin Kindleen. Kaikissa Linux pohjalla, mutta siihen ne samankaltaisuudet loppuvatkin.

 

[jak_pdgm]

Ostin halvat langalliset nappikuulokkeet läppäriä varten. Fedora 41 ei näköjään tunnista kuulokeliitäntään kytkettyjä kuulokkeita, paitsi jos ne on kytketty jo bootissa. Mutta sen jälkeen ääni ei enää kuulu kaiuttimista, vaan kuulokkeet on aina "kytketty". Tyypillinen linux-ongelma.

 

[Barbarossa]

Ostin halvat langalliset nappikuulokkeet läppäriä varten. Fedora 41 ei näköjään tunnista kuulokeliitäntään kytkettyjä kuulokkeita, paitsi jos ne on kytketty jo bootissa. Mutta sen jälkeen ääni ei enää kuulu kaiuttimista, vaan kuulokkeet on aina "kytketty". Tyypillinen linux-ongelma.

Kuulostaa joko rautaongelmalta tai Fedoran konffaus kusee. Tyypillinen yleistys.

 

[jak_pdgm]

Kuulostaa joko rautaongelmalta tai Fedoran konffaus kusee. Tyypillinen yleistys.

Kyllä se aiemmin toimi ja toimii windowsin puolella edelleen, joten tuskin on rautaongelma. Eikä pitäisi olla konffausongelmakaan, koska nykydistroissa ei ole mitään erityistä konffattavaa, ainakaan kuulokeliitäntään liittyvää. Senkun asentaa ja käyttää.

On näköjään nyt pysyvästi kuulokeliitäntä käytössä sen jälkeen kun boottasin kuulokkeet kytkettynä, eli gnomen output device -listasta ei löydy enää kaiuttimia, ainoastaan headphone - family 17h/blanbla audio controller.

 

[JRan]

Kyllä se aiemmin toimi ja toimii windowsin puolella edelleen, joten tuskin on rautaongelma. Eikä pitäisi olla konffausongelmakaan, koska nykydistroissa ei ole mitään erityistä konffattavaa, ainakaan kuulokeliitäntään liittyvää. Senkun asentaa ja käyttää.

On näköjään nyt pysyvästi kuulokeliitäntä käytössä sen jälkeen kun boottasin kuulokkeet kytkettynä, eli gnomen output device -listasta ei löydy enää kaiuttimia, ainoastaan headphone - family 17h/blanbla audio controller.

Kuulostaa siltä, että jättää lataamatta kaiuttimien kernel modulit, kun löytää ne kuulokkeet. Eli eiköhän toi korjaannu ihan sillä, että lsmod lista tiedostoon kuulokkeilla ja ilman, sitten diffi näille ja puuttuvat modulit /etc/modprobe.d/jotain.conf tiedostoon.

 

[Barbarossa]

Kuulostaa siltä, että jättää lataamatta kaiuttimien kernel modulit, kun löytää ne kuulokkeet. Eli eiköhän toi korjaannu ihan sillä, että lsmod lista tiedostoon kuulokkeilla ja ilman, sitten diffi näille ja puuttuvat modulit /etc/modprobe.d/jotain.conf tiedostoon.

Tässä on sitten tärkeää varmistaa että kaiutinmodulin impedanssi vastaa kaiuttimien impedanssia. Huonosti toimii 4 ohmin modulit 8 ohmin kaiuttimilla, DACin impedanssimittaukseen ei voi luottaa.

 

[love_doctor]

Kuulostaa joko rautaongelmalta tai Fedoran konffaus kusee. Tyypillinen yleistys.

Joo siis tuohon on kyllä täysi tuki. Laitteessa on portissa jack sense. Kaikissa ohjelmissa tuki ajurista alkaen.

Avaa vaikka alsamixer, joka löytyy alsa-utils -paketista. Siinä tod.näk. näkyy integroidun äänipiirin tabissa muutos jos vaihdetaan sis. kaiuttimesta kuulokkeisiin. Toinen vaihtoehto on komentorivillä 'alsactl monitor', jossa pitäisi tulostua rivejä jos alsan hdaudio-ajuri tunnistaa kytkemisen.

Sitten jos käytössä on pipewire tai pulseaudio, avaa pavucontrol (osa pulseaudiota tai erillinen paketti). Sinä ulostulolaitteissa vaihtunee integroidun piirin äänilaite kaiuttimet/kuulokkeet-valintojen välillä. Saman ohjelman toisto-tabissa näkyy, mitä laitetta ko. ohjelma käyttää.

 

[love_doctor]

Kuulostaa siltä, että jättää lataamatta kaiuttimien kernel modulit, kun löytää ne kuulokkeet. Eli eiköhän toi korjaannu ihan sillä, että lsmod lista tiedostoon kuulokkeilla ja ilman, sitten diffi näille ja puuttuvat modulit /etc/modprobe.d/jotain.conf tiedostoon.

Tässä on sitten tärkeää varmistaa että kaiutinmodulin impedanssi vastaa kaiuttimien impedanssia. Huonosti toimii 4 ohmin modulit 8 ohmin kaiuttimilla, DACin impedanssimittaukseen ei voi luottaa.

Trollailetteko kevyesti? hdaudio-ajureissa ei kyllä ole mitään erillista moduulia kuulokkeille tai impedansseille

 

[jak_pdgm]

Joo elikkäs pavucontrol näyttää että speakers (unavailable) ja headphones (plugged in), vaikka kuulokkeet on irti. Kaiuttimet pystyy sen kautta kyllä valitsemaan, mutta niistä ei kuulu mitään.

 

[love_doctor]

Joo elikkäs pavucontrol näyttää että speakers (unavailable) ja headphones (plugged in), vaikka kuulokkeet on irti. Kaiuttimet pystyy sen kautta kyllä valitsemaan, mutta niistä ei kuulu mitään.

Tuliko tuolta 'alsactl monitor' kautta mitään viestiä kun kytkee tai irrottaa kuulokkeita? Onko eroa jos on 3- tai 4-pinninen 3.5mm liitin? Tuo komento voi tosiaan vaatia alsa-utils-paketin asentamista. Kuulostaa siltä, että koneen äänipiirin ajurit vaatii mahdollisesti jonkun quirk-paikan. Red Hatilla Hans de Goede on hoitanut noita kuluttajalaitteiden tuen paikkaamisia.

