Lihavuusepidemia

[Taneli-]

Lihaa syötiin 60-luvulla vähemmän koska sitä ei ollut.

Miten sen nyt laskee, olen varma että sinullakin on tilastoja laittaa mutta tässä nyt Suomen tilastokeskuksen kanta asiaan:

Toki ulkonasyömisen suosio on räjähdysmäisesti kasvanut...

"
Monien elintarvikeryhmien kulutusmäärät ovat muuttuneet viimeksi kuluneiden viidenkymmenen vuoden aikana huomattavasti. Pääsuuntaus on ollut, että raaka-aineiden kulutus on vähentynyt ja pidemmälle prosessoitujen tuotteiden puolestaan kasvanut.

Lähes kaikkien elintarvikeryhmien sisällä kulutuksessa on laadullisia muutoksia, jotka eivät näy tilastoissa. Kotiin ostettujen elintarvikkeiden arvo oli pienentynyt ja ulkona syömisen kasvanut vuoden 2016 kulutustutkimuksessa verrattuna vuoteen 2012.

Alle 44-vuotiailla pareilla ja yksinasuvilla ulkona syömisen kulut olivat noin puolet kotiin ostettujen elintarvikkeiden kuluihin verrattuna. Muilla kotitaloustyypeillä ulkona syömiseen kulutettiin selvästi vähemmän: yli 65-vuotiaat 12 prosenttia ja kahden huoltajan lapsiperheet 29 prosenttia. Kotiin ostettuihin elintarvikeisiin käytetty rahamäärä on siis edelleen huomattavasti suurempi kuin kotitalouksien kodin ulkopuoliseen ruokailuun käyttämä rahamäärä.
"

Kasviksia ja hedelmiä syödään enemmän, marjat taas riippuu vuodesta:
"
Marjojen kulutus on pysynyt viimeisimpinä kulutustutkimusvuosina 2012 ja 2016 lähes samalla tasolla (13 kg/hlö/v) kuin tarkastelukauden alussa vuonna 1966 (11 kg/hlö/v). Vuosina 1981–2006 marjoja hankittiin selvästi enemmän, jopa yli 20 kiloa henkilöä kohden.
"

Mutta jään odottamaan sinun tilastojasi...
Itse voin vahvistaa että maitoa tai perunoita tulee ostettua harvemmin kun taas riisiä useammin (mikä itsellä kutakuinkin korvannut perunan). Maidon sijaan käytän sitten ehkä juustoa ja kananmunaa.

EDIT: toki jos mietit erilaisia lihavalmisteita niin niiden kulutus on moninkertaistunut:
"

Lihavalmisteita kuluu moninkertaisesti​

Lihaa syödään myös säilykkeinä ja eineksinä sekä valmiiksi keitettynä, savustettuna ja suolattuna kokolihana. Myös lihavalmisteiden kulutus on moninkertaistunut vuodesta 1966 (3 kg > 20 kg/hlö/v).

Lihasäilykkeiden ja lihaeinesten pääraaka-aine on liha, mutta ne sisältävät myös muita raaka-aineita. Lihasäilykkeet ja kokolihaleikkeleet ovat ilmeisesti korvanneet myös ruoka- ja leikkelemakkaroita, joiden suosion lasku 1970-luvun huippuvuosista on jatkunut (Kuvio 3.).

Ruokamakkaroista eniten on vähentynyt lenkkimakkaroiden kulutus, jonka kulutuksessa jyrkin lasku oli vuosien 1966–1971 välillä (14 > 8 kg/hlö/v, 2016: 4,5 kg/hlö/v, Kuvio 3.). Nakkien hankinta oli pienimmillään tarkastelujakson alussa (1,1 kg/hlö/v) ja kolminkertaistui vähitellen 2000-luvun vaihteeseen. Sen jälkeen hankintamäärät ovat kääntyneet loivaan laskuun (2,3 kg/hlö vuonna 2016).
"
+

 

[smyli]

Miten sen nyt laskee, olen varma että sinullakin on tilastoja laittaa mutta tässä nyt Suomen tilastokeskuksen kanta asiaan:

Toki ulkonasyömisen suosio on räjähdysmäisesti kasvanut...

"
Monien elintarvikeryhmien kulutusmäärät ovat muuttuneet viimeksi kuluneiden viidenkymmenen vuoden aikana huomattavasti. Pääsuuntaus on ollut, että raaka-aineiden kulutus on vähentynyt ja pidemmälle prosessoitujen tuotteiden puolestaan kasvanut.

Lähes kaikkien elintarvikeryhmien sisällä kulutuksessa on laadullisia muutoksia, jotka eivät näy tilastoissa. Kotiin ostettujen elintarvikkeiden arvo oli pienentynyt ja ulkona syömisen kasvanut vuoden 2016 kulutustutkimuksessa verrattuna vuoteen 2012.

Alle 44-vuotiailla pareilla ja yksinasuvilla ulkona syömisen kulut olivat noin puolet kotiin ostettujen elintarvikkeiden kuluihin verrattuna. Muilla kotitaloustyypeillä ulkona syömiseen kulutettiin selvästi vähemmän: yli 65-vuotiaat 12 prosenttia ja kahden huoltajan lapsiperheet 29 prosenttia. Kotiin ostettuihin elintarvikeisiin käytetty rahamäärä on siis edelleen huomattavasti suurempi kuin kotitalouksien kodin ulkopuoliseen ruokailuun käyttämä rahamäärä.
"

Kasviksia ja hedelmiä syödään enemmän, marjat taas riippuu vuodesta:
"
Marjojen kulutus on pysynyt viimeisimpinä kulutustutkimusvuosina 2012 ja 2016 lähes samalla tasolla (13 kg/hlö/v) kuin tarkastelukauden alussa vuonna 1966 (11 kg/hlö/v). Vuosina 1981–2006 marjoja hankittiin selvästi enemmän, jopa yli 20 kiloa henkilöä kohden.
"

Mutta jään odottamaan sinun tilastojasi...

Vaikea sanoa tuosta taulukosta kun on jo 10vuotta vanha, peilaten vaikka jauhelihan loppumiseen sanoisin että sen kulutus on taas kasvanut.
Pointti oli se että sodanjälkeisinä aikoina syötiin mitä oli, usein muuta kuin lihaa.

 

[Kansanparantaja]

Vaikea sanoa tuosta taulukosta kun on jo 10vuotta vanha, peilaten vaikka jauhelihan loppumiseen sanoisin että sen kulutus on taas kasvanut.
Pointti oli se että sodanjälkeisinä aikoina syötiin mitä oli, usein muuta kuin lihaa.

Jauhelihan heikkoon saatavuuteen on syynä tilojen vähentyminen ja hieman kasvanut kysyntä:

Tästä jauhelihapula johtuu

Lihan kulutus on kasvanut enemmän kuin tuotanto ja se näkyy ensimmäisenä jauhelihatuotteissa.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

"Lihatalojen mukaan jauhelihan niukkuus on useamman kotimaisen ja ulkomaisen tekijän summa. Yksi keskeinen juurisyy on maitotilojen määrän ennakoitua nopeampi vähentyminen."
"Samaan aikaa nautatilojen vähenemisen kanssa naudanlihan kulutus on noussut noin neljä prosenttia, mikä on kasvattanut kulutuksen ja tarjonnan välistä eroa. "

 

[Taneli-]

Vaikea sanoa tuosta taulukosta kun on jo 10vuotta vanha, peilaten vaikka jauhelihan loppumiseen sanoisin että sen kulutus on taas kasvanut.
Pointti oli se että sodanjälkeisinä aikoina syötiin mitä oli, usein muuta kuin lihaa.

