Tuli useampana päivänä käytettyä Lidlin väliaikaista tarjousta -5€ yli 40€ ostoksista. Valitsin pidempään säilyvää ruokaa koriin joka kerta sen verran että sai summan nostettua 40-50 euron väliin. Tuo oli minulle mieleinen kampanja joulun alla.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
TechBBS-foorumin Piparkakkutalokisa 2024 -äänestys käynnissä! Käy äänestämässä 22 osallistujan joukosta kolme mielestäsi hienointa kilpailutyötä ja osallistu arvontaan! Linkki äänestykseen >>>
Jokaisen kaupan järjestelmässä on sun tiedot jos vain olet tavalla tai toisella sen jäsen. . On sulla sitten vihreä kortti, plussakortti tai lidlin äppi (tai minkä tahansa tavaratalon kortti tai klubiasiakkuus).
Prisman ruokakori on meidän ostoksilla toiseksi halvin lidlin jälkeen. Cittari on kallein, mutta jotkut tuotteet siellä ovat valikoiman puolesta huomattavasti parempia. Prismassa ärsyttää eniten se väkimäärä. Joulu nyt ei mitään ihmeellistä, joka kaupassa on tungosta, mutta Prismassa aina parkkipaikka täynnä ja väkeä hemmetisti. Täällä se (Prisma) on myös niin iso, että viikon ostokset teet n 30 -45min. Cittarissa 20-30min ja lidlissä 15min. Tosin sitten kun lidlissä on ruuhkaa niin käytäviltä ei pääse ohi.
Prismoissakin on yllättävän paljon eroja. Esim itse vihaan Hyvinkään Prismaa mutta taas Riihimäen Prisma on ihan eri planeetalta. Pelkästään se että parkkipaikan löytää ulkoa helpommin kuin helvetillisessä parkkihallissa pyörien tungoksessa puoli tuntia lisää ostoskokemusta huomattavasti. Lisäks Hyvinkään Prismassa on aina helvetisti porukkaa ja kuuma kun riksussa ei ole.
Ei Cittarikauppiaistakaan kovin moni miljoonatason tuloihin pääse, paitsi Turussa Kupitaan Cittarin kauppias jolla joka vuosi miljoonaluokkaa tulot. Parista sadasta tonnista ylöspäin noilla on tulot olleet kun lehdistö niitä aina veropäivänä kaivelee.Itsellä valinta on yleensä Prisma + S-market koska K-market on kertakaikkiaan liian kallis, CM selvästi kauempana ja Lidl samaten. Jos hyvä CM (niissähän on eroja) ja Prisma olisi samalla etäisyydellä, niin ehkä CM:n valikoiman paremmuus saisi käymään siellä herkemmin vaikka hintaa tulisi enemmän.
S-ryhmän uudistusprojektit ovat vähän hapuilevampia kuin voisi olla ja tehottomuutta on, mutta ei minun mielestäni osuustoiminnallisuus mikään heikkous sinänsä ole. Kuuluuko käydä Cittarissa maksamassa kovempaa hintaa siksi että 2 miljoonaa vime vuonna tienannut kauppias tienaisi 3 miljoonaa tänä vuonna? Vai onko Lidl joku hyväntekeväisyysjärjestö jota pitäisi tukea mieluummin kuin suomalaista osuuskuntaa?
S-ryhmä voisi kyllä lisätä tulosvastuullisuutta ja tulospalkkioita jotta alueellisesti ja myymäläkohtaisesti saataisiin parempia prismoja ja S-marketteja mutta ilman että myymälänhoitajan palkan silti tarvitsee olla 100 kertaa sen kaupan kassan tulot kuten cittarissa.
Ei Cittarikauppiaistakaan kovin moni miljoonatason tuloihin pääse, paitsi Turussa Kupitaan Cittarin kauppias jolla joka vuosi miljoonaluokkaa tulot. Parista sadasta tonnista ylöspäin noilla on tulot olleet kun lehdistö niitä aina veropäivänä kaivelee.
Prismoissakin on yllättävän paljon eroja. Esim itse vihaan Hyvinkään Prismaa mutta taas Riihimäen Prisma on ihan eri planeetalta. Pelkästään se että parkkipaikan löytää ulkoa helpommin kuin helvetillisessä parkkihallissa pyörien tungoksessa puoli tuntia lisää ostoskokemusta huomattavasti. Lisäks Hyvinkään Prismassa on aina helvetisti porukkaa ja kuuma kun riksussa ei ole.
Kesko se vaan porskuttaa ja asiakkaita riittää. Minäkin maksan mielummin extraa kaupasta, jossa ei itä-Euroopan maiden duunarit tuki käytäviä ja heittele valinnantuskissaan tuotteita vääriin hyllyväleihin tai jopa lattioille.
Seurannassa on. K-ryhmän appi laittaa etuja usein niistä tuotteista mitä eniten ostaa. Ja vaikka pienissä K-kaupoissa hinnat on korkealla, niin noissa henkilökohtaisissa eduissa on alennuksetkin isoja. 20-35 % yleensä, joskus 50%.Seuraako porukka täällä ahkerasti K-ryhmän tarjousvihkoja tai hyödyntää ahkerasti plussakortille tulevia viikottaisia ja henkilökohtaisia etuja?
Joo sekä ja etenkin pääomatuloja. Voihan taseeseen kerryttää rahaa myöhemmin osinkoina otettavaksi. Mutta ei nuo Cittariyhtiötkään mitään semmoisia kultakaivoksia ole mitä luullaan. Tässä Sellon Cittarin tunnusluvutSitä nyt ei voi suoraan verotilastoista nähdä. Siitä näkee vain sen paljonko palkkaa on nostettu.
Cittarin tarjoukset tulee silloin tällöin katsottua. K-Ruoasta kyllä katselen aina viikottaiset edut. Ennätysviikolla taisi olla neljä tarpeellista tuotetta henkilökohtaisessa tarjouksessa, huonoina viikkoina ei yhtään. Yleensä on yksi tai kaksi niin on noita kannattanut seurata.Seuraako porukka täällä ahkerasti K-ryhmän tarjousvihkoja tai hyödyntää ahkerasti plussakortille tulevia viikottaisia ja henkilökohtaisia etuja?
Millä tavoin porukka on havainnut Lidlin tuotteet huonolaatuisiksi? Mun mielestä tavara on pääosin samaa tasoa kuin esimerkiksi Pirkka ja paljolti samoista tehtaista noi lihat, maitotuotteet, riisit, pastat ym. yleisesti ottaen tulee. En tiedä mikä osuus on nykyään suomalaista vs. ulkomaalaista tavaraa mutta noi suomalaiset tuotteethan on ihan samaa tavaraa.
Itse olen jo tovin käyttänyt pääasiallisesti K-Citymarketia tai läheistä, erittäin hyvin varusteltua K-Supermarkettia. Ansiotaso on sellainen, ettei tule katsottua meneekö kuukaudessa 10-50€ enemmän ruokaan. Sillä oikeasti tuon enempää ei hintaeroa noiden välillä kuukaudessa itselle tulisi. Tosin ennen olin Prisman asiakas ja Lidlin olen aina kokenut vastenmielisenä kauppana. Johtuen ehkä siitä 90-luvun Ruokavarastotyylistä ja oudoista tuotemerkeistä, joiden laatukin on pääasiassa ollut kuraa omaan makuun. Keskon kaupoissa on mukava asioida, ainakin noissa minun käyttämissäni. Yleisesti siistejä, mukavan "kotoisa" tunnelma (ei mikään varastohalli), kattava valikoima ja laadukkaat tuotteet. Pirkka on kyllä "halpamerkeistä" ehdottomasti paras. Aivan huippuhyviä tuotteita.
Hinnassa ei varmasti kilpaile Lidlin kanssa, mutta tuskin on tarvekkaan. Kesko se vaan porskuttaa ja asiakkaita riittää. Minäkin maksan mielummin extraa kaupasta, jossa ei itä-Euroopan maiden duunarit tuki käytäviä ja heittele valinnantuskissaan tuotteita vääriin hyllyväleihin tai jopa lattioille.
Espoon Sellon Citymarketin kauppias Esa Kiiskinen taas ansaitsi viime vuonna yhteensä 609 847 euroa. Hänen ansiotulonsa olivat 116 889 euroa ja pääomatulot 492 958 euroa. Veroja hän maksoi yhteensä 213 352 euroa.
Ei ole kyllä kovin kummoinen tulonlähde Citymarket kauppiaana toimiminen.
Aika harvoin ainakaan itselle tulee niitä tuotteita tarjouksiin appiin mitä yleisesti cittarista ostan.Seurannassa on. K-ryhmän appi laittaa etuja usein niistä tuotteista mitä eniten ostaa. Ja vaikka pienissä K-kaupoissa hinnat on korkealla, niin noissa henkilökohtaisissa eduissa on alennuksetkin isoja. 20-35 % yleensä, joskus 50%.
No muutaman esimerkin mainitakseni:Millä tavoin porukka on havainnut Lidlin tuotteet huonolaatuisiksi? Mun mielestä tavara on pääosin samaa tasoa kuin esimerkiksi Pirkka ja paljolti samoista tehtaista noi lihat, maitotuotteet, riisit, pastat ym. yleisesti ottaen tulee. En tiedä mikä osuus on nykyään suomalaista vs. ulkomaalaista tavaraa mutta noi suomalaiset tuotteethan on ihan samaa tavaraa.
Sehän muutenkin riippuu, Prismalla ja Prismalla kun on eroa. Parhaiten varustellut Prisma-hypermarketit ovat pitkälti vastaavia kuin parhaat CM:t, jotka ovat nekin harvassa. Jotkut rupiset sivukylän Prismat ovat ihan tavallisia S-marketteja. Useimmat tältä väliltä.Prisma on yleensä hyvä välimaasto Lidlin ja Cittarin välissä. Voi valita tuotteesta riippuen edullisen version tai kalliin version. Tai jotain siitä välistä.
Cittarissa halvatkin on kalliita ja Lidlissä taas ei ole valittavana kuin yksi vaihtoehto ja yleensä se on paskaa tai sitten hyvä jolloin hinta on sama kuin Prismassa.
Okei, näitä en oli ikinä ostanut. Pakastekebab taitaa olla omassa kaupassaNo muutaman esimerkin mainitakseni:
-Pakastekebab jota on ollut myynnissä vuodesta nakki on rasvasta ja täynnä jänteitä
-Kania Salsakastike pullossa: lähinnä normaalia makeaa thai soosia jossa lisänä juustoikuminaa ja muita vastaavia mausteita
-Pakaste XXL snitselit oli hyviä, mutta niissä muuttui valmistaja ja panerointi -> paskaa
-Valkosipulit chiliöljyssä ->valmistaja vaihtunut ja mauttomia nykyään
-3kpl salamipakastepizzat ->valmistaja vaihtunut ja paskaa
-Chilipähkinät pelkkää suolaa
-Karkit pelkkää sokeria
Ja "valmistajalla" tarkoitan tässä tapauksessa valmistajaa tai reseptin muutosta
Toki monesta on olemassa ns. merkkiversiokin, mutta ne ovatkin sitten jo saman hintaisia kuin muualla.
Ei sillä, on siellä paljon sellaisia tuotteita jotka on parempia kuin mitä muualta saa, esim Frankfurter-nakit on ihan eri planeetalta kuin suomalaiset nakit ja salamit ja meetvurstit on monesti parempia.
Joo samaa tavaraa on meillä. Kanian mausteet ym on kyllä heikkoja mun mielestä. Ne tulee ostettua muista liikkeistä.En tiedä mihin kebabiin viittaat, mutta Kebab Görans on hyvää tavaraa ja sitä myydään Lidlissä.
Kaipa siihen Citymarket-kauppiaan sopimukseen maan parhailla liikepaikoillakin vähän vakiintunutta asemaa tarvitsee ja muita innokkaita on, joten hommahan on verrattavissa apteekkialaan.Jos haluaa koviin tuloihin, kannattaa ryhtyä apteekkariksi... Siinä tosin tarvitaan sen verran onnea että saa apteekkiluvan (jotka on kortilla), mutta sen jälkeen on täysi vapaus painaa rahaa kuolemaansa asti ilman mitään riskejä (ellei lainsäädäntö muutu jossain vaiheessa).
Viittaan tähän pahvilootassa olevaan omaan merkkiin.En tiedä mihin kebabiin viittaat, mutta Kebab Görans on hyvää tavaraa ja sitä myydään Lidlissä.
Viittaan tähän pahvilootassa olevaan omaan merkkiin.
En menis niinkään sanomaan. Salamit ja nakit on kyllä valovuoden edellä suomalaisia.Halvalla saa halpaa paskaa. Muutaman kerran tuota olen ostanut, eikä sitä todellakaan kebabiksi voi sanoa. Kaikki saksalaiset lihat lidlissä on muutenkin aivan luokatonta paskaa.
Joskus syksyllä Lidlissä oli Italian viikot ja 4 juuston pakastepizza oli yksi parhaimpia. Lidlin vakio-ostos meillä on paskapaperi, todella laadukasta ja hintakin kohdillaan 10rl hintaa sillä 5,07eur. Muuten 95% ruokaostoksista Prismasta.
Hinnoittelu on toki asia erikseen, mutta mistä hyppäsit siihen että suomalainen wc-paperi on huonoa? Nimeähän nyt vaikka kolme yleisesti marketeissa myytyä tuotetta jotka ovat selvästi Emboa ja Lambia huonompia. Pitäisi olla helppoa.Prismassakin tuonti-paperi on ainakin hintalaatusuhteeltaan parempaa kuin kotimainen, jotenkin aika noloa että paperin suurmaassa ei osata tehdä hyvää vessapaperia?
Suomalainen paperi ei ole ole huonoa, mutta liierin paperi on hintalaadultaan parempaa.Hinnoittelu on toki asia erikseen, mutta mistä hyppäsit siihen että suomalainen wc-paperi on huonoa? Nimeähän nyt vaikka kolme yleisesti marketeissa myytyä tuotetta jotka ovat selvästi Emboa ja Lambia huonompia. Pitäisi olla helppoa.
Hinnoittelu on toki asia erikseen, mutta mistä hyppäsit siihen että suomalainen wc-paperi on huonoa? Nimeähän nyt vaikka kolme yleisesti marketeissa myytyä tuotetta jotka ovat selvästi Emboa ja Lambia huonompia. Pitäisi olla helppoa.
Huomaa konteksti. Lainamaassani viestissä todettiin ykskantaan että Suomessa ei osata tehdä edes hyvää vessapaperia, eli siinä oli liioittelu, etten sanoisi flametus, aika pahasti laukalla.Suomalainen paperi ei ole ole huonoa, mutta liierin paperi on hintalaadultaan parempaa.
Saksalaiset lihajalosteet eivät keskimäärin ole mitään herkkua, ja tämä näkyy myös Lidlissä. En toki ole kaikkia Lidlin tuotteita maistanut, mutta lähinnä jossain meetwursteissa yhdistyvät attribuutit "hyvä" ja "saksalainen".Tuo on kyllä skeidaa, luunpaloja oli kun ensimmäisen ja viimeisen kerran ostin.
Huomaa konteksti. Lainamaassani viestissä todettiin ykskantaan että Suomessa ei osata tehdä edes hyvää vessapaperia, eli siinä oli liioittelu, etten sanoisi flametus, aika pahasti laukalla.
Lidlin sininen muuten on yksi minimikriteerieni mukainen vessapaperi jota laatunsa puolesta tarpeen tullen ostan normaalisti(eli muuten kuin viimeisenä korvikkeena tai kokeilumielessä). Näiden tuotteiden lista ei ole pitkä.
Hintavertailu taas riippuu ostokäyttäytymisestä. Kuten usein tällä samalla foorumilla on tullut puheeksi, vessapaperi kannattaa ostaa tarjouksista ja/tai suurempina erinä. Yksittäisessä normaalihintaisessa pakkauksessa yksikköhinta on Lidlissä(ja varsinkin ennen oli) edullinen. Itse tosin ostan yksittäisiä normaalihintaisia pakkauksia vain poikkeustapauksessa lähikaupasta, eli en lähde Lidliin tai muuhun peltomarkettiin sellaisen perässä.
Edit: Lisäksi olin itse niin viestintärajoittunut että kysyin huonompaa kun piti kysyä parempaa. Sori siitä.
Jos haluaa koviin tuloihin, kannattaa ryhtyä apteekkariksi... Siinä tosin tarvitaan sen verran onnea että saa apteekkiluvan (jotka on kortilla), mutta sen jälkeen on täysi vapaus painaa rahaa kuolemaansa asti ilman mitään riskejä (ellei lainsäädäntö muutu jossain vaiheessa).
Kaipa siihen Citymarket-kauppiaan sopimukseen maan parhailla liikepaikoillakin vähän vakiintunutta asemaa tarvitsee ja muita innokkaita on, joten hommahan on verrattavissa apteekkialaan.
Päivittäistavarakauppiaaksi toki "pääsee" kuka tahansa, mutta jostain syystä isot kauppiasvetoiset myymälät ovat yleensä K-kauppiaiden, ja nimenomaan isot. Se lähiön K-kauppa tai M-kauppa kun ei vertaannukaan apteekkiin kuten CM. Kauppias ei tienaa ihan ihmeitä sellaisella tai edes kolmella.
No edelleenkin kyseenalaistan sen, etteikö Suomessa valmistettaisi erittäin laadukasta vessapaperia. Täällähän tunnetusti valmistetaan. Jos jokin muu valmistaja(tai sama yhtiö muualla) tekee selvästi parempaa, kiinnostaisi asiakkaanakin kuulla kuka ja missä. Vaikkapa sitä Emboa markkinoidaan muuallakin luksustuotteena vaikka nimet saattavat vaihdella. Joillakin markkina-alueilla on peräti käynyt niin että toinen suomalainen toimija myy suomalaisen kilpailijan valmistamaa tuotetta(MG ei valmista on mutta on ainakin aiemmin myynyt tätä edistyneimpänä pidettyä).Viestini oli kärjistettyä siinä mielessä että taatusti täällä osattaisiin tehdä tosi hyvää vessapaperia mutta ilmeisesti sille ei ole markkinoilla riittävää tarvetta joten tehdään sitten huonompaa ja isompaa käyttömäärää vaativaa jolloin saadaan maksimimäärä kulutusta. Ihan loogista bisnesmielessä.
Ihan hyvän taustoituksen näkemykselleni kirjoitit auki. Suomi alkaa olla pikkuhiljaa valmis apteekkialan markkinatalouteen vapauttamiselle. Tämä lienee vähähaittaisin vapauttamistoimi, monia ikävämpiä on tehty. Sitä ennen varmaankin alkoholi- ja uhkapelimonopoli kaatuvat.Eli ei se niin erilaista lopulta ole K-kauppiaisiin verrattuna, mutta toki ala on paljon säännellympi valtion puolelta ja lääkemyynti takaa tietyllä tapaa ennustettavammin tietyn asiakasvirran.
No edelleenkin kyseenalaistan sen, etteikö Suomessa valmistettaisi erittäin laadukasta vessapaperia. Täällähän tunnetusti valmistetaan. Jos jokin muu valmistaja(tai sama yhtiö muualla) tekee selvästi parempaa, kiinnostaisi asiakkaanakin kuulla kuka ja missä. Vaikkapa sitä Emboa markkinoidaan muuallakin luksustuotteena vaikka nimet saattavat vaihdella. Joillakin markkina-alueilla on peräti käynyt niin että toinen suomalainen toimija myy suomalaisen kilpailijan valmistamaa tuotetta(MG ei valmista on mutta on ainakin aiemmin myynyt tätä edistyneimpänä pidettyä).
Vähittäiskaupan kate, logistiikka, hinnoittelu sun muu on sitten asia erikseen. Samoin on täysin turhanpäiväistä pohtia sitä, onko juuri jokin suomalaisten yhtiöiden Suomessa valmistama tuote parasta(tuskin on) ja mikä on paras. Kuitenkin se alkuperäinen trolliväite oli se, että Suomessa ei nolosti osata valmistaa hyvää vessapaperia. Siis edes "hyvää". Totuus on kuitenkin "valitettavasti" se, että keskimäärin teollisuusmaidenkin perseet pyyhitään melkoisella sanomalehdellä vs. parhaat suomalaiset Suomessa valmistetut tuotteet.
En myöskään arvioi vessapaperin laatua "tarvittavan käyttömäärän" perusteella. Vedän sitä metreinä rullasta ja totean laadun mukavuustason perusteella(lisäksi oleellista on nopea hajoaminen veteen, kestävyys ennen sitä, huuhdeltava hylsy). Jossain kehitysmaassa saatetaan laskea arkkeja. Kun hygieniatuotteessa puhutaan laadusta, ei lasketa määrää. En minä sitäkään mieti, tarvitaanko jotain hyvää hammastahnaa enemmän millilitroina kuin toista.
Niin, 5 vuotta sitten Lidlin tuotesarjan(josta osa on myös suomalaisia tuotteita) ruotsalainen vessapaperi oli jonkin yksittäisen viihdetestin mukaan paras ja lisäksi taloudellinen valinta. Tämä ei tule minulle järisyttävänä yllätyksenä, kun olen saman tuotteen yhdeksi suosikikseni maininnut edellä. Melkein Embon veroinen tuote ja parhaimmillaan hieman halvempi. Ihan hyvä. Googlea osaavat varmaan käyttää kaikki keskusteluun osallistuvat.Nopeasti pistin googleen "Paras WC-paperi" ja valitsin ekan vaihtoehdon Kuluttaja: Halvin vessapaperi on myös parasta – rullissa eroa jopa 118 metriä
Niin, 5 vuotta sitten Lidlin tuotesarjan(josta osa on myös suomalaisia tuotteita) ruotsalainen vessapaperi oli jonkin yksittäisen viihdetestin mukaan paras ja lisäksi taloudellinen valinta. Tämä ei tule minulle järisyttävänä yllätyksenä, kun olen saman tuotteen yhdeksi suosikikseni maininnut edellä. Melkein Embon veroinen tuote ja parhaimmillaan hieman halvempi. Ihan hyvä. Googlea osaavat varmaan käyttää kaikki keskusteluun osallistuvat.
Mutta että Suomessa ei osata valmistaa hyvää vessapaperia?
Lidlin bonusjärjestelmään ei taida olla tulossa fyysistä etukorttia? Ei paljoo kiinnosta ladata kaikenmaailman sovelluksia, jotta voisi hyödyntää näitä tarjouksia ja kerätä bonusrahaa samalla.
Lidlistäkin alkaa saamaan bonusrahaa.
Koskahan kesko älyää päivittää heidän täysin epäonnistuneen plussajärjestelmänsä vastaavaksi?
Uuden bonusohjelman etuina luettakoot, että taulukko menee pidemmälle, mistä ei ole ainakaan itselle mitään hyötyä, ellei talouden bonustilejä saa yhdistettyä.
Chilipähkinöistä en tiedä, mutta "Peanuts, roasted & seasoned" on parhaita pähkinöitä (hintansa ja makunsa puolesta) mitä mistään kaupasta saa, ja suolaa on vain 1,0%. Hintaa 150 gramman pussilla reilun euron. Noi siis ei ole pelkkiä suolapähkinöitä vaan niissä on myös mausteita..-Chilipähkinät pelkkää suolaa
Kaupan tai kauppaketjun voi kuitenkin teoriassa perustaa kuka tahansa, apteekkeja ei voi. Vaikka olisit miljardööri.Kaipa siihen Citymarket-kauppiaan sopimukseen maan parhailla liikepaikoillakin vähän vakiintunutta asemaa tarvitsee ja muita innokkaita on, joten hommahan on verrattavissa apteekkialaan.
Päivittäistavarakauppiaaksi toki "pääsee" kuka tahansa, mutta jostain syystä isot kauppiasvetoiset myymälät ovat yleensä K-kauppiaiden, ja nimenomaan isot. Se lähiön K-kauppa tai M-kauppa kun ei vertaannukaan apteekkiin kuten CM. Kauppias ei tienaa ihan ihmeitä sellaisella tai edes kolmella.
No de-facto elinikäinen oikeus. Ei niitä lupia nyt yleensä ihan tuosta vaan taideta lakkauttaa.Liekö koko maassa enää yhtään apteekkaria elinikäisellä oikeudella, kun laki muuttui tämän suhteen niinkin vasta kuin 1988 (tjsp)
Tällä hetkellä muuten apteekkareita jää enemmänkin eläkkeelle etuajassa ja apteekkilupien hakijamäärät on roimassa laskussa kun pankkien lainaraha taas maksaa ja lääkemyynnin katteita on leikattu. Enenevässä määrin tulos pitäisi takoa myymällä niitä lääkkeitä ostamaan tuleville siinä sivussa kaikkea muuta. Muutamat apteekkarit tekevät kyllä todella hyvää tulosta kun liikepaikka ja näin ollen asiakasvirta on erinomainen. Eli ei se niin erilaista lopulta ole K-kauppiaisiin verrattuna, mutta toki ala on paljon säännellympi valtion puolelta ja lääkemyynti takaa tietyllä tapaa ennustettavammin tietyn asiakasvirran.
Juu ei kiitos. Vaikka mulla on älypuhelin niin en missään nimessä halua sitoa siihen mitään bonushärpäkkeitä. Siksi en enää käy Lidl:ssä ja aika harvoin enää Tokmannillakaan. Minä otan mieluummin kortin koska se toimii kauemmin kuin nykypuhelimet. Sen lisäksi kortti on litteämpi ja kevyempi ja seuraa ainoastaan siihen liittyvän kaupan ostoksia.Ei tietenkään ole tulossa. Puhelimet ovat nykypäivää. Ei noita kortteja yksikään uusi systeemi ota käyttöön. Kukaan ei jää kaipaamaan mahdollisuutta kanniskella eri kortteja ympäriinsä. Eri sovellukset eivät ole radikaalisti parempi ratkaisu mutta sentään eliminoi ne kortit. Toki nää olemassaolevat korttisysteemit ovat vähän laiskoja toteuttaakseen sovelluksella sen kortin. Kai se tulee kun NFC maksaminen riittävästi yleistyy.
Niin no, tuskin hyvän vessapaperin kysyntä Suomeen rajoittuu jossa kaikenlaista keltaista persereiänraatelupaperia ja viemärintukkimispaperia myydään kuten sivunmennen sanoen muuallakin. Suomalainen vessapaperi kelpaa muuallakin kuten Suomessa myydään esimerkiksi liettualaista, ruotsalaista ja turkkilaista vessapaperia.Kuten jo mainitsin, osataan jos on kysyntää mutta ilmeisesti ei kovin paljon ole.
Suomessa tosiaan eivät ole parhaat juustot kuin korkeintaan kelvottomaan sontaan tottuneiden venäläisten mielestä. On muutama hyvä, mutta bulkkimaitotuotteet Suomessa ovat sitä "suomalaiseen makuun" tavaraa. Tämä ei liity suomalaiseen lypsykarjatalouteen vaan suomalaiseen meijeritoimintaan ja tuulipukujen makuun.Itse olen maidontuottaja enkä väitä että Suomessa on maailman parhaat juustot. On pari ihan hyvää mutta toisaalta volyymituotteet (oltermanni yms) vastaavat paikalliseen kysyntään sen mukaan mitä täällä halutaan.
Tarkoititko tuon jonkinlaiseksi vastaväitteeksi? Tuskin ainakaan minulle.Kaupan tai kauppaketjun voi kuitenkin teoriassa perustaa kuka tahansa, apteekkeja ei voi. Vaikka olisit miljardööri.
Ja kun apteekkiluvan saa, niin eihän siihen apteekin puitteisiin ja henkilökuntaan tarvitse panostaa läheskään samalla tavalla kuin johonkin hemmetin super/hypermarkettiin. Ihan eri mittakaavan toiminnoista kysymys, vaikka profitin kannalta mittakaava voi olla vaikka samaakin tasoa, who knows...
Tuloksen määrä vaihtelee, mutta pienellä riskillä operoivat. Kansa on yhä sairaampaa ja lääkkeitä menee aina kaupaksi, takuuvarmasti. Ja kilpailua on hyvin rajallisesti (apteekkien määrän ja sijainnin suhteen). Hintakilpailua ei käytännössä ollenkaan, ei apteekkien eikä edes eri lääkemerkkien välillä vaan systeemi on johtanut siihen, että aspiriinimerkki A saattaa maksaa esimerkiksi 5,94 ja aspiriinimerkki B 5,76, ja hinnat on samat joka paikassa. (Hinnat revitty hatusta, mutta pointti lienee selvä.)
En muista joko se laki muuttui, että reseptivapaissa lääkkeissä saa hinnoillakin jo kilpailla, mutta käytännössä ei taida näkyä mitenkään. Ja miksi näkyisikään. Ei apteekkien tarvitse kilpailla keskenään. Asiakkaat tulevat ostamaan lääkkeensä tai itkevät ja tulevat ostamaan lääkkeensä, mutta tulevat kuitenkin.
Itse ostaisin kaikki mahdolliset lääkkeet EU-maista Netin kautta, jos se olisi edes hieman yksinkertaisempaa. Nykyistä systeemiä en haluaisi tukea missään tapauksessa. Tässä yhdistyy sekä kapitalismin että sosialismin huonoimmat puolet samalla kertaa. Artisti maksaa tarpeettoman paljon ja joutuu vielä jonottamaan kaupan päälle. Apteekkari nauraa matkalla pankkiin. Ja tukkuliikkeet nauraa vielä enemmän (ne kaksi duopolin osapuolta).
Jos tämä "oikeistohallitus" olisi oikeasti yhtään oikeistolainen, niin apteekkitoiminta vapautettaisiin kilpailulle, ja alta aikayksikön meille tulisi sekä uusia tukkuliikkeitä että uusia apteekkiketjuja. Kaikki voittaisi paitsi nykyiset rahanpainajat.
Joo tuokin on yksi syy tosiaan miksi Lidl ei ole todellakaan meille edesvaihtoehto. Jos rahasta olisi kiinni niin kävisin varmaan Prismassa mutta kun ei ole niin Citymarket.Sitten jos jossain vaiheessa päättää alkaa syömään terveellisesti ja eettisesti, niin Lidlin voi unohtaa. Ainakaan kaikkia ostoksia siellä ei saa tehtyä, jos ei halua syödä todella suppeasti.
Ei kai taksisysteemi nyt mitenkään erityisen huonosti toimi.Taksiuudistusta perusteltiin ihan samoilla syillä ja tälläkin palstalla oltiin monopolia innolla purkamassa vapaan markkinatalouden hengessä. Hyvinpä siinä sitten kävi, kun uudistus toteutettiin.
Kaupan tai kauppaketjun voi kuitenkin teoriassa perustaa kuka tahansa, apteekkeja ei voi. Vaikka olisit miljardööri.
Ja kun apteekkiluvan saa, niin eihän siihen apteekin puitteisiin ja henkilökuntaan tarvitse panostaa läheskään samalla tavalla kuin johonkin hemmetin super/hypermarkettiin. Ihan eri mittakaavan toiminnoista kysymys, vaikka profitin kannalta mittakaava voi olla vaikka samaakin tasoa, who knows...
No de-facto elinikäinen oikeus. Ei niitä lupia nyt yleensä ihan tuosta vaan taideta lakkauttaa.
Tuloksen määrä vaihtelee, mutta pienellä riskillä operoivat. Kansa on yhä sairaampaa ja lääkkeitä menee aina kaupaksi, takuuvarmasti. Ja kilpailua on hyvin rajallisesti (apteekkien määrän ja sijainnin suhteen). Hintakilpailua ei käytännössä ollenkaan, ei apteekkien eikä edes eri lääkemerkkien välillä vaan systeemi on johtanut siihen, että aspiriinimerkki A saattaa maksaa esimerkiksi 5,94 ja aspiriinimerkki B 5,76, ja hinnat on samat joka paikassa. (Hinnat revitty hatusta, mutta pointti lienee selvä.)
Itse ostaisin kaikki mahdolliset lääkkeet EU-maista Netin kautta, jos se olisi edes hieman yksinkertaisempaa. Nykyistä systeemiä en haluaisi tukea missään tapauksessa. Tässä yhdistyy sekä kapitalismin että sosialismin huonoimmat puolet samalla kertaa. Artisti maksaa tarpeettoman paljon ja joutuu vielä jonottamaan kaupan päälle. Apteekkari nauraa matkalla pankkiin. Ja tukkuliikkeet nauraa vielä enemmän (ne kaksi duopolin osapuolta).
Jos tämä "oikeistohallitus" olisi oikeasti yhtään oikeistolainen, niin apteekkitoiminta vapautettaisiin kilpailulle, ja alta aikayksikön meille tulisi sekä uusia tukkuliikkeitä että uusia apteekkiketjuja. Kaikki voittaisi paitsi nykyiset rahanpainajat.
Olipas hölmö vastaus. Sossukommunismia ei nykyinenkään apteekkisysteemi ole.Ei kai taksisysteemi nyt mitenkään erityisen huonosti toimi.
Joka tapauksessa ihan älytöntä whatabouthismia rinnastaa kaksi ihan erillistä asiaa toisiinsa.
Jos se sun rakastamasi sossukommunismi on niin ihanaa, niin miksei sitten samantien tehdä kaikesta muustakin yritystoiminnasta luvanvaraista ja tiukasti säädellä esimerkiksi kauppojen määrää jossain lautakunnissa.. Tiukat aukioloajat pitäisi tietenkin palauttaa myös. Kaupassa on käytämän kello 9-18 välisenä aikana ja jonottaa sopii puoli tuntia kassalla, koska pitäähän se joku roti olla vapaudessa ja markkinataloudessa. Hinnatkin pitää määrätä lautakunnassa.
Ilo lukea asiaan perehtyneen analyysiä. Varaudu siihen, että apteekkihenkilökunnan koulutustasovaatimus kyseenalaistetaan. Palstan tietäjien mielestä farmaseuttien työ on pelkkää myyjän hommaa ja sen voi tehdä kuka tahansa. Näistä on täällä väännetty ennenkin…Kyllä kaupan puolellakin suomessa ainakin vaikuttaa vahvasti poliittinen ohjaus kenelle niitä isoja kaupan yksiköitä kaavoitetaan... Toki kuten totesinkin on ohjaus ja sääntely apteekkialalla huomattavasti voimakkaapaa. Toki sääntely koskee sitten myös toimintaa itsessään eli lakisääteisiä velvoitteita sekä sopimuspohjaisia esim. kelan korvausjärjestelmään liittyviä velvoitteita on todella paljon (täysi mahdottomuus pitää apteekkia ilman että kuuluu kelan suorakorvausjärjestelmään).
Suhteessa enemmän pitää apteekissa panostaa henkilökuntaan kun pitää olla iso osa yliopistokoulutettua henkilökuntaa ja sen osaamista täytyy myös ylläpitää. Rakennusneliöitä iso marketti vaatii toki enemmän, mutta on sielä myyntimäärätkin hieman eri luokassa. Ja profitin suhteen ei kyllä olla samassa luokassa. Isosta K yksiköstä vetää voittoa varmasti sekä Kesko että kauppias.
Milläs tavalla se luvan lakkauttamattomuus tekee luvasta de-facto elinikäisen? Laki sanoo että apteekkiluvasta on luovuttava 68 ikävuoden kohdalla. Sen jälkeen lupa menee uudelleen hakuun Fimeassa ja on jonkun muun apteekkilupa. Lupien määrää viranomainen säätelee tarpeen mukaan lähinnä kuntakohtaisesti. Aiemmin oli isoissa kunnissa sisäisiä rajoja mutta niitä on poistettu ankarasti pl. uudet ns sairaala-alueiden kupeeseen erikseen määritetyt luvat.
Tässä oli menneisyydessä ajanjakso jolloin varsinkin kasvukeskuksissa lupia oli aivan liian vähän, tilannetta on nyt onneksi korjattu. Kunnilla on siis ollut "aina" oikeus esittää mielipiteensä apteekkilupien sopivasta määrästä, mutta kunnissa ei ole oikeastaan minkäänlaista virkamiesmekanismia joka tällaista yleensä lähtisi omatoimisesti seuraisi tai lähtisi ajamaan. Nykyään tietääkseni Fimeassa on enemmän tätä väestökehityksen tarkastelua ja sieltä pyydetään kunnilta mielipiteitä jolloin kuntakoneistosta sellainen yleensä myös saadaan.
Kunnan on Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen pyynnöstä tarvittaessa arvioitava alueen apteekkipalveluiden toimivuutta, sijoittumista ja riittävyyttä. Kunta voi tehdä keskukselle esityksen apteekin ja sivuapteekin perustamiseksi, apteekin ja sivuapteekin sijaintialueen muuttamiseksi tai apteekin ja sivuapteekin siirtämiseksi.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus voi päättää uuden apteekin perustamisesta kuntaan, kunnan osaan tai sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikön yhteyteen rajoittuvalle alueelle (apteekin sijaintialue), apteekin sijaintialueen muuttamisesta ja apteekin siirtämisestä kunnan osasta toiseen, jos lääkkeiden saatavuus sitä edellyttää tai se on riittävien apteekkipalveluiden turvaamisen kannalta tarpeellista. Lääkkeiden saatavuutta ja apteekkipalveluiden riittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon ainakin alueella asuvan ja asioivan väestön määrä, alueella jo olevat apteekkipalvelut ja muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen voi tehdä päätöksen omasta tai asianomaisen kunnan aloitteesta.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus voi päättää apteekin lakkauttamisesta, jos lääkkeiden saatavuus tai apteekkipalveluiden riittävyys ei enää edellytä apteekin ylläpitoa alueella asuvan tai asioivan väestön määrä, alueella jo olevat apteekkipalvelut ja muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut huomioon ottaen. Lakkauttamispäätöstä ei saa panna täytäntöön ennen kuin kyseessä oleva apteekkilupa on tullut avoimeksi, ellei apteekkiluvan haltijana oleva apteekkari ole ilmoittanut suostuvansa päätökseen.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen on kuultava asianomaista kuntaa ennen 2 tai 3 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemistä.
Yksi nykyjärjestelmän tarkoituksista on tietyllä tapaa juuri tuo toimintariskin alentaminen, eli apteekkiverkko pidetään vakaana eikä niitä aukea ja sulkeudu ennakoimattomasti. Luvan saaneilla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia alueensa lääkehuollosta. Lääkelaki 39 § "Apteekkeja tulee olla maassa siten, että väestö, mikäli mahdollista, voi vaikeudetta saada lääkkeitä."
Apteekki ei pääasiallisesti määritä lääkkeen hintaa vaan hinta tulee suoraan valtion määrittämästä lääketaksasta eli ulosmyyntihinta lasketaan valmistajan määrittämän tukkuhinnan mukaan. Tukkuhinnat ovat 2 viikon jaksoissa kaikille apteekeille samat, erillisiä alennuksia ei saa antaa. Itsehoitolääkkeissä tämä taksahinta on enimmäishinta, mutta jos/kun alempaa hintaa ei saa käytännössä mitenkään mainostaa (koska epäeettistä lääkkeiden myynnin lisäämistä) niin ei kilpailu toteudu verkossa eikä kivijalassa.
Ulkomailta saa kyllä osan lääkkeistä todellakin halvemmalla, mutta apteekit eivät tähän suurelta osin ole syyllisiä. Lähtien jo ihan siitä ettei meidän härmä ole houkutteleva markkina-alue isolle määrälle geneeristen lääkkeiden tuottajia. Markkinoille tulon kustannus on aina tietyn suuruinen kun pitää olla tämän kielialueen pakkaukset ja hyväksynnät yms.yms. Eivät katso kannattavaksi kun meidän väkimäärä on kuitenkin ihan mitättömän pieni isossa mittakaavassa. Hyvänä esimerkkinä viimevuosilta itsehoidossa syyhyvoiteen hinta nousi ja nousi ja nousi, kun markkinoilla tasan yksi valmistaja. Lopulta kun hinta oli 50€ per 30g tuubi alkoi paria geneeristä valmistajaa kiinnostaa ja nyt kilpailua on sen verran että hinta on "enää" 30-40€ per tuubi. Eikä tällaiseen apteekki voi vaikuttaa.
Täydellä vapauttamisella oma veikkaukseni on valitettavasti yksi uusi duopoli Sekä tietysti maantieteellisesti isoja alueita ilman apteekkia (oletuksena että apteekin toiminnan velvoitteet pidetään nykytasolla). Kyllä nykyjärjestelmää varmasti tullaan muuttamaan, mutta en usko täyden räjäyttämisen tuottavan pelkkää hyvää.