Lihavuusepidemia

Ketjussa aikaisemmin ollut puhetta rasvoista kuten myös välimerellisestä ruokavaliosta ja sen hyödyistä. Itse pidän selviönä että mikäli ihmiset söisivät välimeren dieetillä eli ruokavaliolla, suomalaisetkin olisivat huomattavasti nykyistä laihempia.

Ylen podcastissa äänessa 2 asiantintijaa : laillistettu ravitsemusterapeutti sekä geriatrian professori, eli faktapohjaa löytyy keskustelun pohjaksi. Vaikka keskustelu pyöriikin aivojen terveyden ympärillä (esim. muistisairaudet) jo hyvissä ajoin muistutetaan siitä että mikä on aivoille terveellistä, on sitä myös muulle elimistölle.

Puhutaan muustakin kuin vitamiinien tärkeydestä, kuten folaateista, kahvista, alkoholista, Lancet- lehden vuosittaisesta kokoontumisesta terveystutkimuksista yms mutta parit nostot tästä keskustelusta.

Esimerkiksi välimerellisestä ruokavaliosta viimeiaikaiset tutkimukset osoittavat sen että elimistön arvot paranevat jo alle kuukaudessa tätä noudattaessa, hypoperfuusi vähenee ja lisäksi selkäydinnesteestä löytyy vähemmän epäterveelistä proteiinia terveellisesti syöneiltä.

Rasvakeskustelussa mainitaan ihan erikseen se että netissä eri tahot pyrkivät levittämään täysin väärää tietoa esim. omega 6 - rasvahapoista väittäen sitä vaaralliseksi, vaikka ovat oikeasti terveydelle eduksi. Suuri hyöty tulee siitä jos niilä nimenomaan korvataan kovaa rasvaa. Kova rasva ei ole hyväksi ei edes aivoille. Lukuistat tutkimukset tämän ovat vahvistaneet. Rasvoista puhuvat useamman minuutin ajan.

Tämä on omaa näkemystä aiheesta: liikalihavuus ei ole koskaan ihmisellä vain yhden asian syytä tai yhden asian aiheuttamaa. Kyseessä on monimutkainen prosessi, ja myös psyyke vaikuttaa siihen. Vaikka ihminen ei itse tiedostaisikaan olevansa "lukossa" psyykkisesti, hän voi sitä olla. Tämän takia toiset ovat laihtuneet ihan vain terapiassa käymällä.

Ylen kyselyn mukaan jotain 80% suomalaisista on laihduttanut ainakin kerran elämässään, ja vähän viitataan myös asian monimutkaisuuteen.
 
Viimeksi muokattu:
Ketjussa aikaisemmin ollut puhetta rasvoista kuten myös välimerellisestä ruokavaliosta ja sen hyödyistä. Itse pidän selviönä että mikäli ihmiset söisivät välimeren dieetillä eli ruokavaliolla, suomalaisetkin olisivat huomattavasti nykyistä laihempia.

Ylen podcastissa äänessä laillistettu ravitsemusterapeutti sekä geriatrian professori, eli faktapohjaa löytyy keskustelun pohjaksi. Vaikka keskustelu pyöriikin aivojen terveyden ympärillä (esim. muistisairaudet) jo hyvissä ajoin muistutetaan siitä että mikä on aivoille terveellistä, on sitä myös muulle elimistölle.

Puhutaan muustakin kuin vitamiinien tärkeydestä, kuten folaateista, kahvista, alkoholista, Lancet- lehden vuosittaisesta kokoontumisesta terveystutkimuksista yms mutta parit nostot tästä keskustelusta.

Esimerkiksi välimerellisestä ruokavaliosta viimeiaikaiset tutkimukset osoittavat sen että elimistön arvot paranevat jo alle kuukaudessa tätä noudattaessa, hypoperfuusi vähenee ja lisäksi selkäydinnesteestä löytyy vähemmän epäterveelistä proteiinia terveellisesti syöneiltä.

Rasvakeskustelussa mainitaan ihan erikseen se että netissä eri tahot pyrkivät levittämään täysin väärää tietoa esim. omega 6 - rasvahapoista väittäen sitä vaaralliseksi, vaikka ovat oikeasti terveydelle eduksi. Suuri hyöty tulee siitä jos niilä nimenomaan korvataan kovaa rasvaa. Kova rasva ei ole hyväksi ei edes aivoille. Lukuistat tutkimukset tämän ovat vahvistaneet. Rasvoista puhuvat useamman minuutin ajan.

Tämä on omaa näkemystä aiheesta: liikalihavuus ei ole koskaan ihmisellä vain yhden asian syytä tai yhden asian aiheuttamaa. Kyseessä on monimutkainen prosessi, ja myös psyyke vaikuttaa siihen. Vaikka ihminen ei itse tiedostaisikaan olevansa "lukossa" psyykkisesti, hän voi sitä olla. Tämän takia toiset ovat laihtuneet ihan vain terapiassa käymällä.

Ylen kyselyn mukaan jotain 80% suomalaisista on laihduttanut ainakin kerran elämässään, ja vähän viitataan myös asian monimutkaisuuteen.
Henkinen hyvinvointi määrittänee varmaan eniten yksittäisenä tekijänä. Stressi tosin sai minulla painon putoamaan vaikka söin todella suuria annoksia ja kaikenlaista paskaa kiireessä. En ehtinyt töiden ohella harrastamaan liikuntaa mutta lounaat jäivät aika usein välistä. Kenties stressihormoneilla on enemmän kalorienpolttoa kiihdyttävä vaikutus kun taas vaikkapa masennuksella päinvastainen?

Henkisessä hyvinvoinnissahan voi tarvita vaikkapa terapeutin apuja tunnelukkojen ja lapsuuden kokemustensa kanssa ennen kuin on varsinaisesti terve vaikkei olisi tiedostanutkaan ettei ole ollut. Lisäksi vallitsevissa olosuhteissahan täytyy olla turvallinen ja merkityksellinen sekä hyväksytty olo. Sanalla sanoen pitää olla sinut itsensä kanssa.

Seuraavaksi sitten kun henkinen hyvinvointi on kunnossa, mielestäni liikunta on seuraava minkä täytyy olla oikeasti riittävää. Osa myös mieltää itsensä aktiivisiksi kuntoilijoiksi kuormituksen jäädessä siitä huolimatta yllättävän kevyeksi. Säännöllisyys on tärkeää jos haluaa pysyä sopusuhtaisena/hoikkana/laihana, tästä näin vierestä malliesimerkin kun raskauden jälkeiset kilot avokilla tippui hujauksessa kun 5pv/vko oli säännöllinen 1km kahdesti päivässä bussipysäkiltä työpaikalle käveltävää. Pieni kävelymatka, mutta säännöllisyys vauhditti aineenvaihduntaa merkittävästi.

Liikunnan jälkeen katsoisin sen ruokavalion kuntoon, tämä on minun mielipide. Se perustuu siihen, että en ole koskaan kärsinyt merkittävistä MT-ongelmista ja olen kilpaurheillut junnuna vuosikaudet, enkä kilpaurheilun jäätyäkään saanut 15 vuoteen kartutettua 10kg enempää lisämassaa vaikka söin ihan mitä mieleen juolahti. Sekin 10kg kertyi puolessa vuodessa työstressin helpotettua ja työn vaihduttua rauhallisempaan. Lähtötilanteessa olin alipainoinen ja nykyään massan kerryttyä sopusuhtaisempi.

Eli henkinen hyvinvointi ja riittävä liikunta takaavat minusta sen, että syömisiään ei tarvitse kauheasti vahtia. Pienissä määrin ne kovat rasvat, maidot, sokerit yms eivät yksinään lihota. Mummot ja papat laittoivat joka paikkaan voita, suolaa, sokeria, läskiä ja vehnäjauhoja mutta fyysinen työ piti heidät keskimäärin meitä huomattavasti hoikempina.
 