Ah, ajattelin että olisit ehkä yrittänyt perustella väitettä keinosiementämisen yleistymiseen mikä taisi ajoittua 60-luvulle. Mutta kyllähän Suomalainen karjan jalostus ja hoito oli ihan hyvällä kantimella, metsissä oli riistaa ja kaupoissa hyvin ruokaa 60-luvulla. Silloin elettiin kuitenkin nousukautta, oli työpaikkoja ja myös todella hyvin ruokaa kaupoissa.
"
Suomen bruttokansantuote kasvoi 1960-luvulla, vaikkakin hitaammin kuin myöhemmin. Vuonna 1960 se oli hieman yli 14 miljardia markkaa ja vuonna 1969 noin 34,4 miljardia markkaa (vuoden 1970 hinnoissa)
"
Käytännössä 1960-1969 se käytännössä tuplaantui (aika pitkälle koska teollistuimme ja siirryimme maalta kaupunkeihin)
Kun se taas esim. 2020 laski 2.3% eli voisi sanoa että nykyisin meillä menee paljon huonommin, on vähemmän rahaa ja myös teoriassa ostettavaa (ruokakaupasta) kuin 60-luvulla...
2025 ennustuksen mukaan se kasvaisi 1,3% mikä on edelleen vähemmän kuin esim. 60-luvulla.
Oikeastaan pääsimme vasta 2018 sille tasolle millä olimme 2008

Suomi on itse asiassa yksi varsin harvoista alun perin köyhistä maista, jotka ovat onnistuneet kuromaan kiinni johtavien maiden tulotason 1900-luvulla. Sata vuotta sitten Suomi oli köyhä maatalousmaa, jonka asukasta kohti laskettu bkt oli vain puolet ajan johtavien maiden, Iso-Britannian ja USA:n tasosta. Tultaessa 2000-luvun alkupuolelle Suomi on teollistunut, palveluistunut ja muuttunut jälkiteolliseksi informaatioyhteiskunnaksi.


Nykyisin Suomi on kansainvälisissä vertailuissa 15–25 korkeimman tulotason maan joukossa maailmassa. Kuten kuvio 3 osoittaa, samanaikaisesti Suomi on saavuttanut Länsi-Euroopan, EU15:n ja käytännössä myös Ruotsin bkt/asukas-tason vuoden 1990 ostovoimakorjatuissa dollareissa mitattuna. Ruotsi teki itse vastaavanlaisen nousun suhteessa aiemmin teollistuneisiin maihin pääosin jo 1800-luvun jälkipuoliskolta toiseen maailmansotaan mennessä, jatkaen toki kehitystään toisen maailmansodan jälkeen.

 

[TommiZeliard]

Makaronimössö on paskaa ruokaa. Siinä on venhää ja rasvaista punaista lihaa. Osa laittaa sitten vielä ketsuppia sekaan, joka on lähinnä etikkaa valtavalla sokerimäärällä. Hyvinkin ravintoköyhää ruokaa terveysmielessä. Ja tietysti puolikas pekoninpalakin on terveellistä, kun syö kulhollisen monipuolista salaattia rinnalla. Mutta toki tiedämmekin, että tuo "vihanneksien kera" on tässä vaan sekoittamassa asiaa. Makaroonimössö on paskaa ruokaa.

Meilläkin lapsiperheessä tulee joskus tehtyä makaronilaatikon sijaan nopeampi makaronimössö.

Isolle pannulle:

Porkkanakiekkoja (3 mm), yksi porkkana:
-0,23 €
-145 g

Porkkana pesty | S-kaupat ruoan verkkokauppa

Tilaa Porkkana pesty ja muut ruokaostokset S-kaupat-palvelusta nyt suoraan kotiovellesi toimitettuna.

www.s-kaupat.fi

Yksi sipuli pilkottuna:
-0,20 €
-134 g

Sipuli | S-kaupat ruoan verkkokauppa

Tilaa Sipuli ja muut ruokaostokset S-kaupat-palvelusta nyt suoraan kotiovellesi toimitettuna.

www.s-kaupat.fi

Vaaleaa jauhelihaa:
-2,95 €
-400 g

Kotimaista kanan jauheliha 4 % 400 g | S-kaupat ruoan verkkokauppa

Tilaa Kotimaista kanan jauheliha 4 % 400 g ja muut ruokaostokset S-kaupat-palvelusta nyt suoraan kotiovellesi toimitettuna.

www.s-kaupat.fi

Paiston jälkeen tomaattimurskaa tuomaan makua, mehukkuutta ja runsautta:
-0,79 €
-390 g

Coop tomaattimurska 390 g | S-kaupat ruoan verkkokauppa

Tilaa Coop tomaattimurska 390 g ja muut ruokaostokset S-kaupat-palvelusta nyt suoraan kotiovellesi toimitettuna.

www.s-kaupat.fi

Maun mukaisesti suolaa ja pippureita jauheena/rouheena.


Lopuksi joukkoon sotketaan puoli pussillista makaronia, joka on keitetty paistamisen aikana:
-1,08 €
-375 g (keittämisen jälkeen noin 1 kg)

Torino 750g täysjyvämakaroni | S-kaupat ruoan verkkokauppa

Tilaa Torino 750g täysjyvämakaroni ja muut ruokaostokset S-kaupat-palvelusta nyt suoraan kotiovellesi toimitettuna.

www.s-kaupat.fi

Makaronimössön speksejä:
-Hinta ~5,30 €
-satsin massa valmiina ~2 kg
-annos (400 g) ~1,1 €

Ravintosisältö, koko satsi:
Energia 1922,1 kCal
Rasva 23,9 g
Tyydyttyneet 5,7 g
Hiilari 258,6 g
Sokerit 27,2 g
Kuitu 34,8 g
Proteiini 143,2 g
Suola 0,77 g

Ravintosisältö per 100 g:
Energia 96,1 kCal
Rasva 1,2 g
Tyydyttyneet 0,3 g
Hiilari 12,9 g
Sokerit 1,4 g
Kuitu 1,7 g
Proteiini 7,2 g
Suola 0,04 g

Ravintosisältö per annos (400 g):
Energia 384 kCal
Rasva 4,8 g
Tyydyttyneet 1,1 g
Hiilari 51,7 g
Sokerit 5,4 g
Kuitu 7,0 g
Proteiini 28,6 g
Suola 0,15 g

Energia on sellaista tasoa, että ylipainoa ei herkästi kerry (meillä kenenkään painoindeksi ei ole koskaan ollut yli 24 - edes raskausaikana). Kovaa rasvaa on suosituksen mukaisesti alle kolmasosa. Sokerit tuovat annoksen energiasta vain 5,6 % (21,6 kCal / 384 kCal), mikä on mukavasti alle WHO:n enimmäissuosituksen (<10 %). Proteiinia on sopivasti yhdelle aterialle normaalikokoiselle ei-bodarille. Suolaa on aivan liian vähän (annoksessa 0,15 g vs. päiväsuositus 5 g), mutta sen voi ripotella suolapurkista pannulle haluamalleen tasolle. Jos koko satsiin laittaisi 1 tl (6 g), niin 400 g-annoksessa olisi järkevä määrä, 1,35 g. Meillä laitetaan vain 1/2-3/4 tl.


En itse keksi, miten tuo on "paskaa ruokaa". Voisitko osoittaa tarkemmin, mistä paskuus tulee?



Edit.
Käytämme myös euron kalliimpaa punaisen lihan jauhelihapakettia, jolla saa rasvaa ja kaloreita lisää, mutta annoksen hinta nousee niin, että hinta on 1,3 €/annos.

Sillä ravintosisältö per annos (400 g):
Energia 442 kCal
Rasva 11,2 g
Tyydyttyneet 4,0 g
Hiilari 51,7 g
Sokerit 5,4 g
Kuitu 7,0 g
Proteiini 28,6 g
Suola 0,2 g

Kaloreita tuli lisää ja silti tyydyttyneet edelleen lähellä kolmasosan suositusta.

Kotimaista porsaan jauheliha 12 % 400 g | S-kaupat ruoan verkkokauppa

Tilaa Kotimaista porsaan jauheliha 12 % 400 g ja muut ruokaostokset S-kaupat-palvelusta nyt suoraan kotiovellesi toimitettuna.

www.s-kaupat.fi

Edit2.
En ole itse koskaan käyttänyt, mutta laskin kokeeksi kolmanneksi versioksi makaronimössöstä sillä naudan paistijauhelihalla. Annoksen hinnaksi tuli taas 0,20 € enemmän, eli 1,5 €/annos.

Sillä ravintosisältö per annos (400 g):
Energia 415 kCal
Rasva 7,2 g
Tyydyttyneet 3,4 g
Hiilari 51,7 g
Sokerit 5,4 g
Kuitu 7,0 g
Proteiini 29,4 g
Suola 0,15 g

Nyt tyydyttyneen rasvan osuus on liian suuri, eli lähes puolet. Tuo pitäisi korjata päivän mittaan muilla aterioilla. Se ei kuitenkaan olisi vaikeaa, sillä annoksesta saatu tyydyttyneen rasvan absoluuttinen määrä on pieni, vain 3,4 g. En kutsuisi nautaversiotakaan paskaksi ruoaksi.

Snellman Kunnon naudan paistijauheliha 7% 400g | S-kaupat ruoan verkkokauppa

Tilaa Snellman Kunnon naudan paistijauheliha 7% 400g ja muut ruokaostokset S-kaupat-palvelusta nyt suoraan kotiovellesi toimitettuna.

www.s-kaupat.fi

 

[Sallys]

Nämä paskaruualla huutelijat ovat vain porukkaa joille paskaa on se mistä itse ei tykkää. Junttiutta. Hyvin tehty makaroonilaatikko on terveellistä, ravitsevaa ja erittäin maistuvaa. Ketsupissakaan ei ole mitään vikaa, kun sitä käytetään kuten ketsuppia käytetään.

 

[draco76]

Miten sen nyt laskee, olen varma että sinullakin on tilastoja laittaa mutta tässä nyt Suomen tilastokeskuksen kanta asiaan:

Toki ulkonasyömisen suosio on räjähdysmäisesti kasvanut...

"
Monien elintarvikeryhmien kulutusmäärät ovat muuttuneet viimeksi kuluneiden viidenkymmenen vuoden aikana huomattavasti. Pääsuuntaus on ollut, että raaka-aineiden kulutus on vähentynyt ja pidemmälle prosessoitujen tuotteiden puolestaan kasvanut.

Lähes kaikkien elintarvikeryhmien sisällä kulutuksessa on laadullisia muutoksia, jotka eivät näy tilastoissa. Kotiin ostettujen elintarvikkeiden arvo oli pienentynyt ja ulkona syömisen kasvanut vuoden 2016 kulutustutkimuksessa verrattuna vuoteen 2012.

Alle 44-vuotiailla pareilla ja yksinasuvilla ulkona syömisen kulut olivat noin puolet kotiin ostettujen elintarvikkeiden kuluihin verrattuna. Muilla kotitaloustyypeillä ulkona syömiseen kulutettiin selvästi vähemmän: yli 65-vuotiaat 12 prosenttia ja kahden huoltajan lapsiperheet 29 prosenttia. Kotiin ostettuihin elintarvikeisiin käytetty rahamäärä on siis edelleen huomattavasti suurempi kuin kotitalouksien kodin ulkopuoliseen ruokailuun käyttämä rahamäärä.
"

Kasviksia ja hedelmiä syödään enemmän, marjat taas riippuu vuodesta:
"
Marjojen kulutus on pysynyt viimeisimpinä kulutustutkimusvuosina 2012 ja 2016 lähes samalla tasolla (13 kg/hlö/v) kuin tarkastelukauden alussa vuonna 1966 (11 kg/hlö/v). Vuosina 1981–2006 marjoja hankittiin selvästi enemmän, jopa yli 20 kiloa henkilöä kohden.
"

Mutta jään odottamaan sinun tilastojasi...
Itse voin vahvistaa että maitoa tai perunoita tulee ostettua harvemmin kun taas riisiä useammin (mikä itsellä kutakuinkin korvannut perunan). Maidon sijaan käytän sitten ehkä juustoa ja kananmunaa.

EDIT: toki jos mietit erilaisia lihavalmisteita niin niiden kulutus on moninkertaistunut:
"

Lihavalmisteita kuluu moninkertaisesti​

Lihaa syödään myös säilykkeinä ja eineksinä sekä valmiiksi keitettynä, savustettuna ja suolattuna kokolihana. Myös lihavalmisteiden kulutus on moninkertaistunut vuodesta 1966 (3 kg > 20 kg/hlö/v).

Lihasäilykkeiden ja lihaeinesten pääraaka-aine on liha, mutta ne sisältävät myös muita raaka-aineita. Lihasäilykkeet ja kokolihaleikkeleet ovat ilmeisesti korvanneet myös ruoka- ja leikkelemakkaroita, joiden suosion lasku 1970-luvun huippuvuosista on jatkunut (Kuvio 3.).

Ruokamakkaroista eniten on vähentynyt lenkkimakkaroiden kulutus, jonka kulutuksessa jyrkin lasku oli vuosien 1966–1971 välillä (14 > 8 kg/hlö/v, 2016: 4,5 kg/hlö/v, Kuvio 3.). Nakkien hankinta oli pienimmillään tarkastelujakson alussa (1,1 kg/hlö/v) ja kolminkertaistui vähitellen 2000-luvun vaihteeseen. Sen jälkeen hankintamäärät ovat kääntyneet loivaan laskuun (2,3 kg/hlö vuonna 2016).
"
+

Tuoreempi kaavio

Sian- ja siipikarjanlihan kulutus noussut huomattavasti.

 

[Joku_242]

Nuo ei vaan maistu yhtä hyvältä. Kanan jauheliha on mautonta ja kuivaa, ja sika vaan ei maistu yhtä hyvältä kuin nauta. Vähärasvainen naudan jauheliha on todellista herkkua ja superfoodia.

En vaan yleensä syö jauheliharuokia, joissa jauhelihan maku on keskeisessä osassa. Burgereita tehdessä toki ostan naudan jauhelihaa, mutta silloinkin 17% maistuu paremmalta kuin vähärasvaisempi, eikä ne muutenkaan ole ruoka mitä tulee syötyä kauhean usein. Spagettikastikkeita ja vastaavia tehdessä on aika sama mitä jauhelihaa siihen käyttää, kun maku ei tule siitä.

 

[Erkki_erikeepperi]

Lihaa syötiin 60-luvulla vähemmän koska sitä ei ollut.

No niin syötiin suklaatakin.

Se, että ihmisen tekee mieli mättää naamariinsa kaikenlaista jos sitä on saatavilla, ei tarkoita, että se olisi järkevää.

 

[smyli]

No niin syötiin suklaatakin.

Se, että ihmisen tekee mieli mättää naamariinsa kaikenlaista jos sitä on saatavilla, ei tarkoita, että se olisi järkevää.

Jos nyt tarkoitat tällä että kasviproteiini on järkevämpää kuin eläinperäinen niin olen vahvasti erimieltä.

 

[Erkki_erikeepperi]

Jos nyt tarkoitat tällä että kasviproteiini on järkevämpää kuin eläinperäinen niin olen vahvasti erimieltä.

Tarkoitan sitä, että näiden järkevä balanssi on järkevää. Kun esimerkiksi 1960-luvulla syötiin hernekeittoa, jossa proteiini tuli lähinnä niistä herneistä ja toissijaisesti sian sattumista, niin se oli ihan järkevää.

Täysi (järkevä) kasvisruokavaliokin on järkevämpää kuin tolkuton lihan mättäminen naamariin ilman mitään rajaa.

 

[DarthBabel]

2020 luvulla syödään edelleen hernekeittoa, jossa proteiini tulee lähinnä niistä herneistä.
Esim. Jalostajan perinteinen hernekeitto sisältää 4% lihaa. Eli ei juuri yhtään.

 

[Taneli-]

2020 luvulla syödään edelleen hernekeittoa, jossa proteiini tulee lähinnä niistä herneistä.
Esim. Jalostajan perinteinen hernekeitto sisältää 4% lihaa. Eli ei juuri yhtään.

Mutta kuinka usein ja kuinka paljon?
Kyllä 2020 luvulla myös grillataan edelleen, mutta väittäisin että se "kerran-pari kesässä" kun tehdään grillissä yhtä ihmistä kohden se pihvi, pari makkaraa ja ehkä lihapiirakka on nykyisin yleistynyt ja se lihamäärä on kasvanut mitä syödään. Kun taas se "hernekeittopäivä" ja "pinaattikeittopäivä" jne. on vähentynyt eikä monilla toteudu edes kertaa kuussa.

Eli siinä kyllä @smyli on täysin oikeassa että päiviä kun EI syödä lihaa ei pahemmin Suomalaisessa ruokaviikossa enää ole kun ennen niitä kuitenkin oli. Tai jos syödään maristen se hernekeitto siihen pitää saada reilusti metwurstia, salamia ja muita leikkeleitä leivän päälle kyytipojaksi.

Mitä yritän sanoa on se että kun ennen oli myös päiviä jolloin selkeästi syötiin ehkä vähemmän kaloreita (jopa viikottain) tasapainoittamaan niitä "joulun" ahmimisia ja kesän grillauspäiviä nykyisin niitä ei ole tai jos yrittää sellaisen järjestää sitten syödään sipsejä, kuivalihaa, karkkia, suklaata ja muuta kun katsotaan salattuja elämiä / kauniita & rohkeita tai mitä nykyisin katsotaankaan illasta kun "vähän tekee mieli jotain herkkua, teeppäs se dippi myös ja tuo majoneesi".

 

[Joku_242]

Mutta kuinka usein ja kuinka paljon?
Kyllä 2020 luvulla myös grillataan edelleen, mutta väittäisin että se "kerran-pari kesässä" kun tehdään grillissä yhtä ihmistä kohden se pihvi, pari makkaraa ja ehkä lihapiirakka on nykyisin yleistynyt ja se lihamäärä on kasvanut mitä syödään. Kun taas se "hernekeittopäivä" ja "pinaattikeittopäivä" jne. on vähentynyt eikä monilla toteudu edes kertaa kuussa.

Eli siinä kyllä @smyli on täysin oikeassa että päiviä kun EI syödä lihaa ei pahemmin Suomalaisessa ruokaviikossa enää ole kun ennen niitä kuitenkin oli. Tai jos syödään maristen se hernekeitto siihen pitää saada reilusti metwurstia, salamia ja muita leikkeleitä leivän päälle kyytipojaksi.

Mitä yritän sanoa on se että kun ennen oli myös päiviä jolloin selkeästi syötiin ehkä vähemmän kaloreita (jopa viikottain) tasapainoittamaan niitä "joulun" ahmimisia ja kesän grillauspäiviä nykyisin niitä ei ole tai jos yrittää sellaisen järjestää sitten syödään sipsejä, kuivalihaa, karkkia, suklaata ja muuta kun katsotaan salattuja elämiä / kauniita & rohkeita tai mitä nykyisin katsotaankaan illasta kun "vähän tekee mieli jotain herkkua, teeppäs se dippi myös ja tuo majoneesi".

Ei lihan kulutus ole kuitenkaan *niin* paljoa noussut kasarilta tai ysäriltä tai edes 70-luvulta. Ettei vaan yleisen trendin sijaan olisi ollut että sun lapsuudessa lihaa ei juuri syöty syystä tai toisesta?

Näemmä huiput oli vuonna 2018, josta on tullut hienoista laskua.

Lihankulutus Suomessa

 

[Taneli-]

Ei lihan kulutus ole kuitenkaan *niin* paljoa noussut kasarilta tai ysäriltä tai edes 70-luvulta. Ettei vaan yleisen trendin sijaan olisi ollut että sun lapsuudessa lihaa ei juuri syöty syystä tai toisesta?

Näemmä huiput oli vuonna 2018, josta on tullut hienoista laskua.

Lihankulutus Suomessa

Jokainen voi tietysti nyt laskea että pitääkö se paikkansa itsensä kohdalla että esim. 2024 tuli syötyä päivässä keskimäärin tuo 0,214g maksimissaan lihaa. Mikä olisi kuitenkin kohtuullisen paljon ja osa täällä kertoo että vetää sen noin 250g pelkkää jauhelihaa päivässä, päälle sitten kaikki leikkeleet ja muut...

Toki tuon olen huomannut että "elimiä" tunnutaan ostettavan yhä vähenevämmässä määrin, eli sydän, kieli ja miksei maksakin eivät tunnu enää kelpaavan ihmisille. Mutta niitä syödään sitten esim. maksalaatikossa, makkarassa jne.. eli valmisruuissa enempi.

Samassa tutkimuksessa kuitenkin jos katsoo niin lihansyömisen "useus" on tuon mukaan nousussa kuitenkin ja

Lihan kulutus yhteensä on noussut 70-luvun 50kg 2024-luvun ~80kg (toki luullista lihaa mutta siltikin) eli nopeasti laskien 60%

 

[Kansanparantaja]

Jokainen voi tietysti nyt laskea että pitääkö se paikkansa itsensä kohdalla että esim. 2024 tuli syötyä päivässä keskimäärin tuo 0,214g maksimissaan lihaa. Mikä olisi kuitenkin kohtuullisen paljon ja osa täällä kertoo että vetää sen noin 250g pelkkää jauhelihaa päivässä, päälle sitten kaikki leikkeleet ja muut...

"Lihankulutusluvut ilmoitetaan kaikissa maissa luullisena lihana eli ns. ruholihana. Syötävän lihan osuus saadaan, kun luullisesta lihasta poistetaan luiden osuus, keskimäärin 20 %. Kun huomioidaan vielä kypsennyshävikki, 10-30 % tuotteesta riippuen, kypsänä luuttomana lihana laskettuna syödyn lihan määrä on noin puolet luullisen lihan määrästä"

Tuo on hyvä ottaa huomioon, kun tuota tilastoa lukee.

 

[Joku_242]

Jokainen voi tietysti nyt laskea että pitääkö se paikkansa itsensä kohdalla että esim. 2024 tuli syötyä päivässä keskimäärin tuo 0,214g maksimissaan lihaa. Mikä olisi kuitenkin kohtuullisen paljon ja osa täällä kertoo että vetää sen noin 250g pelkkää jauhelihaa päivässä, päälle sitten kaikki leikkeleet ja muut...

Toki tuon olen huomannut että "elimiä" tunnutaan ostettavan yhä vähenevämmässä määrin, eli sydän, kieli ja miksei maksakin eivät tunnu enää kelpaavan ihmisille. Mutta niitä syödään sitten esim. maksalaatikossa, makkarassa jne.. eli valmisruuissa enempi.

Samassa tutkimuksessa kuitenkin jos katsoo niin lihansyömisen "useus" on tuon mukaan nousussa kuitenkin ja

Joo, onhan tuo aika paljon. Se kuitenkin olisi kohtalaisen kokoinen pihvi per päivä.

Mutta mitä tuo lihansyönnin "useus" sitten tarkoittaa? Lasketaanko siihen se jos syö *mitä tahansa* lihaa sisältävää, vaikkapa sitä 4% sisältävää hernekeittoa?

Lihan kulutus yhteensä on noussut 70-luvun 50kg 2024-luvun ~80kg (toki luullista lihaa mutta siltikin) eli nopeasti laskien 60%

Niin, vuodesta 1970 mitaten, eikä 50kg vuodessa kuulosta sekään siltä että liha olisi ollut harvinaista pyhäherkkua. Vuodesta 1975 eli vuosikymmenen puolivälistä laskien kasvua on ollut vain noin 30%.

 

[PCB]

En itse keksi, miten tuo on "paskaa ruokaa". Voisitko osoittaa tarkemmin, mistä paskuus tulee?

Sinä voit esitellä vaikka 10 erilaista makaronimössöreseptiä, joissa koostumus on täysin erilainen, joksi se yleisesti käsitetään. Tätähän yritettiin jo aiemmin, "terveellistä kun syö kasvisten kanssa", tai "makaronimössön vaihtoehto on lasagne, joka on vielä epäterveellisempää".

Kuitenkin makaronimössöön tulee normaalisti sitä halvinta vaaleaa makaronia, jauhelihaa joka on joko sika-nautaa, 17% nautajauhelihaa (täällä monilla tuntuu olevan viehtymys rasvaisiin jauhelihioihin) tai ehkä 10% naudan jauhelihaa, ehkä sipuli jauhelihan seassa. Tähän sitten kyytipojaksi ketsuppia.

Tuo nyt vaan on kehnoa ruokaa. Siinä on nopeita hiilihydraatteja, punaista lihaa ja rasvaa. Ei kasviksia tai juureksia ollenkaan, ja kuituja ei juuri nimeksikään. Naudan lihahan on laadukas proteiinin lähde, mutta punainen liha ei ole muuten kovin terveellinen ruoka, varsinkin jos sitä syö sellaisia määriä kuten suomalaiset syövät.

Kyllä minäkin tuota mössöä joskus teen, en ehkä joka vuosi kuitenkaan. Kyllähän se ateriasta käy. Ei se kuitenkaan ole mitään kovin terveellistä ruokaa. Tämä koko keskustelun haarahan lähti siitä, että makaronimössä nostettiin joksikin esimerkiksi terveellisestä ruuasta.

 

[PCB]

2020 luvulla syödään edelleen hernekeittoa, jossa proteiini tulee lähinnä niistä herneistä.
Esim. Jalostajan perinteinen hernekeitto sisältää 4% lihaa. Eli ei juuri yhtään.

Ja toiset syö vaikkapa Kivikylän palvarin hernekeittoa, jossa lihaa 15%. Atrian 2 kg versiossa 23%.

 

[PCB]

Ja eikös se suomalaisten lihan kulutus ole noussut sieltä 60-luvulta 16 kg/hlö/v 2020-luvun 80 kg/hlö/v tasolle? Tuohan on aivan mieletön kasvu.

 

[Taneli-]

Mutta mitä tuo lihansyönnin "useus" sitten tarkoittaa? Lasketaanko siihen se jos syö *mitä tahansa* lihaa sisältävää, vaikkapa sitä 4% sisältävää hernekeittoa?

Otaksuisin että mitä tahansa, koska onhan se lihaa vaikka se olisi maksamakkaraa, meetwurstia leivän päälle, broileripyöryköitä, siskonmakkarasoppaa, läskisoosia (mitä kyllä sai lapsena syödä enemmän kuin tarpeeksi), lihaperunalaatikkoa, lasagnea tai sitten pelkkä lihamuki (kebablihaa mukissa).

Eli ei ole yhtään päivää jolloin ei nauttisi lihatuotteita. Sanoisin että lihaton päivä voisi olla esim. se kananmuna + pinaattikeitto tai ilman lihaa tehtyä hernekeitto tai vaikka uunissa tehty riisipuuro tai vaikka ihan riisiä ja vihanneksia + oma suosikkini smoothie (mikä kyllä käy ihan ateriasta itselläni)... sellaisia ihmisiä on paljon joiden on vaan "pakko" saada sitä lihaa joka päivä, jotka eivät edes ajattele asiaa tai jos ajattelevat eivät halua vaikkapa kananmunaa sen lihan sijaan.

 

[IHS]

Mausteet tekee ruokaan maun ylipäätään. Mä syön pääasiassa kasvisproteiineja enkä ole lihaa "kaivannut" vuosikausiin tai melkein -kymmeniin. Voin syödä jos tarjotaan, koska mulla asiaan ei liity mitään ihmeempää politiikkaa. Mutta ei lihassa mitään niin mahtavaa makua ole että maun vuoksi tekisi mieli syödä.

Sanoisin että kuka tahansa normaali ihminen voi helposti korvata lihan kasvisproteiinilla, jos on reipas aikuinen eikä mikään vikisevä lapsi. Nykyään se on helpompaa kuin koskaan ja kaupan hyllyt on vaihtoehtoja täynnä.

Tämän ei myöskään tarvitse olla mikään binäärinen joko-tai asia, vaan suurta lihankulutustaan voi myös vähentää ja korvata osittain kasvisproteiinilla. Keskiverto suomalainen söikin puolet vähemmän lihaa joskus 60-luvulla kuin nyt. Ei nykyinen lihan mättäminen ole mitenkään normaalia ihmiselle.

Jokainen tyylillään, mutta mä vaan sanon.

Ongelmaksi voi muodostua B-12 vitamiini. Tuota saa tietääkseni vain lihasta. Eli jotain lihaa olisi syytä syödä välillä tai sitten pitää turvautua joihinkin pillereihin apteekista. Ainakin vegaanit noita käyttävät.

 

[Erkki_erikeepperi]

Ongelmaksi voi muodostua B-12 vitamiini. Tuota saa tietääkseni vain lihasta. Eli jotain lihaa olisi syytä syödä välillä tai sitten pitää turvautua joihinkin pillereihin apteekista. Ainakin vegaanit noita käyttävät.

Mitäs ongelmaa siinä on. Ottaa purkista jos tarvitsee. D-vitamiinia jokaisen suomalaisen olisi syytä syödä purkista joka tapauksessa.

Ja toiset syö vaikkapa Kivikylän palvarin hernekeittoa, jossa lihaa 15%. Atrian 2 kg versiossa 23%.

Toiset syö kasvishernekeittoa, jossa ei ole lihaa lainkaan.

On muuten vähän hassu juttu, että kasvishernekeitto on kalliimpaa kuin tavallinen, vaikka sehän on siis ainesosiltaan yksinkertaisempi ja halvempi ruoka. Lihaa ei ole siinä korvattu mitenkään erityisesti, vaan herne on se on luontainen lihankorvike siinä.

 

[Joku_242]

Otaksuisin että mitä tahansa, koska onhan se lihaa vaikka se olisi maksamakkaraa, meetwurstia leivän päälle, broileripyöryköitä, siskonmakkarasoppaa, läskisoosia (mitä kyllä sai lapsena syödä enemmän kuin tarpeeksi), lihaperunalaatikkoa, lasagnea tai sitten pelkkä lihamuki (kebablihaa mukissa).

Eli ei ole yhtään päivää jolloin ei nauttisi lihatuotteita. Sanoisin että lihaton päivä voisi olla esim. se kananmuna + pinaattikeitto tai ilman lihaa tehtyä hernekeitto tai vaikka uunissa tehty riisipuuro tai vaikka ihan riisiä ja vihanneksia + oma suosikkini smoothie (mikä kyllä käy ihan ateriasta itselläni)... sellaisia ihmisiä on paljon joiden on vaan "pakko" saada sitä lihaa joka päivä, jotka eivät edes ajattele asiaa tai jos ajattelevat eivät halua vaikkapa kananmunaa sen lihan sijaan.

Niin, mutta mikä pointti täysin lihattomissa päivissä sitten ylipäätään on, kun ei se 4% lihaa hernekeitossa tee käytännössä mitään muuta kuin tuo makua? Lähinnä syyksi tulee mieleen jonkinasteinen vakaumuksellinen kannanotto tai jotain vastaavaa.

 

[Tonnin Seteli]

Ja eikös se suomalaisten lihan kulutus ole noussut sieltä 60-luvulta 16 kg/hlö/v 2020-luvun 80 kg/hlö/v tasolle? Tuohan on aivan mieletön kasvu.

Niin on mieletön, koska vertailu on epätosi ensimmäisen luvun ollessa keksitty.

Kulutus 60-luvulla oli luokkaa 30-45 kg riippuen siitä, puhutaanko alusta vai lopusta. Silloinen tilastoitu kulutus on lähinnä sikaa ja nautaa, siipikarja vasta ilmestyy tilastoihin vuosikymmenen aikana.

Naudanlihan kulutus on nykyään samaa luokkaa kuin 60-luvulla. Nousi kyllä välillä mutta on taantunut pitkään.

Sianlihan kulutus on kyllä selvästi korkeampi kuin 60-luvulla, mutta sekin nousi lujaa lähinnä 70-luvulla.

Oleellisesti lihan kulutus mainitsemallasi tarkasteluvälillä on ensin kasvanut 70-luvun tienoilla sianlihan takia. Sittemmin linnun, etupäässä broilerin, ahmiminen räjähti käsiin. Määrä on ollut ehkä kilo tai pari vuodessa ennen kuin moderni siipikarjatalous lähti käyntiin. Nykyään broileri on vienyt markkinaosuutta sekä sialta että naudalta. Varsinkin naudanlihan kulutus on jo aika pientä nykyään. Valitettavan vähäistä etten sanoisi.

 

[IHS]

Toiset syö kasvishernekeittoa, jossa ei ole lihaa lainkaan.

On muuten vähän hassu juttu, että kasvishernekeitto on kalliimpaa kuin tavallinen, vaikka sehän on siis ainesosiltaan yksinkertaisempi ja halvempi ruoka. Lihaa ei ole siinä korvattu mitenkään erityisesti, vaan herne on se on luontainen lihankorvike siinä.

Voisikohan tämä johtua yksinkertaisesti siitä, että kasvishernekeiton kysyntä on vähäisempää ja tuotantomäärät siten alhaisempia?
Teollisessa tuotannossa kun suuret tuotantomäärät laskee hintaa todella paljon.

 

[PCB]

Niin on mieletön, koska vertailu on epätosi ensimmäisen luvun ollessa keksitty.

Kulutus 60-luvulla oli luokkaa 30-45 kg riippuen siitä, puhutaanko alusta vai lopusta. Silloinen tilastoitu kulutus on lähinnä sikaa ja nautaa, siipikarja vasta ilmestyy tilastoihin vuosikymmenen aikana.

Naudanlihan kulutus on nykyään samaa luokkaa kuin 60-luvulla. Nousi kyllä välillä mutta on taantunut pitkään.

Sianlihan kulutus on kyllä selvästi korkeampi kuin 60-luvulla, mutta sekin nousi lujaa lähinnä 70-luvulla.

Oleellisesti lihan kulutus mainitsemallasi tarkasteluvälillä on ensin kasvanut 70-luvun tienoilla sianlihan takia. Sittemmin linnun, etupäässä broilerin, ahmiminen räjähti käsiin. Määrä on ollut ehkä kilo tai pari vuodessa ennen kuin moderni siipikarjatalous lähti käyntiin. Nykyään broileri on vienyt markkinaosuutta sekä sialta että naudalta. Varsinkin naudanlihan kulutus on jo aika pientä nykyään. Valitettavan vähäistä etten sanoisi.

Ai millä tavalla epätosi/keksitty? Eli söikö ihmiset 16 kiloa sikaa ja nautaa, ja siihen päälle vielä tilastoimattomasti 15-30 kg siipikarjaa? Lihan kulutuksestahan tässä oli kyse, eikä naudan lihan kulutuksesta.

 

[Joku_242]

Ai millä tavalla epätosi/keksitty? Eli söikö ihmiset 16 kiloa sikaa ja nautaa, ja siihen päälle vielä 15-30 kg siipikarjaa? Lihan kulutuksestahan tässä oli kyse, eikä naudan lihan kulutuksesta.

No se on sillä tavalla epätosi että se on paskapuhetta. Se 16kg oli pelkkä naudanliha (vertaa nykyinen arvo ~18kg), kuten tästä mun aiemmassa viestissä olleesta tilastosta näkee.

 

[Taneli-]

Niin, mutta mikä pointti täysin lihattomissa päivissä sitten ylipäätään on, kun ei se 4% lihaa hernekeitossa tee käytännössä mitään muuta kuin tuo makua? Lähinnä syyksi tulee mieleen jonkinasteinen vakaumuksellinen kannanotto tai jotain vastaavaa.

Otaksun että yrittävät vähentää sitä päiväkulutusta, tai saada sen "hyviin" lukemiin viikko/kuukausi tasolla.
Eli en minäkään syö jotain "puolikasta" pihviä päivässä vaan siksi että saisin syötyä sen 50g maksimissaan vuorokaudessa lihaa. Vaan syön sen kokonaisen pihvin yhtenä päivänä ja sitten en ehkä syö lihaa seuraavana päivänä.

Eikä minusta ongelma ole siinä että joku yhtenä päivänä syö hernekeittoa missä on 4% lihaa vaan ne päivät kun voidaan vetää jääkaapista suoraan lenkkiä se 500g paketti ja sekaan vähän sinappia minkä jälkeen mietitään pitäisikö laittaa grilli kuumaksi että saisi tehtyä pihvejä illasta ja hakea samalla kopallinen kaljaa kaupasta kyytipojaksi. (Mikä on sitten se vuorokauden "viljatuote")

Eli jos se lihan (sekä varsinkin epäterveellisen rasvan) määrä kasvaa viikko ja kuukausitasolla paljon ei se tietysti mitään pelasta jos yhtenä päivän kuukaudesta ei syödä lihaa tai parina päivänä syödään vaan sitä 4% hernekeittoa. Pitäisi nähdä kokonaisuus.

Se on hieman sama jos pitää tipattoman tammikuun ja muuten ryyppää kaksin käsin että ei nyt ainakaan jää siitä 9 litraa 100% viinaa vuodessa keskimäärästä vaan pikemminkin vetää vähän enempi kun pitää miettiä niitä absolutistejakin...

Lisätään nyt vielä että ei, en syö viikossa vain 350g lihaa mutta en syö myöskään päivittäin 400-500g kuten jotkut "kun on nälkä" tai "se meni ruokaa odotellessa".

 

[Tonnin Seteli]

Eli söikö ihmiset 16 kiloa sikaa ja nautaa, ja siihen päälle vielä tilastoimattomasti 15-30 kg siipikarjaa?

Ei, vaan söivät sikaa ja nautaa yli 30, loppuvaiheessa yli 40 kg. Tilastoimaton siipikarjan kulutus oli ehkä satoja grammoja tai pari kiloa, sitä en tarkoittanut.

 

[Erkki_erikeepperi]

Voisikohan tämä johtua yksinkertaisesti siitä, että kasvishernekeiton kysyntä on vähäisempää ja tuotantomäärät siten alhaisempia?
Teollisessa tuotannossa kun suuret tuotantomäärät laskee hintaa todella paljon.

Tottakai. Toinen on ahneus eli otetaan vegeporukalta löysä raha pois koska voidaan.

 

[IHS]

Tottakai. Toinen on ahneus eli otetaan vegeporukalta löysä raha pois koska voidaan.

En nyt jaksa oikein uskoa tuohon. Perinteiset lihatuotteet on vaan niin suuria myyntimääriltään ja tuotantotehokkuudeltaan, että kasvistuotteet jäävät vain jalkoihin.

Uutuuskirjan raju väite: Kaupat pumppaavat vegaanituotteisiin poskettomat lisähinnat – Näin ketjut vastaavat syytökseen

Rakkaat eläimet, joita syömme -kirjassa väitetään, että kauppa paisuttaa vegaanisten tuotteiden hintaa tolkuttomilla katteilla. Helsingin Uutiset kysyi kauppaketjuilta ja kasviproteiinin tuottajilta, miksi kasviperäiset tuotteet ovat kalliimpia kuin liha.

www.helsinginuutiset.fi

 

[DarthBabel]

No, se "liha", mitä 4% hernekeitossa on, on halvinta rasvaista perkuujätettä, mitä on muusta lihantuotannosta jäänyt yli.
Ei sellainen paljoa teollisuudelle maksa.

Itse en kyseistä moskaa edes halua, joten jos ostan hernekeittoa, niin ostan kasvisversion ja laitan esim. paketin Snellmannin Superior Savukinkkua (Superior savukinkku 180 g | Snellmanin tuotteet) sekaan.

Ylipäätään taas ihmeellistä lihansyönnin demonisoimista täällä ja koko ajan pitäisi sitä muka vähentää.
Nykyisin pystyy syömään niin kasvisruokavaliota, kuin sekaruokavaliotakin, sekä terveellisesti että ihan päin p*rsettä.

Oma mielipide on se, että ainoa järkevä syy välttää lihaa on eläinten oikeuksien kunnioittaminen.

 

[Sallys]

No, se "liha", mitä 4% hernekeitossa on, on halvinta rasvaista perkuujätettä, mitä on muusta lihantuotannosta jäänyt yli.
Ei sellainen paljoa teollisuudelle maksa.

Itse en kyseistä moskaa edes halua, joten jos ostan hernekeittoa, niin ostan kasvisversion ja laitan esim. paketin Snellmannin Superior Savukinkkua (Superior savukinkku 180 g | Snellmanin tuotteet) sekaan.

Ylipäätään taas ihmeellistä lihansyönnin demonisoimista täällä ja koko ajan pitäisi sitä muka vähentää.
Nykyisin pystyy syömään niin kasvisruokavaliota, kuin sekaruokavaliotakin, sekä terveellisesti että ihan päin p*rsettä.

Oma mielipide on se, että ainoa järkevä syy välttää lihaa on eläinten oikeuksien kunnioittaminen.

Mikä ongelma sinulla on "perkuujätteeseen"? Se ei ole sen huonompaa kuin muukaan ja parempi suuhun kuin roskikseen. Maistuu todella hyvältä tuollainen hernekeitto.

 

[Erkki_erikeepperi]

En nyt jaksa oikein uskoa tuohon. Perinteiset lihatuotteet on vaan niin suuria myyntimääriltään ja tuotantotehokkuudeltaan, että kasvistuotteet jäävät vain jalkoihin.

Uutuuskirjan raju väite: Kaupat pumppaavat vegaanituotteisiin poskettomat lisähinnat – Näin ketjut vastaavat syytökseen

Rakkaat eläimet, joita syömme -kirjassa väitetään, että kauppa paisuttaa vegaanisten tuotteiden hintaa tolkuttomilla katteilla. Helsingin Uutiset kysyi kauppaketjuilta ja kasviproteiinin tuottajilta, miksi kasviperäiset tuotteet ovat kalliimpia kuin liha.

www.helsinginuutiset.fi

Hernekeitto on kyllä vähän poikkeustapaus, koska kasvisversio syntyy yksinkertaisesti jättämällä yksi ainesosa pois.

Ei luulisi lisäävän kustannuksia kovin paljon!!

 

[DarthBabel]

Mikä ongelma sinua on "perkuujätteeseen"? Se ei ole sen huonompaa kuin muukaan ja parempi suuhun kuin roskikseen. Maistuu todella hyvältä tuollainen hernekeitto.

Siitä samaa mieltä, että parempi suuhun kuin roskikseen. Eläimestä kannattaa hyödyntää kaikki syötävä.
Haluan kuitenkin itse syödä mahdollisimman vähärasvaista lihaa ja se mitä jää esim. paistin siistimisestä yli nyt vaan sattuu olemaan todella rasvaista tavaraa. Noissa monesti myös kaiken maailman sattumia (sidekudosta), joissa suutuntuma aika kamala.

 

[Sallys]

Siitä samaa mieltä, että parempi suuhun kuin roskikseen. Eläimestä kannattaa hyödyntää kaikki syötävä.
Haluan kuitenkin itse syödä mahdollisimman vähärasvaista lihaa ja se mitä jää esim. paistin siistimisestä yli nyt vaan sattuu olemaan todella rasvaista tavaraa. Noissa monesti myös kaiken maailman sattumia (sidekudosta), joissa suutuntuma aika kamala.

Ymmärrän. Makuasioitahan nuo. Itse kyllä tykkään että sinne päätyy kanssa sitä laardia, kun siitähän tulee törkeän paljon makua.

 

[TommiZeliard]

Sinä voit esitellä vaikka 10 erilaista makaronimössöreseptiä, joissa koostumus on täysin erilainen, joksi se yleisesti käsitetään. Tätähän yritettiin jo aiemmin, "terveellistä kun syö kasvisten kanssa", tai "makaronimössön vaihtoehto on lasagne, joka on vielä epäterveellisempää".

Kuitenkin makaronimössöön tulee normaalisti sitä halvinta vaaleaa makaronia, jauhelihaa joka on joko sika-nautaa, 17% nautajauhelihaa (täällä monilla tuntuu olevan viehtymys rasvaisiin jauhelihioihin) tai ehkä 10% naudan jauhelihaa, ehkä sipuli jauhelihan seassa. Tähän sitten kyytipojaksi ketsuppia.

Tuo nyt vaan on kehnoa ruokaa. Siinä on nopeita hiilihydraatteja, punaista lihaa ja rasvaa. Ei kasviksia tai juureksia ollenkaan, ja kuituja ei juuri nimeksikään. Naudan lihahan on laadukas proteiinin lähde, mutta punainen liha ei ole muuten kovin terveellinen ruoka, varsinkin jos sitä syö sellaisia määriä kuten suomalaiset syövät.

Kyllä minäkin tuota mössöä joskus teen, en ehkä joka vuosi kuitenkaan. Kyllähän se ateriasta käy. Ei se kuitenkaan ole mitään kovin terveellistä ruokaa. Tämä koko keskustelun haarahan lähti siitä, että makaronimössä nostettiin joksikin esimerkiksi terveellisestä ruuasta.

Jos tarkoituksesi ei ollutkaan yleistää, että kaikki makaronimössö on paskaa, olisit voinut tarkentaa, että vain huonoimmista aineksista tehty on paskaa. Vielä parempi, jos et sellaistakaan kutsuisi paskaksi.


Siinä aivan alkuperäisessä viestissä 14.7. @Kojashi kirjoitti: "Se opiskelijan suosikki makaroonimössö vaikka porkkanaraasteen kanssa sopivassa suhteessa voi hyvinkin täyttää terveellisen ruuan ehdot, lompakkoystävällisesti.".

Avainsanat:
-porkkanaraasteen kanssa
-voi hyvinkin täyttää terveellisen ruuan ehdot
-lompakkoystävällisesti

Vastasit hänelle: "Makroonimössö nyt ei mitään terveellistä ruokaa ole nähnytkään.".

Kojashi vastasi sinulle: "Makaroonimössöjä on monenlaisia.".

Tuon jälkeen et enää vastannut Kojashille mitään.

Viikkoa myöhemmin 21.7. (eilen) @asddsa kyseenalaisti viikontakaisen makaronimössön dissauksesi: "Miksi se ei olisi terveellistä esim. vihanneksien kera syötynä? Olettaen että "makaronimössö" sisältää myös jonkin proteiinin lähteen esim. jauhelihaa.".

Vastasit hänelle: "Makaronimössö on paskaa ruokaa.".



Kokeillaan, millaista ruokaa saadaan aikaan Kojashin spekseillä (terveellistä ja lompakkoyställistä), mutta sinun neljällä aineksella: sipuli, jauheliha, makaroni ja ketsuppi. Noiden lisäksi rypsiöljyä paistamiseen ja maustamiseen suolaa ja pippuria.

Rypsiöljyä 1 tl:
-5 g
-0,02 €

Kotimaista 900ml rypsiöljy | S-kaupat ruoan verkkokauppa

Tilaa Kotimaista 900ml rypsiöljy ja muut ruokaostokset S-kaupat-palvelusta nyt suoraan kotiovellesi toimitettuna.

www.s-kaupat.fi

Yksi sipuli pilkottuna:
-134 g
-0,20 €

Sipuli | S-kaupat ruoan verkkokauppa

Tilaa Sipuli ja muut ruokaostokset S-kaupat-palvelusta nyt suoraan kotiovellesi toimitettuna.

www.s-kaupat.fi

Jauheliha:
-400 g
-2,95 €

Kotimaista kanan jauheliha 4 % 400 g | S-kaupat ruoan verkkokauppa

Tilaa Kotimaista kanan jauheliha 4 % 400 g ja muut ruokaostokset S-kaupat-palvelusta nyt suoraan kotiovellesi toimitettuna.

www.s-kaupat.fi

Makaroni:
-380 g (~1 kg keitettynä)
-2,15 €

Torino 380g kaura-porkkana täysjyvämakaroni | S-kaupat ruoan verkkokauppa

Tilaa Torino 380g kaura-porkkana täysjyvämakaroni ja muut ruokaostokset S-kaupat-palvelusta nyt suoraan kotiovellesi toimitettuna.

www.s-kaupat.fi

Ketsuppi:
-10 g
-0,07 €

Felix makeuttamaton ketsuppi 480g | S-kaupat ruoan verkkokauppa

Tilaa Felix makeuttamaton ketsuppi 480g ja muut ruokaostokset S-kaupat-palvelusta nyt suoraan kotiovellesi toimitettuna.

www.s-kaupat.fi

Satsin massa on noin 1,55 kg, mistä saisi 4 kpl 387 gramman annoksia. Satsi maksaa ilman suolaa ja pippuria 5,39 €, eli 1,35 €/annos. Annoksen hinta on arviolta noin 50 % halvempi kuin tuettu opiskelijaruokailu, joten kyllähän lompakkoystävällisyys täyttyi. Toinen tapa arvioida hintaa on laskea kuukaudessa kuluvan 30-60 annosta, mikä tekisi 1,35 eurolla 41-81 €/kk. Sekään ei kuulosta paljolta.

Entäpä helpon mössön terveellisyys? Excelini antoi seuraavat luvut:

Per 100 g:
Energia 121,6 kCal
Rasva 2,3 g
Tyydyttynyt 0,5 g
Hiilari 15,3 g
Sokerit 0,9 g
Kuitu 2,6 g
Proteiini 8,4 g
Suola 0,04 g

Per annos, 387 g:
Energia 470,8 kCal
Rasva 8,9 g
Tyydyttynyt 1,9 g
Hiilari 59,1 g
Sokerit 3,6 g
Kuitu 10,2 g
Proteiini 32,5 g
Suola 0,16 g

Energiatiheys on hieman suurempi kuin meidän perheen tomaattimurskan laimentamassa mössössä. Tämän voi halutessaan helposti kompensoida joko ottamalla vain 300-350 g annoksen tai jatkamalla vedellä ja vehnäjauholla. Annos on vähärasvainen, vain 12,8 % (RI). Huonoa rasvaa on oikeaoppisesti alle kolmasosa. Sokerin energia on vain 3,1 % annoksesta, eli kirkkaasti alle WHO:n 10 %:n. Kuitua on peräti yli 10 g. Proteiinia (32,5 g) on ei-bodarille sopiva määrä yhdelle aterialle. Suolaa on liian vähän 0,16 g/annos, mutta sen voi itse säätää valmistusvaiheessa haluamakseen.

Terveellistä, helppoa ja lompakkoyställisesti vain 1,35 €/annos. Toki halvimmalla ketsupilla hinta olisi 1,32 €/annos. Halvimmalla jauhelihalla ja makaronilla pääsisi jopa alle euron, mutta se ei olisi enää niin terveellinen ruoka. Parilla-kolmella palautustölkillä saa päivitettyä paremmat raaka-aineet. Tai sitten tinkii herkuista tai muusta kulutuksesta muutaman kymmenen senttiä. Jos ei pysty tinkimään, eikä tölkkejäkään löydy, niin sitten ehkä joutuu tyytymään vähemmän terveellisiin aineksiin. Toivottavasti ei kuitenkaan joudu kuulemaan jonkun sanovan ruokaansa paskaksi.

 

[3dfx]

No, se "liha", mitä 4% hernekeitossa on, on halvinta rasvaista perkuujätettä, mitä on muusta lihantuotannosta jäänyt yli.
Ei sellainen paljoa teollisuudelle maksa.

Itse en kyseistä moskaa edes halua, joten jos ostan hernekeittoa, niin ostan kasvisversion ja laitan esim. paketin Snellmannin Superior Savukinkkua (Superior savukinkku 180 g | Snellmanin tuotteet) sekaan.

Ylipäätään taas ihmeellistä lihansyönnin demonisoimista täällä ja koko ajan pitäisi sitä muka vähentää.
Nykyisin pystyy syömään niin kasvisruokavaliota, kuin sekaruokavaliotakin, sekä terveellisesti että ihan päin p*rsettä.

Oma mielipide on se, että ainoa järkevä syy välttää lihaa on eläinten oikeuksien kunnioittaminen.

Olen itse niin umpimaalainen että jauhelihan tarkoitus on saada käytettyä ne perkuujätteet mitä ei voi muuna käyttää. En oikein ymmärrä paistijauhelihaa kun paistin voi syödä ihan paistina.

Muutoin en itse ymmärrä myöskään täällä olevaa lihansyönnin demonisointia ja vähennystarvetta. Itse syön ehkä 300-400g lounaalla illalla ja aamulla toki leivän päällä jonkun siivun.

 

[Erkki_erikeepperi]

Muutoin en itse ymmärrä myöskään täällä olevaa lihansyönnin demonisointia ja vähennystarvetta. Itse syön ehkä 300-400g lounaalla illalla ja aamulla toki leivän päällä jonkun siivun.

Tolkuton lihansyönti on lähtökohtaisesti epäterveellistä. Semminkin kun puhutaan lihajalosteista.

Jotain "siivuja" eli siis leikkeleitä ei kannattaisi syödä oikeastaan lainkaan. Tai jos syö, niin suhtautuu siihen samalla tavalla kuin karkkiin eli tiedostaa, ettei tämä ole hyvä juttu mutta syödään nyt joskus kun mieli tekee. Mutta minään arkiruokana noihin ei kannattaisi suhtautua.

 

[3dfx]

Mausteet tekee ruokaan maun ylipäätään. Mä syön pääasiassa kasvisproteiineja enkä ole lihaa "kaivannut" vuosikausiin tai melkein -kymmeniin. Voin syödä jos tarjotaan, koska mulla asiaan ei liity mitään ihmeempää politiikkaa. Mutta ei lihassa mitään niin mahtavaa makua ole että maun vuoksi tekisi mieli syödä.

Sanoisin että kuka tahansa normaali ihminen voi helposti korvata lihan kasvisproteiinilla, jos on reipas aikuinen eikä mikään vikisevä lapsi. Nykyään se on helpompaa kuin koskaan ja kaupan hyllyt on vaihtoehtoja täynnä.

Tämän ei myöskään tarvitse olla mikään binäärinen joko-tai asia, vaan suurta lihankulutustaan voi myös vähentää ja korvata osittain kasvisproteiinilla. Keskiverto suomalainen söikin puolet vähemmän lihaa joskus 60-luvulla kuin nyt. Ei nykyinen lihan mättäminen ole mitenkään normaalia ihmiselle.

Jokainen tyylillään, mutta mä vaan sanon.

Tässä kohtaa kannattaa taas miettiä minkä vuoksi ihmisestä on muotoutunut sekasyöjä eikä märehtijä tai kissaeläin. Se on ihan sen vuoksi kun ne jotka on syöneet pelkkää lihaa on kuolleet johonkin keipukkiin tms. puutoksiin ja ne jotka on syöneet pelkkää kasviksia ei ole kehittyneet esim. aivoiltaan. Eli ne vikisevät lapset on selvinneet ja reippaat aikuiset sitte kuolleet. Nykyisin on toki hyvät mahdollisuudet olla syömättä sellaista mikä ei kertakaikkiaan sovi, oli se sitten liha tai hedelmät tai mitä vaan, ja tukea sitä lisävitamiineilla, muttei se ymmärtääkseni sama ole mitä itse ruuasta saatu, toisilla ei pillereiden syöminen vaikuta mihinkään.

En ymmärrä miksi "suurta lihankulutusta" pitäisi alkaa korvaamaan jollain kasviproteiineilla. Eihän siinä ole mitään järkeä muussa tapauksessa kuin siinä jos se liha ei vaan kertakaikkiaan sovi. Laihdutuksen kohtekstissakin typerä vinkki, fiksumpaa on syödä vaan vähemmän kuin muuttaa jotain todennääköisesti huonompaan. Nykyinen lihan mättäminen on täysin normaalia, ihminen on sekasyöjä. Hyvin harvinaista on että joku ihminen söisi vain ja ainoastaan lihaa.

 

[3dfx]

Tolkuton lihansyönti on lähtökohtaisesti epäterveellistä. Semminkin kun puhutaan lihajalosteista.

Jotain "siivuja" eli siis leikkeleitä ei kannattaisi syödä oikeastaan lainkaan. Tai jos syö, niin suhtautuu siihen samalla tavalla kuin karkkiin eli tiedostaa, ettei tämä ole hyvä juttu mutta syödään nyt joskus kun mieli tekee. Mutta minään arkiruokana noihin ei kannattaisi suhtautua.

Vaikea kommentoida mikä on epäterveellistä vai ei, yleensä elimistö kyllä kertoo sen jos joku sellaista oikeasti on ja monenmoista rajatapausta sitten on.

Leikkeleetkin on ihan ok kunhan katsoo vähän mitä leikkeleitä syö ja kuinka paljon, yhtäkään sairautta tuskin pystytään suoraan yhdistämään aamupalan päällä olevaan kinkkusiivuun. Tuo on taas ihan outoa demonisointia mitä tässä keskustelussa tuntuu olevan, ilmeisesti vuoskymmenten propaganda toimii ja arkijärki tähänkin asiaan on menetetty.

 

[Erkki_erikeepperi]

Tässä kohtaa kannattaa taas miettiä minkä vuoksi ihmisestä on muotoutunut sekasyöjä eikä märehtijä tai kissaeläin. Se on ihan sen vuoksi kun ne jotka on syöneet pelkkää lihaa on kuolleet johonkin keipukkiin tms. puutoksiin ja ne jotka on syöneet pelkkää kasviksia ei ole kehittyneet esim. aivoiltaan. Eli ne vikisevät lapset on selvinneet ja reippaat aikuiset sitte kuolleet. Nykyisin on toki hyvät mahdollisuudet olla syömättä sellaista mikä ei kertakaikkiaan sovi, oli se sitten liha tai hedelmät tai mitä vaan, ja tukea sitä lisävitamiineilla, muttei se ymmärtääkseni sama ole mitä itse ruuasta saatu, toisilla ei pillereiden syöminen vaikuta mihinkään.

En ymmärrä miksi "suurta lihankulutusta" pitäisi alkaa korvaamaan jollain kasviproteiineilla. Eihän siinä ole mitään järkeä muussa tapauksessa kuin siinä jos se liha ei vaan kertakaikkiaan sovi. Laihdutuksen kohtekstissakin typerä vinkki, fiksumpaa on syödä vaan vähemmän kuin muuttaa jotain todennääköisesti huonompaan. Nykyinen lihan mättäminen on täysin normaalia, ihminen on sekasyöjä. Hyvin harvinaista on että joku ihminen söisi vain ja ainoastaan lihaa.

Ihmisestä on muotoutunut sekasyöjä, jotta pystyy hyödyntämään monipuolisesti kaikenlaista saatavilla olevaa ravintoa. Jottei kuole nälkään. Nälkäkuoleman uhka tuota evoluutiota on varmasti enemmän ohjannut kuin mitkään yksittäiset ravintoaineiden puutostilat.

Nykyihmisellä on varaa valita, ja voi vaikkapa syödä siten että terveys maksimoituu, vaikka paskemminkin syömällä voi jotenkin "pärjätä".

Kohtuullinen/vähäinen lihansyönti on tieteellisesti yhdistetty parempaan terveyteen. Sellaista tutkimusta tuskin löydät, jonka mukaan mahdollisimman runsas lihansyönti tuottaa hyvää terveyttä..

Leikkeleetkin on ihan ok kunhan katsoo vähän mitä leikkeleitä syö ja kuinka paljon, yhtäkään sairautta tuskin pystytään suoraan yhdistämään aamupalan päällä olevaan kinkkusiivuun. Tuo on taas ihan outoa demonisointia mitä tässä keskustelussa tuntuu olevan, ilmeisesti vuoskymmenten propaganda toimii ja arkijärki tähänkin asiaan on menetetty.

WHO on luokitellut lihajalosteet ryhmän 1 karsinogeeniksi, mikä tarkoittaa sitä, että on runsaasti näyttöä siitä että aiheuttavat syöpää ihmisillä.

Ei se ole mitään "outoa demonisointia" vaan tiedettä.