 

[jak_pdgm]

Tuliko tuolta 'alsactl monitor' kautta mitään viestiä kun kytkee tai irrottaa kuulokkeita? Onko eroa jos on 3- tai 4-pinninen 3.5mm liitin? Tuo komento voi tosiaan vaatia alsa-utils-paketin asentamista. Kuulostaa siltä, että koneen äänipiirin ajurit vaatii mahdollisesti jonkun quirk-paikan. Red Hatilla Hans de Goede on hoitanut noita kuluttajalaitteiden tuen paikkaamisia.

"node hw:1, #10 (0,0,0,Mic Jack,0) VALUE" tulee kun kytkee/iroittaa kuulokkeet. Paitsi että ei tule joka kerta, kytkentä/irrotus ja tulee 2x ilmoitus, seuraavalla kytkennällä/irrotuksella ei tule mitään ja sitten taas kaksi ilmoitusta.

Menee mielenkiintoiseksi, buuttasin windowsiin ja siellä kaikki toimii normaalisti. Boottasin takaisin fedoraan ja nyt äänet taas kuuluu kaiuttimista eikä pavucontrollissa näy kuulokkeita, oli ne kytketty tai ei. Eli tuo liitännän tila ilmeisesti tallentuu itse läppärissä jonnekin. Täytyy testata fedora 40 livetikulla.

 

[love_doctor]

"node hw:1, #10 (0,0,0,Mic Jack,0) VALUE" tulee kun kytkee/iroittaa kuulokkeet. Paitsi että ei tule joka kerta, kytkentä/irrotus ja tulee 2x ilmoitus, seuraavalla kytkennällä/irrotuksella ei tule mitään ja sitten taas kaksi ilmoitusta.

Menee mielenkiintoiseksi, buuttasin windowsiin ja siellä kaikki toimii normaalisti. Boottasin takaisin fedoraan ja nyt äänet taas kuuluu kaiuttimista eikä pavucontrollissa näy kuulokkeita, oli ne kytketty tai ei. Eli tuo liitännän tila ilmeisesti tallentuu itse läppärissä jonnekin. Täytyy testata fedora 40 livetikulla.

Kuulostaa siltä ettei kuuloketapahtuma rekisteröidy vaan ajuri tunnistaa tuon mikin kytkemiseksi. Omassa kun kokeilin 4-pinnisellä geneerisellä kuulokemikki-systeemillä (hintaa 5 eur), niin tulee ulostulosta eventit headphone jack, speaker playback switch/volume, headphone playback switch/volume, master ja pcm playback volume, ja sisäänmenosta mic jack ja capture ja mic boost volume.

 

[jak_pdgm]

Kuulostaa siltä ettei kuuloketapahtuma rekisteröidy vaan ajuri tunnistaa tuon mikin kytkemiseksi. Omassa kun kokeilin 4-pinnisellä geneerisellä kuulokemikki-systeemillä (hintaa 5 eur), niin tulee ulostulosta eventit headphone jack, speaker playback switch/volume, headphone playback switch/volume, master ja pcm playback volume, ja sisäänmenosta mic jack ja capture ja mic boost volume.

Hmm totta joo, voi olla että aiemmin käyttämäni kuulokkeet oli 3-pin liittimellä ja nyt on ollut pitkään käytössä bluetooth kuulokkeet.

E: boottasin tuonne fedoran 40:ään ja siellä se ne tunnistautui juurikin mikkinä, sen jälkeen boottasin takaisin asennettu fedoraan ja nyt ne kuulokkeet toimii siellä kuten pitääkin


E2: no nyt se sitten taas ei enää toimi.

 

[TemeV]

Hmm totta joo, voi olla että aiemmin käyttämäni kuulokkeet oli 3-pin liittimellä ja nyt on ollut pitkään käytössä bluetooth kuulokkeet.

E: boottasin tuonne fedoran 40:ään ja siellä se ne tunnistautui juurikin mikkinä, sen jälkeen boottasin takaisin asennettu fedoraan ja nyt ne kuulokkeet toimii siellä kuten pitääkin


E2: no nyt se sitten taas ei enää toimi.

Kuulostaa bugilta ajurissa. Eli joo, lienee tyypillinen Linux-ongelma. Mutta erikoisesti toimii kyllä rauta tai emon firmware tuossa, kun on vaikutusta sillä mitä tekee edellisellä bootilla.

 

[jak_pdgm]

Kuulostaa bugilta ajurissa. Eli joo, lienee tyypillinen Linux-ongelma. Mutta erikoisesti toimii kyllä rauta tai emon firmware tuossa, kun on vaikutusta sillä mitä t.ekee edellisellä bootilla.

Juu "tyypillinen linux-ongelma" oli toki tahallinen kärjistys, mutta juuri tuollaisiin ärsyttäviin pikkuvikoihin olen linuxissa ennenkin törmännyt. Ei sillä on niitä muuallakin, muttei yleensä ihan tuollaisia.

 

[jak_pdgm]

tuplat

 

[love_doctor]

Juu "tyypillinen linux-ongelma" oli toki tahallinen kärjistys, mutta juuri tuollaisiin ärsyttäviin pikkuvikoihin olen linuxissa ennenkin törmännyt. Ei sillä on niitä muuallakin, muttei yleensä ihan tuollaisia.

Noissahan usein ongelma on, että varsinkin läppäreissä valmistajat tekevät omia kustomointeja, joita ei dokumentoida mihinkään ja sitten Hans de Goede ja sekalainen joukko vapaaehtoisia käy läpi, miksi bugittaa. Eli esim. kernelistä ylöspäin kaikki ohjelmat toimivat 100% ja myös sille audiopiirille on tukea, mutta joku 1-3 rivin muutos tarvitaan juuri sille valmistajan laitteelle. Windows-ajureihin tuo on tietysti laitettu oikein, kun valmistaja itse tekee ne. Vaikea sanoa, ketä pitäisi syyttää. Itsellä ei ole ollut raudan kanssa enää juurikaan ongelmia, kun olen etukäteen varmistanut, että on "hyvä" valmistaja. Ja jos jokin laite bugittaa, esim. USB:hen kautta saa DACin, jota kautta toimii kuulokkeet ja on muutenkin ääni parempi kuin integroidulla.

Tässä jotain esimerkkejä:

[PATCH 0/2] Input: i8042 - add additional TUXEDO devices to i8042 quirk tables

[PATCH 0/4] ACPI: resource: Improve Asus skip IRQ override quirks

HID: quirks: Add HID_QUIRK_NO_INIT_REPORTS quirk for Dell K12A keyboard-dock (d4c0e42f) · Commits · e / devices / android_kernel_teracube_emerald · GitLab

[ Upstream commit 1e189f267015a098bdcb82cc652d13fbf2203fa0 ] Add a HID_QUIRK_NO_INIT_REPORTS quirk for the Dell K12A keyboard-dock, which can be used with various Dell Venue 11 models. Without this quirk the keyboard/touchpad combo...

gitlab.e.foundation

Siis joo, Linuxin "vika", että kerneli ei ennakoivasti tue paskavalmistajien epästandardeja kötöstyksiä. Valmistajien vika kun eivät dokumentoi tai tee itse mitään asian eteen ja tyhmät ihmiset ostavat laitteita, joille kukaan ei ostovaiheessa lupaa mitään tukea.

Huvittavaa kyllä esim. aliexpressistä ostetuissa 5 euron halpalaitteissa voi olla parempi tuki kuin merkkivalmistajilla. Niissä on sitten omat ongelmansa. Esim. ole aiemmin ostanut jotain wifi-tikkuja ja huomannut, että vaikka kaikki muuten toimii, antennisuunnittelu on vaan huonoa ja kuuluvuus heikko. Muuten ihan toimisi.

 

[jak_pdgm]

Noissahan usein ongelma on, että varsinkin läppäreissä valmistajat tekevät omia kustomointeja, joita ei dokumentoida mihinkään ja sitten Hans de Goede ja sekalainen joukko vapaaehtoisia käy läpi, miksi bugittaa. Eli esim. kernelistä ylöspäin kaikki ohjelmat toimivat 100% ja myös sille audiopiirille on tukea, mutta joku 1-3 rivin muutos tarvitaan juuri sille valmistajan laitteelle. Windows-ajureihin tuo on tietysti laitettu oikein, kun valmistaja itse tekee ne. Vaikea sanoa, ketä pitäisi syyttää. Itsellä ei ole ollut raudan kanssa enää juurikaan ongelmia, kun olen etukäteen varmistanut, että on "hyvä" valmistaja. Ja jos jokin laite bugittaa, esim. USB:hen kautta saa DACin, jota kautta toimii kuulokkeet ja on muutenkin ääni parempi kuin integroidulla.

Tässä jotain esimerkkejä:

[PATCH 0/2] Input: i8042 - add additional TUXEDO devices to i8042 quirk tables

[PATCH 0/4] ACPI: resource: Improve Asus skip IRQ override quirks

HID: quirks: Add HID_QUIRK_NO_INIT_REPORTS quirk for Dell K12A keyboard-dock (d4c0e42f) · Commits · e / devices / android_kernel_teracube_emerald · GitLab

[ Upstream commit 1e189f267015a098bdcb82cc652d13fbf2203fa0 ] Add a HID_QUIRK_NO_INIT_REPORTS quirk for the Dell K12A keyboard-dock, which can be used with various Dell Venue 11 models. Without this quirk the keyboard/touchpad combo...

gitlab.e.foundation

Siis joo, Linuxin "vika", että kerneli ei ennakoivasti tue paskavalmistajien epästandardeja kötöstyksiä. Valmistajien vika kun eivät dokumentoi tai tee itse mitään asian eteen ja tyhmät ihmiset ostavat laitteita, joille kukaan ei ostovaiheessa lupaa mitään tukea.

Huvittavaa kyllä esim. aliexpressistä ostetuissa 5 euron halpalaitteissa voi olla parempi tuki kuin merkkivalmistajilla. Niissä on sitten omat ongelmansa. Esim. ole aiemmin ostanut jotain wifi-tikkuja ja huomannut, että vaikka kaikki muuten toimii, antennisuunnittelu on vaan huonoa ja kuuluvuus heikko. Muuten ihan toimisi.

Ei kai siitä tarvitse syyttää ketään, kunhan asian tiedostaa eikä asenna sitä tuttujen koneisiin

 

[TemeV]

Siis joo, Linuxin "vika", että kerneli ei ennakoivasti tue paskavalmistajien epästandardeja kötöstyksiä. Valmistajien vika kun eivät dokumentoi tai tee itse mitään asian eteen ja tyhmät ihmiset ostavat laitteita, joille kukaan ei ostovaiheessa lupaa mitään tukea.

Jos joku ei toimi niin se ei toimi. Käyttäjä näkee vain että Windowsissa toimii ja Linuxissa ei. Ei se käyttäjää paljon lohduta, että vika on valmistajan eikä "Linuxin".

Mutta niinhän se on, että jos Linuxia aikoo käyttää niin kannattaa valkata rauta sen mukaan, että onnistumiselle on edellytykset.

 

[love_doctor]

Jos joku ei toimi niin se ei toimi. Käyttäjä näkee vain että Windowsissa toimii ja Linuxissa ei. Ei se käyttäjää paljon lohduta, että vika on valmistajan eikä "Linuxin".

Mutta niinhän se on, että jos Linuxia aikoo käyttää niin kannattaa valkata rauta sen mukaan, että onnistumiselle on edellytykset.

Juu näinhän se on ja onneksi itsellä ei ole mitään pyhää missiota puolustaa Linuxia netissä päivätyönä. Tuo tilanne on vaikea eikä nykymenolla paranemaankaan päin ole. Linuxin "brändi" tahraantuu aina kun joku random paskavalmistaja julkaisee laitteen missä on tehnyt asioita omalla tavalla eikä edes vahingossa yhtään niin kuin muut. Tossa ei ole oikein muuta keinoa saada asioita toimimaan kuin se, että se valmistaja tulisi edes vähän vastaan tai toisena vaihtoehtona esim. joku valtio lahjoittaisi pari miljardia vuodessa rahaa jollekin ajurien koodaussäätiölle, joka etsisi kissojen ja koirien kanssa ympäri nettiä, voisiko jossain olla joku laite, johon ei vielä ole tukea Eiköhän silti joku valmistaja onnistuisi saamaan myyntiin laitteen mille unohtuu toteuttaa tuki, kun mennään täysin laput silmillä ja pahimmillaan ehkä uhataan oikeustoimilla, jos joku tarjoaa ilmaiseksi tukea.

 

[Zetteri]

Juu näinhän se on ja onneksi itsellä ei ole mitään pyhää missiota puolustaa Linuxia netissä päivätyönä. Tuo tilanne on vaikea eikä nykymenolla paranemaankaan päin ole. Linuxin "brändi" tahraantuu aina kun joku random paskavalmistaja julkaisee laitteen missä on tehnyt asioita omalla tavalla eikä edes vahingossa yhtään niin kuin muut. Tossa ei ole oikein muuta keinoa saada asioita toimimaan kuin se, että se valmistaja tulisi edes vähän vastaan tai toisena vaihtoehtona esim. joku valtio lahjoittaisi pari miljardia vuodessa rahaa jollekin ajurien koodaussäätiölle, joka etsisi kissojen ja koirien kanssa ympäri nettiä, voisiko jossain olla joku laite, johon ei vielä ole tukea Eiköhän silti joku valmistaja onnistuisi saamaan myyntiin laitteen mille unohtuu toteuttaa tuki, kun mennään täysin laput silmillä ja pahimmillaan ehkä uhataan oikeustoimilla, jos joku tarjoaa ilmaiseksi tukea.

Mainetta myös tahrataan myös eri tekki tubettajien puolelta kun ei viitsitä yhtään selvittää asioita.
Viimeisin nyt Tech Yes Cityn Brianin uusin video:



Pidin tuota tyyppiä semmoisena että tietää asioista mutta näemmä ei tiedä paskaakaan. Eikä selvästi osaa selvitellä asioita.
No kommenteissa sai jo suoraa palautetta, että katsotaan pyyteleekö anteeksi mokaansa vai ei. Ja tärkeimpänä tekeekö uuden videon aiheesta.

Lyhyesti mitä videolla siis kävi että aluksi testas linux pelaamista Steam Deckin SteamOS imagella AM5 koneessa ja ihmetteli kun Nvidian kortti ei toiminut
Sitten Googletteli mikä on paras peli distro (ei semmoista edes ole) ja asensi jonkun paskan koneelle.
Sitten PopOS kokeili ja ei edes Steamistä aktivoinut yhteensopivuusvalikosta optiota että omalla vastuulla voi kokeilla mitä vaan peliä ajaa Protonilla.
Ja väitti että DX12 pelit eivät toimi linuxissa ja kun ei laittanut täppää ruutuun Steamissä niin valitteli kun ei oikein mikään peli asennu edes.

 

[TemeV]

...ei edes Steamistä aktivoinut yhteensopivuusvalikosta optiota että omalla vastuulla voi kokeilla mitä vaan peliä ajaa Protonilla.
Ja väitti että DX12 pelit eivät toimi linuxissa ja kun ei laittanut täppää ruutuun Steamissä niin valitteli kun ei oikein mikään peli asennu edes.

Tässä täytyy kyllä Steamiakin syyttää vähän. Voisi vaikka ekalla käynnistyksellä kysyä, että laitetaanko Proton käyttöön, tai sitten vaan laittaisi sen käyttöön oletuksena. Ja jotain muitakin asetuksia siellä on defaulttina mielestäni hölmöissä asnnoissa, mutta en nyt enää muista mitä ne oli, kun ei ole pariin vuoteen tarvinnut niitä säätää. Eli pienen valikkoseikkailun siinä tarvii tehdä, ennen kuin pelit lähtee päälle.

Toisaalta, eipä se Linuxikaan itsestään sinne koneelle asennu, joten jos sen on saanut asennettua, ei pitäisi olla paha rasti konffailla steamikin kuntoon.

 

[Hyrava]

Juu näinhän se on ja onneksi itsellä ei ole mitään pyhää missiota puolustaa Linuxia netissä päivätyönä. Tuo tilanne on vaikea eikä nykymenolla paranemaankaan päin ole. Linuxin "brändi" tahraantuu aina kun joku random paskavalmistaja julkaisee laitteen missä on tehnyt asioita omalla tavalla eikä edes vahingossa yhtään niin kuin muut. Tossa ei ole oikein muuta keinoa saada asioita toimimaan kuin se, että se valmistaja tulisi edes vähän vastaan tai toisena vaihtoehtona esim. joku valtio lahjoittaisi pari miljardia vuodessa rahaa jollekin ajurien koodaussäätiölle, joka etsisi kissojen ja koirien kanssa ympäri nettiä, voisiko jossain olla joku laite, johon ei vielä ole tukea Eiköhän silti joku valmistaja onnistuisi saamaan myyntiin laitteen mille unohtuu toteuttaa tuki, kun mennään täysin laput silmillä ja pahimmillaan ehkä uhataan oikeustoimilla, jos joku tarjoaa ilmaiseksi tukea.

Näinhän se on, jotkut valmistajat tekevät jotain purkkavirityksiä tai muita muutoksia referenssikytkentään tms ja joka valmistajan omia virityksiä ei ainakaan heti ole linux-puolen ajureissa. Valmistaja kyllä tekee omat ajurinsa windowsille joilla nuo viritykset toimii mutta ei yleensä julkaise ajureita muille käyttöjärjestelmille eikä julkaise tietoja mitä muutoksia ovat tehneet että harrastelijat osaisivat tehdä quirkit kyseisen valmistajan laitteelle. Tämän takia monet halpis-kiinalaitteet toimivatkin suoraan ilman säätöä, ne ovat tehty mahdollisimman simppelisti noudattaen referenssitoteutusta. Niinkuin mainittiinkin aiemmin, jossain wifi-tikussa ei välttämättä antennipuoli ole kovin kummoinen mutta jos on osaava kaveri, niin äkkiäkös sellaiseen tekee paremman antennin.

Täytyy kyllä sanoa että Windowsin puolella on kyllä hurjasti asiat hehittyneet viime vuosina, joskus aikanaan kun enemmän win-koneiden kanssa touhusin niin käyttiksen asennuksen jälkeen piti pitkän aikaa asennella ajureita erikseen ja välillä metsästelläkin niitä eri komponenttivalmistajien sivuilta jne. Nyt kun tein itselleni pelikoneen "vanhaan" i7-rautaan Win11-käyttiksellä niin yllätys olikin suuri kun kaikki laitteet toimivat suoraan eikä tarvinnut kuin vähän tunkkailla asetuksia mieleisekseen. Toki windowsin asennus on edelleen älyttömän hidas ja hankala linuxeihin nähden, asennuksen aikana boottaillaan moneen otteeseen jne. No, microshit-tilin luomisen sentään edelleen sai ohitettua pikku kikalla.

 

[jak_pdgm]

Toki windowsin asennus on edelleen älyttömän hidas ja hankala linuxeihin nähden, asennuksen aikana boottaillaan moneen otteeseen jne. No, microshit-tilin luomisen sentään edelleen sai ohitettua pikku kikalla.

Offtopiccina juuri äsken asensin pöytäkoneeseen uudelleen windowsin, koska olin joko unohtanut admin passun tai joku tekemäni autologin viritys (en muista mitä se vaati) esti jotenkin sen toiminnan, enkä päässyt loggautumaan manuaalisesti vaikka kuinka resetoin käyttäjän salasanan command promptista. Juuri oli asennus alkamassa kun muistin, että ei v...u se asennusmedia piti tehdä rufuksella ettei tarvitse pelleillä, jos haluaa lokaalin tilin. Että ei tosiaan hääviä.

 

[Emeron]

Toki windowsin asennus on edelleen älyttömän hidas ja hankala linuxeihin nähden, asennuksen aikana boottaillaan moneen otteeseen jne. No, microshit-tilin luomisen sentään edelleen sai ohitettua pikku kikalla.

ei kai niitä bootteja oo ku yksi?

 

[Mestaritonttu]

Mainetta myös tahrataan myös eri tekki tubettajien puolelta kun ei viitsitä yhtään selvittää asioita.
Viimeisin nyt Tech Yes Cityn Brianin uusin video:



Pidin tuota tyyppiä semmoisena että tietää asioista mutta näemmä ei tiedä paskaakaan. Eikä selvästi osaa selvitellä asioita.
No kommenteissa sai jo suoraa palautetta, että katsotaan pyyteleekö anteeksi mokaansa vai ei. Ja tärkeimpänä tekeekö uuden videon aiheesta.

Lyhyesti mitä videolla siis kävi että aluksi testas linux pelaamista Steam Deckin SteamOS imagella AM5 koneessa ja ihmetteli kun Nvidian kortti ei toiminut
Sitten Googletteli mikä on paras peli distro (ei semmoista edes ole) ja asensi jonkun paskan koneelle.
Sitten PopOS kokeili ja ei edes Steamistä aktivoinut yhteensopivuusvalikosta optiota että omalla vastuulla voi kokeilla mitä vaan peliä ajaa Protonilla.
Ja väitti että DX12 pelit eivät toimi linuxissa ja kun ei laittanut täppää ruutuun Steamissä niin valitteli kun ei oikein mikään peli asennu edes.

Linux toimii litmustestinä joka paljastaa "diginatiivit" zoomerit. Niitä löytyy toki kaikista ikäluokista ja uuden omaksumisen kyky (ja halu) laskee valitettavasti kun tulee ikää, jännittävästä uudesta tulee turhauttavaa uutta ja tietotekniikan funktionaalisuutta aletaan arvostamaan eri lailla kun silloin kun aikaa oli harrastuksille enemmän. Tubettajien yleiselle hönöilylle on tietysti monia syitä, mutta tekniikkapuolella olettaisin että tietotaito kerää niitä klikkejä ja kasvattaa mainetta, ja oman taitamattomuuden esittely taas vähentää niitä. Sensaationhakuisuus eli se hönöily ei siten vaikuta kovin kestävältä idealta. Jäljelle jää Linuxin aito hämmentävyys Windowsiin tottuneelle ja Microsoftin puolesta shillaaminen, syystä tai toisesta.

 

[Zetteri]

Linux toimii litmustestinä joka paljastaa "diginatiivit" zoomerit. Niitä löytyy toki kaikista ikäluokista ja uuden omaksumisen kyky (ja halu) laskee valitettavasti kun tulee ikää. Tubettajien tietämättömyydelle ja yleiselle hönöilylle on tietysti monia syitä, mutta tekniikkapuolella olettaisin että tietotaito kerää niitä klikkejä ja kasvattaa mainetta, ja oman taitamattomuuden esittely taas vähentää niitä. Sensaationhakuisuus eli se hönöily ei siten vaikuta kovin kestävältä idealta. Jäljelle jää Linuxin aito hämmentävyys Windowsiin tottuneelle ja Microsoftin puolesta shillaaminen, syystä tai toisesta.

Onneksi sen verran Brianilla oli selkärankaa moneen muuhun verrattuna että myönsi mokansa ihan videolla.
Ja vaikka ajoi videolla benchmarkit Bazzitellä, niin oli palannut PopOS takaisin ja aikoo sillä lisää testailla linux juttuja.

 

[Hyrava]

ei kai niitä bootteja oo ku yksi?

Ainakin itsellä oli ainakin 3 boottia, käytin suoraan Mikkiksen sivuilta ladattua imagea ja heitin sen Ventoy-usbitikulle. Eka bootti vähän sen jälkeen kun oli kertonut mille levylle asennetaan ja ilmeisesti asennusohjelma kopioi asennuspaketin kyseiselle levylle, toinen kerta kun antoi kielen, käyttäjänimen sun muut, sitten vähän ajan päästä vielä uudestaan ja boottasikohan vielä kerran kunnes tuli kirjautumisruutu. Verrattuna linux-asennukseen jossa yhdellä kertaa asennetaan kaikki ja bootin jälkeen on valmis asennus, tuossa on aika monta boottia.

 

[Algron28]

Mikä niissä boottien määrässä on se taikuus? Linux-parrat yleensä prameilee keskustelussa päivityksistä ilman uudelleenkäynnistystä mutta ainakin oma Fedora usein haluaa uudelleenkäynnistyksen jälkeen vasta ajaa päivitykset ja aikaisemmin käyttämäni xxbuntut myös usein päivityksen kohdalla kertoivat että uudelleenkäynnistys tarvitaan.

 

[JRan]

Mikä niissä boottien määrässä on se taikuus? Linux-parrat yleensä prameilee keskustelussa päivityksistä ilman uudelleenkäynnistystä mutta ainakin oma Fedora usein haluaa uudelleenkäynnistyksen jälkeen vasta ajaa päivitykset ja aikaisemmin käyttämäni xxbuntut myös usein päivityksen kohdalla kertoivat että uudelleenkäynnistys tarvitaan.

Ei niillä boottien määrällä olekaan kotikoneessa mitään merkitystä, mutta sitten kun siirrytään saleihin, niin koneita ei halutakaan boottailla niin innokkaasti. Toki virtuaali-alustat on muuttanut tätäkin.

Linux tarvitsee bootin käytännössä jos kernel päivittyy ja haluat käyttää sitä uutta kerneliä. Kuitenkin monesti serverikoneiden kernelit on mallia Debian Stable, RHEL, jne. Joihin päivityksiä ei tule edes kerran kuussa ja sitten voi vielä puntaroida, että onko päivitys kriittinen vai jotain muuta. Päivittää paketit esimerkiksi excluden kanssa, jolloin myös hätätilassa kone ei vahingossakaan käynnisty eri kernelillä.

Eli se miten Fedora tai Ubuntu toimii on vähän eri asia, joku GUI voi pyytää mitä siihen on toteutettu, eli boottamaan, vaikka joka päivityksen yhteydessä. Todellisuudessa ei se Fedorakaan komentoriviltä päivitettäessä mitään bootteja pyytele. Oma pöytäkone saattaa olla monta kernel päivitystä jäljessä, en edes asenna niitä. Ei oikeestaan itseä kiinnosta, jos kerneliin on lisätty tuki raudalle mitä en itse edes omista tms.

 

[Algron28]

Eli brassailu tässäkin asiassa on vain linux-elitistien tarpeetonta pätemistä sillä tämä yleensä tulee vastaan juurikin työpöytäkäyttöä sivuavissa keskusteluissa.

 

[Tsih]

Eli brassailu tässäkin asiassa on vain linux-elitistien tarpeetonta pätemistä sillä tämä yleensä tulee vastaan juurikin työpöytäkäyttöä sivuavissa keskusteluissa.

Ei se mitään pelkkää pätemistä ole, linuxin pystyy halutessaan kyllä säätämään myös siten että myös kerneli päivitetään livenä. Ero windowsiin on kuitenki iso kun melko useaa perussoftaaki asentaessa pyydetään käynnistämään kone uudelleen. Vaikea sanoa onko se aina pakollista totella, mutta sen verran usein menee rikki koko paska jos ei tottele että parempi on boottailla.

 

[Algron28]

Ei se mitään pelkkää pätemistä ole, linuxin pystyy halutessaan kyllä säätämään myös siten että myös kerneli päivitetään livenä. Ero windowsiin on kuitenki iso kun melko useaa perussoftaaki asentaessa pyydetään käynnistämään kone uudelleen. Vaikea sanoa onko se aina pakollista totella, mutta sen verran usein menee rikki koko paska jos ei tottele että parempi on boottailla.

Näin työpöytäkäytössä en nyt vain näe mikä ongelma se uudelleenkäynnistys on. Varsinkin nykykoneilla kun käynnistys jokatapauksessa tapahtuu melko nopeasti. Palvelimet kyllä ymmärrän, kun niiden käynnistymisen lisäksi kaikkien päälläpyörivät käyntiin saaminen saattaa kestää huomattavan ajan.

 

[keskiverto]

Ei niillä boottien määrällä olekaan kotikoneessa mitään merkitystä, mutta sitten kun siirrytään saleihin, niin koneita ei halutakaan boottailla niin innokkaasti. Toki virtuaali-alustat on muuttanut tätäkin.

Virtuaalikone boottaa tosi nopeasti verrattuna rautapalvelimeen, jossa POST voi viedä minuutteja. Sillä ei kuitenkaan ole todellista merkitystä, sillä "kunnon" palvelu on redundanteilla palvelimilla, jotka voi vapaasti bootata yksitellen. Se, että yhden koneen bootti "kaataa kaiken", on tosi halpa toteutus.

Linux tarvitsee bootin käytännössä jos kernel päivittyy ja haluat käyttää sitä uutta kerneliä. Kuitenkin monesti serverikoneiden kernelit on mallia Debian Stable, RHEL, jne. Joihin päivityksiä ei tule edes kerran kuussa

Myös glibc ja pari muuta kirjastoa on niin "ytimessä", etteivät niiden uudet versiot tule käyttöön ilman boottia. RHEL:n päivitykset onvat 6 kk:n välein "point update" (ensimmäiset 5 vuotta) ja muuten turvapäivityksiä tarvittaessa -- siis vaikka joka päivä. Ainahan se on käyttäjästä (ylläpitäjä) kiinni, kuinka usein saatavilla olevia päivityksiä asennetaan.

 

[Tsih]

Näin työpöytäkäytössä en nyt vain näe mikä ongelma se uudelleenkäynnistys on. Varsinkin nykykoneilla kun käynnistys jokatapauksessa tapahtuu melko nopeasti. Palvelimet kyllä ymmärrän, kun niiden käynnistymisen lisäksi kaikkien päälläpyörivät käyntiin saaminen saattaa kestää huomattavan ajan.

Ei kait se mikään iso ongelma olekaan, helpompaa vaan kun ei tarvi boottailla ja availla softia takaisin. Tietysti välillä tullut näitä vastaan että windows on ladannut jonkun isomman päivityksen samalla taustalla ja kun painaa uudelleenkäynnistyksen niin alkaakin joku vartin päivitysrumba, tämä on taas melko yleistä omalla kohdalla kun windowsia tulee niin harvoin käytettyä.

 

[JRan]

Virtuaalikone boottaa tosi nopeasti verrattuna rautapalvelimeen, jossa POST voi viedä minuutteja. Sillä ei kuitenkaan ole todellista merkitystä, sillä "kunnon" palvelu on redundanteilla palvelimilla, jotka voi vapaasti bootata yksitellen. Se, että yhden koneen bootti "kaataa kaiken", on tosi halpa toteutus.

Tämä ei ollut ihan se pointti, mitä tarkoitin. Vaikka kaikki olisi reduntanttia, niin ei niitä koneita silti päämärkänä missään boottailla, etenkään sieltä virtuaaliympäristöjen alta. Aina se, että palvelut siirtyy pyörimään koneelta toiselle on oma riskinsä ja monesti silti se kapasiteetti pienenee hetkellisesti, etenkin jos se yksi tai muutama kone ei sieltä nousisikaan.

 

[Emeron]

Ainakin itsellä oli ainakin 3 boottia, käytin suoraan Mikkiksen sivuilta ladattua imagea ja heitin sen Ventoy-usbitikulle. Eka bootti vähän sen jälkeen kun oli kertonut mille levylle asennetaan ja ilmeisesti asennusohjelma kopioi asennuspaketin kyseiselle levylle, toinen kerta kun antoi kielen, käyttäjänimen sun muut, sitten vähän ajan päästä vielä uudestaan ja boottasikohan vielä kerran kunnes tuli kirjautumisruutu. Verrattuna linux-asennukseen jossa yhdellä kertaa asennetaan kaikki ja bootin jälkeen on valmis asennus, tuossa on aika monta boottia.

Viimeksi kun asensin, win11, niin oli yksi buutti kun asennus oli valmis ja sen jälkeen käynnistyi kirjautumis ikkunaan. Aivan samalla lailla kuin Ubuntu asennuksessa.

 

[JRan]

Myös glibc ja pari muuta kirjastoa on niin "ytimessä", etteivät niiden uudet versiot tule käyttöön ilman boottia. RHEL:n päivitykset onvat 6 kk:n välein "point update" (ensimmäiset 5 vuotta) ja muuten turvapäivityksiä tarvittaessa -- siis vaikka joka päivä. Ainahan se on käyttäjästä (ylläpitäjä) kiinni, kuinka usein saatavilla olevia päivityksiä asennetaan.

Totta tämäkin. Jos tästä vetää jotain ajatuksia, niin onko se muutama bootti vuodessa sitten liikaa kenelläkään, tuskin. Toki sille Fedoran (tai Ubuntun) GUI käyttäjälle maailma voi näyttää toisenlaiselta, missä "pakotetaan" boottaamaan, jotta saa päivitykset asennettua. Päivityksiä tulee tavallaan jatkuvana, koska kyseessä distro, jonka idea on pyöriä viimeisimmillä paketeilla.

 

[love_doctor]

Näin työpöytäkäytössä en nyt vain näe mikä ongelma se uudelleenkäynnistys on. Varsinkin nykykoneilla kun käynnistys jokatapauksessa tapahtuu melko nopeasti. Palvelimet kyllä ymmärrän, kun niiden käynnistymisen lisäksi kaikkien päälläpyörivät käyntiin saaminen saattaa kestää huomattavan ajan.

Jos vaikka tekee jotain tuottavaa työtä koneella ja on tapana pitää konetta pitkään päällä eikä ajoita päivityksiä aina siihen kun on vaikka aloittamassa työpäivää, niin on se aika kätevää, että tarvii vain käynnistää uudestaan ne palvelut, jotka on pakko. Jos vaikka tulee kasiksi töihin ja palaveri alkaa 8.15, niin ei aina voi olla satavarma, onko päivitykset ajettu siihen mennessä ja ehtiikö avata tarpeeksi nopeaan kaikki Teamsit ja kirjautumiset. Esim. itsellä on työpöytäkoneelle uprecordsin mukaan 26-49 päivää top10 uptimet. Voin sanoa, että koneeseen ajetaan säännöllisesti päivityksiä vähintään kerran viikossa ja joskus useamminkin johtuen siitä ettei rolling release -distroon aina saa paketteja, jos ei pakettilistat ole ajan tasalla.

Nykyisin esimerkiksi jos päivittää selaimen, selain tarvii käynnistää uudestaan (aiemmin tämä ei muuten ollut pakollista). Vaikkapa ohjelmointi-IDE:ssä on itsessään päivitin ja se starttaa pelkästään itsensä uudestaan. Systemd tukee itsensä uudelleen käynnistämistä myös, jos ohjelma päivittyy levyllä. Mutta ei ole pakko startata uusiksi. Sellaisten ohjelmien ja kirjastojen osalta, jotka eivät ole ajossa, ei ole mitään syytä käynnistää mitään uudestaan. Oikeastaan kerneli on ainut minkä takia kone tarvii käynnistää uudestaan. Menee aika kikkailuksi käyttää live patchingia henkilökohtaisella koneella ja toisaalta aika foliohattu saa myös olla, jos pelkää että kernelin päivittämättömyys altistaa aukoille. Tällaisella koneella kun harvemmin ajetaan mitään etäyhteyksiä kuuntelevia palveluita.

 

[love_doctor]

Myös glibc ja pari muuta kirjastoa on niin "ytimessä", etteivät niiden uudet versiot tule käyttöön ilman boottia. RHEL:n päivitykset onvat 6 kk:n välein "point update" (ensimmäiset 5 vuotta) ja muuten turvapäivityksiä tarvittaessa -- siis vaikka joka päivä. Ainahan se on käyttäjästä (ylläpitäjä) kiinni, kuinka usein saatavilla olevia päivityksiä asennetaan.

Ei se ihan näinkään mene. Vaikka päivität levyllä libc:n, niin jos prosessi on jo käynnissä, niin se voi jatkaa toimintaansa, jos vaan kaikki tarvittava on muistissa. Päivitys ei välttämättä edes poista vanhaa levyltä vaan pelkän linkin hakemistopuusta ja silloinkin levyltä voi pystyä lataamaan vielä, kun avointa tiedostoa ei käsitellä tiedostopuun kautta. Ongelmaa tulee, jos on dynaamista linkkausta ja tosi myöhäisessä vaiheessa ladattavaa kirjastoa (jota esim. musl ei taida edes tukea, mutta glibc:n kanssa mahdollinen). Systeemi voi myös hajota siinä, jos kesken päivityksen käynnistellään ohjelmia, joilla on ristiin rastiin riippuvuuksia uuteen ja vanhaan. Tämä nyt rikkoo sitten päivityksen joka tapauksessa, boottasi tai ei. Tietty myös osa päivityksistä voi riippua uudemmasta kernelistä (esim. Mesa). Näitä ongelmia vastaankin pystyy suojautumaan jos on vähän robustimmin rakennettu päivitysohjelma. Esim. Alpinessa staattinen apk-binääri ei vaadi mitään riippuvuuksia userspacessa.

 

[TemeV]

Mikä niissä boottien määrässä on se taikuus? Linux-parrat yleensä prameilee keskustelussa päivityksistä ilman uudelleenkäynnistystä mutta ainakin oma Fedora usein haluaa uudelleenkäynnistyksen jälkeen vasta ajaa päivitykset ja aikaisemmin käyttämäni xxbuntut myös usein päivityksen kohdalla kertoivat että uudelleenkäynnistys tarvitaan.

Ota asetuksista pois päältä se, että päivitykset ajetaan vasta bootin yhteydessä. Ei tarvi edes terminaalia siihen.

 

[Algron28]

Ota asetuksista pois päältä se, että päivitykset ajetaan vasta bootin yhteydessä. Ei tarvi edes terminaalia siihen.

Luulisi, että jos se oletuksena on päällä siinä joku taika olisi. ns. perustelu suositukselle.

 

[Barbarossa]

Luulisi, että jos se oletuksena on päällä siinä joku taika olisi. ns. perustelu suositukselle.

Ei siihen sen kummempaa perustelua tarvita kuin että joku distron arkkivelho on päättänyt että näin minä sen haluan.

 

[TemeV]

Luulisi, että jos se oletuksena on päällä siinä joku taika olisi. ns. perustelu suositukselle.

Viralliset perustelut on tuolla Features/OfflineSystemUpdates - Fedora Project Wiki

Pointtina kuitenkin on, että tuon saa pois päältä jos niin tahtoo. Itse otin tuon pois parin viikon jälkeen, kun totesin ettei se sovi mun tapaan käyttää konetta. Kuten ei sovi Windowsinkaan tapa asentaa päivityksiä kun pitäisi kone sammuttaa.

 

[JRan]

Viralliset perustelut on tuolla Features/OfflineSystemUpdates - Fedora Project Wiki

Pointtina kuitenkin on, että tuon saa pois päältä jos niin tahtoo. Itse otin tuon pois parin viikon jälkeen, kun totesin ettei se sovi mun tapaan käyttää konetta. Kuten ei sovi Windowsinkaan tapa asentaa päivityksiä kun pitäisi kone sammuttaa.

Ihan hyvät perustelut onkin, itse ei ole vaan tullut käytettyä tota koskaan.

Tuli tästä mieleen, että kun joku käyttäjä luulee, että näin pitää toimia (kun joku asetus on päällä valmiiksi), toinen ottaa asetuksen pois, kun kyllästyy ja kolmas ei ole edes tietoinen asiasta. Päästään taas takaisin siihen aikaisempaan keskusteluun, missä Linux käyttäjän kannattaa katsoa asiaa sieltä vähän pintaa syvemmältä. Eli tutustumalla aiheeseen ja lukemalla tietoisuus kasvaa ja voi ehkä ymmärtää paremmin miksi joku asia toimii niinkuin se toimii.

Se pyörivä distro pitäisi ehkä nähdä enemmänkin juuri vain distrona siinä koneella, eikä minään Iisakin-kirkkona mitä rakennetaan jonkun käyttöliittymän kautta. Windowshan tuppaa olemaan juuri tätä, eli kaikki asetukset muokataan käyttöliittymillä ja ne tallennetaan sinne sun tänne osa tekstinä ja osa johonkin binääri-tiedostoihin, sijainnit vaihtelee riippuen softan ja itse Windowssin toteutuksesta.

Harvalla on olemassa suunnitelmaa, mitä tehdään, jos siitä Linux-koneesta hajoaa levy, joku päivitys rikkoo distron tai jos haluaa muuten vaan vaihtaa levyjä ja konetta.

Todellisuudessa pelkästään jo seuraavat auttaisi paljon:
- Lista asennetuista paketeista (ehkä suora komento omaan distroon, millä omat tärkeät paketit asentuu)
- etckeeper:illä luotu repo konffeista toki varmuuskopio etc-hakemistosta tai vain tärkeistä tiedostoista on yhtä pätevä
- varmuuskopio home-hakemistosta

kaiken palautus onnistuisi hyvinkin nopeasti, oli kyseessä sitten koneen vaihto, levyn hajoaminen tai Linux-distron hajoaminen, distron version vaihto ja monessa tapauksessa jopa distron vaihto. Nykyään distrot ei toki juurikaan hajoile, koska testaaminen on ihan eri tasolla, kuin ennen, jos ei käytä jotain unstable / bleeding edge versiota, Rawhide, Sid, Tumbleweed jne. Levyt voi silti hajota koska vaan.

 

[TemeV]

Todellisuudessa pelkästään jo seuraavat auttaisi paljon:
- Lista asennetuista paketeista (ehkä suora komento omaan distroon, millä omat tärkeät paketit asentuu)
- etckeeper:illä luotu repo konffeista toki varmuuskopio etc-hakemistosta tai vain tärkeistä tiedostoista on yhtä pätevä
- varmuuskopio home-hakemistosta

Näistä oikeastaan tuo viimeinen kohta hoitaa suurimman osan. Puuttuvia softiahan asentelee sitä mukaa kun niitä tarvii, joten en ole pakettilistaa pitänyt tallessa. Käyttiksen uudelleen asennushan on hyvä väli putsata turhat paketit pois.
Etckeeperin tms sijaan pidän logia, jos tulee eteen jotain mikä vaatii tunkkaamista. Näitä on tosin nykyään niin vähän, ettei kauaa menisi asioiden uudelleengooglaamiseenkaan. Laitan myös kaikki konffit mitä pystyy homen alle, jos on vaihtoehtona /etc tai home, niin siellä /etc:ssä olevat asetukset on melkein kaikki oletusasetuksilla.

Mutta home kannattaa pitää omalla partitiollaan ja backupata. Siellä on kaikki tärkeä kuitenkin.

 

[JRan]

Näistä oikeastaan tuo viimeinen kohta hoitaa suurimman osan. Puuttuvia softiahan asentelee sitä mukaa kun niitä tarvii, joten en ole pakettilistaa pitänyt tallessa. Käyttiksen uudelleen asennushan on hyvä väli putsata turhat paketit pois.
Etckeeperin tms sijaan pidän logia, jos tulee eteen jotain mikä vaatii tunkkaamista. Näitä on tosin nykyään niin vähän, ettei kauaa menisi asioiden uudelleengooglaamiseenkaan. Laitan myös kaikki konffit mitä pystyy homen alle, jos on vaihtoehtona /etc tai home, niin siellä /etc:ssä olevat asetukset on melkein kaikki oletusasetuksilla.

Mutta home kannattaa pitää omalla partitiollaan ja backupata. Siellä on kaikki tärkeä kuitenkin.

Tämäkin täysin toimiva malli, tyylihän on täysin vapaa. Edellinen ei siis varsinaisesti liittynyt enää siihen sinun viestiin vaan tuli vaan yleisesti mieleen, kun Linuxia voi käytellä hyvinkin monella eri tavalla, silti ne käyttöliittymien "rastit" ruuduissa löytyy yleensä sieltä home-hakemiston alta.