Liharuoka vs. Kasviruoka ruuan terveellisyys ja muut näkökulmat

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja ATE
  • Aloitettu Aloitettu
Tämä onkin saanut minut joskus pohtimaan, että olisiko terveellisempää vaan olla käytännössä syömättä, kuin syödä säännöllisesti, mutta samalla ahtaa itseensä kaikkea tätä syöpää aiheuttavaa.

Tämä siis pohdintana sen takia, että itsekin tunnen paljon ihmisiä, jotka pystyvät tai jopa vahingossa unohtavat syödä ja elävät näin ollen vaikkapa vuorokauden pelkällä vedellä ja kahvilla. Jos tämä on säännöllistä, niin eikö silloin myös ”myrkytä” itseänsä paljon vähemmän?

Sitten tuohon jatkoksi olen miettinyt, että onko kuitenkin terveellisempää ruokkia kroppaa säännöllisesti 4-6 kertaa päivässä ruualla, vaikkakin se ei olisi 100% optimaalisinta ravintoa.

Jokainen meistä tarvitsee joka tapauksessa sen (vähän iästä, koosta, sukupuolesta riippuen) vähintään pari tuhatta kaloria vuorokaudessa, vaikkei tekisi yhtään mitään muuta kuin hengittäisi. Jos järjestelmällisesti jää tämän alle tarpeeksi pitkään, niin terveysongelmat ja ennen pitkää kuolema tulevat vääjämättä.

Se, nauttiiko nämä kalorit kerrallaan vai pienemmissä erissä päivän mittaan, onkin sitten hyvin pitkälti henkilökohtainen preferenssi. Evolutionäärisesti ajateltuna ihmiskroppa on kyllä kehittynyt kestämään molempia, aivan kuten myös hyvin monipuolisesti kaikenlaista safkaa. Jotkut kokevat pätkäpaastoilun hyvänä tapana hallita ruokansa energia- ja ravintosisältöä, koska silloin on yksinkertaisesti vähemmän aterioita "minmaxattavaksi". Toisaalta riskinä on se, että sitten tulee ahmittua ja impulssien hallitseminen on hankalampaa kun on hirveä nälkä. Henkilökohtaisesti vähän sitä sun tätä kokeilleena, olen todennut, että syömällä tasaisesti päivän mittaan minun on paljon helpompi hallita ateriakokoja, kun ei tule nälissään mätettyä ihan liikaa safkaa, mutta tämä on tosiaan hyvin yksilöllistä.

Noin yleisellä tasolla kehottaisin edelleen lähinnä kohtuuteen. Se leikkele leivän päällä ei varmasti ole yhtään mikään ongelma, varsinkin jos ruokavalio ja elintavat on muuten kunnossa. Tuo mitä @Jumputin sanoi on täysin totta: hyvillä elintavoilla voi edesvaikuttaa todennäköisyyksiin ja tottakai täysin tarpeettomia riskejä on turha ottaa, mutta toisaalta eipä siinä hirveästi jää varsinaiselle elämiselle tilaa jos käyttää kaiken aikansa sen murehtimiseen mihin kaikkeen voi kuolla. Yli puolet ihmisistä sairastuu elämänsä aikana syöpään joka tapauksessa, mutta tämäkin on lähinnä seurausta siinä, että ihmiset yksinkertaisaesti elävät nykyään pidempään ja ajan kanssa vaan pikkuhiljaa esim. ne syöpää estävät mekanismit kehossa alkavat "väsyä" vaikka mitä tekisi. Nuorempanakin voi toki myös sairastua syöpään, mutta silloin on lähes poikkeuksetta kyseessä lähinnä paska tuuri, johon ei elintavoilla todennäköisesti olisi voinut juuri vaikuttaa muutenkaan.
 
Viimeksi muokattu:
4-6x ruokailu on "hiilihydraatti" pohjainen ajattelu, pitänyt keksiä kun muuten verensokerit & näläntunne heilahtelee.. tasapainoisemmassa ruokavaliossa ei noita huolia ole vaikka söisi kerran päivässä. Itsellä menee jo 3. vuosi pätkäpaastoilulla ja n. 2-3 ruokailulla n. 8h aikana, ei ole mitään tarvetta syödä pitkin päivää jatkuvasti, elimistö tykkää että saa oikeita on/off rytmitystä ruokailusta.
Joo itselläni tuo yleensä 5 ruokailua päivässä tulee vain siitä, että muutaman tunnin välein on nälkä, riippumatta edellisen annoksen koosta. Eli vaikka syön 1,5 kiloa painavan kebabrullan klo 18, niin kyllä klo 21.30 alkaa olla jo iltapalan nälkä.

Ehkä pitäisi itsekin kokeilla rytmittää ruokailu vaikkapa vaan 3-4 kertaan päivässä.
 
Mistä sen sitten voi tietää? Eikö se ole vaikea tietää, että juuri minä olisin se henkilö, kenelle joku lisäaine ei aiheuta syöpää.
Siis nyt vähän haiskataa, mistä tuon syöpäjutun olet nykässyt. Lisäaineita ei kannata syövän takia pelätä. Vaan vältellä niitä asioita jotka kasvattaa oleellisesti syöpäriskiä.
Tarkoitan että jos ulkonaoleminen on "syöpäriski" , niin ei se tarkoita etteikö ulkona oleminen olisi ihan järkevää terveyden kannalta.
 
Siis nyt vähän haiskataa, mistä tuon syöpäjutun olet nykässyt. Lisäaineita ei kannata syövän takia pelätä.
En oikeastaan tiedä. Ainakin oletan, että jos puhutaan jostain ultraprosessoidusta ruuasta esim makkara, niin se tarkoittaa nimenomaan lukuisia määriä erilaisia lisäaineita, millä se on saatu siihen muotoonsa ja saatu maistumaan siltä, miltä se maistuu. Ja eikö nämä ruuat ihan tutkitustikin edesauta syövän kehittymistä?
 
En oikeastaan tiedä. Ainakin oletan, että jos puhutaan jostain ultraprosessoidusta ruuasta esim makkara, niin se tarkoittaa nimenomaan lukuisia määriä erilaisia lisäaineita, millä se on saatu siihen muotoonsa ja saatu maistumaan siltä, miltä se maistuu. Ja eikö nämä ruuat ihan tutkitustikin edesauta syövän kehittymistä?

Edelleen, määrä tekee myrkyn. Vaikka se nitriitti onkin runsaissa määrin nautittuna haitallista, koska sillä on kaikenlaisia kohtuullisen vinkeitä vaikutuksia mm. veren hemoglobiiniin, niin toisaalta pienissä määrin haittaa ei juuri ole. NitrIItiä päätyy myös jonkin verran kehoon joka tapauksessa ihan puhtaasti erilaistan typen hapetusreaktioiden kautta, jos olet syönyt mitään kasvista joka sisältää nitrAAttia. Joten kehomme osaa kyllä diilata pienten nitriittimäärien kanssa. Toisaalta eipä noita typpiyhdisteitä huvikseen niihin tuotteisiin tungeta (vaikka osittain niiden avulla saadaan aikaiseksi monien mielestä houkuttelevampi punainen väri lihaan), vaan koska ne ovat erittäin tehokkaita säilöntäaineita, jotka estävät potentiaalisesti kuolettavia ruokamyrkytyksiä.

Eli edelleen, täysin ok syödä myös niitä prosessoitujakin elintarvikkeita, kunhan ne eivät ole mikään ruokavalion kulmakivi. Toki kokonaan ilmankin pärjää. Harva asia elämässä on muutenkaan terveysvaikutuksiltaan yksiselitteisen hyvä tai huono asia. Esim. vaikka aerobinen liikunta on sydän- ja verisuoniterveyden kannalta erittäin hyvä juttu (monesta muista positiivisista vaikutuksista puhumattakaan), niin toisaalta esim. liikunnan seurauksena kasvaneet hengitysmäärät tarkoittavat (ainakin teoriassa) sitä, että altistat kehosi suuremmalle happirasitukselle. Tämä voi ihan käytännössä edistää syöpää, ennnenaikaista ikääntymistä jne., koska happi on ihan _oikeasti_ "myrkyllistä", ts. erittäin reaktiivinen alkuaine, joka aiheuttaa kaikenlaista ikävää paskaa eläville kudoksille ja jota vastaan kaikki elämä tällä planeetalla on joutunut kehittämään suojautumiskeinoja. Näistä yksi on antioksidantit, joiden tehtävä on estää tai vähentää hapen aiheuttamia tuhoja eliöissä. Silti luultavasti juuri kukaan ei sanoisi, että aerobinen liikunta on haitallista, koska kokonaisuutena ollaan kuitenkin edelleen selvästi positiivisen puolella. Toisaalta liikuntakin on mahdollista vetää överiksi, jolloin yhtälö voikin taas kääntyä negatiivisen puolelle, esim. ihan vaikka jo pelkästään erilaisten rasitusvammojen kautta.
 
En oikeastaan tiedä. Ainakin oletan, että jos puhutaan jostain ultraprosessoidusta ruuasta esim makkara, niin se tarkoittaa nimenomaan lukuisia määriä erilaisia lisäaineita, millä se on saatu siihen muotoonsa ja saatu maistumaan siltä, miltä se maistuu.
Prosessoitu on myös yksi niitä sanoja mitä käytetään luomaan epävarmuutta kuulijaan. Edelleen lisäaina ja prosessointi ei tarkoita että ruoka olisi jotenkin epäterveellista, saati vaarallista. Prosessoinnilla ja lisäaineilla on saatu parannettua monen elintarkvikkeen turvallisuutta ja terveellisyyttä. Mutta ei pidä myöskään ymmärtää että sana lisäaine ja prosessoitu tarkoittaisi aina paketin päälle parempaa.

Ja eikö nämä ruuat ihan tutkitustikin edesauta syövän kehittymistä?
Kyllä ja myös vanhentaa, jne. mutta myös nopeampi vaikutuksia ovat mm tukehtuminen, "myrkytys" jne. Rukaan on myös kaaduttu.
 
Kuhan ei GMO soijalla ruokittua lihaa syö, eikä GMO kasviksia niin varmasti pärjää pitkälle molemmilla ruokavaliolla
Ihan vain tiedoksesi myös jalostus on geenimuuntelua. Jalostuksella pyritään tiettyjä geneettisiä ominaisuuksia korostamaan ja toisi vähentämään.
 
Mistä sen sitten voi tietää? Eikö se ole vaikea tietää, että juuri minä olisin se henkilö, kenelle joku lisäaine ei aiheuta syöpää.

Jos syöpää pelkäät niin miltein järjestäin kun olen ollut jollain sisätautilääkäreillä töissä tekemässä jotain niin pistänyt silmään että he eivät käytä tiskikonetta laisinkaan vaan pesee astiat käsin. Muutaman kerran kysynytkin niin ainakin kovin väitti että kuulemma jäämiä jää astioihin (koska ovat nykyään niin vesipihejä) ja astianpesuaineet niin vahvoja. että vesimäärä ei riitä huuhtomaan kunnolla. Itse en ota väitteisiin kantaa suuntaan tai toiseen ja itse kyllä käytän tiskikonetta. Pistänyt vaan ihmetyttämään että järjestäin sisuskalujen kanssa työskentelevät veikkaavat samaa.

En oikeastaan tiedä. Ainakin oletan, että jos puhutaan jostain ultraprosessoidusta ruuasta esim makkara, niin se tarkoittaa nimenomaan lukuisia määriä erilaisia lisäaineita, millä se on saatu siihen muotoonsa ja saatu maistumaan siltä, miltä se maistuu. Ja eikö nämä ruuat ihan tutkitustikin edesauta syövän kehittymistä?

Piruuttani suoraan googlesta eka hakutulos:

RAVINTOSISÄLTÖ / 100 G
Energia: 1180 kJ / 284 kcal
Rasva: 26.00 g
- josta tyydyttynyttä: 9.70 g
Hiilihydraatit: 0.20 g
- josta sokereita: 0.20 g
Ravintokuitu: 0.10 g
Proteiini: 14.00 g
Suola: 1.90 g
Laktoosi: 0.00 g / 100 g

AINEKSET
Porsaanliha (73 %) (alkuperä Suomi), vesi, naudanliha (13%) (alkuperä Suomi), merisuola, siansuoli, mausteet (valkopippuri, korianteri, cayenne, sipuli, muskottipähkinä, inkivääri), hapettumisenestoaine (E300), säilöntäaine (E250).

OMINAISUUDET
  • Ei lisättyä fosfaattia
  • Gluteeniton
  • Laktoositon
  • Maidoton
Entäs sitten nuo lisäaineet?

E300 - Askorbiinihappo
Lisäaineryhmä
Hapettumisenestoaineet
Kuvaus
Askorbiinihappoa, C-vitamiinia, esiintyy luontaisesti useimmissa tuoreissa hedelmissä ja vihanneksissa, eniten ruusunmarjoissa, tyrnimarjoissa, kypsissä paprikoissa, mustaherukoissa, kiivissä ja sitrushedelmissä. Valmistetaan kemiallisesti. Hapettumisenestoaineena käytetyllä askorbiinihapolla ei ole merkitystä vitamiinina. Askorbiinihappoa ja sen suoloja käytetään lisäaineena myös muihin tarkoituksiin. Lihavalmisteissa ne stabilisoivat lihan punaista väriä ja ehkäisevät nitrosamiinien muodostumista. Saa käyttää lähes kaikkiin elintarvikkeisiin, joihin saa käyttää lisäaineita. Enimmäismäärärajoituksia vain lastenruoissa.
Hyväksyttävä päivittäinen enimmäissaanti (ADI)
Ei ole tarpeen

E250 - Natriumnitriitti
Lisäaineryhmä
Säilöntäaineet
Kuvaus
Nitriittiä saadaan sivutuotteena valmistettaessa nitraattia salpietarista. Nitriittiä voi muodostua myös nitraatista, jota on luontaisesti juureksissa ja vihanneksissa. Estää monien ruokamyrkytysbakteerien kasvua, mm. Clostridium botulinum-bakteerin. Saa käyttää vain seoksena suolan kanssa lihavalmisteisiin. Enimmäismäärärajoituksia.
Hyväksyttävä päivittäinen enimmäissaanti (ADI)
E249-E250 yhteismäärälle 0,07 mg/kg/vrk nitriitti-ionina

Eipäs nyt ihan niin hitoksen prosessoidulta vaikuta e-aineiden suhteen.
 
Viimeksi muokattu:
Aina tää sama urbaanilegenda sisätautilääkäreistä tai patologeista ja astianpesukoneen pesuaineista harmaantuneista sisäelimistä. :D

Kun käyttää lisähuuhtelua ja vähän vähemmän pesuainetta niin ongelmaa ei ole. Tabletit voi puolittaa ja jos ei onnistu niin sitten ostaa ihan jauhetta pullossa. Huuhteluaineeksi väkiviinaetikkaa. Tiskit on puhtaita ja ilman jäämiä, kun ne eivät haise miltään.
 
Itsekin käytän nykyään noin 1/4 osaa tuollaisen kokonaisen tabletin määrästä. Joskus nimittäin tuntui että se aine ihan maistui juomalaseissa jne pesun jälkeen.
 

Pikkuisen on nyt väärässä langassa taas, vaikka terveysvero toki politiikkaan liittyykin. Mitä tulee tuohon tutkimukseen ja sen opponointiin, niin viralliset terveysohjeistukset perustuvat tuhansiin tutkimuksiin joissa kyllä rajoitetaan rasvan saantia. Lisäksi kaikki jotka ravitsemustiedettä ymmärtävät tietävät, että hiilihydraatteja on erilaisia ja täten vaikuttavat metaboliassa eri tavalla.
 

Jos yrittäisin vähentää lihaa, mistä valtavasti maulta ja nälänpitokyvyltään tykkään, niin mitä mahdollisuuksia on tilalle, mikä pitää nälkää? Pelkästään töissä tulee tällä hetkellä se 4x viikkoon 400g jauhelihaa syötyä, välillä kamaa. Tyyliin tonnikalalla ja makaroobilla saisi kyllä korvattua, mutta onko se terveellistä?

Kaikesta en tietenkään luovu, mutta en vastusta terveellistä ruokavaliota jos se on maukasta ja nälkää pitävää.

Proteiinia tarvittaessa jaueheista.
 

Jos yrittäisin vähentää lihaa, mistä valtavasti maulta ja nälänpitokyvyltään tykkään, niin mitä mahdollisuuksia on tilalle, mikä pitää nälkää? Pelkästään töissä tulee tällä hetkellä se 4x viikkoon 400g jauhelihaa syötyä, välillä kamaa. Tyyliin tonnikalalla ja makaroobilla saisi kyllä korvattua, mutta onko se terveellistä?

Kaikesta en tietenkään luovu, mutta en vastusta terveellistä ruokavaliota jos se on maukasta ja nälkää pitävää.

Proteiinia tarvittaessa jaueheista.
Banaani, jugurtti, puuro, hedelmät yleensä... Niitä voi napsia välillä. Pähkinät toimii.
 
Niin mikä noista? (En kyllä ole kiinnostunut tästä keskustelemaan...)
Kaikki. Jos et pidä makeasta niin hedelmät ja jogurtit ei oikein maistu ruokana. Varsinkaan välipalana. Itse olen suolaisen persu ja jos pitää valita meetvurstileivän tai banaanin välillä ei tarvii kauaa miettiä. En vihaa tai karta hedelmiä mutta kun ei ole makean hammasta niin ei niitä tule syötyä vaikka terveellisiä ovat.
 

Jos yrittäisin vähentää lihaa, mistä valtavasti maulta ja nälänpitokyvyltään tykkään, niin mitä mahdollisuuksia on tilalle, mikä pitää nälkää? Pelkästään töissä tulee tällä hetkellä se 4x viikkoon 400g jauhelihaa syötyä, välillä kamaa. Tyyliin tonnikalalla ja makaroobilla saisi kyllä korvattua, mutta onko se terveellistä?

Kaikesta en tietenkään luovu, mutta en vastusta terveellistä ruokavaliota jos se on maukasta ja nälkää pitävää.

Proteiinia tarvittaessa jaueheista.
Miksi ihmeessä haluaisit oikeasta lihasta vähentää.. syödäksesi enemmän prodejauhoja?

En jaksaisi edes upota tähän poliittiseen hömppään.. ravitsemustiede on valitettavasti melko kuohkeaa huttua, lähes mitä vaan voidaan sanoa ja saada klikkiotsikoita aikaan kun halutaan tulkita tuloksia.
Kurkistelin aikanaan raportin mikä oli pohjoismaisten lihasuositusten pohjana.. oli vähän hassu, siis siten että kertomus oli vähän eri mitä ravintosuosituksiin päätyi.
20240217_144045.jpg
 
Viimeksi muokattu:

Jos yrittäisin vähentää lihaa, mistä valtavasti maulta ja nälänpitokyvyltään tykkään, niin mitä mahdollisuuksia on tilalle, mikä pitää nälkää? Pelkästään töissä tulee tällä hetkellä se 4x viikkoon 400g jauhelihaa syötyä, välillä kamaa. Tyyliin tonnikalalla ja makaroobilla saisi kyllä korvattua, mutta onko se terveellistä?

Kaikesta en tietenkään luovu, mutta en vastusta terveellistä ruokavaliota jos se on maukasta ja nälkää pitävää.

Proteiinia tarvittaessa jaueheista.

Sinällään tämä uutinen on ihan ok, antaa ainakin hyvin suuntaa kuinka olisi "oikeaoppisesti hyvä syödä". Lihavalmisteet ja pitkälle prosessoidut leikkeleet ym on niitä joita on hyvä välttää. Kuitenkin punainen liha ja siipikarja itsessään on aivan liian alhaalla listalla. Lihasta saa tärkeitä ravintoaineita. Aikakautena luola ja keppi ihmiset metsästivät ja söivät lihaa, joten se on myös evoluution tasolla ollut yksi osa meidän ruokavaliosta. Mä muokkaisin tätä näin:

Näin pohjoismaiset ravitsemussuositukset suosittelevat syömään:

1. Pääosin kasvipohjainen ruokavalio, joka sisältää runsaasti vihanneksia, juureksia, hedelmiä, marjoja, palkokasveja, perunoita. Lisäksi sopivasti naudanlihaa, kalaa tai siipikarjaa

2. Sopivasti täysjyvätuotteita, pähkinöitä ja muita hyviä rasvanlähteitä

3. Kohtuullisesti luontaisesti rasvaisia maitotuotteita

4. Mahdollisimman vähän prosessoitua lihaa, alkoholia ja prosessoituja elintarvikkeita, jotka sisältävät suuria määriä rasvaa, suolaa ja sokeria.

Nyrkkisääntönä hyvä pitää: Mitä vähemmän tuoteselosteessa tekstiä, sitä parempi. Peruna on peruna. Toki jos haluaa lihan välttää tai ei sovi omalle kropalle niin valinta on jokaisella oma. Oon kokeillut lihatonta ja ei sopinut sitten yhtään itselleni.
 
Sinällään tämä uutinen on ihan ok, antaa ainakin hyvin suuntaa kuinka olisi "oikeaoppisesti hyvä syödä". Lihavalmisteet ja pitkälle prosessoidut leikkeleet ym on niitä joita on hyvä välttää. Kuitenkin punainen liha ja siipikarja itsessään on aivan liian alhaalla listalla. Lihasta saa tärkeitä ravintoaineita. Aikakautena luola ja keppi ihmiset metsästivät ja söivät lihaa, joten se on myös evoluution tasolla ollut yksi osa meidän ruokavaliosta. Mä muokkaisin tätä näin:

Näin pohjoismaiset ravitsemussuositukset suosittelevat syömään:

1. Pääosin kasvipohjainen ruokavalio, joka sisältää runsaasti vihanneksia, juureksia, hedelmiä, marjoja, palkokasveja, perunoita. Lisäksi sopivasti naudanlihaa, kalaa tai siipikarjaa

2. Sopivasti täysjyvätuotteita, pähkinöitä ja muita hyviä rasvanlähteitä

3. Kohtuullisesti luontaisesti rasvaisia maitotuotteita

4. Mahdollisimman vähän prosessoitua lihaa, alkoholia ja prosessoituja elintarvikkeita, jotka sisältävät suuria määriä rasvaa, suolaa ja sokeria.

Nyrkkisääntönä hyvä pitää: Mitä vähemmän tuoteselosteessa tekstiä, sitä parempi. Peruna on peruna. Toki jos haluaa lihan välttää tai ei sovi omalle kropalle niin valinta on jokaisella oma. Oon kokeillut lihatonta ja ei sopinut sitten yhtään itselleni.

Minä pidän varsin erikoisena, että tuossa uudessa suosituksessa on vaan tylysti niputettu kaikki leikkeleet. Tutkimusnäyttö lihan syöpävaarallisuudesta ei alun alkaenkaan ole mitenkään hirveän vahvaa, ja siinäkin keskitytään lähinnä voimakkaasti prosessoituun punaiseen lihaan. Miksi tässä uudessa suosituksessa sitten niputetaan myös siipikarjaleikkeleet samaan kategoriaan? Katsoin tuossa juuri, että tällä hetkellä kaapista löytyvässä leikkeleessä on huimat 0.3 g tyydyttynyttä rasvaa suhteessa 19 g proteiinia. Suolaa on toki jonkin verran, mutta leikkeleitä nyt ei mitään älyttömiä määriä mätetä muutenkaan. Nitriittiä on myös joo, mutta arvaatteko missä on myös nitriittiiä? Kasviksissa.

Mutta joo, muuten aika lailla tuota ruokavaliota pyrin noudattamaan. Olen n. 90% kasvissyöjä, kotona en syö punaista lihaa ollenkaan ja ainoa säännöllisen epäsäännöllisesti syömäni lihatuote on juurikin siipikarjaleikkeleet. Ravintolassa syön sitten mitä huvittaa, mutta eipä niissäkään tule jatkuvasti juostua. Olen nyt kuutisen vuotta mennyt tällä linjalla ja täytyy sanoa, että ei se kyllä ihan helppoa ole, jos haluaisi oikeasti syödä monipuolisesti ja terveellisesti. Palkokasvit on halpoja ja hyviä, mutta ainakin omalle ruoansulatukselle varsin raffeja ja sitten taas toisaalta nämä erinäiset lihankorvikkeet (härkikset, nyhtökaurat sun muut) on ihan yhtä prosessoituja elintarvikkeita kuin lihavalmisteetkin ja monet vielä varsin voimakassuolaisia. Hyvin mielelläni nostaisin kalan ja muiden merenelävien määrää ruokavaliossani, mutta niiden hinnat on aivan järkyttäviä, joten väkiselläkin tulee syötyä vähemmän kuin haluaisi. On oikeasti jotenkin ihan käsittämätöntä, että Suomen kansalliskala ahvenen, jota löytyy suunnilleen jokaisesta mahdollisesta lätäköstä, kilohinta kaupassa on usein samaa luokkaa naudan sisäfileen kanssa.
 
Itse olen huomannut 40v ruokavalio ihmettelyllä muutamia seikkoja olotiloista.. ristiriitaisiakin toki..

- Hiilareita vain fyysisen tarpeen mukaan.. passiivinen 100g päivässä ok, muutama kerta salia viikossa niin 200..300g tuntuu riittävän

- Mitä vähemmäksi hiilarien osuus menee ja mitä korkeammalle rasvan osuus sitä vähemmän mitään verensokeri nousuja ja laskuja, henkinen fiilis korkealla, nälän taso vastaa enemmän todellisuutta, kylläisyys ruokailusta parempi, vähemmän makeahimoa.

- proteiini, matala esim. 60g ei tuota ongelmia akuutisti ja suuremmat 150..200g hyödyt näkee pitkällä tähtäimellä jos näkee. Kerran kokeilin tuota matalaa tasoa.. fiilis oli hyvä mutta jännä juttu että kun palasin parin viikon jälkeen korkeampaan määrään niin sen ensimmäisen päivän jälkeinen aamu oli kuin olisi uudelleen syntynyt teräsmiehenä eli joku superkompensaatio tapahtui..

- pätkäpaasto on erittäin kätevä säätelemään luonnollisesti kylläisyyttä ja ruoka määrää "luonnollisesti".. itse en pidä aamiaista tarpeellisena.

- erittäin matalissa kaloreissa on jotain extra taikaa tiettyinä hetkinä tai harvoin tehtynä. mm. itsellä ilkeä useita kuukausia jatkunut puristusvoiman 50% pudottanut rannekipu hävisi jostain syystä 2 päivässä kun tähän liittymättä päätin niukkailla viikonlopun.. tätä rannetta kuvattiin ja fysioterapoitiin pitkän kaavan mukaan..

- Kuidut ei tunnu minulle tekevän hyvää vaikka kuinka yritän "totuttautua". Niillä on ehkä suurempi rooli niille jotka hiilarimätön takia haluaa "tasoitella" verensokeri nousuja/laskuja tai boostata ao. syystä heikosti toimivaa kylläisyys tuntemusta.
 
Jos yrittäisin vähentää lihaa, mistä valtavasti maulta ja nälänpitokyvyltään tykkään, niin mitä mahdollisuuksia on tilalle, mikä pitää nälkää? Pelkästään töissä tulee tällä hetkellä se 4x viikkoon 400g jauhelihaa syötyä, välillä kamaa. Tyyliin tonnikalalla ja makaroobilla saisi kyllä korvattua, mutta onko se terveellistä?
Sen sijaan että mietit vaihtoehtoja liharuoille, korvaa puolet lihasta pavuilla tai linsseillä. Saat ruokaan kuitenkin sen lihan maun, mutta pienemmällä määrällä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
257 562
Viestejä
4 475 935
Jäsenet
73 973
Uusin jäsen
ArttuRantanen

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom