Joskus syksyllä Lidlissä oli Italian viikot ja 4 juuston pakastepizza oli yksi parhaimpia. Lidlin vakio-ostos meillä on paskapaperi, todella laadukasta ja hintakin kohdillaan 10rl hintaa sillä 5,07eur. Muuten 95% ruokaostoksista Prismasta.
Prismassakin tuonti-paperi on ainakin hintalaatusuhteeltaan parempaa kuin kotimainen, jotenkin aika noloa että paperin suurmaassa ei osata tehdä hyvää vessapaperia?
Tänään taas kävin Lidlissä tosi lyhyen kauppalistan kanssa kun matkan varrelle osui, mutta taas kerran valikoiman rajallisuus potkaisi nilkkaan. Kalakastike on toki vähän uudempi vakiotuote, mutta ainakin viereisessä S-marketissa sitä on hyllyssä. Ja Lidlissä mitä ilmeisimmin ei kuulu valikoimaan kuin viikon verran joka toinen kuukausi tms..
Sitten jos jossain vaiheessa päättää alkaa syömään terveellisesti ja eettisesti, niin Lidlin voi unohtaa. Ainakaan kaikkia ostoksia siellä ei saa tehtyä, jos ei halua syödä todella suppeasti.
Prismassakin tuonti-paperi on ainakin hintalaatusuhteeltaan parempaa kuin kotimainen, jotenkin aika noloa että paperin suurmaassa ei osata tehdä hyvää vessapaperia?
Hinnoittelu on toki asia erikseen, mutta mistä hyppäsit siihen että suomalainen wc-paperi on huonoa? Nimeähän nyt vaikka kolme yleisesti marketeissa myytyä tuotetta jotka ovat selvästi Emboa ja Lambia huonompia. Pitäisi olla helppoa.
Hinnoittelu on toki asia erikseen, mutta mistä hyppäsit siihen että suomalainen wc-paperi on huonoa? Nimeähän nyt vaikka kolme yleisesti marketeissa myytyä tuotetta jotka ovat selvästi Emboa ja Lambia huonompia. Pitäisi olla helppoa.
Hinnoittelu on toki asia erikseen, mutta mistä hyppäsit siihen että suomalainen wc-paperi on huonoa? Nimeähän nyt vaikka kolme yleisesti marketeissa myytyä tuotetta jotka ovat selvästi Emboa ja Lambia huonompia. Pitäisi olla helppoa.
Yleisesti marketeissa ei myydä montaa tuontituotetta mutta esim prismassa myytävät kalleimat rainbow paperit esim. ovat parempia kuin parhaat kotimaiset. Eivät "selvästi" mutta toisaalta kyllähän takapuolen pyyhkii millä vaan. Hyvällä paperilla yhdestä arkista ei mene sormet läpi eikä jää jäämiä takapuoleen eikä tunnu karhealta. Ei nenäliinoissakaan ole ideana että kerran niistämiseen tarvitaan kaksi tai useampi nenäliinaa.
Huomaa konteksti. Lainamaassani viestissä todettiin ykskantaan että Suomessa ei osata tehdä edes hyvää vessapaperia, eli siinä oli liioittelu, etten sanoisi flametus, aika pahasti laukalla.
Lidlin sininen muuten on yksi minimikriteerieni mukainen vessapaperi jota laatunsa puolesta tarpeen tullen ostan normaalisti(eli muuten kuin viimeisenä korvikkeena tai kokeilumielessä). Näiden tuotteiden lista ei ole pitkä.
Hintavertailu taas riippuu ostokäyttäytymisestä. Kuten usein tällä samalla foorumilla on tullut puheeksi, vessapaperi kannattaa ostaa tarjouksista ja/tai suurempina erinä. Yksittäisessä normaalihintaisessa pakkauksessa yksikköhinta on Lidlissä(ja varsinkin ennen oli) edullinen. Itse tosin ostan yksittäisiä normaalihintaisia pakkauksia vain poikkeustapauksessa lähikaupasta, eli en lähde Lidliin tai muuhun peltomarkettiin sellaisen perässä.
Edit: Lisäksi olin itse niin viestintärajoittunut että kysyin huonompaa kun piti kysyä parempaa. Sori siitä.
Saksalaiset lihajalosteet eivät keskimäärin ole mitään herkkua, ja tämä näkyy myös Lidlissä. En toki ole kaikkia Lidlin tuotteita maistanut, mutta lähinnä jossain meetwursteissa yhdistyvät attribuutit "hyvä" ja "saksalainen".
Toki monet Lidlin lihatuotteet ovat olleet erinomaisia, ja valmistusmaitahan on valikoimassa monia. Aivan erityisen hyvää oli englantilaisteemainen kausituote, Ranskassa valmistettu naudanlihasäilyke jossa runsaasti naudan sydäntä ja kieltä. Lidlissä on ärsyttävää se, miten valikoimaa pyörittää joku psykopaatti ja parhaat tuotteet ilmestyvät vain kadotakseen iäksi tai pitkäksi aikaa. Parhaat herkut pitäisi olla aina myymiössä ja käyttötavarat tilattavissa edes jostain eurooppalaisesta verkkokaupasta, saatana!
Huomaa konteksti. Lainamaassani viestissä todettiin ykskantaan että Suomessa ei osata tehdä edes hyvää vessapaperia, eli siinä oli liioittelu, etten sanoisi flametus, aika pahasti laukalla.
Lidlin sininen muuten on yksi minimikriteerieni mukainen vessapaperi jota laatunsa puolesta tarpeen tullen ostan normaalisti(eli muuten kuin viimeisenä korvikkeena tai kokeilumielessä). Näiden tuotteiden lista ei ole pitkä.
Hintavertailu taas riippuu ostokäyttäytymisestä. Kuten usein tällä samalla foorumilla on tullut puheeksi, vessapaperi kannattaa ostaa tarjouksista ja/tai suurempina erinä. Yksittäisessä normaalihintaisessa pakkauksessa yksikköhinta on Lidlissä(ja varsinkin ennen oli) edullinen. Itse tosin ostan yksittäisiä normaalihintaisia pakkauksia vain poikkeustapauksessa lähikaupasta, eli en lähde Lidliin tai muuhun peltomarkettiin sellaisen perässä.
Edit: Lisäksi olin itse niin viestintärajoittunut että kysyin huonompaa kun piti kysyä parempaa. Sori siitä.
Viestini oli kärjistettyä siinä mielessä että taatusti täällä osattaisiin tehdä tosi hyvää vessapaperia mutta ilmeisesti sille ei ole markkinoilla riittävää tarvetta joten tehdään sitten huonompaa ja isompaa käyttömäärää vaativaa jolloin saadaan maksimimäärä kulutusta. Ihan loogista bisnesmielessä.
Jos haluaa koviin tuloihin, kannattaa ryhtyä apteekkariksi... Siinä tosin tarvitaan sen verran onnea että saa apteekkiluvan (jotka on kortilla), mutta sen jälkeen on täysi vapaus painaa rahaa kuolemaansa asti ilman mitään riskejä (ellei lainsäädäntö muutu jossain vaiheessa).
Liekö koko maassa enää yhtään apteekkaria elinikäisellä oikeudella, kun laki muuttui tämän suhteen niinkin vasta kuin 1988 (tjsp)
Tällä hetkellä muuten apteekkareita jää enemmänkin eläkkeelle etuajassa ja apteekkilupien hakijamäärät on roimassa laskussa kun pankkien lainaraha taas maksaa ja lääkemyynnin katteita on leikattu. Enenevässä määrin tulos pitäisi takoa myymällä niitä lääkkeitä ostamaan tuleville siinä sivussa kaikkea muuta. Muutamat apteekkarit tekevät kyllä todella hyvää tulosta kun liikepaikka ja näin ollen asiakasvirta on erinomainen. Eli ei se niin erilaista lopulta ole K-kauppiaisiin verrattuna, mutta toki ala on paljon säännellympi valtion puolelta ja lääkemyynti takaa tietyllä tapaa ennustettavammin tietyn asiakasvirran.
Kaipa siihen Citymarket-kauppiaan sopimukseen maan parhailla liikepaikoillakin vähän vakiintunutta asemaa tarvitsee ja muita innokkaita on, joten hommahan on verrattavissa apteekkialaan.
Päivittäistavarakauppiaaksi toki "pääsee" kuka tahansa, mutta jostain syystä isot kauppiasvetoiset myymälät ovat yleensä K-kauppiaiden, ja nimenomaan isot. Se lähiön K-kauppa tai M-kauppa kun ei vertaannukaan apteekkiin kuten CM. Kauppias ei tienaa ihan ihmeitä sellaisella tai edes kolmella.
Yleensähän K-kauppias aloittaa pienestä ja siitä sitten ponnistetaan isompaan ja isompaan jos rahkeita riittää. Portinvartijana Kesko. Apteekkari tekee ensin työuraa proviisorina jotta saa cv kuntoon sitä ensimmäistä apteekkilupaa varten, pitää olla ansioitunein hakijoista. Sitten aloittaa apteekkarina yleensä pienessä apteekissa ja yleisimmin pienellä paikkakunnalla, koska ne on niitä joihin ei kukaan jo apteekkarikokemusta omaava hae ellei joku joskus halua ns. vetäytyä kotiseudulle. Sieltä pienestä sitten ponnistaa ylöspäin ja hakee apteekkilupaa paremmalle alueelle kun cv apteekkarikokemuksella höystettynä on riittävä. Portinvartijana Fimea. Eli onhan noissa tosiaan sitä samaakin vaikka yleensä eroista enemmän puhutaan.
Ja kyllä se tuppukylän apteekki saattaa nykyään jopa vertautua siihen K-marketiin tai M-marketiin. Tunnen pari syrjäseudulla toimivaa tai sellaisessa aloittanutta ja kyllä se on sitä yrittäjän ihan omaa tekemistä hyvin pitkälti eli avauksesta sulkuun asiakaspalvelussa ja siinä ohessa tai sen jälkeen ne yrittäjän velvollisuudet. Lomittajaakaan ei tällä hetkellä itselleen välttämättä saa edes vuokrafirmasta kun on työvoimapula alalla nyt myös isommilla paikkakunnilla eli lomalle ei välttämättä pääse vaikka olisi varaa sellainen pitää. Kyllä siinä saa useamman vuoden tehdä hommia siinä toivossa, ettei puhtaasti poliittisen tahdon varassa säännellyn alan pelisääntöjä muuteta ennen sitä omaa tilipäivää.
Viestini oli kärjistettyä siinä mielessä että taatusti täällä osattaisiin tehdä tosi hyvää vessapaperia mutta ilmeisesti sille ei ole markkinoilla riittävää tarvetta joten tehdään sitten huonompaa ja isompaa käyttömäärää vaativaa jolloin saadaan maksimimäärä kulutusta. Ihan loogista bisnesmielessä.
No edelleenkin kyseenalaistan sen, etteikö Suomessa valmistettaisi erittäin laadukasta vessapaperia. Täällähän tunnetusti valmistetaan. Jos jokin muu valmistaja(tai sama yhtiö muualla) tekee selvästi parempaa, kiinnostaisi asiakkaanakin kuulla kuka ja missä. Vaikkapa sitä Emboa markkinoidaan muuallakin luksustuotteena vaikka nimet saattavat vaihdella. Joillakin markkina-alueilla on peräti käynyt niin että toinen suomalainen toimija myy suomalaisen kilpailijan valmistamaa tuotetta(MG ei valmista on mutta on ainakin aiemmin myynyt tätä edistyneimpänä pidettyä).
Vähittäiskaupan kate, logistiikka, hinnoittelu sun muu on sitten asia erikseen. Samoin on täysin turhanpäiväistä pohtia sitä, onko juuri jokin suomalaisten yhtiöiden Suomessa valmistama tuote parasta(tuskin on) ja mikä on paras. Kuitenkin se alkuperäinen trolliväite oli se, että Suomessa ei nolosti osata valmistaa hyvää vessapaperia. Siis edes "hyvää". Totuus on kuitenkin "valitettavasti" se, että keskimäärin teollisuusmaidenkin perseet pyyhitään melkoisella sanomalehdellä vs. parhaat suomalaiset Suomessa valmistetut tuotteet.
En myöskään arvioi vessapaperin laatua "tarvittavan käyttömäärän" perusteella. Vedän sitä metreinä rullasta ja totean laadun mukavuustason perusteella(lisäksi oleellista on nopea hajoaminen veteen, kestävyys ennen sitä, huuhdeltava hylsy). Jossain kehitysmaassa saatetaan laskea arkkeja. Kun hygieniatuotteessa puhutaan laadusta, ei lasketa määrää. En minä sitäkään mieti, tarvitaanko jotain hyvää hammastahnaa enemmän millilitroina kuin toista.
Eli ei se niin erilaista lopulta ole K-kauppiaisiin verrattuna, mutta toki ala on paljon säännellympi valtion puolelta ja lääkemyynti takaa tietyllä tapaa ennustettavammin tietyn asiakasvirran.
Ihan hyvän taustoituksen näkemykselleni kirjoitit auki. Suomi alkaa olla pikkuhiljaa valmis apteekkialan markkinatalouteen vapauttamiselle. Tämä lienee vähähaittaisin vapauttamistoimi, monia ikävämpiä on tehty. Sitä ennen varmaankin alkoholi- ja uhkapelimonopoli kaatuvat.
Lidl, S-ryhmä ja Kesko ovat varmaankin vaihtelevissa määrin kiinnostuneita näistä kaikista. Ovat tähänkin asti olleet, tosin eri tavalla.
No edelleenkin kyseenalaistan sen, etteikö Suomessa valmistettaisi erittäin laadukasta vessapaperia. Täällähän tunnetusti valmistetaan. Jos jokin muu valmistaja(tai sama yhtiö muualla) tekee selvästi parempaa, kiinnostaisi asiakkaanakin kuulla kuka ja missä. Vaikkapa sitä Emboa markkinoidaan muuallakin luksustuotteena vaikka nimet saattavat vaihdella. Joillakin markkina-alueilla on peräti käynyt niin että toinen suomalainen toimija myy suomalaisen kilpailijan valmistamaa tuotetta(MG ei valmista on mutta on ainakin aiemmin myynyt tätä edistyneimpänä pidettyä).
Vähittäiskaupan kate, logistiikka, hinnoittelu sun muu on sitten asia erikseen. Samoin on täysin turhanpäiväistä pohtia sitä, onko juuri jokin suomalaisten yhtiöiden Suomessa valmistama tuote parasta(tuskin on) ja mikä on paras. Kuitenkin se alkuperäinen trolliväite oli se, että Suomessa ei nolosti osata valmistaa hyvää vessapaperia. Siis edes "hyvää". Totuus on kuitenkin "valitettavasti" se, että keskimäärin teollisuusmaidenkin perseet pyyhitään melkoisella sanomalehdellä vs. parhaat suomalaiset Suomessa valmistetut tuotteet.
En myöskään arvioi vessapaperin laatua "tarvittavan käyttömäärän" perusteella. Vedän sitä metreinä rullasta ja totean laadun mukavuustason perusteella(lisäksi oleellista on nopea hajoaminen veteen, kestävyys ennen sitä, huuhdeltava hylsy). Jossain kehitysmaassa saatetaan laskea arkkeja. Kun hygieniatuotteessa puhutaan laadusta, ei lasketa määrää. En minä sitäkään mieti, tarvitaanko jotain hyvää hammastahnaa enemmän millilitroina kuin toista.
Niin, 5 vuotta sitten Lidlin tuotesarjan(josta osa on myös suomalaisia tuotteita) ruotsalainen vessapaperi oli jonkin yksittäisen viihdetestin mukaan paras ja lisäksi taloudellinen valinta. Tämä ei tule minulle järisyttävänä yllätyksenä, kun olen saman tuotteen yhdeksi suosikikseni maininnut edellä. Melkein Embon veroinen tuote ja parhaimmillaan hieman halvempi. Ihan hyvä. Googlea osaavat varmaan käyttää kaikki keskusteluun osallistuvat.
Mutta että Suomessa ei osata valmistaa hyvää vessapaperia?
Niin, 5 vuotta sitten Lidlin tuotesarjan(josta osa on myös suomalaisia tuotteita) ruotsalainen vessapaperi oli jonkin yksittäisen viihdetestin mukaan paras ja lisäksi taloudellinen valinta. Tämä ei tule minulle järisyttävänä yllätyksenä, kun olen saman tuotteen yhdeksi suosikikseni maininnut edellä. Melkein Embon veroinen tuote ja parhaimmillaan hieman halvempi. Ihan hyvä. Googlea osaavat varmaan käyttää kaikki keskusteluun osallistuvat.
Mutta että Suomessa ei osata valmistaa hyvää vessapaperia?
Kuten jo mainitsin, osataan jos on kysyntää mutta ilmeisesti ei kovin paljon ole. Itse olen maidontuottaja enkä väitä että Suomessa on maailman parhaat juustot. On pari ihan hyvää mutta toisaalta volyymituotteet (oltermanni yms) vastaavat paikalliseen kysyntään sen mukaan mitä täällä halutaan.
Lidlin bonusjärjestelmään ei taida olla tulossa fyysistä etukorttia? Ei paljoo kiinnosta ladata kaikenmaailman sovelluksia, jotta voisi hyödyntää näitä tarjouksia ja kerätä bonusrahaa samalla.
Ei tietenkään ole tulossa. Puhelimet ovat nykypäivää. Ei noita kortteja yksikään uusi systeemi ota käyttöön. Kukaan ei jää kaipaamaan mahdollisuutta kanniskella eri kortteja ympäriinsä. Eri sovellukset eivät ole radikaalisti parempi ratkaisu mutta sentään eliminoi ne kortit. Toki nää olemassaolevat korttisysteemit ovat vähän laiskoja toteuttaakseen sovelluksella sen kortin. Kai se tulee kun NFC maksaminen riittävästi yleistyy.
Keskon plussajärjestelmässä on ainoana mahdollisuus kerryttää sitä plussaa useamman kuukauden ajan. Mä saan tästä syystä plussaa enemmän kuin bonusta vaikka käyn s-kaupoissa paljon enemmän kuin Keskon kaupoissa.
Uuden bonusohjelman etuina luettakoot, että taulukko menee pidemmälle, mistä ei ole ainakaan itselle mitään hyötyä, ellei talouden bonustilejä saa yhdistettyä.
Ainakin musta tuo Lidlin uusi systeemi vaikuttaa vähän poskettomalta. Siis tuo maksimi 10%. Mahtaakohan se johtaa johonkin kikkailuihin, ja mahtaako se taasen johtaa prosenttien löysäämiseen. Toki paljousalennukset ovat mielestäni ihan perusteltuja, niitähän on kaikessa. Silti vaan tuntuu kovalta.
Chilipähkinöistä en tiedä, mutta "Peanuts, roasted & seasoned" on parhaita pähkinöitä (hintansa ja makunsa puolesta) mitä mistään kaupasta saa, ja suolaa on vain 1,0%. Hintaa 150 gramman pussilla reilun euron. Noi siis ei ole pelkkiä suolapähkinöitä vaan niissä on myös mausteita..
Noi on jännästi pakattu samoihin laatikoihin toisenlaisten pähkinöiden kanssa ja näitä joutuu aina vähän metsästämään eikä saatavuus ole aina taattu, vaan laatikossa saattaa olla pelkästään niitä toisia (jäljellä tai alunperinkään)...
Kaipa siihen Citymarket-kauppiaan sopimukseen maan parhailla liikepaikoillakin vähän vakiintunutta asemaa tarvitsee ja muita innokkaita on, joten hommahan on verrattavissa apteekkialaan.
Päivittäistavarakauppiaaksi toki "pääsee" kuka tahansa, mutta jostain syystä isot kauppiasvetoiset myymälät ovat yleensä K-kauppiaiden, ja nimenomaan isot. Se lähiön K-kauppa tai M-kauppa kun ei vertaannukaan apteekkiin kuten CM. Kauppias ei tienaa ihan ihmeitä sellaisella tai edes kolmella.
Kaupan tai kauppaketjun voi kuitenkin teoriassa perustaa kuka tahansa, apteekkeja ei voi. Vaikka olisit miljardööri.
Ja kun apteekkiluvan saa, niin eihän siihen apteekin puitteisiin ja henkilökuntaan tarvitse panostaa läheskään samalla tavalla kuin johonkin hemmetin super/hypermarkettiin. Ihan eri mittakaavan toiminnoista kysymys, vaikka profitin kannalta mittakaava voi olla vaikka samaakin tasoa, who knows...
Liekö koko maassa enää yhtään apteekkaria elinikäisellä oikeudella, kun laki muuttui tämän suhteen niinkin vasta kuin 1988 (tjsp)
Tällä hetkellä muuten apteekkareita jää enemmänkin eläkkeelle etuajassa ja apteekkilupien hakijamäärät on roimassa laskussa kun pankkien lainaraha taas maksaa ja lääkemyynnin katteita on leikattu. Enenevässä määrin tulos pitäisi takoa myymällä niitä lääkkeitä ostamaan tuleville siinä sivussa kaikkea muuta. Muutamat apteekkarit tekevät kyllä todella hyvää tulosta kun liikepaikka ja näin ollen asiakasvirta on erinomainen. Eli ei se niin erilaista lopulta ole K-kauppiaisiin verrattuna, mutta toki ala on paljon säännellympi valtion puolelta ja lääkemyynti takaa tietyllä tapaa ennustettavammin tietyn asiakasvirran.
No de-facto elinikäinen oikeus. Ei niitä lupia nyt yleensä ihan tuosta vaan taideta lakkauttaa.
Tuloksen määrä vaihtelee, mutta pienellä riskillä operoivat. Kansa on yhä sairaampaa ja lääkkeitä menee aina kaupaksi, takuuvarmasti. Ja kilpailua on hyvin rajallisesti (apteekkien määrän ja sijainnin suhteen). Hintakilpailua ei käytännössä ollenkaan, ei apteekkien eikä edes eri lääkemerkkien välillä vaan systeemi on johtanut siihen, että aspiriinimerkki A saattaa maksaa esimerkiksi 5,94 ja aspiriinimerkki B 5,76, ja hinnat on samat joka paikassa. (Hinnat revitty hatusta, mutta pointti lienee selvä.)
En muista joko se laki muuttui, että reseptivapaissa lääkkeissä saa hinnoillakin jo kilpailla, mutta käytännössä ei taida näkyä mitenkään. Ja miksi näkyisikään. Ei apteekkien tarvitse kilpailla keskenään. Asiakkaat tulevat ostamaan lääkkeensä tai itkevät ja tulevat ostamaan lääkkeensä, mutta tulevat kuitenkin.
Itse ostaisin kaikki mahdolliset lääkkeet EU-maista Netin kautta, jos se olisi edes hieman yksinkertaisempaa. Nykyistä systeemiä en haluaisi tukea missään tapauksessa. Tässä yhdistyy sekä kapitalismin että sosialismin huonoimmat puolet samalla kertaa. Artisti maksaa tarpeettoman paljon ja joutuu vielä jonottamaan kaupan päälle. Apteekkari nauraa matkalla pankkiin. Ja tukkuliikkeet nauraa vielä enemmän (ne kaksi duopolin osapuolta).
Jos tämä "oikeistohallitus" olisi oikeasti yhtään oikeistolainen, niin apteekkitoiminta vapautettaisiin kilpailulle, ja alta aikayksikön meille tulisi sekä uusia tukkuliikkeitä että uusia apteekkiketjuja. Kaikki voittaisi paitsi nykyiset rahanpainajat.
Ei tietenkään ole tulossa. Puhelimet ovat nykypäivää. Ei noita kortteja yksikään uusi systeemi ota käyttöön. Kukaan ei jää kaipaamaan mahdollisuutta kanniskella eri kortteja ympäriinsä. Eri sovellukset eivät ole radikaalisti parempi ratkaisu mutta sentään eliminoi ne kortit. Toki nää olemassaolevat korttisysteemit ovat vähän laiskoja toteuttaakseen sovelluksella sen kortin. Kai se tulee kun NFC maksaminen riittävästi yleistyy.
Juu ei kiitos. Vaikka mulla on älypuhelin niin en missään nimessä halua sitoa siihen mitään bonushärpäkkeitä. Siksi en enää käy Lidl:ssä ja aika harvoin enää Tokmannillakaan. Minä otan mieluummin kortin koska se toimii kauemmin kuin nykypuhelimet. Sen lisäksi kortti on litteämpi ja kevyempi ja seuraa ainoastaan siihen liittyvän kaupan ostoksia.
NFC on ollut yleistymässä puhelinmaksamisella jo toista vuosikymmentä, eikä se vieläkään toimi niin että suurin osa väestä sitä osaisi käyttää.
Samaa hapatusta kuin käteisen käyttö piti loppua jo ajat sitten...
Niin no, tuskin hyvän vessapaperin kysyntä Suomeen rajoittuu jossa kaikenlaista keltaista persereiänraatelupaperia ja viemärintukkimispaperia myydään kuten sivunmennen sanoen muuallakin. Suomalainen vessapaperi kelpaa muuallakin kuten Suomessa myydään esimerkiksi liettualaista, ruotsalaista ja turkkilaista vessapaperia.
Mutta kun nyt kerran sanoit että Suomessa ei osata tai haluta valmistaa hyvää vessapaperia, niin kai voit kertoa että kuka valmistaa ja missä. Ei riitä, että jokin on parempaa kuin Embo ja Lambi vaan pitää olla jotain todella paljon parempaa. Suomessa kun ei kuulemma osata valmistaa edes hyvää. Vaikka kolme tai viisi esimerkkiä sellaista selkeästi kaikkien nopeasti paremmaksi huomaamaa tuotetta varmaan lähtee helposti, kun tilanne täällä impivaarassa on niin huono.
Itse olen maidontuottaja enkä väitä että Suomessa on maailman parhaat juustot. On pari ihan hyvää mutta toisaalta volyymituotteet (oltermanni yms) vastaavat paikalliseen kysyntään sen mukaan mitä täällä halutaan.
Suomessa tosiaan eivät ole parhaat juustot kuin korkeintaan kelvottomaan sontaan tottuneiden venäläisten mielestä. On muutama hyvä, mutta bulkkimaitotuotteet Suomessa ovat sitä "suomalaiseen makuun" tavaraa. Tämä ei liity suomalaiseen lypsykarjatalouteen vaan suomalaiseen meijeritoimintaan ja tuulipukujen makuun.
Kaupan tai kauppaketjun voi kuitenkin teoriassa perustaa kuka tahansa, apteekkeja ei voi. Vaikka olisit miljardööri.
Ja kun apteekkiluvan saa, niin eihän siihen apteekin puitteisiin ja henkilökuntaan tarvitse panostaa läheskään samalla tavalla kuin johonkin hemmetin super/hypermarkettiin. Ihan eri mittakaavan toiminnoista kysymys, vaikka profitin kannalta mittakaava voi olla vaikka samaakin tasoa, who knows...
Tuloksen määrä vaihtelee, mutta pienellä riskillä operoivat. Kansa on yhä sairaampaa ja lääkkeitä menee aina kaupaksi, takuuvarmasti. Ja kilpailua on hyvin rajallisesti (apteekkien määrän ja sijainnin suhteen). Hintakilpailua ei käytännössä ollenkaan, ei apteekkien eikä edes eri lääkemerkkien välillä vaan systeemi on johtanut siihen, että aspiriinimerkki A saattaa maksaa esimerkiksi 5,94 ja aspiriinimerkki B 5,76, ja hinnat on samat joka paikassa. (Hinnat revitty hatusta, mutta pointti lienee selvä.)
En muista joko se laki muuttui, että reseptivapaissa lääkkeissä saa hinnoillakin jo kilpailla, mutta käytännössä ei taida näkyä mitenkään. Ja miksi näkyisikään. Ei apteekkien tarvitse kilpailla keskenään. Asiakkaat tulevat ostamaan lääkkeensä tai itkevät ja tulevat ostamaan lääkkeensä, mutta tulevat kuitenkin.
Itse ostaisin kaikki mahdolliset lääkkeet EU-maista Netin kautta, jos se olisi edes hieman yksinkertaisempaa. Nykyistä systeemiä en haluaisi tukea missään tapauksessa. Tässä yhdistyy sekä kapitalismin että sosialismin huonoimmat puolet samalla kertaa. Artisti maksaa tarpeettoman paljon ja joutuu vielä jonottamaan kaupan päälle. Apteekkari nauraa matkalla pankkiin. Ja tukkuliikkeet nauraa vielä enemmän (ne kaksi duopolin osapuolta).
Jos tämä "oikeistohallitus" olisi oikeasti yhtään oikeistolainen, niin apteekkitoiminta vapautettaisiin kilpailulle, ja alta aikayksikön meille tulisi sekä uusia tukkuliikkeitä että uusia apteekkiketjuja. Kaikki voittaisi paitsi nykyiset rahanpainajat.
Taksiuudistusta perusteltiin ihan samoilla syillä ja tälläkin palstalla oltiin monopolia innolla purkamassa vapaan markkinatalouden hengessä. Hyvinpä siinä sitten kävi, kun uudistus toteutettiin.
Sitten jos jossain vaiheessa päättää alkaa syömään terveellisesti ja eettisesti, niin Lidlin voi unohtaa. Ainakaan kaikkia ostoksia siellä ei saa tehtyä, jos ei halua syödä todella suppeasti.
Joo tuokin on yksi syy tosiaan miksi Lidl ei ole todellakaan meille edesvaihtoehto. Jos rahasta olisi kiinni niin kävisin varmaan Prismassa mutta kun ei ole niin Citymarket.
Taksiuudistusta perusteltiin ihan samoilla syillä ja tälläkin palstalla oltiin monopolia innolla purkamassa vapaan markkinatalouden hengessä. Hyvinpä siinä sitten kävi, kun uudistus toteutettiin.
Ei kai taksisysteemi nyt mitenkään erityisen huonosti toimi.
Joka tapauksessa ihan älytöntä whatabouthismia rinnastaa kaksi ihan erillistä asiaa toisiinsa.
Jos se sun rakastamasi sossukommunismi on niin ihanaa, niin miksei sitten samantien tehdä kaikesta muustakin yritystoiminnasta luvanvaraista ja tiukasti säädellä esimerkiksi kauppojen määrää jossain lautakunnissa.. Tiukat aukioloajat pitäisi tietenkin palauttaa myös. Kaupassa on käytämän kello 9-18 välisenä aikana ja jonottaa sopii puoli tuntia kassalla, koska pitäähän se joku roti olla vapaudessa ja markkinataloudessa. Hinnatkin pitää määrätä lautakunnassa.
Kyllä kaupan puolellakin suomessa ainakin vaikuttaa vahvasti poliittinen ohjaus kenelle niitä isoja kaupan yksiköitä kaavoitetaan... Toki kuten totesinkin on ohjaus ja sääntely apteekkialalla huomattavasti voimakkaapaa. Toki sääntely koskee sitten myös toimintaa itsessään eli lakisääteisiä velvoitteita sekä sopimuspohjaisia esim. kelan korvausjärjestelmään liittyviä velvoitteita on todella paljon (täysi mahdottomuus pitää apteekkia ilman että kuuluu kelan suorakorvausjärjestelmään).
Ja kun apteekkiluvan saa, niin eihän siihen apteekin puitteisiin ja henkilökuntaan tarvitse panostaa läheskään samalla tavalla kuin johonkin hemmetin super/hypermarkettiin. Ihan eri mittakaavan toiminnoista kysymys, vaikka profitin kannalta mittakaava voi olla vaikka samaakin tasoa, who knows...
Suhteessa enemmän pitää apteekissa panostaa henkilökuntaan kun pitää olla iso osa yliopistokoulutettua henkilökuntaa ja sen osaamista täytyy myös ylläpitää. Rakennusneliöitä iso marketti vaatii toki enemmän, mutta on sielä myyntimäärätkin hieman eri luokassa. Ja profitin suhteen ei kyllä olla samassa luokassa. Isosta K yksiköstä vetää voittoa varmasti sekä Kesko että kauppias.
Milläs tavalla se luvan lakkauttamattomuus tekee luvasta de-facto elinikäisen? Laki sanoo että apteekkiluvasta on luovuttava 68 ikävuoden kohdalla. Sen jälkeen lupa menee uudelleen hakuun Fimeassa ja on jonkun muun apteekkilupa. Lupien määrää viranomainen säätelee tarpeen mukaan lähinnä kuntakohtaisesti. Aiemmin oli isoissa kunnissa sisäisiä rajoja mutta niitä on poistettu ankarasti pl. uudet ns sairaala-alueiden kupeeseen erikseen määritetyt luvat.
Tässä oli menneisyydessä ajanjakso jolloin varsinkin kasvukeskuksissa lupia oli aivan liian vähän, tilannetta on nyt onneksi korjattu. Kunnilla on siis ollut "aina" oikeus esittää mielipiteensä apteekkilupien sopivasta määrästä, mutta kunnissa ei ole oikeastaan minkäänlaista virkamiesmekanismia joka tällaista yleensä lähtisi omatoimisesti seuraisi tai lähtisi ajamaan. Nykyään tietääkseni Fimeassa on enemmän tätä väestökehityksen tarkastelua ja sieltä pyydetään kunnilta mielipiteitä jolloin kuntakoneistosta sellainen yleensä myös saadaan.
Kunnan on Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen pyynnöstä tarvittaessa arvioitava alueen apteekkipalveluiden toimivuutta, sijoittumista ja riittävyyttä. Kunta voi tehdä keskukselle esityksen apteekin ja sivuapteekin perustamiseksi, apteekin ja sivuapteekin sijaintialueen muuttamiseksi tai apteekin ja sivuapteekin siirtämiseksi.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus voi päättää uuden apteekin perustamisesta kuntaan, kunnan osaan tai sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikön yhteyteen rajoittuvalle alueelle (apteekin sijaintialue), apteekin sijaintialueen muuttamisesta ja apteekin siirtämisestä kunnan osasta toiseen, jos lääkkeiden saatavuus sitä edellyttää tai se on riittävien apteekkipalveluiden turvaamisen kannalta tarpeellista. Lääkkeiden saatavuutta ja apteekkipalveluiden riittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon ainakin alueella asuvan ja asioivan väestön määrä, alueella jo olevat apteekkipalvelut ja muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen voi tehdä päätöksen omasta tai asianomaisen kunnan aloitteesta.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus voi päättää apteekin lakkauttamisesta, jos lääkkeiden saatavuus tai apteekkipalveluiden riittävyys ei enää edellytä apteekin ylläpitoa alueella asuvan tai asioivan väestön määrä, alueella jo olevat apteekkipalvelut ja muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut huomioon ottaen. Lakkauttamispäätöstä ei saa panna täytäntöön ennen kuin kyseessä oleva apteekkilupa on tullut avoimeksi, ellei apteekkiluvan haltijana oleva apteekkari ole ilmoittanut suostuvansa päätökseen.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen on kuultava asianomaista kuntaa ennen 2 tai 3 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemistä.
Tuloksen määrä vaihtelee, mutta pienellä riskillä operoivat. Kansa on yhä sairaampaa ja lääkkeitä menee aina kaupaksi, takuuvarmasti. Ja kilpailua on hyvin rajallisesti (apteekkien määrän ja sijainnin suhteen). Hintakilpailua ei käytännössä ollenkaan, ei apteekkien eikä edes eri lääkemerkkien välillä vaan systeemi on johtanut siihen, että aspiriinimerkki A saattaa maksaa esimerkiksi 5,94 ja aspiriinimerkki B 5,76, ja hinnat on samat joka paikassa. (Hinnat revitty hatusta, mutta pointti lienee selvä.)
Yksi nykyjärjestelmän tarkoituksista on tietyllä tapaa juuri tuo toimintariskin alentaminen, eli apteekkiverkko pidetään vakaana eikä niitä aukea ja sulkeudu ennakoimattomasti. Luvan saaneilla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia alueensa lääkehuollosta. Lääkelaki 39 § "Apteekkeja tulee olla maassa siten, että väestö, mikäli mahdollista, voi vaikeudetta saada lääkkeitä."
Apteekki ei pääasiallisesti määritä lääkkeen hintaa vaan hinta tulee suoraan valtion määrittämästä lääketaksasta eli ulosmyyntihinta lasketaan valmistajan määrittämän tukkuhinnan mukaan. Tukkuhinnat ovat 2 viikon jaksoissa kaikille apteekeille samat, erillisiä alennuksia ei saa antaa. Itsehoitolääkkeissä tämä taksahinta on enimmäishinta, mutta jos/kun alempaa hintaa ei saa käytännössä mitenkään mainostaa (koska epäeettistä lääkkeiden myynnin lisäämistä) niin ei kilpailu toteudu verkossa eikä kivijalassa.
Itse ostaisin kaikki mahdolliset lääkkeet EU-maista Netin kautta, jos se olisi edes hieman yksinkertaisempaa. Nykyistä systeemiä en haluaisi tukea missään tapauksessa. Tässä yhdistyy sekä kapitalismin että sosialismin huonoimmat puolet samalla kertaa. Artisti maksaa tarpeettoman paljon ja joutuu vielä jonottamaan kaupan päälle. Apteekkari nauraa matkalla pankkiin. Ja tukkuliikkeet nauraa vielä enemmän (ne kaksi duopolin osapuolta).
Ulkomailta saa kyllä osan lääkkeistä todellakin halvemmalla, mutta apteekit eivät tähän suurelta osin ole syyllisiä. Lähtien jo ihan siitä ettei meidän härmä ole houkutteleva markkina-alue isolle määrälle geneeristen lääkkeiden tuottajia. Markkinoille tulon kustannus on aina tietyn suuruinen kun pitää olla tämän kielialueen pakkaukset ja hyväksynnät yms.yms. Eivät katso kannattavaksi kun meidän väkimäärä on kuitenkin ihan mitättömän pieni isossa mittakaavassa. Hyvänä esimerkkinä viimevuosilta itsehoidossa syyhyvoiteen hinta nousi ja nousi ja nousi, kun markkinoilla tasan yksi valmistaja. Lopulta kun hinta oli 50€ per 30g tuubi alkoi paria geneeristä valmistajaa kiinnostaa ja nyt kilpailua on sen verran että hinta on "enää" 30-40€ per tuubi. Eikä tällaiseen apteekki voi vaikuttaa.
Jos tämä "oikeistohallitus" olisi oikeasti yhtään oikeistolainen, niin apteekkitoiminta vapautettaisiin kilpailulle, ja alta aikayksikön meille tulisi sekä uusia tukkuliikkeitä että uusia apteekkiketjuja. Kaikki voittaisi paitsi nykyiset rahanpainajat.
Täydellä vapauttamisella oma veikkaukseni on valitettavasti yksi uusi duopoli Sekä tietysti maantieteellisesti isoja alueita ilman apteekkia (oletuksena että apteekin toiminnan velvoitteet pidetään nykytasolla). Kyllä nykyjärjestelmää varmasti tullaan muuttamaan, mutta en usko täyden räjäyttämisen tuottavan pelkkää hyvää.
Ei kai taksisysteemi nyt mitenkään erityisen huonosti toimi.
Joka tapauksessa ihan älytöntä whatabouthismia rinnastaa kaksi ihan erillistä asiaa toisiinsa.
Jos se sun rakastamasi sossukommunismi on niin ihanaa, niin miksei sitten samantien tehdä kaikesta muustakin yritystoiminnasta luvanvaraista ja tiukasti säädellä esimerkiksi kauppojen määrää jossain lautakunnissa.. Tiukat aukioloajat pitäisi tietenkin palauttaa myös. Kaupassa on käytämän kello 9-18 välisenä aikana ja jonottaa sopii puoli tuntia kassalla, koska pitäähän se joku roti olla vapaudessa ja markkinataloudessa. Hinnatkin pitää määrätä lautakunnassa.
Kyllä kaupan puolellakin suomessa ainakin vaikuttaa vahvasti poliittinen ohjaus kenelle niitä isoja kaupan yksiköitä kaavoitetaan... Toki kuten totesinkin on ohjaus ja sääntely apteekkialalla huomattavasti voimakkaapaa. Toki sääntely koskee sitten myös toimintaa itsessään eli lakisääteisiä velvoitteita sekä sopimuspohjaisia esim. kelan korvausjärjestelmään liittyviä velvoitteita on todella paljon (täysi mahdottomuus pitää apteekkia ilman että kuuluu kelan suorakorvausjärjestelmään).
Suhteessa enemmän pitää apteekissa panostaa henkilökuntaan kun pitää olla iso osa yliopistokoulutettua henkilökuntaa ja sen osaamista täytyy myös ylläpitää. Rakennusneliöitä iso marketti vaatii toki enemmän, mutta on sielä myyntimäärätkin hieman eri luokassa. Ja profitin suhteen ei kyllä olla samassa luokassa. Isosta K yksiköstä vetää voittoa varmasti sekä Kesko että kauppias.
Milläs tavalla se luvan lakkauttamattomuus tekee luvasta de-facto elinikäisen? Laki sanoo että apteekkiluvasta on luovuttava 68 ikävuoden kohdalla. Sen jälkeen lupa menee uudelleen hakuun Fimeassa ja on jonkun muun apteekkilupa. Lupien määrää viranomainen säätelee tarpeen mukaan lähinnä kuntakohtaisesti. Aiemmin oli isoissa kunnissa sisäisiä rajoja mutta niitä on poistettu ankarasti pl. uudet ns sairaala-alueiden kupeeseen erikseen määritetyt luvat.
Tässä oli menneisyydessä ajanjakso jolloin varsinkin kasvukeskuksissa lupia oli aivan liian vähän, tilannetta on nyt onneksi korjattu. Kunnilla on siis ollut "aina" oikeus esittää mielipiteensä apteekkilupien sopivasta määrästä, mutta kunnissa ei ole oikeastaan minkäänlaista virkamiesmekanismia joka tällaista yleensä lähtisi omatoimisesti seuraisi tai lähtisi ajamaan. Nykyään tietääkseni Fimeassa on enemmän tätä väestökehityksen tarkastelua ja sieltä pyydetään kunnilta mielipiteitä jolloin kuntakoneistosta sellainen yleensä myös saadaan.
Kunnan on Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen pyynnöstä tarvittaessa arvioitava alueen apteekkipalveluiden toimivuutta, sijoittumista ja riittävyyttä. Kunta voi tehdä keskukselle esityksen apteekin ja sivuapteekin perustamiseksi, apteekin ja sivuapteekin sijaintialueen muuttamiseksi tai apteekin ja sivuapteekin siirtämiseksi.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus voi päättää uuden apteekin perustamisesta kuntaan, kunnan osaan tai sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikön yhteyteen rajoittuvalle alueelle (apteekin sijaintialue), apteekin sijaintialueen muuttamisesta ja apteekin siirtämisestä kunnan osasta toiseen, jos lääkkeiden saatavuus sitä edellyttää tai se on riittävien apteekkipalveluiden turvaamisen kannalta tarpeellista. Lääkkeiden saatavuutta ja apteekkipalveluiden riittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon ainakin alueella asuvan ja asioivan väestön määrä, alueella jo olevat apteekkipalvelut ja muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen voi tehdä päätöksen omasta tai asianomaisen kunnan aloitteesta.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus voi päättää apteekin lakkauttamisesta, jos lääkkeiden saatavuus tai apteekkipalveluiden riittävyys ei enää edellytä apteekin ylläpitoa alueella asuvan tai asioivan väestön määrä, alueella jo olevat apteekkipalvelut ja muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut huomioon ottaen. Lakkauttamispäätöstä ei saa panna täytäntöön ennen kuin kyseessä oleva apteekkilupa on tullut avoimeksi, ellei apteekkiluvan haltijana oleva apteekkari ole ilmoittanut suostuvansa päätökseen.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen on kuultava asianomaista kuntaa ennen 2 tai 3 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemistä.
Yksi nykyjärjestelmän tarkoituksista on tietyllä tapaa juuri tuo toimintariskin alentaminen, eli apteekkiverkko pidetään vakaana eikä niitä aukea ja sulkeudu ennakoimattomasti. Luvan saaneilla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia alueensa lääkehuollosta. Lääkelaki 39 § "Apteekkeja tulee olla maassa siten, että väestö, mikäli mahdollista, voi vaikeudetta saada lääkkeitä."
Apteekki ei pääasiallisesti määritä lääkkeen hintaa vaan hinta tulee suoraan valtion määrittämästä lääketaksasta eli ulosmyyntihinta lasketaan valmistajan määrittämän tukkuhinnan mukaan. Tukkuhinnat ovat 2 viikon jaksoissa kaikille apteekeille samat, erillisiä alennuksia ei saa antaa. Itsehoitolääkkeissä tämä taksahinta on enimmäishinta, mutta jos/kun alempaa hintaa ei saa käytännössä mitenkään mainostaa (koska epäeettistä lääkkeiden myynnin lisäämistä) niin ei kilpailu toteudu verkossa eikä kivijalassa.
Ulkomailta saa kyllä osan lääkkeistä todellakin halvemmalla, mutta apteekit eivät tähän suurelta osin ole syyllisiä. Lähtien jo ihan siitä ettei meidän härmä ole houkutteleva markkina-alue isolle määrälle geneeristen lääkkeiden tuottajia. Markkinoille tulon kustannus on aina tietyn suuruinen kun pitää olla tämän kielialueen pakkaukset ja hyväksynnät yms.yms. Eivät katso kannattavaksi kun meidän väkimäärä on kuitenkin ihan mitättömän pieni isossa mittakaavassa. Hyvänä esimerkkinä viimevuosilta itsehoidossa syyhyvoiteen hinta nousi ja nousi ja nousi, kun markkinoilla tasan yksi valmistaja. Lopulta kun hinta oli 50€ per 30g tuubi alkoi paria geneeristä valmistajaa kiinnostaa ja nyt kilpailua on sen verran että hinta on "enää" 30-40€ per tuubi. Eikä tällaiseen apteekki voi vaikuttaa.
Täydellä vapauttamisella oma veikkaukseni on valitettavasti yksi uusi duopoli Sekä tietysti maantieteellisesti isoja alueita ilman apteekkia (oletuksena että apteekin toiminnan velvoitteet pidetään nykytasolla). Kyllä nykyjärjestelmää varmasti tullaan muuttamaan, mutta en usko täyden räjäyttämisen tuottavan pelkkää hyvää.
Ilo lukea asiaan perehtyneen analyysiä. Varaudu siihen, että apteekkihenkilökunnan koulutustasovaatimus kyseenalaistetaan. Palstan tietäjien mielestä farmaseuttien työ on pelkkää myyjän hommaa ja sen voi tehdä kuka tahansa. Näistä on täällä väännetty ennenkin…
Ilo lukea asiaan perehtyneen analyysiä. Varaudu siihen, että apteekkihenkilökunnan koulutustasovaatimus kyseenalaistetaan. Palstan tietäjien mielestä farmaseuttien työ on pelkkää myyjän hommaa ja sen voi tehdä kuka tahansa. Näistä on täällä väännetty ennenkin…
Ei ole kyseenalaistettu eikä kyseenalaistamassa, paitsi nykyisen rahantekohimmelin tukijoiden levittämissä kauhukuvissa.
Se on sitten kokonaan eri asia, jos tiettyjä käsikauppalääkkeitä saisi ruokakaupan hyllystä, ja oletetaan, että kuluttaja noin keskimäärin osaa ostaa ja käyttää aspiriinia ilman sen kummempaa vahtimista. Sitä paitsi hyvin teoreettista se vahtiminen nytkin on.
Kyllä se toimii huonosti, varsinkin pk-seudulla. Juuri oli artikkeli miten matka Helsingin Rautatieasemalta Haartmanin sairaalaan (3,5km) maksoi 16-35€ (Bolt ja Uber 10-15€)
Onnistuneen taksiuudistuksen ansiosta hinnoittelu täysin villiä ja ylilyöntejä tulee.. ei tuo tilanne ainakaan kuluttajan etu ole, kuskitkin kiroavat kun aamuun tullut töihin ja iltapäivällä on toinen ajo menossa. Suomessa oli turvallinen, kohtuuhintainen ja luotettava taksisysteemi. Ei ole enää. Bolt ja Uber tuosta korjaavat sitten hyödyn.
Juu ei kiitos. Vaikka mulla on älypuhelin niin en missään nimessä halua sitoa siihen mitään bonushärpäkkeitä. Siksi en enää käy Lidl:ssä ja aika harvoin enää Tokmannillakaan. Minä otan mieluummin kortin koska se toimii kauemmin kuin nykypuhelimet. Sen lisäksi kortti on litteämpi ja kevyempi ja seuraa ainoastaan siihen liittyvän kaupan ostoksia.
NFC on ollut yleistymässä puhelinmaksamisella jo toista vuosikymmentä, eikä se vieläkään toimi niin että suurin osa väestä sitä osaisi käyttää.
Samaa hapatusta kuin käteisen käyttö piti loppua jo ajat sitten...
Itse nimenomaan en halua muoviläpysköitä kannella ja onneksi nykyisin myös S ja K etukortit toimii myös sovellusten kautta.
Nykyisin lompakkoa ei tarvitse kannella olenkaan ja kaikki toimii kännykästä (NFC maksaminen ja etukortit) ja on muuten kätevää. Harmi, että digiajokortti ei edennytkään, niin se on ainut kortti joka sitten meneekin kännykän kuoren alla.
Ainut mitä en halua kännykkään on auton avaimet, koska jos joskus kännykkä simahtaisikin, niin olis ihan kiva päästä autolla kotia hakee luottokortit yms.
Mun mielestä paras ollut maksu Apple Paylla ja bonukset ja plussat erillisillä korteilla jotka puhelimen kanssa samassa kotelossa. Vaatii vaan sopivan kotelon puhelimelle.
Jos haluaa koviin tuloihin, kannattaa ryhtyä apteekkariksi... Siinä tosin tarvitaan sen verran onnea että saa apteekkiluvan (jotka on kortilla), mutta sen jälkeen on täysi vapaus painaa rahaa kuolemaansa asti ilman mitään riskejä (ellei lainsäädäntö muutu jossain vaiheessa).
Tämä on kyllä totta. Ei taida olla apteekkaria joka ei olisi miljonääri tai jos on vasta aloittanut niin on vasta tulossa miljonääriksi.
Apteekkien lupasysteemi, monopoli ja tarkoituksellinen lääkkeiden saatavuuden vaikeuttaminen on kyllä jotain niin käsittämätöntä, että sitä pystyisi ulkomaalaiselle selittämään vuonna 2023. Lääkkeet on on tärkeitä ja ilman niitä ei moni ihminen pärjää, niimpä Suomessa on systeemi joka pohjautuu kaupunkinkohtaiseen tarveharkintaan jossa jokaisesta apteekkarista pitää saada miljonääri mahdollisimman nopeasti. Joku pohjoiskorealainen voisi ehkä samaistua, mutta jopa ryssät ihmettelis meidän menoa.
- Apteekkien määrä ensin pidetään niin alhaisena, että jokainen apteekkari pystyy rikastumaan mahd. nopeasti maksimaalisesti. Jos kaupungissa on esim. 5 apteekkaria on ne 5 apteekkaria top10 tulokuninkaita vuodesta toiseen eläköitymiseensä saakka ja vieläpä sekä ansiotuloissa, että pääomatuloissa (ansiotulot tulee lääkkeiden myynnistä jotka myydään toiminimellä ja pääomatulot on osinkoja jotka nostetaan osakeyhtiöstä joka pyörittää sitä kaikkea oheiskauppaa apteekissa.
- Tuosta tarveharkintaan perustuvasta määrästä olemassa olevat apteekkarit pystyvät vieläpä aina niistämään yhden apteekin pois (eli jos virkamies on laskenut, että tarvitaan 6 apteekkia ettei vielä ihmiset heti kuole, niin apteekkeja on 5 koska viimeisestä luvasta voidaan valittaa kunnes kaupunki on kasvanut ja lupia saadaan 7 niin sitten alkaa valituskierros siitä. Eli aina on yksi apteekki vähemmän kuin mitä "saisi" olla.
- Koska oma apteekki tekee sinusta miljonäärin nopeasti, on lupa jopa loton päävoittoa parempi ja luvan saantiin panostetaan todella paljon.
- Paras tapa saada lupa läpi apteekkarin viahtuessa kun muodolliset seikat on kunnossa (koulutus, kokemus, rahotus jne) niin kannattaa tehdä diili sen apteekkarin kanssa kenen lupaa on hakemassa. Silloin ko. apteekin jokainen pölyhiukkanenkin voi olla arvokas. Ja vaikka lahjonta ei ole Suomessa yleistä, niin olisi tyhmää olla lahjomatta lupaviranomaisia koska tiedossa on elinikäiset rikkaudet
- Vain rahalla ja sen maksimaaliselle pumppaamisella ihmisiltä on vaikutusta, joten apteekin sijainti kannattaa optimoida. Tärkeintä on saada apteekki mahdollisimman suuren ihmisvirran ääreen, koska reseptilääkkeet eivät tuo niin suuria rikkauksia kuin reseptivapaiden lääkkeiden ja lisätarvikkeiden myynti.
- Koska apteekkien tarkkaa sijaintia ei lupa määritä vaan ainoastaan alueen, alueiden määrityksessä on kova lobbauspaine ja apteekkeja ei voida pakottaa esim. johonkin kaupunginosaan mitenkään vaan ne on jossain kauppakeskuksessa niin että just ja just kuuluvat siihen alueeseen teoriassa. Esim. omassa kotikaupungissani ei ollut keskustassa ollenkaan apteekkia vuosiin, koska keskustan apteekit oli peltojen kauppakeskuksissa.
- Koska apteekkilupa vastaa oman rahan painamista ja siihen pisteeseen pääseminen vaatii epäeettistäkin panostamista siihen päätyy ahneita paskoja. Jos apteekkari tekee voittoa esim. x eur vuodessa ollen jonkin alueen ainoa apteekki ei sillä ole minkäänlaisia omantunnon tuskia siirtää apteekkiaan pois siltä alueelta johonkin peltomarkettiin missä buranamyynnillä pääsee x+1eur tulokseen. Vain raha merkkaa.
- Monopolin lisäksi apteekkareiden välille muodostuu helposti lääkekartelli (apteekkarien luonteen ja bisneksen takia). Apteekkitoiminnassa kun ei ole suuria riskejä kannattaa ne pienetkin riskit minimoida. Yksi riski on huonosti säilyvät ja myyvät lääkkeet. Lääkkeitä on pakko pitää varastossa tietty määrä, mutta siitä on lupa lipsua jos toinen apteekki pitää sitä tuotetta varastossa niimpä yhdellä apteekilla on yhtä huonon säilyvyyden ja tuoton lääkettä ja toisella toista. Pienessä muutaman apteekin kaupungissa on normaalia, että kaikkia apteekille huonosti tuottavia lääkkeitä et saa samasta apteekista. Ja koska kartelli on sitä asiakasta tärkeämpi ei apteekki yleensä edes tilauksesta ota valikoimiinsa sitä toisen apteekin lääkettä. Ja kun apteekkien sijainti optimoidaan sen Buranan ostajan takia on normaalia, että autoton monisairas (esim. vanhus) joutuu ajamaan taksilla kahteen tai kolmeen eri apteekkiin. (Esim. meidän perheessä on diabeetikko ja pähkinäallergikko joten meidän on pakko käydä kahdessa eri peltomarket apteekissa ja sitten kolmannesta (lähiapteekki) haetaan akuutit peruslääkket.
Apteekkarit on suomen versio ryssien oligarkeista ja rahan sekä vaikutusvallan takia apteekkijärjestelmä ei ihan helposti tule paranemaan. Apteekeilla on rahallinen intensiivi pitää järjestelmä mahdollisimman huonona kansan kannalta.
Itse nimenomaan en halua muoviläpysköitä kannella ja onneksi nykyisin myös S ja K etukortit toimii myös sovellusten kautta.
Nykyisin lompakkoa ei tarvitse kannella olenkaan ja kaikki toimii kännykästä (NFC maksaminen ja etukortit) ja on muuten kätevää. Harmi, että digiajokortti ei edennytkään, niin se on ainut kortti joka sitten meneekin kännykän kuoren alla.
Ainut mitä en halua kännykkään on auton avaimet, koska jos joskus kännykkä simahtaisikin, niin olis ihan kiva päästä autolla kotia hakee luottokortit yms.
Kyllä meinasi pokka kerran pettää, kun edessä oleva nosti paidan sisältä lapin reissulta ostamansa nahkaisen poron kiveksistä tehdyn kaulapussin, josta alkoi ryttyisiä seteleitä ja kolikoita kaatamaan hihnalle.
Kyllä meinasi pokka kerran pettää, kun edessä oleva nosti paidan sisältä lapin reissulta ostamansa nahkaisen poron kiveksistä tehdyn kaulapussin, josta alkoi ryttyisiä seteleitä ja kolikoita kaatamaan hihnalle.
Hyvä tapa päästä baarissa eroon kaikenlaisista lokkeilijoista ja pienentää riskiä tulla itse putsatuksi, kun makselee juomatkin tiskillä kolikoilla tai pienillä seteleillä.
Hölmöintä taas maksaa jollakin mustalla american express kortilla (jos moista sattuisi edes kuppila hyväksymään) ja levitellä lompakkoakin niin ettei siinä jää sivullisille näkemättä että lompakossa on paksu pinkka 100 euron ja isompaa seteliä.
Jotta ei mene liian kauas ketjun aiheesta, niin oman näppituntuman mukaan 2000-luvulla on vähentyneet ne seniorit, joilla on sellainen muovipussillinen pieniä kolikoita mukana, joista maksavat ruokakaupan kassalla jonkun 50-100 euron ostoksen.
Hölmöintä taas maksaa jollakin mustalla american express kortilla (jos moista sattuisi edes kuppila hyväksymään) ja levitellä lompakkoakin niin ettei siinä jää sivullisille näkemättä että lompakossa on paksu pinkka 100 euron ja isompaa seteliä.
Jotta ei mene liian kauas ketjun aiheesta, niin oman näppituntuman mukaan 2000-luvulla on vähentyneet ne seniorit, joilla on sellainen muovipussillinen pieniä kolikoita mukana, joista maksavat ruokakaupan kassalla jonkun 50-100 euron ostoksen.
Eikös S-pankin vihreä debit-kortti tai sininen ei-osuuskaupan jäsenen (10e/kk maksuilla) debit-kortti olisi paras? S-pankki on kansanpankki ja viestii siitä, että mahdollisesti tuulipuvut kahisee täällä, ei paksut seteliniput.
Kolikoilla maksajien määrä on vähentynyt ja yleisempää on se, että käteisellä lyhennetään kassan loppusummaa ja loput summasta maksetaan siististi kortilta.
Sitten jos jossain vaiheessa päättää alkaa syömään terveellisesti ja eettisesti, niin Lidlin voi unohtaa. Ainakaan kaikkia ostoksia siellä ei saa tehtyä, jos ei halua syödä todella suppeasti.
Eettisyyteen en osaa ottaa kantaa kun ei suoraan sanottuna kiinnosta mutta ihan kiinnostais tietää miten lidlissä ei voi käydä jos haluaa syödä terveellisesti tai ei-suppeasti? Itse tehnyt jo vuosia lähes kaikki ruokaostokset lidlissä ja mielestäni syön varsin terveellisestä ja ei-suppeasti. Vai mitä tuolla suppealla nyt haetaan?
Eettisyyteen en osaa ottaa kantaa kun ei suoraan sanottuna kiinnosta mutta ihan kiinnostais tietää miten lidlissä ei voi käydä jos haluaa syödä terveellisesti tai ei-suppeasti? Itse tehnyt jo vuosia lähes kaikki ruokaostokset lidlissä ja mielestäni syön varsin terveellisestä ja ei-suppeasti. Vai mitä tuolla suppealla nyt haetaan?
En tiedä mitä alkup. kommentoija tarkoitti, mutta kyllähän lidlissä äärimmäisen kapea valikoima on. Selvästi kapeampi kuin kilpailijoiden automarketeissa (tosi kooltaan lidl onkin pienempi kuin kilpailijoiden automarketit (prisma, minimani, citymarket)).
Lidlihän on kauppa johon ei kannata varsinaisen kauppalistan kanssa mennä tai pettyy pahasti jos kuvittelee edes puolet kauppalistan jutuista löytyvän. Mutta kun sen ottaa huomioon niin Lidl on näiden alennuskampanjoiden aikaa ihan vartenotettava kauppa, koska niillä on monissa jutuissa samat hinnat kuin Prismalla ja jos "bonusta" saa enemmän kuin Prismasta niin sehän on vain hyvä.
Nyt kun Joulukuussa oli Lidlissä se 5€ alennus 40€ ostoksista niin tuli tehtyä niin, että tehtiin kyllä aina normaali ruokatilaus Prismasta, mutta kävin ohikulkiessa Lidlistä noukkimassa sen Prisman tilauksen mukaan ne tuotteet mitkä maksoi saman tai vähemmän kuin Prismassa ja jota oli saatuvilla Lidlissä ja sitten muokkasin Lidlistä ostetut tuotteet pois Prisman tilauksesta. Pyrin aika avoimin mielin kokeilemaan lidlin vastaavia tuotteita niin pääsin aika hyvään kattavuuteen eli joistain tilaukista melkein puolet löytyi Lidlistä. Jotain negatiivisiakin yllätyksiä tuli. Esim. texmet aiheisissa tuotteissa. Ja kikkailua oli kun tarkoituksella halusin sen maksimialennuksen eli ostin vain about 40€ kerrallaan.
En tokikaan laskenut omalle työlle mitään hintaa, eli varmaan mitään oikeaa säästöä ei varmaan tullut tuolla alennuskuponki kikkailulla nyt joulukuussa jos työlleen laskee arvon, koska Lidlissä pitää fyysisesti käydä kaupassa ostoksilla ja Prismasta vaan haetaan ostokset autoon, mutta silti ihan ok joulukuu ja kiva tuo lidlin alennuskampanja.
En tiedä mitä alkup. kommentoija tarkoitti, mutta kyllähän lidlissä äärimmäisen kapea valikoima on. Selvästi kapeampi kuin kilpailijoiden automarketeissa (tosi kooltaan lidl onkin pienempi kuin kilpailijoiden automarketit (prisma, minimani, citymarket)).
Tätä aika monilta kuulee mutta kukaan harvemmin antaa mitään konkreettista esimerkkiä että mitä lidlistä ei saa. Tietty esim ei oo sitä 83:n eri ketsupin valikoimaa että jos siihen viitataan että merkin X tuotetta Y ei löydy niin joo siinä mielessä suppeampi valikoima mutta itse pidän tätä enemmän tottumiskysymyksenä, tietty jos jonkun on pakko saada just niitä elovenan kaurahiutaleita eikä jotain geneeristä paskaa niin onhan sekin tietty syy käydä muualla, itseä ei varsinaisesti haittaa kun kuitenkin perus tuotteissa ostan lähes aina rainbow-pirkka linjalta jos tulee S tai K ryhmän kaupassa käytyä ja noi lidlin omat tuotteen suurimmassa osassa kategorioista vertautuu ihan hyvin mutta toki mielipideasioitahan nuokin on. Vai tulkitsenko itse nyt väärin sen suppeuden siten että lidlistä ei saisi jotain tuotetta ollenkaan ja muut tarkoittaa että sitä ei saa heidän valitsemassaan brändissä koska nämä on täysin eri asioita lopulta.
Mutta tuohon terveellisyyteen ja valikoiman suppeuteen siinä mielessä en kyllä keksi itse yhtäkään esimerkkiä, vai onko tämä taas sitä että pitää saada puhdistamon avokadoöljy, spesifi fastin proteiinipatukka ja valion rasvaton luomurahka tai muuten ei voi elää ja syödä terveellisesti.
Tätä aika monilta kuulee mutta kukaan harvemmin antaa mitään konkreettista esimerkkiä että mitä lidlistä ei saa. Tietty esim ei oo sitä 83:n eri ketsupin valikoimaa että jos siihen viitataan että merkin X tuotetta Y ei löydy niin joo siinä mielessä suppeampi valikoima mutta itse pidän tätä enemmän tottumiskysymyksenä, tietty jos jonkun on pakko saada just niitä elovenan kaurahiutaleita eikä jotain geneeristä paskaa niin onhan sekin tietty syy käydä muualla, itseä ei varsinaisesti haittaa kun kuitenkin perus tuotteissa ostan lähes aina rainbow-pirkka linjalta jos tulee S tai K ryhmän kaupassa käytyä ja noi lidlin omat tuotteen suurimmassa osassa kategorioista vertautuu ihan hyvin mutta toki mielipideasioitahan nuokin on. Vai tulkitsenko itse nyt väärin sen suppeuden siten että lidlistä ei saisi jotain tuotetta ollenkaan ja muut tarkoittaa että sitä ei saa heidän valitsemassaan brändissä koska nämä on täysin eri asioita lopulta.
Mutta tuohon terveellisyyteen ja valikoiman suppeuteen siinä mielessä en kyllä keksi itse yhtäkään esimerkkiä, vai onko tämä taas sitä että pitää saada puhdistamon avokadoöljy, spesifi fastin proteiinipatukka ja valion rasvaton luomurahka tai muuten ei voi elää ja syödä terveellisesti.
Joskus tai melko useinkin Lidlistä on ihan perustuotteet loppu. Tyyliin kukkakaalta ei löydy lainkaan koko kaupasta, herkkusienet on loppu kaikki, 1x4 suodatinpussit on loppu ja niin edelleen. Tai jotain greippiä yrittää ostaa, niin ei kuulu ainakaan täällä koko kaupan valikoimaan oikeastaan koskaan.
Tätä aika monilta kuulee mutta kukaan harvemmin antaa mitään konkreettista esimerkkiä että mitä lidlistä ei saa. Tietty esim ei oo sitä 83:n eri ketsupin valikoimaa että jos siihen viitataan että merkin X tuotetta Y ei löydy niin joo siinä mielessä suppeampi valikoima mutta itse pidän tätä enemmän tottumiskysymyksenä, tietty jos jonkun on pakko saada just niitä elovenan kaurahiutaleita eikä jotain geneeristä paskaa niin onhan sekin tietty syy käydä muualla, itseä ei varsinaisesti haittaa kun kuitenkin perus tuotteissa ostan lähes aina rainbow-pirkka linjalta jos tulee S tai K ryhmän kaupassa käytyä ja noi lidlin omat tuotteen suurimmassa osassa kategorioista vertautuu ihan hyvin mutta toki mielipideasioitahan nuokin on. Vai tulkitsenko itse nyt väärin sen suppeuden siten että lidlistä ei saisi jotain tuotetta ollenkaan ja muut tarkoittaa että sitä ei saa heidän valitsemassaan brändissä koska nämä on täysin eri asioita lopulta.
Mutta tuohon terveellisyyteen ja valikoiman suppeuteen siinä mielessä en kyllä keksi itse yhtäkään esimerkkiä, vai onko tämä taas sitä että pitää saada puhdistamon avokadoöljy, spesifi fastin proteiinipatukka ja valion rasvaton luomurahka tai muuten ei voi elää ja syödä terveellisesti.
Se mikä Lidlillä on miinus on juuri nämä heidän private label -tuotteet. Tottakai niitä on muillakin mutta Lidlillä tullut liian monta kertaa vastaan että ei ole vaihtoehtoja.. jos et pidä Lidlin omasta tuotteesta pitää hakea se muualta. Ja maku/laatueroja noissa on, turha väittää muuta. Ostan kyllä Lidlin/Pirkan/Rainbown (jatkossa Coopin) tuotteita, jopa X-tralla löytyy muutamia hyviä tuotteita.
Mutta sitten löytyy niitä mitä ei tule kokeilun jälkeen mieleenkään ostaa. Vaikka X-tran kahvi.
Private labelin heikkous kuluttajalle on siinä kun valmistuttaja vaihtaakin lennossa alihankkijaa.. aiemmin ok tuote maistuukin paskalle. Näin kävi esim Rainbown lasagne ainesten kanssa. Aiemmin oli aivan 1:1 Knorrin kanssa, jossain vaiheessa maku muuttui enkä ole sitä ostanut sen jälkeen. Muistaakseni Lidlissä sama juttu, heidän lasagne ainekset maistuvat paskalle, Knorria ei ole saatavana joten toiseen kauppaan.
Johtuu varmaan siitä, että on niin marginaalituote. Itse en ole moista ikinä ostanut. Ei sitä sinullakaan varmaan pullollista joka viikko mene, joten voit sitä tilata vaikka postilla kotiin puolen vuoden tarpeiksi kerrallaan taio opetella tekemään moisen alusta asti itse.
Johtuu varmaan siitä, että on niin marginaalituote. Itse en ole moista ikinä ostanut. Ei sitä sinullakaan varmaan pullollista joka viikko mene, joten voit sitä tilata vaikka postilla kotiin puolen vuoden tarpeiksi kerrallaan taio opetella tekemään moisen alusta asti itse.
Se mikä Lidlillä on miinus on juuri nämä heidän private label -tuotteet. Tottakai niitä on muillakin mutta Lidlillä tullut liian monta kertaa vastaan että ei ole vaihtoehtoja.. jos et pidä Lidlin omasta tuotteesta pitää hakea se muualta. Ja maku/laatueroja noissa on, turha väittää muuta. Ostan kyllä Lidlin/Pirkan/Rainbown (jatkossa Coopin) tuotteita, jopa X-tralla löytyy muutamia hyviä tuotteita.
Mutta sitten löytyy niitä mitä ei tule kokeilun jälkeen mieleenkään ostaa. Vaikka X-tran kahvi.
Private labelin heikkous kuluttajalle on siinä kun valmistuttaja vaihtaakin lennossa alihankkijaa.. aiemmin ok tuote maistuukin paskalle. Näin kävi esim Rainbown lasagne ainesten kanssa. Aiemmin oli aivan 1:1 Knorrin kanssa, jossain vaiheessa maku muuttui enkä ole sitä ostanut sen jälkeen. Muistaakseni Lidlissä sama juttu, heidän lasagne ainekset maistuvat paskalle, Knorria ei ole saatavana joten toiseen kauppaan.
Joo on toki eroja mutta on siinäkin ero väittää että lidlissä on huono valikoima kun todellisuudessa et vain pidä siitä tuotteesta joka sieltä on saatavilla. Onhan just vaikka noissa ketsupeissa jo aika vitusti liioittelua että niitä on oikeesti 100 erilaista. Tietenkin oishan se hyvä että ois muutamia vaihtoehtoja, yleensä lidlistäkin löytyy kuitenkin se vastaava brändituotteena mutta hinta on sit usein kovempi kuin siellä prismassa että siitä vähän tosiaan miinusta. Siinä myös oot oikeassa että toi valmistajan vaihtuminen vituttaa suunnattomasti kun on ehtinyt todeta jonkun tuotteen hyväksi ja resepti muuttuukin lennosta. Ehkä oon vaan itse tottunut niihin lidlin tuotteisiin mitä käytän että ei haittaa se että ei ole niin paljon vaihtoehtoja tietyssä kategoriassa. Harvemmin tulee mitään eineksiä ja muita ostettuja vaan lähinnä kasvis-kana-liha-maitotuotteet linjaa nuo mun ostokset ja niissä kaikissa olen erittäin tyytyväinen lidlin tuotteisiin ja imo hevi puoli on usein parempaa kuin muualla. Erillisenä nostona lidlin proteiinirahkat on ihan omaa luokkaansa etenkin sillä hinnalla kun vertaa johonkin skyr jne.
Joo on toki eroja mutta on siinäkin ero väittää että lidlissä on huono valikoima kun todellisuudessa et vain pidä siitä tuotteesta joka sieltä on saatavilla. Onhan just vaikka noissa ketsupeissa jo aika vitusti liioittelua että niitä on oikeesti 100 erilaista. Tietenkin oishan se hyvä että ois muutamia vaihtoehtoja, yleensä lidlistäkin löytyy kuitenkin se vastaava brändituotteena mutta hinta on sit usein kovempi kuin siellä prismassa että siitä vähän tosiaan miinusta. Siinä myös oot oikeassa että toi valmistajan vaihtuminen vituttaa suunnattomasti kun on ehtinyt todeta jonkun tuotteen hyväksi ja resepti muuttuukin lennosta. Ehkä oon vaan itse tottunut niihin lidlin tuotteisiin mitä käytän että ei haittaa. Harvemmin tulee mitään eineksiä ja muita ostettuja vaan lähinnä kasvis-kana-liha-maitotuotteet linjaa nuo mun ostokset ja niissä kaikissa olen erittäin tyytyväinen lidlin tuotteisiin ja imo hevi puoli on usein parempaa kuin muualla. Erillisenä nostona lidlin proteiinirahkat on ihan omaa luokkaansa etenkin sillä hinnalla kun vertaa johonkin skyr jne.
Jos haluaa tuotteita joita ei ole makeutettu valkoisella sokerilla eikä keinotekoisesti, niin Lidlissä ei ole oikein mitään. Esim. ketsuppia löytyy nykyisin makeuttamattomana mutta ei Lidlistä. Myöskin viimeksi kun kävin niin pelkkää hedelmien sokeria sisältäviä jogurtteja, rahkoja tai mehukeittoja ei ollut ollenkaan. S- ja K-ryhmässä taas on nykyisin näistä tuotteista oikein hyvä valikoima.
Tietysti eri kaupoissa on eri valikoima. Mutta esim. kuivattuja herneitä ei Lidlissä juuri ole ollut. Mielestäni joskus on hetken aikaa ollut. Tää on vähän omituista koska mielestäni melko tavallinen ja kotimainen tuote.
Chilejä kai ei ole koskaan ollut. Esim. s-marketista löytyy tavallisia chilejä ja habaneroa, prismoista ja erityisesti citymarketista enemmän. Siis tuoreita, säilykkeenä löytyy yhtä sortin viipaleita.
Tomaattimehua ei mielestäni löydy. Sitä ei ole joskus löytynyt edes Citymarketista tai Prismasta, en tiedä onko ollut jotain sesonkiongelmia. Nyt kun katsoin netistä esim. Citymarketista löytyy 4 eri sorttia, Prismasta 3.
Sanalla Lidl viittaan pääasiassa Turun keskustan Lidliin, se on hieman pienempi kuin normaalit Lidlit joten sieltä voi puuttua jotkut tuotteet mitä ehkä muissa voi säännöllisesti/joskus olla. Samaten S-marketilla teknisesti viittaan S-market herkkuun.
Jotain mitä en odottaisi löytyvän, naurikset ja lanttu. Noita olen itsekin vain joskus kokeillut. Samaten eksoottisempia sipuleita, onko joku valkoinen sipuli tms. lajike mitä näkyy isommissa kaupoissa.
Chilejä kai ei ole koskaan ollut. Esim. s-marketista löytyy tavallisia chilejä ja habaneroa, prismoista ja erityisesti citymarketista enemmän. Siis tuoreita, säilykkeenä löytyy yhtä sortin viipaleita.
Chilejä ostin läpi kesän, löytyi hevistä. En tiedä onko tällä hetkellä. Edit: näyttäs olevan tälläkin hetkellä, äsken vilkasin. Tosin pussissa eli jos tarvii vaan vaikka 2kpl niin tulee hiukan extraa (100g pussi).
Edit2: Tomaattimehua myös löytyy. Solevita tuotemerkin alta.
Chilejä ostin läpi kesän, löytyi hevistä. En tiedä onko tällä hetkellä. Edit: näyttäs olevan tälläkin hetkellä, äsken vilkasin. Tosin pussissa eli jos tarvii vaan vaikka 2kpl niin tulee hiukan extraa (100g pussi).
Tätä aika monilta kuulee mutta kukaan harvemmin antaa mitään konkreettista esimerkkiä että mitä lidlistä ei saa. Tietty esim ei oo sitä 83:n eri ketsupin valikoimaa että jos siihen viitataan että merkin X tuotetta Y ei löydy niin joo siinä mielessä suppeampi valikoima mutta itse pidän tätä enemmän tottumiskysymyksenä, tietty jos jonkun on pakko saada just niitä elovenan kaurahiutaleita eikä jotain geneeristä paskaa niin onhan sekin tietty syy käydä muualla, itseä ei varsinaisesti haittaa kun kuitenkin perus tuotteissa ostan lähes aina rainbow-pirkka linjalta jos tulee S tai K ryhmän kaupassa käytyä ja noi lidlin omat tuotteen suurimmassa osassa kategorioista vertautuu ihan hyvin mutta toki mielipideasioitahan nuokin on. Vai tulkitsenko itse nyt väärin sen suppeuden siten että lidlistä ei saisi jotain tuotetta ollenkaan ja muut tarkoittaa että sitä ei saa heidän valitsemassaan brändissä koska nämä on täysin eri asioita lopulta.
Mutta tuohon terveellisyyteen ja valikoiman suppeuteen siinä mielessä en kyllä keksi itse yhtäkään esimerkkiä, vai onko tämä taas sitä että pitää saada puhdistamon avokadoöljy, spesifi fastin proteiinipatukka ja valion rasvaton luomurahka tai muuten ei voi elää ja syödä terveellisesti.
- Mausteissa paljonkin puutteita, jopa hiukan yllättäviä peruspuutteita esim. kuivattujen perusyrttien osalta
- Vaaleissa halpisleivissä kapea valikoima
- Vaaleaa siivutettua joululimppua ei ollut ollenkaan
- Juuressoseet puuttuivat
- Suolasieniä ei ollut valikoimassa
- Mainitsemasi ketsuppi oli myös kapealla valikoimalla, ei ollut yhtään makeuttamattomia
- Kilotavarana etikkapunajuuria eikä mausterkurkkuja ollut (taisi punaajuuret puuttua myös purkkitavarana)
- kirsikoita sokeriliemessä
- bulkkipurkkaa
ja paljon muuta mitä en nyt päähäni saa. Aika monessa asiassa mitä meni ostamaan ei ollut ja aina kyllä koitin kysyä myyjältä eli ei ollut vain vieraan kaupan ongelma.
Sitten oli myös sellaista ongelmaa, että puuttui asioita joita on ehkä valikoimassa, mutta ko. lidlissä ei ollut:
- Klementiinejä
- Chilejä
- Punaisia paprikoita yksittäin
- Liivatelehtiä
- Maustamatonta tuorejuustoa
- Vaasan ruispaloja kunnon pakkauskoossa/hinnassa
- Ihan perus jääsalaatti oli monesti loppu (mutta siitä oli usein kampanjaa jouluna, joka ehkä selittää miksi se oli loppu)
Sitten oli asioita jotka oli pettymyksiä:
- Tacomausteseos jauhelihalle
- Tacokastike
- Piparkakkutaikina (Piparitaikinasta ei ikinä ennen ole pitänyt katsoa tai välittää brändistä kaikki on ok, paitsi nyt oppi ettei lidlin brändillä olevaa voi ostaa)
- kanat kalliita ts. ei kannattanut edes 5€ alekupongilla ostaa
Sitten oli positiivisia yllätyksiä:
- Vaikka halpis sikanauta oli hiukan kalliimpaa kuin Prisman halvin, niin Lidlin sikanauta oli Atrian tekemää ja siinä atrian paremmassa paketissa, kun Prisman kotimaista jauheliha on niissä perinteisissä.
- Lidlin einesvalikoima ja pakastevalikoima on yllättävän hyvä.
- Hyviä tarjouksia mm. karjalanpaistilihoista pitkin joulukuuta
- Hyviä hevitarjouksia kupongeilla
Heviosastohan Lidlissä kokee tämän vuoden puolella romahduksen, kun ilmastonmuutos oli Lidlin kaukomailta lennätettyjen hedelmien syytä. Jää varmaan moni erikoisuus valikoimista pois, joita oli ihan hauska aina ostella.
@stanssi Viikonloppuna yritin löytää Lidlistä sulatejuustoa palana, ei löytynyt edes tyhjää paikkaa joten ilmeisesti ei kuulu valikoimaan. Vaikka ollaankin Koskenlaskija-maassa. Myyjiä oli paikalla kaksi, toinen kassalla ja toinen pesi lattiaa kassojen takana niin jäi varmistamatta valikoiman vajaus.
Sekä tietysti maantieteellisesti isoja alueita ilman apteekkia (oletuksena että apteekin toiminnan velvoitteet pidetään nykytasolla). Kyllä nykyjärjestelmää varmasti tullaan muuttamaan, mutta en usko täyden räjäyttämisen tuottavan pelkkää hyvää.