Rasvakeskustelussa mainitaan ihan erikseen se että netissä eri tahot pyrkivät levittämään täysin väärää tietoa esim. omega 6 - rasvahapoista väittäen sitä vaaralliseksi, vaikka ovat oikeasti terveydelle eduksi. Suuri hyöty tulee siitä jos niilä nimenomaan korvataan kovaa rasvaa. Kova rasva ei ole hyväksi ei edes aivoille. Lukuistat tutkimukset tämän ovat vahvistaneet. Rasvoista puhuvat useamman minuutin ajan.
Äidinmaito sisältää 40-50% tyydyttyneitä rasvoja. Jos jokin aine olisi lähtökohtaisesti haitallinen ihmisen fysiologialle, silloin se ei olisi keskeisenä energianlähteenä vastasyntyneelle, eikä evolutiivisesti säilynyt nisäkkäillä. On siis täysin biologisesti tyrperää väittää, että tyydyttyneet rasvat olisivat jotenkin vaarallisia.

Näitä omega-6 rasvoa taas on meidän ruokavaliossa ollut vain noin 100 vuotta. Mikäli joku väittää, että nuo siemenöljyt ovat jotenikin terveellisimpiä, kuin tyydyttyneet rasvat, mitä ihmiset ovat syöneet käytännössä koko ihmiskunnan historian ajan, niin siitä pitää olla jotain vähän konkreettisempaa, kuin laajat väestötutkimukset.

Nämä RCT:t mistä näistä siemenöljyistä perustuu täysin joihinkin veriarvoihin ja niiden muuttumiseen, ei siihen, että oikeasti mitattaisiin niitä terveyden kannalta merkityksellisiä asioista kuten esim. sydänkohtauksia.

En nyt jaksa muuhun viestisi sisältöön ottaa kantaa, sillä se on täyttä puppua. Vai että oikein laillistettua ravintoterapeuttia meidän pitäisi kuunnella, että miten meidän tulisi syödä.
 
Ketjussa aikaisemmin ollut puhetta rasvoista kuten myös välimerellisestä ruokavaliosta ja sen hyödyistä. Itse pidän selviönä että mikäli ihmiset söisivät välimeren dieetillä eli ruokavaliolla, suomalaisetkin olisivat huomattavasti nykyistä laihempia.
Jos suomalaiset noudattaisivat edes tämän hetken suosituksia (ruokavalio & liikunta) niin ei juurikaan lihavia olisi.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan sivuilla sanotaan, yksilölliset vaatimukset ravitsemukselle ovat suuret, joten yleisiä suosituksia ei ole tarkoitettu sellaisenaan kenellekään terveelle yksilölle. Viime kädessä jokainen voi sovittaa suositusten mukaiset ruoka-aineet omiin tarkoituksiinsa. Suositukset on tarkoitettu joukkoruokailuiden suunnittelun tueksi sekä väestötason tarkkailuun ja ohjaukseen. Suosituksissa todetaan myös että energiamäärä tulee suhteuttaa kulutukseen.
Pitää olla astetta kallumpi kaveri jos sormella osoittaa suosituksia katsomatta peiliin.
 
Äidinmaito sisältää 40-50% tyydyttyneitä rasvoja. Jos jokin aine olisi lähtökohtaisesti haitallinen ihmisen fysiologialle, silloin se ei olisi keskeisenä energianlähteenä vastasyntyneelle, eikä evolutiivisesti säilynyt nisäkkäillä. On siis täysin biologisesti tyrperää väittää, että tyydyttyneet rasvat olisivat jotenkin vaarallisia.

Näitä omega-6 rasvoa taas on meidän ruokavaliossa ollut vain noin 100 vuotta. Mikäli joku väittää, että nuo siemenöljyt ovat jotenikin terveellisimpiä, kuin tyydyttyneet rasvat, mitä ihmiset ovat syöneet käytännössä koko ihmiskunnan historian ajan, niin siitä pitää olla jotain vähän konkreettisempaa, kuin laajat väestötutkimukset.

Nämä RCT:t mistä näistä siemenöljyistä perustuu täysin joihinkin veriarvoihin ja niiden muuttumiseen, ei siihen, että oikeasti mitattaisiin niitä terveyden kannalta merkityksellisiä asioista kuten esim. sydänkohtauksia.

En nyt jaksa muuhun viestisi sisältöön ottaa kantaa, sillä se on täyttä puppua. Vai että oikein laillistettua ravintoterapeuttia meidän pitäisi kuunnella, että miten meidän tulisi syödä.
Tässä erottaisin kaksi eri asiaa: ravitsemustiede tähtää terveyteen ja pitkään ikään, evoluutio ei niinkään. Evoluution mahdollistama ihmisen eliniänodote on ollut puolet lyhyempi kuin ihmisen älyn ja tieteellisen kehityksen mahdollistama.
 
Äidinmaito sisältää 40-50% tyydyttyneitä rasvoja. Jos jokin aine olisi lähtökohtaisesti haitallinen ihmisen fysiologialle, silloin se ei olisi keskeisenä energianlähteenä vastasyntyneelle, eikä evolutiivisesti säilynyt nisäkkäillä. On siis täysin biologisesti tyrperää väittää, että tyydyttyneet rasvat olisivat jotenkin vaarallisia.
Äidinmaito on optimaalista mm. vastasyntyneelle jolla solujen jakautuminen on räjähdysmäistä ja mm. aivot kasvavat nopeammin kuin koskaan elämässä. Hormonijärjestelmä, maksa ja LDL-reseptorit toimivat täysin eri logiikalla kuin aikuisella. Kannattaa opetella mitä eroa on kehitys ja aikuisbiologian kesken.


Näitä omega-6 rasvoa taas on meidän ruokavaliossa ollut vain noin 100 vuotta. Mikäli joku väittää, että nuo siemenöljyt ovat jotenikin terveellisimpiä, kuin tyydyttyneet rasvat, mitä ihmiset ovat syöneet käytännössä koko ihmiskunnan historian ajan, niin siitä pitää olla jotain vähän konkreettisempaa, kuin laajat väestötutkimukset.
Hahaha.... Omega-6 eli linolihappoa on mm. pähkinöissä. Oletko sitä mieltä että esim. pähkinöitä on ihmiskunta syönyt vaan viimeiset 100 -vuotta ? Hyvin sä vedät (edelleen).

Tuo ihmiskunnan historia, jos evoluutioon viittaat, niin ammoisina aikoina lienee tähdännyt siihen että on oltu tyyliin lisääntymiskykyisiä ~40 -vuotiaaksi. Silloin ei tähdätty pitkään elinikään. Ainut mitä ns. uutta on omega-6 :ssa on esim. sen prosessoitu muoto ja ns. ylikäyttö.

Pyydätkö nyt oikeasti esim. siemenöljyistä konkreettisempia tutkimuksia ja samalla tyydyt toteamaan että “Tyydyttynyt rasva on hyvää” - lähteitä ei tarvita, koska evoluutio ja äidinmaito? Voi luoja.

Jos omega-6 & siemenöljyt joutuu oikeussaliin, mutta tyydyttynyt rasva pääsee vapaaksi äidinmaidon takia, kyse ei ole tieteestä vaan ideologiasta.

Jos omega-6:sta vaaditaan RCT:t, kliiniset päätetapahtumat ja mielellään kaksoissokot, niin olisi kohtuullista odottaa sama standardi väitteelle: “tyydyttynyt rasva on terveellistä / suojaavaa” Mutta niitä tutkimuksia ei koskaan tule, mikä ei sinäällään yllätä.

Keltäköhän sitä puppua pukkaa ?
 
Viimeksi muokattu:
Tässä erottaisin kaksi eri asiaa: ravitsemustiede tähtää terveyteen ja pitkään ikään, evoluutio ei niinkään. Evoluution mahdollistama ihmisen eliniänodote on ollut puolet lyhyempi kuin ihmisen älyn ja tieteellisen kehityksen mahdollistama.
Meinaatko, että evoluutio on tässä viimeisen 200 vuoden aikana ottanut aimoharppauksen ja yhtäkkiä me pystymme elämään pitempään? Ei. Näin ei ole. Ihminen kuoli aikaisemmin nuorempana aivan muista syistä, jonka johdosta tuo eli-iänodote on ollut ns. puolta lyhyempi.

Äidinmaito on optimaalista mm. vastasyntyneelle jolla solujen jakautuminen on räjähdysmäistä ja mm. aivot kasvavat nopeammin kuin koskaan elämässä. Hormonijärjestelmä, maksa ja LDL-reseptorit toimivat täysin eri logiikalla kuin aikuisella. Kannattaa opetella mitä eroa on kehitys ja aikuisbiologian kesken.
Aloitit sitten olkiukolla. Missä kohti minä väitin, että se on jotenkin aikuisten optimaalista ravintoa?

Minun pointti: tyydyttynyt rasva ei voi olla biologisesti vaarallienen aine.
Sinun pointti: äidinmaito on optimaalista vain vastasyntyneelle.

Täysin eri väitteitä, eikö vain?

Se, että jokin ravintoaine on kehitysvaiheessa keskeinen, ei vielä tarkoita, että se olisi aikuiselle optimaalinen, mutta se sulkee pois ajatuksen, että se olisi perusluonteeltaan haitallinen tai patologinen. Eikö vain?

Hahaha.... Omega-6 eli linolihappoa on mm. pähkinöissä. Oletko sitä mieltä että esim. pähkinöitä on ihmiskunta syönyt vaan viimeiset 100 -vuotta ? Hyvin sä vedät (edelleen).
Hahhaaa. Niinpäs onkin. Hahahaaa. Oletko sitä mieltä, että niitä pähkinöitä vedettiin ympäri vuoden jokaisena vuorokauden aikana, ympäri maapalloa? Tässä mittakaavassa, miten ihmiset nyt vetävät linolihappoa, ei ole koskaan ennen historiassa käytetty ravinnon seassa.

Tuo ihmiskunnan historia, jos evoluutioon viittaat, niin ammoisina aikoina lienee tähdännyt siihen että on oltu tyyliin lisääntymiskykyisiä ~40 -vuotiaaksi. Silloin ei tähdätty pitkään elinikään. Ainut mitä ns. uutta on omega-6 :ssa on esim. sen prosessoitu muoto ja ns. ylikäyttö.
Ihmiset kuolivat aivan muista syistä vielä 10 000 vuotta sitten. Ympäristö oli vaarallista. Paskannettiin omaan juomaveteen. Pieni haava saattoi viedä hengen. Näillä asioilla on hyvin vähän tekemistä sen kanssa, millaisessa ympäristössä me nyt elämme.

Niinpä. Tuo viimeinen lause. Uutta tuossa omega-6:ssa on nimenomaan se ylikäyttö.

Pyydätkö nyt oikeasti esim. siemenöljyistä konkreettisempia tutkimuksia ja samalla tyydyt toteamaan että “Tyydyttynyt rasva on hyvää” - lähteitä ei tarvita, koska evoluutio ja äidinmaito? Voi luoja.
Niin. Laita sinä tähän nyt sitten yksi RCT, missä on osoitettu, että tyydyttyneet rasvat ovat jotenkin haitallisia. Kaikki tutkimus mitä meillä on, sattuu olemaan lyhytkeistoisia RCT tutkimuksia, tai paskaa ravintotukimus epidemiologiaa, jotka tutkivat jonkin tyydyttyneen rasvan veriarvon muutoksiin. Selväähän se on, että kasvisterolit laskevat LDL:n määrää veressä, mutta sellaista tutkimusta ei ole, missä tarpeeksi pitkällä seuranta-ajalla ja kunnon kontrollilla olisi tyydyttyneitä rasvoja syövillä enemmän sydän- ja verisuonitauteja.

Jos omega-6 & siemenöljyt joutuu oikeussaliin, mutta tyydyttynyt rasva pääsee vapaaksi äidinmaidon takia, kyse ei ole tieteestä vaan ideologiasta.
Siitä vain viemään oikeuassaliin. Nuo laajat seurantatutkimukset naurettaisiin ensimmäisenä pihalle. Sinä tässä puhut ideologiaa, minä puhun biologiaa.

Jos omega-6:sta vaaditaan RCT:t, kliiniset päätetapahtumat ja mielellään kaksoissokot, niin olisi kohtuullista odottaa sama standardi väitteelle: “tyydyttynyt rasva on terveellistä / suojaavaa” Mutta niitä tutkimuksia ei koskaan tule, mikä ei sinäällään yllätä.
Pystyn.
Minnesota Coronary experiment: Tyydyttyneet korvattiin linolihapolla. LDL laski selvästi. Ei kuitenkaan vähenemää sydönkuolemissa. Vanhemmilla ihmisillä suunta kohti suurempaa sydänkuolemaa.
Sydney Diet Heart Study; Enemmän omega-6:tta, sitä enemmän sydänkuolemia interventioryhmässä

Mikäli sinulla on esittää parempia/pitkäkestoisempia RCT tutkimuksia, niin laita tiskiin.

Keltäköhän sitä puppua pukkaa ?
Sinulta. Et selvästikään tiedä, mistä puhut.
 
Eli vähän niinkuin vesi ei voi olla vaarallinen aine? Elimistö tarvitsee kivennäisaineita = esim. rauta ei voi olla vaarallinen aine? Oletko kuullut saantisuosituksista?

Kids, stay in school.
Ah klassinen käsitteellinen sekoitus. Pisteet siitä. Sanoinko, että rasvaa pitäisi syödä a) rajattomasti b) sillä ei olisi annos-vaste-suhdetta c) että näitä mainitsemiasi saantisuosituksia ei voisi olla. En sanonut.

Kannattaa tosiaan pysyä koulussa.
 
Meinaatko, että evoluutio on tässä viimeisen 200 vuoden aikana ottanut aimoharppauksen ja yhtäkkiä me pystymme elämään pitempään? Ei. Näin ei ole. Ihminen kuoli aikaisemmin nuorempana aivan muista syistä, jonka johdosta tuo eli-iänodote on ollut ns. puolta lyhyempi.
En meinaa. Evoluutio ei ole optimoinut prioriteetilla pitkä elinikä vaan hengissä selviäminen. Evoluution kannalta oli parempi että ihminen kasvoi 150cm pitkäksi, painoi 40kg ja sai kovia rasvoja vähäisen ravinnon tueksi. Ravitsemustiede priorisoi pitkää elinikää ja mahdollisimman vähiä vaivoja.
 
En meinaa. Evoluutio ei ole optimoinut prioriteetilla pitkä elinikä vaan hengissä selviäminen. Evoluution kannalta oli parempi että ihminen kasvoi 150cm pitkäksi, painoi 40kg ja sai kovia rasvoja vähäisen ravinnon tueksi. Ravitsemustiede priorisoi pitkää elinikää ja mahdollisimman vähiä vaivoja.
Tarkoitatko, että evoluutio on nyt yhtäkkiä muuttanut kurssiaan, vai mitä haet takaa? Eli nyt evoluutio priorisoi pitkää ikää, kun ihmiset ovat vaihtaneet kovat rasvat pehmeisiin rasvoihin? Käsitinkö oikein?

Historia tuntee monia henkilöitä, jotka ovat eläneet 90-vuotiaiksi. Harvinaista, mutta ei mahdotonta, kun ottaa huomioon sen yhteiskunnan millaisessa tuolloin elettiin. Ei tuolloin ollut mitään nykyaikaisia ravitsemustieteitä eikä tiedetty mitä kolesteroli on yms.
 
Pystyn.
Minnesota Coronary experiment: Tyydyttyneet korvattiin linolihapolla. LDL laski selvästi. Ei kuitenkaan vähenemää sydönkuolemissa. Vanhemmilla ihmisillä suunta kohti suurempaa sydänkuolemaa.
Sydney Diet Heart Study; Enemmän omega-6:tta, sitä enemmän sydänkuolemia interventioryhmässä

Mikäli sinulla on esittää parempia/pitkäkestoisempia RCT tutkimuksia, niin laita tiskiin.


Sinulta. Et selvästikään tiedä, mistä puhut.


Ei yllätä että nämä 2 "lyömäasetta" löytyy lähes joka carnikallun repusta. Sattuneesta syystä noi on ammuttu monelta suunnalta alas. Eli et pysty (paitsi omasta mielestäsi.)

Tuo MCE ei mitannut LDL:ää erikseen
- vain kokonaiskolesterolia
- ei apoB:tä, ei LDL-partikkelikuormaa
--> tästä ei voi vetää johtopäätöstä “LDL ei ole haitallinen valtimoissa”

LDL-lasku oli pieni (~14 % kokonaiskolesterolissa)
- verrattuna statiinitutkimuksiin: 30–60 % LDL-lasku
- ja hyöty alkaa näkyä vasta 1.5–2 vuoden jälkeen

Altistusaika oli naurettavan lyhyt
- mediaani < 1 vuosi
- vain 17 % mukana yli 2 vuotta
--> ateroskleroosi on 30–50 vuoden prosessi

Keskeyttämisiä valtavasti
- tulokset pahasti laimenneet
- tilastollinen voima heikko

Matala kolesteroli + kuolleisuus näkyi myös kontrolliryhmässä
--> tämä huutaa käänteistä kausaliteettia, ei kolesterolin haitallisuutta
Niillä, jotka pysyivät mukana >2 vuotta, trendi oli LDL-hypoteesin suuntainen
– mutta alitehoinen osoittamaan merkitsevyyttä

ja loppusummaus:
MCE ei osoita, ettei LDL olisi haitallinen verisuonissa. Se osoittaa vain, että 14 % lasku kokonaiskolesterolissa alle vuoden ajan ei ehdi vaikuttaa 40 vuotta kehittyneeseen ateroskleroosiin.
Tutkimuksessa ei mitattu LDL:ää tai apoB:tä, altistus oli lyhyt ja keskeyttämisiä valtavasti. Lisäksi matala kolesteroli ennusti kuolleisuutta myös kontrolliryhmässä - klassinen käänteinen kausaliteetti.
Jos väite on, että korkea LDL ei pitkällä aikavälillä vaurioita valtimoita, tarvitaan tutkimus, jossa elinikäinen LDL-altistus ei ennusta CVD:tä. Sellaisia ei ole - päinvastoin geneettinen, mekanistinen ja lääkekokeiden näyttö osoittaa toista.


Samaa paskaa tuo sinun linkkaama Sydney Diet Heart Study.. ei mitannut LDL:ää eikä osoittanut tyydyttyneiden rasvojen hyötyä - se osoitti lähinnä, että 60-luvun transrasvainen safloriöljymargariinidieetti oli huono idea sydänsairaille.

Ei jatkoon (edelleenkään)

 
Tarkoitatko, että evoluutio on nyt yhtäkkiä muuttanut kurssiaan, vai mitä haet takaa? Eli nyt evoluutio priorisoi pitkää ikää, kun ihmiset ovat vaihtaneet kovat rasvat pehmeisiin rasvoihin? Käsitinkö oikein?
En aja tätä takaa. Evoluutio teki tehtävänsä, joka oli pitää meidät hengissä sukukypsään ikään saakka, lisääntyä ja jatkaa sukua ja kuolla jossain vaiheessa. Ihminen on jatkanut siitä pidentääkseen omaa elinikäänsä, pidenneeseen elinikään ei evoluutio ole muulla tavoin vaikuttanut kuin suomalla ihmiselle niin ylivertaiset aivot.

Evoluutio priorisoi edelleenkin hengissä selviämistä ja suvun jatkamista, ihmiset priorisoivat ns. humaaneista syistä pitkää ikää tehdessään tiedettä mm. lääke- ja ravitsemustiedettä. Evoluutio tämän älyllisen toiminnan toki mahdollisti.
Historia tuntee monia henkilöitä, jotka ovat eläneet 90-vuotiaiksi. Harvinaista, mutta ei mahdotonta, kun ottaa huomioon sen yhteiskunnan millaisessa tuolloin elettiin. Ei tuolloin ollut mitään nykyaikaisia ravitsemustieteitä eikä tiedetty mitä kolesteroli on yms.
Ihan totta. Sikäli jos mietitään jotain luolamiesaikaa, ei ysikymppiseksi ole varmaankaan eletty mutta silloinkin evoluutio on optimoinut ravinnontarvetta ja -kulutusta hengissä selviämiseen ja suvun jatkamiseen. Myöhemmillä vuosituhansilla kirjoitetun historian aikana varmasti on ollut yksilöitä jotka ovat eläneet pitkään ja terveinä. Siinä on saanut olla myös vähän poikkeuksellisessa asemassa tai erittäin onnekas sillä joku maanviljelijä tai kaivostyöläinen saattoi kuolla petohyökkäyksestä, tai vaikka infektoituneesta haavasta ennen penisilliinin keksimistä. Eli olosuhteet pitkälle iälle ovat aika paljon otollisemmat nykyään kiitos ihmisten tekemän työn.
 
Ei yllätä että nämä 2 "lyömäasetta" löytyy carnikaken repusta.

Tuo MCE ei mitannut LDL:ää erikseen
- vain kokonaiskolesterolia
- ei apoB:tä, ei LDL-partikkelikuormaa
--> tästä ei voi vetää johtopäätöstä “LDL ei ole haitallinen valtimoissa”

LDL-lasku oli pieni (~14 % kokonaiskolesterolissa)
- verrattuna statiinitutkimuksiin: 30–60 % LDL-lasku
- ja hyöty alkaa näkyä vasta 1.5–2 vuoden jälkeen

Altistusaika oli naurettavan lyhyt
- mediaani < 1 vuosi
- vain 17 % mukana yli 2 vuotta
--> ateroskleroosi on 30–50 vuoden prosessi

Keskeyttämisiä valtavasti
- tulokset pahasti laimenneet
- tilastollinen voima heikko

Matala kolesteroli + kuolleisuus näkyi myös kontrolliryhmässä
--> tämä huutaa käänteistä kausaliteettia, ei kolesterolin haitallisuutta
Niillä, jotka pysyivät mukana >2 vuotta, trendi oli LDL-hypoteesin suuntainen
– mutta alitehoinen osoittamaan merkitsevyyttä

ja loppusummaus:
MCE ei osoita, ettei LDL olisi haitallinen verisuonissa. Se osoittaa vain, että 14 % lasku kokonaiskolesterolissa alle vuoden ajan ei ehdi vaikuttaa 40 vuotta kehittyneeseen ateroskleroosiin.
Tutkimuksessa ei mitattu LDL:ää tai apoB:tä, altistus oli lyhyt ja keskeyttämisiä valtavasti. Lisäksi matala kolesteroli ennusti kuolleisuutta myös kontrolliryhmässä - klassinen käänteinen kausaliteetti.
Jos väite on, että korkea LDL ei pitkällä aikavälillä vaurioita valtimoita, tarvitaan tutkimus, jossa elinikäinen LDL-altistus ei ennusta CVD:tä. Sellaisia ei ole - päinvastoin geneettinen, mekanistinen ja lääkekokeiden näyttö osoittaa toista.


Samaa paskaa tuo sinun linkkaama Sydney Diet Heart Study.. ei mitannut LDL:ää eikä osoittanut tyydyttyneiden rasvojen hyötyä - se osoitti lähinnä, että 60-luvun transrasvainen safloriöljymargariinidieetti oli huono idea sydänsairaille. (johtuen mm. ääripäisestä omega-6 kuormituksesta, eli ei omega-3 : sta kompensoimassa)

Ei jatkoon (edelleenkään)

Laita paremmat tutkimukset sitten tilalle. Nuo sattuu olemaan valitettavasti ns. parasta mitä tällä hetkellä on tarjolla.

- verrattuna statiinitutkimuksiin: 30–60 % LDL-lasku
Eli siis näihin lyhytkestoisiin tutkimuksiin, missä absoluuttinen "riskin" lasku statiineilla on luokkaa 2%, NTT:n olessa luokkaa ~40, ihmisillä jotka ovat jo saaneet kertaalleen sydänkohtauksen. Näitäkö tarkoitat? Tämäkö on se hyöty?
EDIT: SIitä vaan osoittamaan, että tuo 2%:n maaginen parannus johtuu LDL:n laskusta, eikä niistä muista vaikutuksista, mitä statiineilla on, kuten matala-asteisen tulehduksen laskeminen.

EDIT2: Hieno AI-seinä oli muuten tuo vastauksesi. Pisteet siitä. :thumbsup:
 
Viimeksi muokattu:
Tarkoitatko, että evoluutio on nyt yhtäkkiä muuttanut kurssiaan, vai mitä haet takaa? Eli nyt evoluutio priorisoi pitkää ikää, kun ihmiset ovat vaihtaneet kovat rasvat pehmeisiin rasvoihin? Käsitinkö oikein?

Historia tuntee monia henkilöitä, jotka ovat eläneet 90-vuotiaiksi. Harvinaista, mutta ei mahdotonta, kun ottaa huomioon sen yhteiskunnan millaisessa tuolloin elettiin. Ei tuolloin ollut mitään nykyaikaisia ravitsemustieteitä eikä tiedetty mitä kolesteroli on yms.
Elää ihmisiä nytkin pitkäikäisiksi, vaikka ovat eläneet rööki kädessä ja konjakkilasi toisessa. Näitä geneettisesti lottovoiton saaneita vaan ei välttämättä tilastolliset todennäköisyydet paljoa paina, vaan ovat gaussin käyrällä siellä 0,00001%:ia edustamassa. Ja tilastoihinhan nykylääketiedekin ja ravitsemustiede vahvasti nojaa: kun teet näin, niin todennäköisyys tapahtumalle x pienenee. Huonolla tuurilla saat sen siitä huolimatta tai et saa vaikka et noudattaisi mitään suosituksia. Tuskin kukaan täällä nyökyttelisi päätään, jos 105-vuotias Elvira Hernandez, joka on polttanut 70-vuotta kertoisi, että suosittelee samaa kaikille.
 
Elää ihmisiä nytkin pitkäikäisiksi, vaikka ovat eläneet rööki kädessä ja konjakkilasi toisessa. Näitä geneettisesti lottovoiton saaneita vaan ei välttämättä tilastolliset todennäköisyydet paljoa paina, vaan ovat gaussin käyrällä siellä 0,00001%:ia edustamassa.
Totta.
Ja tilastoihinhan nykylääketiedekin ja ravitsemustiede vahvasti nojaa: kun teet näin, niin todennäköisyys tapahtumalle x pienenee.
Tarkemmin ravitsemustiede perustuu näihin tilastollisiin yhteyksiin, missä tietyn kohortin sisällä vertaillaan jonkin asian mukaan ryhmiin jaoteltuja ihmisiä sen ryhmän muihin ryhmiin. Esim. jos tilastollista yhteyttä haetaan kuidun saannin perusteella, niin siinä samalla huomataan, että nämä paljon kuitua syövät liikkuvat enemmän, polttavat vähemmän tapakkaa, käyttävät vähemmän alkoholia, ovat panoindeksiltään kevyempiä kuin muut ryhmä jne. Homma on sitten päinvastainen siinä ryhmässä mikä syö vähiten kuitua. Nitä kutsutaan terveen ja epäterveen käyttäjän vinoumiksi. Eikä unohdeta sitä, että aineisto näihin "tutkimuksiin" kerätään osallistujilta itseltään itseraportoitujen ruokapäiväkirjojen avulla. Näiden tutkimusten avulla ei saada selville, että onko se kuitu terveellistä, johtuen näistä tutkimustajoitteista.

Usein lopputulema näissä tutkimuksissa on, että regressiomallin jälkeen pyörätetyssä aineistossa on jokin naurettava 20%:n suhteellinen ero tautitapauksissa ryhmien välillä. Näitä tilastollisia yhteyksia sitten ideologit pitävät todisteena.

Huonolla tuurilla saat sen siitä huolimatta tai et saa vaikka et noudattaisi mitään suosituksia. Tuskin kukaan täällä nyökyttelisi päätään, jos 105-vuotias Elvira Hernandez, joka on polttanut 70-vuotta kertoisi, että suosittelee samaa kaikille.
Juurikin näin. 1% ihmisistä saa kehkosyövän, vaikka eivät koskaan polta ensimmäistäkään savuketta.
 
Laita paremmat tutkimukset sitten tilalle. Nuo sattuu olemaan valitettavasti ns. parasta mitä tällä hetkellä on tarjolla.
Tutkimukset itsessään ovat ok, ne ei vaan nyt istunu sun agendaan & ideologiaan vaikka toisin luulit.
EDIT2: Hieno AI-seinä oli muuten tuo vastauksesi. Pisteet siitä. :thumbsup:
THX. AI on hyvä työkalu näissä, osaa hyvin kaivaa olennaisia kohtia kivasti esille.

Tämänkin tutkimuksen -> https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC7388853/ ( Reduction in saturated fat intake for cardiovascular disease ) läpikäynti jopa kolesteroliasioihin vihkiytyneeltä ammattilaiselta kestäisi useita päiviä. Sinähän toki käyt sen läpi 10:ssä minuutissa ja löydät lopputuloksen paremmin kun yksikään alan asiantuntija tai AI. Tuo taitanee olla yksi laajimmista meta‑analyyseistä tyydyttyneiden rasvojen vaikutuksesta liittyen CVD:hen, mukana 15–17 RCT:tä, ~56 000–66 000 osallistujaa ja pitkä seuranta.
 
Tutkimukset itsessään ovat ok, ne ei vaan nyt istunu sun agendaan & ideologiaan vaikka toisin luulit.
THX. AI on hyvä työkalu näissä, osaa hyvin kaivaa olennaisia kohtia kivasti esille.

Tämänkin tutkimuksen -> https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC7388853/ ( Reduction in saturated fat intake for cardiovascular disease ) läpikäynti jopa kolesteroliasioihin vihkiytyneeltä ammattilaiselta kestäisi useita päiviä. Sinähän toki käyt sen läpi 10:ssä minuutissa ja löydät lopputuloksen paremmin kun yksikään alan asiantuntija tai AI. Tuo taitanee olla yksi laajimmista meta‑analyyseistä tyydyttyneiden rasvojen vaikutuksesta liittyen CVD:hen, mukana 15–17 RCT:tä, ~56 000–66 000 osallistujaa ja pitkä seuranta.
Luitko itsekkään tuota tutkimusta läpi:

We found little or no effect of reducing saturated fat on all‐cause mortality or cardiovascular mortality
There was little or no effect of reducing saturated fats on non‐fatal myocardial infarction or CHD mortality
There was little or no effect on cancer mortality, cancer diagnoses, diabetes diagnosis, HDL cholesterol, serum triglycerides or blood pressure, and small reductions in weight, serum total cholesterol, LDL cholesterol and BMI. There was no evidence of harmful effects of reducing saturated fat intakes.

Ettei nyt AI vaan tehnyt sinulle ns. tepposia.

EDIT: The included long‐term trials suggested that reducing dietary saturated fat reduced the risk of combined cardiovascular events by 21%

Tuo on se, millä paisutellaan näiden tutkimusten tuloksia. Harva saa tuollaista tuplahippaa, eli kaikki noita tauteja yhtäaikaa. Tosin, eipä se ideologeja haittaaa.
 
EDIT: The included long‐term trials suggested that reducing dietary saturated fat reduced the risk of combined cardiovascular events by 21%

Tuo on se, millä paisutellaan näiden tutkimusten tuloksia. Harva saa tuollaista tuplahippaa, eli kaikki noita tauteja yhtäaikaa. Tosin, eipä se ideologeja haittaaa.
ja sinä puolestasi vähättelet CVD -tapahtumia. Eipä se tosin ideologeja haittaa kuten sanoit.
 
ja sinä puolestasi vähättelet CVD -tapahtumia. Eipä se tosin ideologeja haittaa kuten sanoit.
Näinpä. Ymmärrätko mitä tuo suhteellisen "riskin" nousu tarkoittaa? Edes nuo tutkijat eivät tuossa väitä, että tyydyttyneet rasvat olisivat syy-yhteydessä lisääntyneeseen sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen vaan edelleen se on tilastollinen yhteys, näissä RCT tutkimuksissakin. Mikäli suhteellinen "riski" nousee 21% (kuulostaa dramaattiselta) niin absoluuttinen riski voi nousta 1% -> 1,21%:iin tai vaihtoehtoisesti 4% -> 5%. Voi kauheaa. Kyllä kannattaa jättää tyydyttyneet rasvat nyt syömättä.

Sinä väität minua idologiksi, kun et itse edes ymmärrä perusasioita ja pädet AI:lla. Se siitä.
 
AI kaivaa lähinnä sitä esille mitä siltä kysyjä haluaa kuulla.
Eli jos kysytään AI:lta että mitä tutkimuksessa on haettu ja mitä siinä on todettu, vaikkapa varmistaaksesi omaa näkemystä, niin miten se tässätapauksessa kaivaa esille sen mitä haluan kuulla ?
 
Eli jos kysytään AI:lta että mitä tutkimuksessa on haettu ja mitä siinä on todettu, niin miten se tässätapauksessa kaivaa esille sen mitä haluan kuulla ?
En tiedä miten sitä AIta olet komentanut, mutta mun kojemusten mukaan sieltä saa just sitä ulos mitä haluaa. Mulle vaan herää kysymys, että jos osallistut keskusteluun jostain tutkimuksesta niin miksi pitää kysellä AIlta kun voisi vaan lukea sen tutkimuksen?
 
Näinpä. Ymmärrätko mitä tuo suhteellisen "riskin" nousu tarkoittaa? Edes nuo tutkijat eivät tuossa väitä, että tyydyttyneet rasvat olisivat syy-yhteydessä lisääntyneeseen sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen vaan edelleen se on tilastollinen yhteys, näissä RCT tutkimuksissakin. Mikäli suhteellinen "riski" nousee 21% (kuulostaa dramaattiselta) niin absoluuttinen riski voi nousta 1% -> 1,21%:iin tai vaihtoehtoisesti 4% -> 5%. Voi kauheaa. Kyllä kannattaa jättää tyydyttyneet rasvat nyt syömättä.

Sinä väität minua idologiksi, kun et itse edes ymmärrä perusasioita ja pädet AI:lla. Se siitä.
Tuo ei ole mikään vahva RCT koska sellaista ole aiheeseen liittyen, mutta se on about vahvin, et varmaan noiden eroa ymmärrä. Ja ennemmin "päden" AI :lla ja sitäkautta saan vahvistusta esim. omille tulkinnoille vs. ripulia ja rusinoiden poimintaa vastakkaiselta suunnalta, josta ei kuulu edes vastausta kysyttyyn asiaan.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo ei ole mikään vahva RCT koska sellaista ole aiheeseen liittyen, mutta se on about vahvin, et varmaan noiden eroa ymmärrä. Ja ennemmin "päden" AI :lla ja sitäkautta saan vahvistusta esim. omille tulkinnoille vs. ripulia ja rusinoiden poimintaa vastakkaiselta suunnalta, josta ei kuulu edes vastausta kysyttyyn asiaan.
No jos joku salaliittohörhö ihan tosissaan olalla kohauttaa vaikkapa geriatrian professorille tai laillistetulle ravitsemusneuvojalle kintaalla ihan vain koska ei tykkää faktoista ja tutkitutusta tiedosta, on ihan selvää ettei sellaisen kanssa voi järkiargumentein edes keskustella. Kyllä tiedemaailmassa on huomattava määrä ihmisiä jotka ymmärtävät asioista enemmän kuin keskiverto "minä vedän pelkkää rasvaa koska LDL nyt vaan on terveellistä"- hörhöt mutta tiedolla on vain todella paha taistella epätietoa vastaan, eikä se edes tässä ole tarkoituksellista.
 
No jos joku salaliittohörhö ihan tosissaan olalla kohauttaa vaikkapa geriatrian professorille tai laillistetulle ravitsemusneuvojalle kintaalla ihan vain koska ei tykkää faktoista ja tutkitutusta tiedosta, on ihan selvää ettei sellaisen kanssa voi järkiargumentein edes keskustella. Kyllä tiedemaailmassa on huomattava määrä ihmisiä jotka ymmärtävät asioista enemmän kuin keskiverto "minä vedän pelkkää rasvaa koska LDL nyt vaan on terveellistä"- hörhöt mutta tiedolla on vain todella paha taistella epätietoa vastaan, eikä se edes tässä ole tarkoituksellista.
Tässä on mun mielestä hyvä kirjoitus hieman tähän liittyen


Tieteessä keskitytään argumentoimaan faktoilla, huuhaassa niitä ympäröivä tarina on tärkeämpi. Keskustelu pyörii sen ympärillä, kuka on kytköksissä mihinkin ja kuinka nämä nivoutuvat laajempaan maailmankuvaan.


Ja asiantuntijoista puheenollen, jatketaan seuraavan kohtaan eli siihen kuka on tieteellinen tai huuhaa-asiantuntija.


Tieteellisen tiedon omaksuminen on taito, mitä pitää opetella yliopistotasolla vuosia. Sen jälkeen tiedon keräämiselle ei tule loppua, sillä kuten näimme, tiede kumuloituu jatkuvasti. Todellisen tieteellisen asiantuntijuuden saavuttaminen vaatii siis vuosien peruskoulutuksen ja vielä sen jälkeen uuden tiedon tuottamista. Biolääketieteen alalla vasta väitellyt tohtori (kuten minä) on ollut alalla 4-7 vuotta perusopintojen päälle. Voidaan siis sanoa, että enemmän tai vähemmän täysipäiväistä opiskelua on takana kymmenisen vuotta. Silti vasta valmistunut tohtori on “nuori tutkija” eikä vielä itsenäinen tieteentekijä. Opittavaa on edelleen valtavan paljon.


Huuhaapuolella asiantuntijuus on paljon helpompi rasti. Siinä missä Valviran valvomat terveydenhuollon ammattinimikkeet vaativat edellä mainittuja opintoja, rekisteröintiä jne, huuhaapuolen ammattilaiseksi voi ilmoittautua kuka tahansa. Vapaasti valittavia nimikkeitä on pilvin pimein: ravitsemusasiantuntija, elämäntapamuutosekspertti, hyvinvointivalmentaja tai – ikävä kyllä – personal trainer. Jokainen voi painaa käyntikortissa tai nettisivuillaan oman nimensä yhteyteen minkä tahansa tällaisista termeistä.


Valvomaton ammattinimike ei tietenkään tarkoita automaattisesti sitä, etteikö henkilö voisi olla hyvinkin pätevä tietyissä asioissa. Se on kuitenkin sellainen seikka, mikä kannattaa pitää mielessä varsinkin jos tällaista “auktoriteettiasemaa” käytetään itsessään argumenttina: “kyllä hän tietää, koska on ravintoneuvoja”.


Keskeinen tiedettä ja huuhaata erottava tekijä on titteleiden ohella se, missä niitä tarjotaan. On äärimmäisen tärkeää tiedostaa, että vaikka koulutuksesta sanotaan että siihen sisältyy “lääketieteen opintoja”, tämä ei tarkoita vielä yhtään mitään. Periaatteessa opettaja voi olla satunnainen Pena, jonka oma lääketieteen ymmärrys perustuu siihen että on 80-luvulla katsonut Olipa kerran elämä -piirrossarjan.


Tätä vastoin Valviran valvomia ammattinimikkeitä saavat tarjota vain sellaiset oppilaitokset, joilla on omassa koulutuksessaan tietyt standardit sekä ulkoinen valvonta. Yliopistossa kuka tahansa ei voi noin vain ilmoittaa alkavansa luennoimaan anatomiaa, vaan se edellyttää varsin mittavaa alan asiantuntemusta. Opetuksen tasoa myös seurataan jatkuvasti paitsi sisäisen myös ulkoisen valvonnan kautta. Huuhaapuolella kukaan ei voi tietää, mitä suljettujen luentosalien tai luokkahuoneiden sisällä tapahtuu, eikä sille ole olemassa mitään vaatimuksia.


Ja kun opetetaan, tulee sen perustua täsmällisiin termeihin ja määritelmiin.


Kun fyysikko sanoo energia, hän pystyy hetkessä antamaan sille tarkan määritelmän ja keinot mittaamiseen ja/tai matemaattiseen tarkasteluun. Kun taas energiahoitaja puhuu energiasta, termi tarkoittaa mitä ikinä sillä hetkellä mieleen juolahtaa. Kun neurologian professori sanoo aivot, hän tarkoittaa niillä tiettyä elintä. Jos perinteisen kiinalaisen lääkinnän asiantuntija puhuu elimistä, hän tarkoittaa kokonaisia elinjärjestelmiä, jotka on paremman tiedon puutteessa yhdistetty toisiinsa satoja vuosia sitten. Tämän on todettu olevan totta ikuisesti eikä uusi anatomian tutkimus ole tavoittanut alaa. Jos tätä lääkintäjärjestelmää kritisoi, sen puolustajat alkavat välittömästi tulkita termejä parhain päin. Qi-energia tarkoittaakin yhtäkkiä vireystilaa ja ehkäpä kielen väri ei olekaan tarkoitettu otettavaksi aivan kirjaimellisesti. Nämä ovat vahvoja huuhaan merkkejä, sillä huuhaa pyrkii aina taipumaan kannattajalleen mieluiseen suuntaan – tieteelliset määreet ovat selkeitä ja niitä muuttaa ainoastaan päivittyvä, vähintään yhtä täsmällinen tieto. Huuhaa lainaa myös oikeasta tieteestä termejä tehden niistä tiedehtäviä.


Jos huuhaa on liukasta ja taipuisaa, se on myös tarpeen mukaan yksinkertaista ja/tai yleispätevää.


Tiede on äärimmäisen vaikeaa. Todellisuuden rakenne on odotettavasti kova pala aivoillemme, jotka ovat sopeutuneet lähinnä metsästykseen, keräilyyn ja pienissä laumoissa toimimiseen Afrikan savanneilla. Universumin alkeishiukkaset tai monimutkaisten ihmisjoukkojen dynamiikka ovat hyvin monimutkaisia ja ymmärrettävästi siten intuitiomme vastaisia. Tämä on juuri se syy, miksi tieteellisen tiedon ymmärrys on niin työlästä.


Sen sijaan huuhaa tarjoaa helpompia ratkaisuja. Kun tutkija vastaa kysymykseen usein “No se riippuu…” huuhaa-asiantuntija tarjoaa nopeita ja yksinkertaisia ratkaisuja. Tutkija kertoo, että ylipaino johtuu ympäristötekijöistä sekä henkilön omien nälänsäätelyjärjestelmien epätasapainosta, psykologisista tekijöistä, tavoista ja tottumuksista, jne. Huuhaa-asiantuntija sanoo että paino-ongelmat ratkeavat kun jättää ruisleivän pois.


Toisaalta sitäkin tulee varoa, ettei anna huuhaan monimutkaistaa asioita vääristä paikoista. Esimerkiksi laboratoriolla varustettu puoskari voi määrätä koko joukon tarpeettomia verikokeita ja määrää niiden perusteella pitkän listan ravintolisiä. Ongelma voisi kuitenkin ratketa paremmin tavallisten ruokailutottumusten muuttamisella osaavan ravitsemusterapeutin (huom. Valviran rekisteröimä ammattinimike) avustamana.


Koska tiede on niin monimutkaista, asiantuntijat tietävät että kokonaiskäsitys muodostuu vasta sitten, kun huomioidaan kaikki mahdollinen tutkimusaineisto. Ravinnon rasvojen terveellisyyttä sydämelle ei voi punnita pelkästään väestön seurantatutkimusten pohjalta. On otettava huomioon myös biologinen perustutkimus, genetiikka, erityyppiset satunnaistetut tutkimukset, jopa koe-eläintyöt. Vasta näiden asianmukaisella puntaroinnilla ja kriittisellä arvioinnilla voidaan arvioida, mikä on todennäköisesti totta.


Huuhaa-asiantuntijat eivät yleensä tarkastele kirjallisuuden kokonaisuutta, vaan valikoivat sieltä juuri omaan tarkoitukseensa sopivat osat. Yksittäisillä tutkimuksilla voi perustella ihan mitä tahansa – viimeistään pienen väärintulkinnan jälkeen.


Tieteellisiin tutkimuksiin kuuluu vieläpä olennaisena osana se, että niissä pyritään minimoimaan kaikki inhimilliset virhelähteet. Voiko sattumalla olla osuutta asiaan? Ratkaisu: käytetään suuria otoskokoja ja asianmukaista tilastollista käsittelyä. Mistä tiedetään, mikä on haluttu vaikutus ja mikä tapahtuisi muutenkin? Ratkaisu: käytetään vertailuryhmää. Mistä tiedetään, mikä on olosuhteiden vaikutus? Ratkaisu: toistetaan tarkastelu vakioiduissa olosuhteissa. Ja niin edelleen. Kaikki ovat täysin maalaisjärkeen käyviä seikkoja, jotka jokainen voi allekirjoittaa, kun tarpeeksi asiaa miettii. Tiede onkin eräänlaista äärimmilleen vietyä maalaisjärkeä.


Sen sijaan huuhaapuolella tieto nojaa usein kertomuksiin ja tarinoihin. Niissä ei ole voitu yleensä millään tavalla huomioida inhimillisiä virhelähteitä, joten parhaimmillaankin tulosten yleistettävyys on hyvin kyseenalainen. Ei ole olemassa mitään rajaa sille, minkälaisia asioita voidaan perustella kertomuksilla ja omakohtaisilla kokemuksilla. Niiden mukaan Aurinko kiertää maata ja Loch Nessin hirviö on olemassa.


Tämä on myös olennainen argumentoinnin ero tieteen ja huuhaan välillä – siinä missä tiede nojaa dokumentoituihin tuloksiin, logiikkaan ja faktoihin, huuhaapuolella vedotaan tunteisiin, mutuun, toiveisiin ja pelkoihin.


Huomattavaa on, että henkilökohtaiset tarinat voivat aivan hyvin tukea myös tieteellistä tietoa. Usein niistä kertominen onkin tärkeää viestinnän kannalta. Ero on siinä, että huuhaassa kertomukset jäävät usein ainoaksi “todistusaineistoksi” tai niille annetaan ainakin suhteettoman suuri painoarvo. Huuhaassa kertomukset yleensä riittävät kumoavat tieteellisen näytön.



Yhteenveto


Huuhaan tunnistustaitoa voi kehittää aktiivisesti. Kun seuraa riittävän paljon erilaisia terveysaiheita ja harrastaa tiedon kriittistä puntarointia, tunnistus tulee koko ajan helpommaksi. Tätä voidaankin sanoa eräänlaiseksi supervoimaksi terveystiedon maailmassa; se on ikään kuin röntgenkatse, jolla argumenttien läpi näkee heti. Huuhaaväitteiden tunnuspiirteet ovat varsin samankaltaisia, olipa puhe ravitsemuksesta tai syövän vaihtoehtohoidoista. Samalla tavalla tieteellinen argumentointi on tunnistettavissa aiheesta riippumatta.


On huomattavaa, että tämäkin ohjeistus on vain suuntaa-antava. Aina on olemassa hankalia raja- ja poikkeustapauksia. On myös olemassa aiheita, joihin on sovellettavissa vain osa tämän listan näkökulmista. Ehkäpä ajan myötä päivittelen työkalupakkia paremmaksi, kun ajatukset kirkastuvat.


Askartelin tärkeimmät pointit myös kuvamuotoon. Tein kokeeksi kaksi eri versiota, joista toisessa on enemmän tekstiä ja toisessa vähemmän – näitä toivoisin jaettavaksi aina tarpeen tullen. Yhdessä voimme edistää huuhaan tunnistusta ja siten parempaa päätöksentekoa terveyden suhteen.




TL;DR:




  • Huuhaan tunnistus on taito
    • Ojenna todistustaakka väitteen esittäjälle
    • Määritä taakan paino selvittämällä aluksi, kuka on väitteen kanssa eri mieltä
    • Lopullinen paino määräytyy suhteessa väittämän suuruuteen
  • Tämän jälkeen muodostetaan jatkumo, jonka toisessa päässä on perusteltu väite (tiede) ja toisessa perusteeton (huuhaa).
    • väittämän edustajien taustat ja pätevyys
    • suhtautuminen kritiikkiin ja uuteen todistusaineistoon
    • käytetyt argumentit ja termit
    • painottuminen faktojen vs. narratiivin suhteen
  • Seikka on todennäköisemmin tiedettä tai huuhaata, riippuen siitä kumpi puoli saa enemmän osumia[(tldr]

    @ Huuhaan tunnistusopas - Tervettä skeptisyyttä
 
Kyllä tiedemaailmassa on huomattava määrä ihmisiä jotka ymmärtävät asioista enemmän kuin keskiverto "minä vedän pelkkää rasvaa koska LDL nyt vaan on terveellistä"- hörhöt mutta tiedolla on vain todella paha taistella epätietoa vastaan, eikä se edes tässä ole tarkoituksellista.
Onpas taas oudon polarisoitunutta keskustelua. Esimerkiksi rasvapitoisella ketogeenisella ruokavaliolla kolesteroliarvot keskimäärin paranevat (eivät huonone, vaikka osalla näin voi käydä). Näin ainakin Eenfeldtin Ruokavallankumous-kirjan mukaan, joka oli avartava lukuelämys muutenkin vähähiilihydraattisuudesta. Näin vähän tietävälle.

Myös tuolla aikaisemmin mainitsemalla jopa 80 % rasvaa käsittävällä Kwasniewskin optimal dietilla terveys voi säilyä hyvänä ja riskit vähäisinä. Ainakin jonkin tutkimuksen mukaan. Tämä siis esimerkkinä todella runsasrasvaisuudesta.

Tuosta LDL:stä vielä sen verran, että ymmärtääkseni vähähiilihydraattisella rasvapitoisella dieetillä LDL:n hyvien isojen muotojen määrä kasvaa ja vaarallisten pienien partikkelien määrä vähenee. Kaikki LDL ei siis ole samanlaista. Tuossa Eenfeldtin kirjassa mainittiin asiasta.
 
Onpas taas oudon polarisoitunutta keskustelua. Esimerkiksi rasvapitoisella ketogeenisella ruokavaliolla kolesteroliarvot keskimäärin paranevat (eivät huonone, vaikka osalla näin voi käydä). Näin ainakin Eenfeldtin Ruokavallankumous-kirjan mukaan, joka oli avartava lukuelämys muutenkin vähähiilihydraattisuudesta. Näin vähän tietävälle.

Myös tuolla aikaisemmin mainitsemalla jopa 80 % rasvaa käsittävällä Kwasniewskin optimal dietilla terveys voi säilyä hyvänä ja riskit vähäisinä. Ainakin jonkin tutkimuksen mukaan. Tämä siis esimerkkinä todella runsasrasvaisuudesta.

Tuosta LDL:stä vielä sen verran, että ymmärtääkseni vähähiilihydraattisella rasvapitoisella dieetillä LDL:n hyvien isojen muotojen määrä kasvaa ja vaarallisten pienien partikkelien määrä vähenee. Kaikki LDL ei siis ole samanlaista. Tuossa Eenfeldtin kirjassa mainittiin asiasta.
Oudointa on se, että näitä asioita voisi omalla kohdalla todentaa käymällä verokokeessa, minkä jälkeen tekee muutoksen ja käy jonkun ajan jälkeen uudelleen verikokeessa ja katsoo mihin suuntaan arvot lähtevät kehittymään. Tällöin otantakin on se ainut itselle ja omalle terveydelle oleellinen. Näin voi itse tieteellisin menetelmin todeta itsestään asioita sen sijaan että riitelee 100 sivua netissä siitä onko tämä nyt satunnaistettu koe vai ei ja oliko tässä nyt lopputulemana mikä ja miksi tuo tutkimus on huuhaata ja tämä ei. Kukaan ei tule tästä juurikaan viisaammaksi ja lopulta jos oma keho sattuu toimimaan jotenkin anomaalisesti syystä tai toisesta, tuollaisilla tuloksilla ei ole juuri mitään arvoa omaan henkilökohtaiseen terveyteen.
 
Oudointa on se, että näitä asioita voisi omalla kohdalla todentaa käymällä verokokeessa, minkä jälkeen tekee muutoksen ja käy jonkun ajan jälkeen uudelleen verikokeessa ja katsoo mihin suuntaan arvot lähtevät kehittymään. Tällöin otantakin on se ainut itselle ja omalle terveydelle oleellinen. Näin voi itse tieteellisin menetelmin todeta itsestään asioita sen sijaan että riitelee 100 sivua netissä siitä onko tämä nyt satunnaistettu koe vai ei ja oliko tässä nyt lopputulemana mikä ja miksi tuo tutkimus on huuhaata ja tämä ei. Kukaan ei tule tästä juurikaan viisaammaksi ja lopulta jos oma keho sattuu toimimaan jotenkin anomaalisesti syystä tai toisesta, tuollaisilla tuloksilla ei ole juuri mitään arvoa omaan henkilökohtaiseen terveyteen.
Tämä on hyvä ajatus. Samaa menetelmää joku asiantuntija suositteli kananmunien käytössäkin, kun joillakuilla kole-arvot nousevat, mutta ei kaikilla.

Toisaalta VHH-dieettimuutoksissa minulle on kerrottu, että arvot voivat ensin pompata, kunnes keho tottuu. Esim. rasvapolttoisuudessa keho joutuu tekemään muutoksia ja ensin voivat arvot nousta ja myöhemmin laskea. Eli ei ole välttämättä helppoa tämänkään tulkinta. Puoli vuotta tms. ei vielä kerro paljoa.

ApoA ja apoB mittaukset voivat kertoa sydänriskeistä enemmän ja tarkemmin kuin peruskolesterolimittaukset, mutta toisaalta joskus taas ei (jonkin videon mukaan). Eli paljon perehtymistä voi vaatia. Jos ei ole hyvää ja perehtynyttä lääkäriä saatavilla, niin saa lueskella ja miettiä.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo ei ole mikään vahva RCT koska sellaista ole aiheeseen liittyen, mutta se on about vahvin, et varmaan noiden eroa ymmärrä. Ja ennemmin "päden" AI :lla ja sitäkautta saan vahvistusta esim. omille tulkinnoille vs. ripulia ja rusinoiden poimintaa vastakkaiselta suunnalta, josta ei kuulu edes vastausta kysyttyyn asiaan.
Suoraan tuosta sinun linkkamastasi paperista:

We found little or no effect of reducing saturated fat on all‐cause mortality or cardiovascular mortality
There was little or no effect of reducing saturated fats on non‐fatal myocardial infarction or CHD mortality
There was little or no effect on cancer mortality, cancer diagnoses, diabetes diagnosis, HDL cholesterol, serum triglycerides or blood pressure, and small reductions in weight, serum total cholesterol, LDL cholesterol and BMI. There was no evidence of harmful effects of reducing saturated fat intakes.

Tutkijat eivät siis löytäneet kuin pienen kautta olemattoman efectin, eli tilastollisen yhteyden noiden asioiden kesken. Ei siinä paljon AI analyysit auta, kuin ehkä sinua, joka ei osaa edes perusbiologiaa.
 
No jos joku salaliittohörhö ihan tosissaan olalla kohauttaa vaikkapa geriatrian professorille tai laillistetulle ravitsemusneuvojalle kintaalla ihan vain koska ei tykkää faktoista ja tutkitutusta tiedosta, on ihan selvää ettei sellaisen kanssa voi järkiargumentein edes keskustella. Kyllä tiedemaailmassa on huomattava määrä ihmisiä jotka ymmärtävät asioista enemmän kuin keskiverto "minä vedän pelkkää rasvaa koska LDL nyt vaan on terveellistä"- hörhöt mutta tiedolla on vain todella paha taistella epätietoa vastaan, eikä se edes tässä ole tarkoituksellista.
Herra argumentaatiovirhe taas pistää parastaan:

Ad hominem, olkinukke, auktoriteettiin vetoaminen, yleistys, kaivoon myrkyttäminen, väärä dikotomia, argumentti keskustelun mahdottomuudesta

Tuossa on oikeasti ollut sinun pitkän ajan panostus tähän ketjuun.

EDIT:
Tämä keskustelu meillä jäi kesken. Kysyppäs nyt siltä AI:ltä, että mitä se tuumii tuosta alla olevasta.

Se, että jokin ravintoaine on kehitysvaiheessa keskeinen, ei vielä tarkoita, että se olisi aikuiselle optimaalinen, mutta se sulkee pois ajatuksen, että se olisi perusluonteeltaan haitallinen tai patologinen. Eikö vain?
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
299 097
Viestejä
5 096 310
Jäsenet
81 587
Uusin jäsen
Deflaatio

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom