Lihavuusepidemia

"Vissiin ihan hyvä tulos" cooperissa 🤣

Lasse Viren juoksi Suomen kovimman ajan cooperissa 4500m alle 60 kiloisena niin aivan varmasti sinä vedät päälle 4k 90 kiloisena 40v plus punttijullina 😄😄

Suomen virallinen ennätys taitaa olla kylläkin:
"
Eemil Helander on nyt virallisesti Suomen tämän hetken kovin Cooper-juoksija. 23-vuotias kestävyysjuoksija juoksi tiistaina Olympiastadionilla pidetyssä Stadion Cooper -tapahtumassa 4 260 metriä
"

 
Ihan ensimmäinen "valinta" on se, että omistaa vaa'an ja käyttää sitä lähes päivittäin, jotta tietää missä mennään ja on halukas reagoimaan siihen mitä vaaka kertoo.

Painoa voi kertyä aika salakavalasti, jossei käytä vaakaa eikä peilikuvaansa erittäin kriittisesti katso.

Mittanauha voi ajaa saman asian, mutta kuka sillä nyt jaksaa koko ajan mittailla.. Let's be real.

Anyway. Kun on koko ajan kartalla siitä missä mennään, voi asiaan vaikuttaa melko pieninkin muutoksin.

Painon mittaaminen päivittäin tai edes viikottain on kyllä ihan yhtä tyhjän kanssa, kun mahdolliset muutokset kertoo lähinnä nesteen kertymisestä. :D Kuukausittain riittäisi varmasti oikein hyvin.
 
Painon mittaaminen päivittäin tai edes viikottain on kyllä ihan yhtä tyhjän kanssa, kun mahdolliset muutokset kertoo lähinnä nesteen kertymisestä. :D Kuukausittain riittäisi varmasti oikein hyvin.
No ei nyt kirjaimellisesti joka päivä tarvitse punnita, mutta pointti oli, että on rehellisesti kartalla siitä missä mennään.

Painoa voi kertyä hyvin nopeasti ja salakavalasti, jos herpaantuu eikä pidä katsetta pallossa. Ainakin keski-iässä mutta varmaan missä iässä hyvänsä.

Asioihin on helppoa vaikuttaa kun ei päästä tilannetta räjähtämään käsiin.
 
No hoi saatana, kiitos kun korjasit. 3050 piti merkata! 4050 ei mene kuin pyörällä tuossa ajassa :dead:. Korjataas tuohon lähtölauseeseen ja kiitän nöyrästi :geek:

40-49 vuotiaille erinomaisen tuloksen raja on 2500 metriä. Kolmessa tonnissa menee erinomaisen raja kakskymppisillä. Ei ole siis ”vissiin hyvä tulos” vaan puolella kilometrillä yli erinomaisen, tuloksesi on tasolla johon ehkä 1% ikäryhmästä pääsee.

Painon mittaaminen päivittäin tai edes viikottain on kyllä ihan yhtä tyhjän kanssa, kun mahdolliset muutokset kertoo lähinnä nesteen kertymisestä. :D Kuukausittain riittäisi varmasti oikein hyvin.

Parempi kerran kuussa kuin ei ollenkaan, mutta itse suosittelisin etenkin paino-ongelmien kanssa painivia käymään viikottain niin näkee helpommin myös sen vaihteluvälin jossa normaalisti pyörii. Ja huomaa sitten helpommin jos alkaa lipsumaan ja paino hinautumaan ylöspäin.
 
Joku viikko on varmaan ihan hyvä, jos siitä tekee esim. ruutiinin. Esim. joku lauantai tai sunnuntai kun herää (eli aina "samaan aikaan") ennenkuin syö mittaa painonsa niin näkee realistisesti miten se paino käyttäytyy.

Jos siis haluaa sitä mitata. Koska joku "kerran vuodessa mittaa" tulee sitten aika myöhään ja se vuoden "uusi toimistotyö, päivittäin kermamunkki kahvin kanssa" ehtii kertyä vyötärölle.
 
40-49 vuotiaille erinomaisen tuloksen raja on 2500 metriä. Kolmessa tonnissa menee erinomaisen raja kakskymppisillä. Ei ole siis ”vissiin hyvä tulos” vaan puolella kilometrillä yli erinomaisen, tuloksesi on tasolla johon ehkä 1% ikäryhmästä pääsee.
Hmm voi olla. Toisaalta sitä tulee vedettyä lenkillä ollessaan aika tasaisesti sen 10 kilsaa tuntiin, joten sitä kautta sitä juoksutaustaa ja kestävyyttä on kertynyt. Ei se perusjuoksu nyt hirveästi vaadi harjoittelua ja tuo 12 minuutin tiristys on kuitenkin lopuksi sellainen, ettei sitä nyt ihan joka päivä pysty/kykene/jaksa tehdä. Se on sitten eri asia, jos kestävyys ei ole se ns. oma juttu.
 
40-49 vuotiaille erinomaisen tuloksen raja on 2500 metriä. Kolmessa tonnissa menee erinomaisen raja kakskymppisillä. Ei ole siis ”vissiin hyvä tulos” vaan puolella kilometrillä yli erinomaisen, tuloksesi on tasolla johon ehkä 1% ikäryhmästä pääsee.



Parempi kerran kuussa kuin ei ollenkaan, mutta itse suosittelisin etenkin paino-ongelmien kanssa painivia käymään viikottain niin näkee helpommin myös sen vaihteluvälin jossa normaalisti pyörii. Ja huomaa sitten helpommin jos alkaa lipsumaan ja paino hinautumaan ylöspäin.
Meillä on töissä cooperhaaste, jokaisen täytyy pyrkiä juoksemaan erinomainen tulos omassa ikäryhmässään. Itsellä tuo matka on 2700m, se on siinä ja siinä että meneekö kun varsinaista juoksuharjoittelua ei ole kesällä ollut. Paino toki tippunut kesän aikaan kun on syönyt vähemmän, en ole käynyt puntarilla mutta lienee jotain 76kg-77kg. Myös kuntosali on jäänyt kokonaan pois parin kuukauden ajaksi Lähtö oli 80kg. Paras tapahan parantaa kuntoa on pudottaa painoa :kahvi:
 
Aika hyvä aamiainen, mutta BMI on kyllä "pieni". Tai pieni ja pieni, mutta olet vissiin suht tikissä?
No tuo BMI on kyllä todella pieni ja tasoa ”ei lihaksia”.
Itsellä lajina kestävyysjuoksu ja siihen jotain hommaa tukevaa muuta urheilua, mutta lihakset ei missään nimessä ole mallia käyn salilla 4-5 kertaa viikossa, itse en siis käy salilla. Kehon painoilla tulee tehtyä monen moista, mutta tavoite ei ole siis kasvattaa massaa, vaan ainoastaan voimaa ja sitäkin kohtuu tarkasti tiettyihin lihaksiin.

Isoista lihaksista ei ole, kuin haittaa juostessa, koska niitä joutuu kantaa mukanaan ja ne kuluttaa täysin turhaan energiaa ja happea. Joten varmaan hyvinkin tyypillinen kestävyysurheilijan kroppa.
 
No ei nyt kirjaimellisesti joka päivä tarvitse punnita, mutta pointti oli, että on rehellisesti kartalla siitä missä mennään.
Niin siis eihän tästäkään mitään haittaa ole. Nyky sovellukset osaa piirtää näistä ihan järkeviä juttuja ja ei niitä lukuja pidäkään tietenkään kenenkään ajatella niin, että apua 300g enemmän, kuin eilen olen siis lihonnut tai toisinpäin.

Jos seurailee sitä käyrää mihin suuntaan paino liikkuu esimerkiksi kuukausitasolla, niin siitä saa varmasti parhaiten irti. Eikä siinä haittaa jos dataa on enemmän, kuin se 4 pistettä kuukaudessa.
 
Painon mittaaminen päivittäin tai edes viikottain on kyllä ihan yhtä tyhjän kanssa, kun mahdolliset muutokset kertoo lähinnä nesteen kertymisestä. :D Kuukausittain riittäisi varmasti oikein hyvin.
Höpö höpö. Jos sinulla on kivekset, toimi näin: Aamulla käyt vessassa ja siitä puntarille. teet tämän muutaman kerran viikossa. Lasket keskiarvon. Tämän teen joka viikko. Näin näet riittävän hyvin mihin suuntaan painosi on menossa. Naiset joilla on kuukautiskierto, vaatii hieman pidemmän seurannan. Mutta kyllä sielläkin painonhallinta on aika hankalaa, jos kerran kuussa punnitsee.
 
Viimeksi muokattu:
Todellinen kukkakeppi jos 180cm ja 60kg. En lähtisi tuolla kehuskelemaan, kun lähentelee jo anoreksiaa.
Anoreksia on mielisairaus, minkä välillinen oire on laihuus. Nääkin on outoja ja aika yleisiä heittoja. Meeppäs sanomaan että te kaikki läskit ootte mielisairaita.
 
Anoreksia on mielisairaus, minkä välillinen oire on laihuus. Nääkin on outoja ja aika yleisiä heittoja. Meeppäs sanomaan että te kaikki läskit ootte mielisairaita.
Joo huvittaa kun oli juuri puhe siitä miten laihoja kritisoidaan avoimemmin kuin läskejä niin sitten joku möläyttää tuollaisen..

180/60 on normaalipainoinen. Ei edes alipainoinen. Varmasti näyttää katukuvassa hyvin hoikalta tänä päivänä, mutta mitä sitten.

Esim. kestävyysjuoksijat on varmaan tuota luokkaa ruumiinrakenteeltaan.
 
Höpö höpö. Jos sinulla on kivekset, toimi näin: Aamulla käyt vessassa ja siitä puntarille. teet tämän muutaman kerran viikossa. Lasket keskiarvon. Tämän teen joka viikko. Näin näet riittävän hyvin mihin suuntaan painosi on menossa. Naiset joilla on kuukautiskierto, vaatii hieman pidemmän seurannan. Mutta kyllä sielläkin painonhallinta on aika hankalaa, jos kerran kuussa punnitsee.

Varmasti näin voi tehdä, mutta miksi pitäisi nähdä noin paljon vaivaa? Miten ihmeessä painonhallinta olisi hankalaa jos käy vähän harvemmin vaa'alla? :D
 
Olen seuraillut mielenkiintoista (pl. carnivore-pakotus) keskustua jo pitkään, ja tuon tähän oman aiheeseen liittyvän tarinani.

2010-luvulla paino hiipi ylöspäin ajoittaisista pudotusyrityksistä huolimatta kiihtyvällä tahdilla, kunnes viimein löytyi terveydellinen syy joka (ainakin suurelta osin) tarjosi asialle selityksen ja lääkityksen vakaannutettua tilanteen aloitin elämänmuutokseen tähtäävän urakan. Alkutilanteen ollessa BMI:n mukaan "vaikea lihavuus" tiedostin oikein hyvin, että todennäköisyydet onnistumiselle eivät ehkä ole kovin hyvät. Tästä huolimatta pitkäjänteinen työ palkittiin, ja ensimmäisen kerran vaaka antoi normaaliin painoon nipinnapin oikeuttavat lukemat 17kk myöhemmin. Tuon rajapyykin saavutettuani muutin reseptiä siten, että asetin päätavoitteeksi kunnonkohotuksen ja painonpudotus jäi toissijaiseksi. Myös tämä onnistui mielestäni erinomaisesti, ja 10 kuukautta myöhemmin asettauduin maratonin lähtoviivalle vielä kymmenkunta kiloa kevyempänä.

Tuosta hetkestä tähän päivään on nyt kulunut useampia vuosia ja paino on sittemmin sahannut välillä viitisen kiloakin ylempänä off-seasonilla, mutta kevään+kesän maratontreenin myötä syksyllä joka kerran lähtöviivalla olen ollut parinsadan gramman tarkkuudella samassa painossa.
 
Olen seuraillut mielenkiintoista (pl. carnivore-pakotus) keskustua jo pitkään, ja tuon tähän oman aiheeseen liittyvän tarinani.

2010-luvulla paino hiipi ylöspäin ajoittaisista pudotusyrityksistä huolimatta kiihtyvällä tahdilla, kunnes viimein löytyi terveydellinen syy joka (ainakin suurelta osin) tarjosi asialle selityksen ja lääkityksen vakaannutettua tilanteen aloitin elämänmuutokseen tähtäävän urakan. Alkutilanteen ollessa BMI:n mukaan "vaikea lihavuus" tiedostin oikein hyvin, että todennäköisyydet onnistumiselle eivät ehkä ole kovin hyvät. Tästä huolimatta pitkäjänteinen työ palkittiin, ja ensimmäisen kerran vaaka antoi normaaliin painoon nipinnapin oikeuttavat lukemat 17kk myöhemmin. Tuon rajapyykin saavutettuani muutin reseptiä siten, että asetin päätavoitteeksi kunnonkohotuksen ja painonpudotus jäi toissijaiseksi. Myös tämä onnistui mielestäni erinomaisesti, ja 10 kuukautta myöhemmin asettauduin maratonin lähtoviivalle vielä kymmenkunta kiloa kevyempänä.

Tuosta hetkestä tähän päivään on nyt kulunut useampia vuosia ja paino on sittemmin sahannut välillä viitisen kiloakin ylempänä off-seasonilla, mutta kevään+kesän maratontreenin myötä syksyllä joka kerran lähtöviivalla olen ollut parinsadan gramman tarkkuudella samassa painossa.
Mahtavaa tekemistä! Otan virtuaalisen hatun kouraan! Nämä on aina niin mahtavia tarinoita!!

Itse tiedän myös mitä se maraton tai 50km maastossa vaatii.
 
Varmasti näin voi tehdä, mutta miksi pitäisi nähdä noin paljon vaivaa? Miten ihmeessä painonhallinta olisi hankalaa jos käy vähän harvemmin vaa'alla? :D
Koska silloin se ei ole rutiininomaista. On helpompaa käydä joka aamu vaa alla kuin joka kuukauden viimeinen päivä. Paino heittelee jonkun verran kaikilla, mutta suunnan kyllä näkee ja siihen voi reagoida.
 
Nykyisin kun on myös älyvaakoja saatavilla melko edullisestikin, niin vaa'alla voi käydä vaikka joka aamu huolettomasti ilman että sitä lukemaa juuri silloin tuijottaa, ja katsella sitten sitä painolukeman historiaa silloin kuin huvittaa. Merkittävä digitaalinen apuväline itselle.
 
En kyllä ole ikinä ymmärtänyt tota vaa'alla käyntiä jos ei nyt joku ammattiurheilija ole.
Kyllähän sen pääosin näkee ihan yleiskunnostakin ja jos vaatekoot muuttuu oleellisesti mihin suuntaan se paino on menossa.
Kilo sinne tänne ja jos liikaa rupee ajattelemaan edes tollasta, niin luulis sen käyvän jo pään päälle.
 
En kyllä ole ikinä ymmärtänyt tota vaa'alla käyntiä jos ei nyt joku ammattiurheilija ole.
Kyllähän sen pääosin näkee ihan yleiskunnostakin ja jos vaatekoot muuttuu oleellisesti mihin suuntaan se paino on menossa.
Kilo sinne tänne ja jos liikaa rupee ajattelemaan edes tollasta, niin luulis sen käyvän jo pään päälle.
Vaaka on hyödyllinen kriitikko etenkin jos tervettä itsekriittisyyttä puuttuu.

Ja kyllä kilot voi kertyä salakavalasti siten, ettei niitä välttämättä niin huomaa. Vaaka voi olla hyvä "herätyskello", heh heh.
 
Vaaka on hyödyllinen kriitikko etenkin jos tervettä itsekriittisyyttä puuttuu.

Ja kyllä kilot voi kertyä salakavalasti siten, ettei niitä välttämättä niin huomaa. Vaaka voi olla hyvä "herätyskello", heh heh.
Niin no ei siihen välttämättä tarvitse mitää salakavalaa, vaan ihan vaan välinpitämättömyyttä.
On sitä itelläkin ollu kausia kun piti sitä bisseä ja pakastepitsaa hakea collegehousuissa kun ei farkut mahtunu kiinni.
Ei siihen ois mikään vaaka auttanu. Se peilissä oleva mulkku ei vaan välittäny siinä vaiheessa mistään mitään.
 
Kyllähän sen pääosin näkee ihan yleiskunnostakin ja jos vaatekoot muuttuu oleellisesti mihin suuntaan se paino on menossa.
...ja jos hienovaraisempikin indikaatio kiinnostaa niin käytä vyötä jos olet sitä tyyppiä, jolle läski kertyy vyötärön pinnalle tai viskaalirasvana. Vyön saa kympillä ja säästät satoja ellei tuhansia euroja kun vältyt koko vaatekaapin sisällön uusimiselta. Vyöhän on siitä oivallinen että se on lahjomaton ja mittaa jatkuvasti (useimmilta tosin vaan päiväsaikaan)!

Sen toisen ihmistyypin lantiolle kehittyvän päärynän mittauksesta en tiedä mitään. Ehkäpä allit kulkevat käsi kädessä eli niitä käsivarren ojentajia voisi aika ajoin nipistellä.
 
Viimeksi muokattu:
Ei ole. Muutokset tulee vähittäin ja silmä tottuu.
Kaikkeen tottuu mutta ei se vatsamakkara siitä peilikuvasta mihinkään katoa, vaikka miten olisi tottunut siihen. Näet sen ihan selkeästi. Ainoastaan jos sinulla on anoreksia tai muu kehon dysmorfia niin silloin et näe sitä peilikuvaa sellaisena kun se on.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
282 502
Viestejä
4 854 958
Jäsenet
78 407
Uusin jäsen
Mainaltti

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom