- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 9 485
Lihaa syötiin 60-luvulla vähemmän koska sitä ei ollut.
Miten sen nyt laskee, olen varma että sinullakin on tilastoja laittaa mutta tässä nyt Suomen tilastokeskuksen kanta asiaan:
Toki ulkonasyömisen suosio on räjähdysmäisesti kasvanut...
"
Monien elintarvikeryhmien kulutusmäärät ovat muuttuneet viimeksi kuluneiden viidenkymmenen vuoden aikana huomattavasti. Pääsuuntaus on ollut, että raaka-aineiden kulutus on vähentynyt ja pidemmälle prosessoitujen tuotteiden puolestaan kasvanut.
Lähes kaikkien elintarvikeryhmien sisällä kulutuksessa on laadullisia muutoksia, jotka eivät näy tilastoissa. Kotiin ostettujen elintarvikkeiden arvo oli pienentynyt ja ulkona syömisen kasvanut vuoden 2016 kulutustutkimuksessa verrattuna vuoteen 2012.
Alle 44-vuotiailla pareilla ja yksinasuvilla ulkona syömisen kulut olivat noin puolet kotiin ostettujen elintarvikkeiden kuluihin verrattuna. Muilla kotitaloustyypeillä ulkona syömiseen kulutettiin selvästi vähemmän: yli 65-vuotiaat 12 prosenttia ja kahden huoltajan lapsiperheet 29 prosenttia. Kotiin ostettuihin elintarvikeisiin käytetty rahamäärä on siis edelleen huomattavasti suurempi kuin kotitalouksien kodin ulkopuoliseen ruokailuun käyttämä rahamäärä.
"
Kasviksia ja hedelmiä syödään enemmän, marjat taas riippuu vuodesta:
"
Marjojen kulutus on pysynyt viimeisimpinä kulutustutkimusvuosina 2012 ja 2016 lähes samalla tasolla (13 kg/hlö/v) kuin tarkastelukauden alussa vuonna 1966 (11 kg/hlö/v). Vuosina 1981–2006 marjoja hankittiin selvästi enemmän, jopa yli 20 kiloa henkilöä kohden.
"
Mutta jään odottamaan sinun tilastojasi...
Itse voin vahvistaa että maitoa tai perunoita tulee ostettua harvemmin kun taas riisiä useammin (mikä itsellä kutakuinkin korvannut perunan). Maidon sijaan käytän sitten ehkä juustoa ja kananmunaa.
EDIT: toki jos mietit erilaisia lihavalmisteita niin niiden kulutus on moninkertaistunut:
"
Lihavalmisteita kuluu moninkertaisesti
Lihaa syödään myös säilykkeinä ja eineksinä sekä valmiiksi keitettynä, savustettuna ja suolattuna kokolihana. Myös lihavalmisteiden kulutus on moninkertaistunut vuodesta 1966 (3 kg > 20 kg/hlö/v).Lihasäilykkeiden ja lihaeinesten pääraaka-aine on liha, mutta ne sisältävät myös muita raaka-aineita. Lihasäilykkeet ja kokolihaleikkeleet ovat ilmeisesti korvanneet myös ruoka- ja leikkelemakkaroita, joiden suosion lasku 1970-luvun huippuvuosista on jatkunut (Kuvio 3.).
Ruokamakkaroista eniten on vähentynyt lenkkimakkaroiden kulutus, jonka kulutuksessa jyrkin lasku oli vuosien 1966–1971 välillä (14 > 8 kg/hlö/v, 2016: 4,5 kg/hlö/v, Kuvio 3.). Nakkien hankinta oli pienimmillään tarkastelujakson alussa (1,1 kg/hlö/v) ja kolminkertaistui vähitellen 2000-luvun vaihteeseen. Sen jälkeen hankintamäärät ovat kääntyneet loivaan laskuun (2,3 kg/hlö vuonna 2016).
"
+
Viimeksi muokattu: